INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Indenrigsudvalget 2023-24
INU Alm.del Bilag 41
Offentligt

Linnéa Henriksson ja Janette Huttunen

KUNNALLISET VAIKUTTAMISELIMET JA

VAIKUTUSVALLAN MONET PUOLET

–

TUTKIMUS NUORISOVALTUUSTOJEN, VANHUSNEUVOSTOJEN

JA VAMMAISNEUVOSTOJEN VAIKUTUSVALLASTA

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24 INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

KUNNALLISET VAIKUTTAMISELIMET JA

VAIKUTUSVALLAN MONET PUOLET

–

TUTKIMUS NUORISOVALTUUSTOJEN, VANHUSNEUVOSTOJEN

JA VAMMAISNEUVOSTOJEN VAIKUTUSVALLASTA

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Linnéa Henriksson ja Janette Huttunen

KUNNALLISET VAIKUTTAMISELIMET JA

VAIKUTUSVALLAN MONET PUOLET

–

TUTKIMUS NUORISOVALTUUSTOJEN, VANHUSNEUVOSTOJEN

JA VAMMAISNEUVOSTOJEN VAIKUTUSVALLASTA

KAKS

–

Kunnallisalan

kehittämissäätiö

Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 54

2022

ISBN 978-952-349-099-4

ISSN 2489-9631

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Sisällys

1 Johdanto ............................................................................................................................... 6

2 Nuorisovaltuustot ............................................................................................................. 8

3 Vanhusneuvostot ............................................................................................................ 10

4 Vammaisneuvostot ........................................................................................................ 12

5 Vaikutusvallasta ............................................................................................................. 13

5.1 Neuvostojen jäsenten kokemukset vaikutusvallasta ............................................. 15

5.2 Poliitikkojen suhtautuminen neuvostoihin ............................................................... 18

5.3 Poliitikkojen asenteet neuvostoja kohtaan................................................................ 24

6 Neuvostojen vaikutusvallan lisääminen ................................................................ 27

7 Yhteenveto, tärkeimmät tulokset ja keskustelu ................................................ 31

7.1 Poliitikot tukevat neuvostoja, mutta kuuntelevatko he niiden jäseniä? ....... 32

7.2 Tulevaisuusnäkymät .......................................................................................................... 34

8 Aineistot ............................................................................................................................ 35

9 Lähteet ............................................................................................................................... 38

Tietoisku lainsäädännöstä ............................................................................................... 41

Raportin tekijät .................................................................................................................... 42

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

1 Johdanto

Suomessa nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto sekä vanhusneuvosto ovat kunnalli-

sella tasolla toimivia vaikuttamiselimiä, joiden tehtävänä on taata näille ryhmille

mahdollisuus vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin. Näitä kolmea vaikuttamiselintä kut-

sutaan

tässä raportissa nimellä ”neuvosto”. Neuvostot ovat lakisääteisiä: Uuden kun-

talain (410/2015, §§ 26–28) mukaisesti kuntien on asetettava nuorisovaltuusto, van-

husneuvosto sekä vammaisneuvosto. Lisäksi uusien hyvinvointialueiden (laki hyvin-

vointialueesta 611/2021, §32) on asetettava vastaavat neuvostot. Monessa kunnassa

neuvostoilla on tätä pidempi historia.

Vaikuttamiselimet eroavat muista kunnallisista elimistä siten, että ne eivät ole viran-

omaisia, jotka käyttävät julkista valtaa. Vaikuttamiselinten jäsenten rooli poikkeaa

siksi monista muista kunnallisista toimijoista. Neuvostojen jäsenet eivät ole luotta-

mushenkilöitä, jotka hoitavat tehtävänsä virkavastuulla, minkä vuoksi heille ei dele-

goida varsinaista toimivaltaa. Tämän vuoksi neuvostoilla ei ole myöskään varsinaista

päätösvaltaa kunnallisessa päätöksenteossa. Suoran ja varsinaisen päätösvallan si-

jaan neuvostot toimivat yhteistyössä kunnallisten päättäjien kanssa ja niillä on moni-

naisia tehtäviä ja rooleja kunnasta ja neuvostosta riippuen. Näihin tehtäviin voi sisäl-

tyä muun muassa lausuntojen kirjoittamista, poliittiseen päätöksentekoon vaikutta-

mista tai lautakunnissa edustamista. Käytännössä neuvostojen toiminta vaihtelee

paljon, ja todennäköisesti enemmän kunnasta toiseen kuin nuorisovaltuustojen sekä

vammais- ja vanhusneuvostojen välillä (kts Kimpimäki 2012; Latvalahti 2015). Neu-

vostojen tarkempia tehtäviä, nykytilaa sekä tavoitteita kuvataan tarkemmin kunkin

neuvoston omassa luvussa.

Demokratian näkökulmasta kaikilla kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus saada ää-

nensä kuuluviin demokratiassa. Yhdenvertaisuus on keskeinen demokraattinen ide-

aali: inklusiivinen yhteiskunta, jossa kaikkien kansalaisten intressit saavat osakseen

samanlaisen harkinnan poliittisessa prosessissa, on keskeinen demokraattinen ajatus

(Marien et al. 2010). Ideaalin lisäksi yhdenvertaisuus ja kaikkien mahdollisuus osal-

listua ovat kuitenkin myös käytännössä tärkeitä asioita. Demokraattisen järjestelmän

legitimiteettiin, eli oikeutukseen, vaikuttaa se, onko kaikilla kansalaisilla, joita pää-

tökset koskevat mahdollisuus saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa (Young

2000: 5–6). Demokraattiselle järjestelmälle keskeistä on, että kaikilla sen jäsenillä on

periaatteessa mahdollisuus yrittää vaikuttaa päätöksentekoon (Young 2000: 17). Osa

ihmisistä ja kansanryhmistä voivat kuitenkin olla marginalisoituja tai ulossuljettuja

poliittisesta elämästä (Young 2000: 17). Tämä on ongelmallista, sillä voidaan olettaa,

että poliittisesti epäaktiiviset kansalaiset eivät kykene puolustamaan intressejään,

minkä vuoksi he jäävät näkymättömiksi poliittisissa prosesseissa (Marien et al.

2010). Aliedustetuilla ryhmillä on usein erilaisia poliittiseen osallistumiseen liittyviä

rakenteellisia rajoituksia, joita muut ryhmät eivät kohtaa, minkä seurauksena syntyy

isoja eroja siinä, kuka osallistuu poliittiseen elämään (Marien et al. 2010). Muun mu-

assa ikä, luokka ja sukupuoli ovat usein merkittäviä tekijöitä siinä, millainen pääsy

ihmisellä on resursseihin ja poliittiseen valtaan (Young 2000: 95).

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Neuvostojen periaatteellisena tarkoituksena on taata aliedustetuille ryhmille mah-

dollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Nuoret ja vammaiset,

joiltakin osin ehkä vanhuksetkin päättäjien ikääntymisestä huolimatta, ovat aliedus-

tettuina poliittisissa päätöksentekokanavissa tai heiltä puuttuu täysin osa poliittiseen

osallistumiseen kuuluvista oikeuksista, kuten nuorten tapauksessa äänioikeus tai oi-

keus asettua ehdolle. Jotta demokraattinen ideaali yhdenvertaisuudesta, mutta myös

järjestelmän legitimiteetistä huolehtiminen, toteutuisi, aliedustettujen ryhmien osal-

listumista demokratiaan on haluttu tukea. Kyse ei ole vain järjestelmän yleisestä legi-

timiteetistä, vaan aliedustettujen ryhmien oikeudesta tulla kuulluksi ja osallistua

heitä koskevaan päätöksentekoon. Nuorisovaltuustojen kohdalla neuvostojen tehtä-

vää voi pitää myös kasvatuksellisena: nuorisovaltuustot voivat toimia yhtenä demo-

kratiakasvatuksen paikkana, jossa nuoret kasvavat aktiiviseen poliittiseen kansalai-

suuteen.

Neuvostoja on tutkittu suhteellisen vähän sekä Suomessa (kts Airinen 2021:5) että

maailmalla (Falanga et al. 2021:3). Tämä raportti on osa hanketta, joka tutki nuoriso-

valtuustojen ja vanhus- ja vammaisneuvostojen toimijoiden käsityksiä heidän omasta

vaikutusvallastaan sekä poliitikkojen käsityksiä neuvostoista. Hankkeella on yhtymä-

kohtia eurooppalaiseen monivuotiseen vertailevaan tutkimusprojektiin,

Local State

–

Society Relations

(LSSR), jossa on tutkittu paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan

välisiä suhteita. Suomessa tutkittaviin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin luetaan

nuorisovaltuustot, vanhusneuvostot sekä vammaisneuvostot. Tämän tutkimushank-

keen ansiosta kunnat saavat tietoa siitä, miltä verkostojen toiminta näyttää nyt niiden

ensimmäisen kauden loppupuolella, sekä miten verkostot näkevät vaikutusvaltansa,

kun usein kuultu keskeisin kritiikki verkostojen toimivuutta kohtaan on vaikutusval-

lan puute.

Tässä raportissa tarkastellaan näitä kolmea neuvostoa sekä niiden jäsenten että po-

liitikkojen näkökulmasta. Keskeinen kysymys on, miten vaikutusvaltaisia neuvostot

ovat niiden jäsenten ja poliitikkojen näkökulmasta sekä miten neuvostojen vaikutus-

valtaa voisi kasvattaa. Raporttiin on koottu löydöksiä aiemmista tutkimuksista, ja li-

säksi osa raportin tuloksista perustuu eurooppalaisen

Local State

–

Society Relations

(LSSR) projektin yhteydessä kerättyyn eurooppalaiseen aineistoon, jossa tutkittiin

neuvostojen jäsenten näkemyksiä vaikutusvallastaan (Henriksson 2021, Henriksson

& Huttunen 2022) sekä

Finnish Research Infrastructure for Public Opinion

eli FIRIPO-

hankkeen kautta kerättyyn aineistoon, jossa tutkittiin poliitikkojen näkemyksiä (Hen-

riksson & Huttunen 2022). Aineistoa kuvataan tarkemmin osiossa Aineiston keruu.

Tämä raportti koostuu seuraavista osista: ensiksi jokaista neuvostoa kuvataan ja tut-

kitaan omana erillisenä toimijanaan. Huolimatta neuvostojen yhtäläisyyksistä, ne

ovat toimintatavoiltaan sekä tehtävältään erilaisia vaikuttamiselimiä, jotka koostuvat

hyvin erilaisista ihmisistä. Täten niiden yksittäinen tarkastelu on perusteltua. Kunkin

neuvoston kohdalla käsitellään lyhyesti neuvoston perustietoja ja tarkoitusta sekä

aiempaa tutkimusta. Tämän jälkeen esitellään hankkeen omia tuloksia. Sen jälkeen,

kun jokaista neuvostoa on kuvattu erikseen, neuvostoja ja niiden toimijoita vertail-

laan keskenään. Aluksi tarkastellaan neuvostojen jäsenten kokemusta vaikutusvallas-

taan sekä keinoja neuvostojen vaikutusvallan lisäämiseksi. Tämän jälkeen tarkastel-

laan poliitikkojen suhtautumista neuvostoihin. Neuvostojen vaikutusvalta on pitkälti

poliitikkojen tuesta riippuvaista, sillä neuvostoilla ei ole suoraa omaa toimivaltaa.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Lopuksi käymme läpi tärkeimpiä tutkimustuloksia, käsittelemme kysymyksiä liittyen

poliitikkojen ja neuvostojen suhteeseen sekä tarkastelemme neuvostojen tulevai-

suusnäkymiä. Viimeiseksi arvioimme käytettyyn aineistoon liittyviä asioita.

2 Nuorisovaltuustot

Nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisofoorumi, nuoriso-

raati) on vaikuttamiselin, joka asetetaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdol-

lisuuksien varmistamiseksi. Ensimmäiset nuorisovaltuustot perustettiin Vihdissä ja

Espoossa 1990-luvun loppupuolella, ja kuntalain muutoksen myötä kaikissa kunnissa

tulisi toimia nuorisovaltuusto. Viimeisin tieto on, että Suomessa on 12 kuntaa, jossa

nuorisovaltuustoa ei ole lainkaan sekä useampi kunta, jossa nuorisovaltuustotoimin-

taa ei ole käytännössä lainkaan, vaikka valtuusto nimellisesti löytyykin (Laurila

2021). Nuorisovaltuusto voi olla myös useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuus-

tojen toimikausi on tyypillisesti 1–2 vuotta.

Nuorisovaltuustot koostuvat pääsääntöisesti 13–18-vuotiaisista nuorista, mutta jä-

senten ikähaarukka sekä nuorisovaltuuston koko vaihtelevat kunnittain. Suomen

Nuorisovaltuustojen liitto Nuva ry:n Nuorisovaltuustoselvitys vuodelta 2021 (Laurila

2021) osoittaa, että nuorisovaltuustoissa on keskimäärin 11 jäsentä ja että nuoriso-

valtuutetut valitaan yleisimmin vaaleilla. Nuorisovaltuustot voivat olla kooltaan vii-

den ja noin 60 jäsenen väliltä, ja vaalien lisäksi nuorisovaltuustojen jäsenet voidaan

valita esimerkiksi koulujen oppilaskunnan keskuudesta. Nuorisovaltuutetut edusta-

vat neuvostossa itseään tai mahdollisesti kouluaan, mutta eivät kuitenkaan yleensä

mitään järjestöä, kuten toisten neuvostojen kohdalla on tyypillistä. 1990-luvulla

esiintyi joitakin hyvin puoluepolitisoituneita nuorisovaltuustoja (Nikkilä 2002: 67).

Sittemmin nuorisovaltuustot on yritetty pitää vapaina puoluepolitiikasta, jotta yhtä-

läiset osallistumismahdollisuudet voidaan varmistaa.

Nuorisovaltuustoille on yleensä osoitettu sihteeri tai yhteyshenkilö kunnan hallinto-

organisaatiossa, joka voi auttaa esimerkiksi vaalien järjestämisessä, kutsujen lähettä-

misessä ja pöytäkirjojen laatimisessa (Gretschel 2002: 55). Sihteerin lisäksi nuoriso-

valtuustolla voi olla yhteyshenkilö(itä) tai ’kummeja’ luottamushenkilöiden keskuu-

dessa. Nuorisovaltuustojen toiminnan käytännöistä (jäsenten valinta, osallistujat

jne.) päätetään kunnan hallintosäännössä, kunnanhallituksessa tai sovitaan nuoriso-

valtuuston toimesta. Nuorisovaltuustojen varsinainen päätösvalta riippuu kunnan

käytännöistä. Nuorisovaltuustolla voi olla oma toimintabudjetti, jonka käytöstä se voi

päättää suhteellisen itsenäisesti. Kunnissa, joissa nuorisovaltuustoilla on oma toimin-

tabudjetti, budjetin suuruus oli Nuva ry:n selvityksen mukaan keskimäärin 4500 eu-

roa vuodessa

–

osassa kuntia tästä summasta maksettiin kuitenkin myös mahdolliset

matkakulut sekä kokouspalkkiot (Laurila 2021). Usein määrärahalla järjestetään

myös esimerkiksi tapahtumia.

Nuorisovaltuustoilla on sekä muodollisia että epämuodollisia tapoja vaikuttaa. Muo-

dollisia tapoja ovat esimerkiksi edustus lautakunnissa, kunnanvaltuustossa ja/tai

kunnanhallituksessa, aloiteoikeus sekä lausuntopyyntöihin vastaaminen (kts Laurila

2021). Esimerkkejä epämuodollisia vaikuttamistapoja ovat nuorisovaltuuston

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

osallistaminen uusien koulujen suunnitteluun

, tai muunlainen vaikutustyö virallis-

ten kanavien ulkopuolella. Nuorisovaltuuston vahva rooli ja mahdollisuus vaikuttaa

myös epämuodollisesti vaatii, että kunnissa ollaan aidosti kiinnostuneita siitä, mitä

nuorisovaltuustolla voisi olla sanottavana.

Nuorisovaltuustot voivat valita edustajiaan kunnan muihin elimiin useissa kunnissa.

Viimeisimpien tietojen mukaan 87 prosentilla nuorisovaltuustoista on lautakunta-

edustus kunnallisissa lautakunnissa, ja tämän lisäksi 77 prosentilla on edustus kun-

nanvaltuustossa ja 22 prosentilla kunnanhallituksessa (Laurila 2021). Virallisen

edustuksen lisäksi nuorisovaltuustot vaikuttavat muun muassa lausuntojen ja aloit-

teiden kautta. Nuva ry:n selvityksen mukaan 59 prosenttia vastanneista nuorisoval-

tuutetuista kertoo, että heiltä on kysytty lausuntoa viimeksi kuluneiden 12 kk aikana

(Laurila 2021). Vastanneista 37 prosenttia kertoi viimeisten 12 kuukauden aikana

saaneensa 1–2 lausuntopyyntöä, kun taas 3–4 lausuntoa oli antanut 22 prosenttia

vastanneista, ja viisi tai enemmän viisi prosenttia. Vastanneista 13 prosenttia ilmoitti,

ettei nuorisovaltuusto ollut lausunut lainkaan.

Noin puolet, 46 prosenttia vuoden 2021 selvitykseen vastanneista nuorisovaltuute-

tuista (N=164) ilmoitti, ettei nuorisovaltuusto ole jättänyt yhtäkään aloitetta viimeis-

ten 12 kuukauden aikana (Laurila 2021). Vastaavasti 1–3 aloitetta jättäneitä oli 43

prosenttia vastanneista. Erityistä aktiivisuutta osoitti harvempi: 4–6 aloitetta oli jät-

tänyt yhdeksän prosenttia, ja 7 tai enemmän kaksi prosenttia vastanneista. Kyselyyn

vastanneista 57 prosenttia kertoi tehneensä aloitteen suoran aloiteoikeuden avulla,

kun taas 23 prosenttia kertoi jättäneensä sen valtuutetun avulla, ja 11 prosenttia nuo-

risovaltuutetuista jätti aloitteensa kuntalaisaloitteen kautta. Muu-kohdan kyselyssä

valinneet kertoivat jättäneensä viranhaltijalle aloitteen.

Edustuksessa kunnan muissa toimielimissä sekä lausunto- että aloitetoiminnoissa

näkyy selkein kehitys nuorisovaltuustojen toiminnassa. Aiemmin suurimmat taiste-

lut käytiin siitä, voidaanko nuorisovaltuustoa ylipäänsä asettaa kunnissa, kun taas

tällä hetkellä keskustellaan, millä ehdoilla nuorisolla voi olla edustusta muissa eli-

missä. Vielä 10 vuotta sitten vain joissain kunnissa nuorisovaltuustoilla oli edustusta

kunnan muissa elimissä (Kallio & Bäcklund 2012: 252), kun taas nykyisin edustusoi-

keus on merkittävässä osassa kuntia. Tämä on tärkeä huomio, sillä kaikki muutkin

vaikuttamiselimet (vanhusneuvostot, vammaisneuvostot, henkilöstön edustajat jne.)

tavoittelevat samankaltaista edustusta (esim. Airinen 2021:36, Miettinen & Parviai-

nen 2017:10, 19, 20, Virnes 2014:7, Vammaisfoorumi 2020, JHL 2022).

Nuorisobarometrin 2013 mukaan 60 prosenttia barometrin 15–29-vuotiaista vastaa-

jista kokee nuorisovaltuustot vaikutusvaltaisina (Myllyniemi 2014). Kuitenkin vain

alle 25 prosenttia vastaajista käyttää valtuustoa vaikutuskanavana (katso myös Myl-

lyniemi & Kiilakoski 2013). Koska yhä useammassa kunnassa nuorisovaltuustoilla on

edustusta myös kunnallishallinnon muissa elimissä, voidaan nähdä, että nuorisoval-

tuustojen rooli kunnallisessa päätöksenteossa on kasvanut. Tutkimuksemme valottaa

nuorisovaltuutettujen käsityksiä vaikutusvallastaan.

Maalahdessa uutta lukiota suunniteltaessa osallistettiin nuorisovaltuustoa: ’Vi involverade

ungdomsfullmäktige i planeringen, vilket visade sig vara mycket lyckat.’ sanoi kunnanjohtaja

Jenny Malmsten (Kommuntorget 2/2019:16).

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

3 Vanhusneuvostot

Kunnan on lain mukaan asettava vanhusneuvosto ikääntyneen väestön osallistumis-

ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Vuonna 2019 yli 65-vuotiaita oli

Suomen väestöstä noin 1,2 miljoonaa ja heidän osuutensa väestöstä oli 22 prosenttia

(Airinen 2021:4). Täten ikääntyneet ovat merkittävä ryhmä suomalaisessa yhteis-

kunnassa. Vanhusneuvoston jäsenet ovat miltei poikkeuksetta erilaisten eläkeläis- tai

vanhusjärjestöjen edustajia (Virnes 2014), minkä lisäksi vanhusneuvostoissa on

usein edustajia veteraanijärjestöistä sekä seurakunnasta (kts Airinen 2021, Miettinen

& Parviainen 2017:20). Kuntaa vanhusneuvostoissa edustavat sekä luottamushenki-

löt että eri sektoreiden viranhaltijat. Neuvostossa on keskimäärin naisenemmistö ja

tavallisimmin jäseniä on 6–11, mutta jäsenten määrä vaihtelee 3–20 välillä (Airinen

2021:11). Vanhusneuvostojen toimikausi on 2–4 vuotta.

Vanhusneuvostot ovat syntyneet 1990-luvun lopulla, kun ensimmäiset vanhusneu-

vostot perustettiin Kruunupyyn ja Luodon kuntiin vuosina 1996–1997 (Virnes

2014:10). Tämän jälkeen suuret kaupungit kuten Espoo, Helsinki ja Vantaa seurasivat

perässä. Eniten vanhusneuvostoja perustettiin vuosina 1999–2002 muun muussa

YK:n kansainvälisen ikäihmisten vuoden (1999) ja muiden maiden esimerkkien vauh-

dittamana

. Vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi vanhuspalvelulain myötä vuoden

2014 alusta, mutta jo ennen lain voimaantuloa yli 90 prosentilla kunnista oli vanhus-

neuvosto (Virnes 2014). Joissakin kunnissa on yhdistetty vanhus- ja vammaisneu-

vosto ja joskus useammalla kunnalla on yhteinen neuvosto. Kuntien kesken yhteiset

neuvostot ovat olleet yleisiä varsinkin, jos kunnat ovat tehneet sote-yhteistyötä. Kai-

ken kaikkiaan yhteisiä neuvostoja vaikuttaa olevan noin 10–20 prosentilla kuntia

Vanhusneuvostoille annettiin vanhuspalvelulain myötä kolme tehtävää: neuvosto on

otettava mukaan (§11) valmistelemaan kunnan suunnitelmaa (§5) ikääntyneen väes-

tön tukemiseksi, arvioimaan kunnan iäkkäiden palvelujen riittävyyttä ja laatua (§6)

sekä muutoin vaikuttamaan kunnassa laaja-alaisesti. Vanhusneuvostojen tärkeäm-

pinä tehtävinä pidetään vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon (Virnes

2014:5). Neuvoston yleisimmät toimintamuodot ovat esitykset, aloitteet sekä lausun-

not (Virnes 2014:1). Lausuntoja annetaan pääasiassa sote-palveluista, vain harvem-

min yhdyskuntasuunnittelusta, kaavoituksesta, liikenteestä, kulttuurista tai liikunta-

palveluista (Miettinen & Parviainen 2017:3). Tärkeimpinä toimintamuotoina toimi-

vat asiantuntijuuden tarjoaminen, tapahtumien järjestäminen, tiedottaminen ja si-

dosryhmätyöskentely (Airinen 2021:13). Vanhusneuvostojen jäsenet toimivat myös

Vanhusneuvostoja on perustettu Ruotsissa, Norjassa, Saksassa sekä Tanskassa jo 1970-lu-

vulla, mutta ne tulivat lakisääteisiksi Norjassa ja Tanskassa 1990-luvulla (Virnes 2014). Van-

husneuvostoja löytyy myös Itävallasta, Italiasta, Yhdysvalloista, Kanadasta sekä Puolasta

(Frączkiewicz-Wronka

et al. 2019:906). Falanga et al. 2021 ovat keränneet 37 alueellisia, kan-

sallisia ja kunnallisia vanhuksia osallistavia aloitteita.

Kesällä 2020 löydettiin kuntien verkkosivuilta tietoja 179 vanhusneuvostosta, josta 24 oli-

vat vanhus- ja vammaisneuvostolle yhteisiä (13 %). Vammaisfoorumin (2020) kyselyssä 9 %

vammaisneuvostojen vastaajista olivat yhteisestä vammais- sekä vanhusneuvostosta ja 4 %

useamman kunnan yhteisestä vammaisneuvostosta. Ihmisoikeuskeskuksen kyselyssä 30 %

vanhusneuvostojen vastaajista oli yhteisestä neuvostosta. Kyselyyn osallistui 182 henkilöä

155 kunnasta (Airinen 2021:11).

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

jäseninä eri hankkeiden työryhmissä, tekevät esteettömyyskartoituksia, vastaavat

kyselyihin sekä kirjoittavat artikkeleita (Airinen 2021: 13–14). Joissakin kunnissa

koetaan, että sosiaali- ja terveysasiat saavat liian suurta huomiota muiden asioiden

kustannuksella vanhusneuvostojen toiminnassa (Miettinen & Parviainen 2017:20),

mutta toisaalta osassa kunnista halutaan vaikuttaa nykyistä enemmän erityisesti so-

siaali- ja terveyspalveluihin (Airinen 2021:28). Kunnat eivät aina tunnista ikäihmis-

ten roolia asumis- sekä asuinympäristökysymyksissä ja vanhusneuvostot haluavat,

että heitä kuultaisiin automaattisesti kaavoitus- ja asumisasioissa (Miettinen & Par-

viainen 2017:10). Kunnan teknisellä sektorilla ei aina olla tietoisia vanhusneuvoston

roolista ja tehtävistä (Miettinen & Parviainen 2017:14).

Kuntaliiton vanhusneuvostokyselyn (2014) tulosten mukaan vanhusneuvostojen

suurimmat kehittämiskohteet ovat neuvostojen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisää-

minen sekä neuvostojen aktiivisuuden ja toimintaedellytysten parantaminen (Virnes

2014). Neuvostojen toimintaan on kaivattu enemmän suunnitelmallisuutta ja pitkä-

jänteisyyttä, ja toiminta koetaan toisinaan liian virkamiesvetoiseksi. Samalla vanhus-

neuvoston ja kunnan väliset puutteet viestinnässä ja tiedottamisessa aiheuttavat

haasteita (Virnes 2014, kts myös Latvalahti 2015 sekä Miettinen & Parviainen 2017).

Ihmisoikeuskeskuksen kyselyssä alle puolet vastaajista (44 %) ilmoittivat kunnan tie-

dottavan suunnitelmista ja aikatauluista ajoissa (Airinen 2021:22). Viestintään liitty-

vien haasteiden lisäksi osassa vanhusneuvostoissa jäsenet kaipaavat lisää perehdy-

tystä, ja osassa jäsenet taas toivovat koulutusta vanhusneuvostoista ja niiden roolista

sekä asemasta kunnanhallitukselle, luottamushenkilöille sekä johtaville viranhalti-

joille (Airinen 2021:22, kts myös Miettinen & Parviainen 2017:14, 21).

Vanhusneuvostojen toimintaedellytysten toteutumisessa on melko paljon vaihtelua

kunnittain (Airinen 2021:21). Vanhusneuvostolle on todettu olevan hyötyä siitä, että

neuvostolla on jäseniä, joille kunnan päätöksenteko on ennestään tuttua (Miettinen

& Parviainen 2017:21) tai jos jäseninä on lautakuntien tai jaostojen luottamushenki-

löitä (Airinen 2021:17). Lähes kaikilla vanhusneuvostoilla on kunnan palveluksessa

oleva sihteeri, jonka rooli on neuvoston toiminnan kannalta keskeinen. Sihteerin teh-

tävät kuitenkin vaihtelevat kunnittain ja sihteerille ei ole aina varattu riittävästi aikaa

vanhusneuvoston käyttöön tai aika rajoittuu lähinnä kokousten järjestämiseen, mikä

ei (vastaajien mukaan) vastaa neuvostojen todellisia tarpeita (Airinen 2021:21). Hal-

lituksen esityksessä kuntalaiksi neuvostoihin on laskettu virkatyötä noin 0,25 henki-

lötyövuoden verran (HE 268/2014 vp:115).

Aiempi tutkimus viittaa siihen, että kansalaiset eivät tunne vanhusneuvostojen toi-

mintaa tarpeeksi (Miettinen & Parviainen 2017:8, Airinen 2021:16), ja että vanhus-

neuvostoista ei ole pidetty tutkimuksessakaan riittävästi ääntä. Vanhusten poliittista

osallistumista tutkittiin kauan esimerkiksi ilman, että vanhusneuvostoista edes kes-

kusteltiin (esim. Nygård & Jakobsson 2013). Kuitenkin aiemmasta tutkimuksesta tie-

detään, että pohjoismaiset vanhukset ovat aktiivisia kansalaisia ja väkevä osa äänes-

täjäkuntaa (Nygård & Jakobsson 2013: 91). Heillä on todennäköisesti merkittävä rooli

erilaisissa omaa elämää koskevissa poliittisissa kysymyksissä kuten terveydenhoi-

dossa tai eläkepolitiikassa. On merkittävää tutkia poliittisia elimiä, joissa vanhuksille

tarjotaan mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon entistä aktiivisemmalla ta-

valla. Tutkimuksemme pyrkiikin valottamaan peruskysymyksiä liittyen vanhusneu-

vostojen toimintaan.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

4 Vammaisneuvostot

Vammaisneuvostot ovat vaikuttamiselimiä, joiden tehtävänä on turvata vammaisten

ihmisten osallisuus kunnallisessa päätöksenteossa. Ensimmäiset kunnalliset vam-

maisneuvostot perustettiin 1970-luvulla, joitain vuosia sen jälkeen, kun vastaavia eli-

miä perustettiin Ruotsissa vuonna 1971 (Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2006).

Vammaisneuvostot ovat esiintyneet lainsäädännössä vammaispalvelulain

(380/1997) hyväksymisen vuonna 1987. Ne olivat pitkään vapaaehtoisia painottuen

sellaiseen kunnan ja järjestöjen yhteistyöhön kuin nykyinen kuntalain mukainen sää-

dös määrää. Vuonna 2009, ennen kuin nykyinen kuntalaki teki vammaisneuvostoista

lakisääteisiä, noin kahdella kolmesta kunnasta oli vammaisneuvosto (Piipponen

2013:74). Vammaisneuvostojen toimikausi on 2–4 vuotta (Virnes 2014: 2) ja neuvos-

tot kokoontuvat keskimäärin 4 kertaa vuodessa (Virnes 2014: 3, Airinen 2021:11).

Vammaisneuvostojen toiminnassa on suuria eroja. Pitkien etäisyyksien ja pienen

kunnallisen hallinnon tiedetään hankaloittavan neuvostojen toimintaa (Kimpimäki

2012, vrt Airinen 2021:27). Suhteellisen tuore Vammaisfoorumin tekemä ja Vam-

maisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) kautta lähetetty kysely

kunnallisten vammaisneuvostojen jäsenille (2020) osoitti, että noin 2/5 vastaajista

kokee neuvostojen toimivan hyvin, noin 1/3 ajattelee niiden toimivan huonosti ja 1/3

arvioi tilanteen olevan siltä väliltä. Jäsenillä on hyvin samankaltaisia kokemuksia toi-

minnan heikosti toimiviin osiin liittyen: neuvostoa kuullaan liian myöhään, sen vai-

kutus päätöksiin on vähäinen, neuvostoon otetaan yhteyttä vain vammaisasioissa,

neuvoston lausunnoista ei välitetä ja tiedonkulku on heikkoa (Vammaisfoorumi

2020).

Noin viidellä prosentilla suomalaisista on jonkinlainen vamma tai toimintaeste ja

heistä noin joka viidennellä vamma on vaikea (Hästbacka & Nygård 2013: 129). Vam-

maisfoorumin kyselyn (2020) mukaan vammaisneuvostoissa ovat usein edustettuna

liikuntavammaiset (83 %), aistivammaiset (70 %) ja kehitysvammaiset (56 %), pit-

käaikaissairaat (61 %) sekä omaiset ja omaishoitajat (45 %). Harvemmin edustet-

tuina ovat vammaiset lapset (30 %), neuropsykiatristen (20 %) tai mielenterveyden

häiriöiden omaavia (24 %) sekä harvinaissairauksia (22 %) sairastavia henkilöitä.

Joskus edustettuina ovat myös syöpäpotilaat, sydänsairaat, allergia- ja astmasairaat,

hengityssairaat sekä reumasairaat. Saman tutkimuksen mukaan 57 prosenttia vas-

taajista pitää eri vammaryhmien edustusta vammaisneuvostoissa riittävänä, mutta

jopa 30 prosenttia riittämättömänä ja 14 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. Avovas-

tauksissa on useita kommentteja, joissa peräänkuulutetaan laajempaa vammaryh-

mäedustusta. Vammaisneuvostojen toimintaan osallistuu toisinaan myös sotavete-

raaneja sekä kokemusasiantuntijoita. Vammaisneuvostoissa toimivat kunnan edusta-

jat voivat olla sekä luottamushenkilöitä että eri sektoreiden virkahenkilöitä, ja näiden

lisäksi neuvostoissa toimii myös edustajia valtionhallinnosta ja/tai seurakunnasta.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

5 Vaikutusvallasta

Vaikutusvalta on valtaa tai kykyä vaikuttaa muihin

–

politiikan yhteydessä vaikutus-

vallalla voidaan viitata esimerkiksi kykyyn ja valtaan vaikuttaa poliittiseen päätök-

sentekoon ja poliittisiin lopputuloksiin omalla toiminnallaan (itselleen tärkeissä ky-

symyksissä) (Banfield & Wilson 1961/2017: 3; Cox & Jacobson 1973: 3, Arts & Ver-

schuren 1999: 413). Tässä raportissa selvitämme neuvostojen jäsenten vaikutusval-

lan kokemusta (kuinka vaikutusvaltaisia eri neuvostojen jäsenet kokevat olevansa)

sekä poliitikkojen näkemystä neuvostojen vaikutusvallasta ja sen lisäämisestä. Emme

siis mittaa todellista vaikutusvaltaa, kykyä ja kapasiteettia saada omia tavoitteita läpi,

vaan keskitymme jäsenten ja poliitikkojen näkemyksiin vaikutusvallasta.

Aloitamme vaikutusvallan kokemuksen selvittämisen tarkastelemalla neuvostoja

niin kutsuttuina osallistavina prosesseina. Kolme keskeistä ulottuvuutta missä ta-

hansa osallistamisprosessissa ovat prosessin osallistujat (ketkä osallistuvat), osallis-

tujien sisäinen dynamiikka (miten osallistujat kommunikoivat ja tekevät päätöksiä,

työmuodot) sekä keskustelijoiden yhteys politiikkaan ja julkiseen toimeen (miten

osallistujien sanomiset ovat yhteydessä päättäjien ja osallistujien itsensä toimiin, ins-

tituutioihin sekä valtaan ja valtuuksiin) (Fung 2006). Tähän ajatukseen pohjautuen

selvitimme LSSR-kyselyssä perustietoa neuvostojen työoloista. LSSR-kyselyn aineisto

kerättiin talvella 2020–2021 ja kyselyyn vastasi Suomessa 1647 vastaajaa. Vastaus-

prosentti oli noin 16–21 prosenttia. Aineisto esitellään tarkemmin liitteessä.

Kysyimme vastaajilta neuvoston jäsenyyden kestosta, kuinka säännöllisesti heidän

neuvostonsa kokoontuu sekä kuinka paljon aikaa vastaajat käyttävät neuvoston toi-

mintoihin viikossa.

Taulukko 1: Jäsenyyden kesto (vuosissa). Keskiarvo.

Nuorisovaltuusto

Keskiarvo

Keskihajonta

Aineisto: LSSR

1,92

1,46

180

Vanhusneuvosto

5,55

5,40

307

Vammaisneuvosto

6,60

6,63

269

Keskimääräinen jäsenyyden kesto nuorisovaltuustoissa on 1,92 vuotta (kts taulukko

1). Lyhimmillään jäsenenä on oltu alle vuosi ja pisimmillään 12 vuotta. Huomattavaa

on kuitenkin, että pisimpään jäsenenä ollut on henkilö, joka osallistuu nuorisoval-

tuuston toimintaan viran puolesta

–

nuoret ovat jäseninä tyypillisesti vain vuoden tai

korkeintaan parin-kolmen vuoden ajan.

Vanhusneuvostossa jäsenyyden keskimääräinen kesto on 5,5 vuotta ja pisimpään toi-

minut jäsen ollut jäsenenä alusta alkaen (1990-luvun loppupuolella). Vammaisneu-

vostossa taas jäsenyyden kesto on keskimäärin 6,6 vuotta, pisimpään jäsenenä ollut

on toiminut neuvostossa 40 vuotta. Vammaisfoorumin kysely vammaisneuvostojen

jäsenille (2020) osoittaa, että joidenkin vammaisneuvostojen kohdalla toiveena olisi

parempi jäsenien kierto sekä jäsenistön nuorennus (kts myös Kimpimäki 2012).

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Pienissä kunnissa, joissa vammaisia henkilöitä on rajoitettu määrä, tämä voi kuiten-

kin olla hankalaa.

Säännöllinen kokoontuminen on usein merkki järjestelmällisestä toiminnasta. Järjes-

telmällinen toiminta puolestaan tarjoaa usein paremmat mahdollisuudet vaikuttaa

tärkeisiin asioihin ja näin ollen parantaa neuvostojen vaikutusvaltaa.

Taulukko 2: Kokoontumisen säännöllisyys. Prosentteina.

Nuorisovaltuusto

Harvemmin tai epä-

säännöllisesti

Kolme kokousta tai

enemmän

Aineisto: LSSR

6,7

93,3

180

Vanhusneuvosto

19,0

81,0

311

Vammaisneuvosto

24,7

75,3

275

Taulukko 2 osoittaa, että valtaosa nuorisovaltuustoista tapaa säännöllisesti: yli 93

prosenttia vastaajista kertoo nuorisvaltuustonsa tapaavaan vähintään kolme kertaa

vuodessa. Myös 4/5 vanhusneuvostoista kokoontuu pääosin säännöllisesti. Tämä

huomio saa tukea Ihmisoikeuskeskuksen kyselystä, jonka mukaan vanhusneuvostot

kokoontuvat keskimäärin 5 kertaa vuodessa, vaikkakin kokoustiheys väheni vuonna

2020 koronaepidemian takia ja jotkut neuvostot eivät kokoontuneet ollenkaan (Airi-

nen 2021:11). Tuloksemme ovat siis samansuuntaisia. Vammaisneuvostojen kohdalla

yli 75 prosenttia vastaajista kertoo, että vammaisneuvostonsa kokoontuu vähintään

kolme kertaa vuodessa. Myös iso osa vammaisneuvostoista kokoontuu siis säännölli-

sesti, mutta suhteessa pohjoismaisiin verrokkimaihin säännölliset kokoontumiset

ovat kuitenkin vähäisempiä: yli 93 prosenttia vanhus- ja vammaisneuvostoista Ruot-

sissa ja Norjassa kokoontuvat useammin kuin 3 kertaa vuodessa (Feltenius & Hen-

riksson 2022).

Kolmas tarkastelemamme tekijä osallistavissa prosesseissa on niihin käytetty aika.

Kyselyssämme selvitimme, kuinka paljon aikaa neuvostojen jäsenet käyttävät neu-

vostonsa toimintoihin. Ajankäyttö on koodattu kahteen kategoriaan: alle tunti vii-

kossa tai enemmän.

Taulukko 3: Ajankäyttö neuvoston toimintoihin. Prosentteina.

Nuorisovaltuusto

Alle tunti viikossa

Yli tunti viikossa

Aineisto: LSSR

72,4

27,6

181

Vanhusneuvosto

69,7

30,3

310

Vammaisneuvosto

70,9

29,1

278

Taulukosta 3 näkee, että vajaa 30 prosenttia vastaajista käyttää neuvostojen toimin-

toihin yli tunnin viikossa. Luvut ovat suhteellisen samankaltaisia kaiken tyyppisille

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

neuvostoille. Ajankäytön voisi olettaa olevan merkityksellistä vaikutusvallan koke-

mukselle: mitä useammin toimintaa harjoitetaan ja mitä enemmän siihen laitetaan

panoksia, sitä enemmän osallistujien kyvyt ja kapasiteetit toimia kasvavat, mikä tuo

osallistujille osaltaan suurempaa kokemusta vaikutusvallasta. Muun muassa euroop-

palaisia nuorisovaltuustoja tutkittaessa on löytynyt kytkös ajankäytön ja vaikutusval-

lan välillä (Henriksson & Huttunen 2022). Sama yhteys on todettu myös muissa yh-

teyksissä, muun muussa kuntapäättäjien keskuudessa

. Huomattavaa on kuitenkin,

että näin ei ole Suomessa.

5.1 Neuvostojen jäsenten kokemukset vaikutusvallasta

Toimintaan liittyvien tekijöiden tarkastelun jälkeen keskeisiä ovat neuvostojen edus-

tajien kokemukset omasta vaikutusvallastaan. Olemme päättäneet keskittyä kahden-

laiseen vaikutusvaltaan: sisäiseen ja ulkoiseen vaikutusvaltaan. Sisäisen vaikutusval-

lan käsitteen avulla tarkastelemme, kuinka vaikutusvaltaisiksi neuvostojen jäsenet

kokevat itsensä neuvoston sisällä. Ulkoisen vaikutusvallan käsitteen kautta tarkaste-

lemme, kuinka vaikutusvaltaiseksi neuvostojen jäsenet kokevat itsensä neuvoston jä-

senenä suhteessa ympäröivään maailmaan: kuinka hyvin heidän äänensä kuuluu

kunnallisessa päätöksenteossa.

Ensimmäiseksi selvitämme neuvostojen edustajien kokemukset sisäisestä vaikutus-

vallastaan, eli miten edustajat kokevat saavan äänensä kuuluviin neuvoston sisäi-

sessä työssä.

Taulukko 4: Mielipiteelläni on merkitystä tässä verkostossa, asteikolla 1 (täysin eri

mieltä) - 5 (täysin samaa mieltä)? Prosentteina.

Nuorisovaltuusto

Täysin samaa mieltä

(5)

Jonkin verran

samaa mieltä (4)

Eri mieltä (1–3)

Aineisto: LSSR

54,8

34,5

10,7

177

Vanhusneuvosto

36,0

49,2

14,8

311

Vammaisneuvosto

43,2

13,6

280

Kokonaiset 85–90 prosenttia vastaajista kokee, että he saavat äänensä kuuluviin neu-

vostojen sisäisessä työssä. Neuvostojen välillä on vain pieniä eroja, mutta mainitta-

koon, että aste-eroja kuitenkin löytyy. Nuorisovaltuustojen vastaajat ilmoittavat use-

ammin kuin vanhusneuvostojen vastaajat olevansa täysin samaa mieltä väittämästä,

Erilaistuva KuntaSuomi-tutkimuksessa korrelaatio

väitteiden ’Arvioi kuinka monta tuntia

viikossa käytät keskimäärin kunnallisten luottamustehtäviesi hoitoon’ ja ’Miten suurta vai-

kutusvaltaa seuraavilla ryhmillä/toimijoilla on mielestäsi kuntasi poliittisessa päätöksente-

ossa?’ välillä on .306**

(tilastollisesti merkitsevä 0.01-tasolla).

Jotta vältämme liian pienien ryhmien raportoinnin, osa vastausvaihtoehdoista on yhdis-

tetty.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

kun taas vammaisneuvostojen vastaajat sijoittuvat kahden muun neuvoston välille.

Yksittäisenä tuloksena tämä ei ole järisyttävää, mutta tuloksia läpikäydessä tulemme

näkemään, että nuorisovaltuustot kokonaisuudessaan tuntevat itsensä vaikutusval-

taisemmaksi kuin muut neuvostot.

Seuraavaksi selvitimme neuvostojen edustajien kokemuksia ulkoisesta vaikutusval-

lastaan, eli siitä, miten edustajat kokevat saavansa äänensä kuuluviin kunnallisessa

päätöksenteossa (taulukossa 5).

Taulukko 5: Verkostoni voi vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon, asteikolla 1

(täysin eri mieltä) - 5 (täysin samaa mieltä)? Prosentteina.

Nuorisovaltuusto

Täysin samaa

mieltä (5)

Jonkin verran

samaa mieltä (4)

Eri mieltä (1–3)

Aineisto: LSSR

31,1

51,7

17,2

180

Vanhusneuvosto

13,3

50,5

36,2

309

Vammaisneuvosto

17,3

53,6

29,1

278

Samaa mieltä väitteen (4–5) kanssa on 83 prosenttia nuorisovaltuustovastaajista, 64

prosenttia vanhusneuvostojen vastaajista ja 71 prosenttia vammaisneuvostojen vas-

taajista. Noin puolet vastaajista, neuvostosta riippumatta, ovat jonkin verran samaa

mieltä väitteen kanssa, että heidän neuvostonsa voi vaikuttaa kunnalliseen päätök-

sentekoon. Tämä jälkeen vastaukset erkanevat niin, että noin 30 prosenttia nuoriso-

valtuustojen edustajista on täysin samaa mieltä väitteen kanssa, kun taas melkein sa-

mansuuruinen osuus vanhus- sekä vammaisneuvostojen edustajista on eri mieltä

väitteen kanssa. Tässäkin tapauksessa nuorisovaltuustojen edustajat kokevat itsensä

vaikutusvaltaisimmiksi.

Vaikutusvallan kokemukseen voi vaikuttaa myös se, missä roolissa henkilö toimii

neuvostossa. Virkahenkilöllä on esimerkiksi erilaiset toimintavalmiudet ja mahdolli-

suudet ajaa neuvoston tavoitteita eteenpäin kuin yksittäisillä edustajilla. Tämän

vuoksi halusimme selvittää, miten eri rooleissa neuvostoissa toimivien vastaajien ko-

kemukset vaikutusvallasta eroavat toisistaan. Aluksi tarkastelemme missä ominai-

suudessa kyselyyn vastaajat toimivat neuvostossa. Tulokset näkyvät taulukossa 6.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Taulukko 6: Missä roolissa olet neuvoston jäsen? Prosentteina.

Nuorisovaltuusto

Järjestön

edustajana tai

yksityishenkilönä

Luottamus-

henkilönä /

poliitikkona

Virkahenkilönä

Aineisto: LSSR

81,7

Vanhusneuvosto

73,9

Vammaisneuvosto

70,0

16,3

20,3

19,6

2,0

612

5,8

533

10,4

500

Taulukossa 6 on siis näkyvillä ainoastaan vastaajien taustat/roolit neuvostossa. Ky-

selymme ei vastaa siihen, miten eri ryhmät ovat edustettuina varsinaisissa neuvos-

toissa, mutta viitteitä siitä voi saada muista lähteistä (kts Airinen 2021, Virnes 2014

tai Laurila 2021.) Taulukon 6 perusteella voidaan kuitenkin todeta, että virkahenki-

löiden osuus vastaajista on suurin vammaisneuvostojen kohdalla (10,4 prosenttia) ja

pienin nuorisovaltuustojen kohdalla (2 prosenttia). Luottamushenkilöiden osuus

vastaajista vaihtelee 16–20 prosentin välillä.

Seuraavaksi tarkastelemme eri rooleissa neuvostojen jäseninä toimivien kokemusta

ulkoisesta vaikutusvallasta, eli kuinka hyvin neuvostojen jäsenet kokevat saavansa

äänensä kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa, nähdäksemme vaikuttaako rooli

vaikutusvallan kokemukseen. Tulokset ovat näkyvissä taulukossa 7.

Taulukko 7: Verkostoni voi vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon, eri vastaaja-

ryhmissä, asteikolla 1 (täysin eri mieltä) - 5 (täysin samaa mieltä)? Prosentteina

osuus myönteisesti (4) tai erittäin myönteisesti (5).

Nuorisovaltuusto

Järjestön

edustajana tai

yksityishenkilönä

Luottamus-

henkilönä /

poliitikkona

Virkahenkilönä

Aineisto: LSSR

84,1

Vanhusneuvosto

60,6

Vammaisneuvosto

69,8

145

80,0

231

74,6

199

68,6

(66,7)

(3)

(66,7)

(15)

82,1

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Kaikkein vaikutusvaltaisemmaksi itsensä kokevat sellaiset nuorisovaltuustovastaa-

jat, jotka edustavat itseään yksityishenkilönä. Nuorisovaltuustoissa ei, toisin kuin

vanhus- ja vammaisneuvostoissa, tyypillisesti ole järjestöjen edustajia vaan jäsenet

ovat ns. yksityishenkilöitä. Nämä nuorisovaltuustovastaajat kokevat, että he voivat

vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon jopa suuremmassa määrin kuin nuorisoval-

tuustoissa toimivat luottamushenkilöt, jotka hekin kokevat itsensä vaikutusvaltai-

semmaksi kuin vanhus- tai vammaisneuvoston luottamushenkilöt. Suurin ero vaiku-

tusvallan kokemuksesta roolien perusteella löytyy vanhusneuvostoista. Vanhusneu-

vostoissa luottamushenkilöt kokevat itsensä vaikutusvaltaisemmaksi kuin järjestöjen

edustajat/yksityishenkilöt. Vanhusneuvostojen järjestöedustajat/yksityishenkilöt

kokevat kaikista ryhmistä vähiten voivansa vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon.

Vammaisneuvostojen kohdalla virkahenkilöt osoittavat suurinta vaikutusvallan ko-

kemusta verrattuna jäseniin, jotka toimivat neuvostossa muissa rooleissa. Virkahen-

kilöiden osuus vastaajista nuorisovaltuustojen ja vanhusneuvostojen kohdalla on niin

pieni, että sen perusteella ei voi tehdä vertailuja.

5.2 Poliitikkojen suhtautuminen neuvostoihin

Neuvostojen toiminnan kannalta keskeistä on poliitikkojen ja päättäjien suhtautumi-

nen neuvostoihin. Esimerkiksi vanhusneuvostoista Miettinen ja Parviainen (2015:

25) ovat todenneet, että ’Vanhusneuvostojen kannalta tärkeintä on rakentaa toimivat

yhteydet valmistelutyötä ja päätöksiä tekevien

tahojen kanssa.’ Sama pätee muihin

neuvostoihin. Ollakseen vaikutusvaltaisia ja menestyksekkäitä, neuvostoilla tulee olla

vahva poliitikkojen tuki sekä yhteys päättäjiin.

Politiikkojen asenteita neuvostoja kohtaan selvitettiin kyselyssä, joka lähetettiin tut-

kimusinfrastruktuuri FIRIPOn kautta suomalaisille kuntapäättäjille. Päättäjäpaneelin

kautta keväällä 2022 1138 henkilölle lähetettyyn kyselyyn vastasi 627 vastaajaa, jo-

ten vastausprosentti oli 55,1. Aineisto esitellään tarkemmin liitteessä. Kyselyn tulok-

sia esitellään seuraavaksi.

Koska tavoitteena on tutkia näiden neuvostojen vaikutusvaltaa ja sen kokemusta,

kiinnostavaa on myös päättäjien näkemykset neuvostojen vaikutusvallasta. Aloi-

tamme vertailemalla päättäjien kokemuksia näiden kolmen neuvoston vaikutusval-

lasta (taulukko 8).

Taulukko 8: Kuinka vaikutusvaltaiseksi koet seuraavat kunnassasi toimivat neu-

vostot asteikolla 1 (ei lainkaan vaikutusvaltaiseksi) - 5 (erittäin vaikutusval-

taiseksi)?

Keskiarvo

Nuorisovaltuustot

Vanhusneuvostot

Vammaisneuvostot

N=522, aineisto: FIRIPO

2,75

2,73

2,62

Keskihajonta

1,05

1,09

1,18

Osuus (%) jotka

vastanneet 1–2

38,7

37,0

37,9

Osuus (%) jotka

vastanneet 4–5

24,7

24,3

21,5

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Kun vertaillaan poliitikkojen käsityksiä neuvostojen vaikutusvallasta, havaitaan, että

erot koetussa vaikutusvallasta ovat melko pieniä. Asteikolla 1–5, kaikkien kolmen

neuvoston keskiarvot sijoittuvat 2.62–2.75 väliin. Näin ollen voidaan todeta, että po-

liitikot eivät koe suurta eroa näiden kolmen neuvoston vaikutusvallassa. Kiinnosta-

vaa on kuitenkin, että keskiarvoa vertaillessa havaitaan, että nuorisovaltuusto koe-

taan vaikutusvaltaisimmaksi (KA 2.75), kun taas vammaisneuvosto koetaan vähiten

vaikutusvaltaiseksi (KA 2.62). Kun jakaumaa käsityksistä vaikutusvallasta tarkastel-

laan tarkemmin, voidaan todeta, että melkein neljäsosa poliitikoista kokee nuoriso-

valtuuston ja vanhusneuvoston hyvin tai erittäin tärkeäksi, kun vastaava luku vam-

maisneuvostolle on 21,5 prosenttia. Vastaavasti noin 38 prosenttia poliitikoista ei

pidä neuvostoja vaikutusvaltaisina.

Useimmiten poliitikot pitävät nuorisvaltuustoja tärkeimpänä neuvostona ja vam-

maisneuvostoa vähiten tärkeänä (taulukko 9). Vastauksena kysymykseen: Mitä näistä

kolmesta neuvostosta pidät tärkeimpänä? (laita vastauksesi järjestykseen, 1 tärkeim-

mälle, 3 vähiten tärkeälle): Nuorisovaltuustot, Vanhusneuvostot, Vammaisneuvostot,

nuorisovaltuusto sai eniten ykkösiä, eli se on vastaajien mielestä tärkein. Yli 53 pro-

senttia vastaajista piti nuorisovaltuustoa tärkeimpänä, kun taas 23,7 prosenttia vas-

taajista piti vanhusneuvostoa tärkeimpänä ja vajaa 23 prosenttia piti vammaisneu-

vostoja tärkeimpänä.

Vähiten tärkeänä pidettiin harvimmin nuorisovaltuustoa: vain 17,6 prosenttia vas-

taajista piti sitä vähiten tärkeänä näistä kolmesta, kun vastaavat luvut vanhusneuvos-

tolle ovat 39 prosenttia ja vammaisneuvostolle 43 prosenttia. Nuorisovaltuustolla

vaikuttaa olevan päättäjien silmissä siis erityisen tärkeä asema, mikä voidaan myös

havaita sen kaikista laajimmassa vaikuttamiskentässä. Mitä nuorempi valtuutettu,

sitä useammin hän pitää nuorisovaltuustoa tärkeimpänä, ja vastaavasti päinvastoin,

mitä vanhempi valtuutettu sitä enemmän painotetaan vanhusneuvostoa (ei taulu-

kossa).

Taulukko 9: Mitä näistä kolmesta neuvostosta pidät tärkeimpänä? (laita vastauk-

sesi järjestykseen, 1 tärkeimmälle, 3 vähiten tärkeälle): Nuorisovaltuustot, Vanhus-

neuvostot, Vammaisneuvostot. Prosentteina.

Tärkein (1)

Nuorisovaltuustot

Vanhusneuvostot

Vammaisneuvostot

N=409, aineisto: FIRIPO

53,6

23,7

22,7

(2)

28,9

37,2

34,0

Vähiten tärkeä (3)

17,6

39,1

43,3

Taulukossa 9 vastaajien määrä on tavanomaista pienempi. Osa vastaajista koki koko

kysymyksen lähtökohtaisesti aiheettomaksi tai mahdottomaksi vastata, ja halusi pai-

nottaa, että kaikki neuvostot ovat tärkeitä omalla tavallaan (avoimet vastaukset).

Sen lisäksi, että selvitimme, kuinka vaikutusvaltaisina päättäjät neuvostoja pitävät ja

mitä neuvostoa he pitävät kaikista tärkeimpänä, tavoitteena oli selvittää, mitä toimia

pidetään tärkeimpänä neuvostojen vaikutusvallan kasvattamiseksi (taulukko 10).

Neuvostoilla itsellään on paljon erilaisia toimia, joita ne ajavat toimintansa

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

kehittämiseksi sekä vaikutusvaltansa kasvattamiseksi. Tässä osassa kyselyä kaikkia

neuvostoja tarkasteltiin yhtenä joukkona, eli vastauksissa ei tehty eroa siihen, koe-

taanko tietyt toimet tärkeimmiksi kaikille neuvostoille vai esimerkiksi vain osalle

niistä.

Taulukko 10: Tärkeimmät toimet vaikutusvallan kasvattamiseksi asteikolla 1 (ei

lainkaan tärkeä)

–

4 (erittäin tärkeä)

Keskiarvo

Suora aloiteoikeus

Koulutusta kunnallisesta

päätöksenteosta

Selkeämpi toimenkuva

Neuvoston ja kunnan toimijoiden

osaamistason nosto

Asemasta säädetään hallintosäännössä

Tehtävistä säädetään

hallintosäännössä

Edustus lautakunnassa/-kunnissa

Vuosittainen vaikutuksen arviointi

kunnassa

Työntekijäresurssi kunnan puolesta

Edustus kunnanvaltuustossa

Suurempi toimintabudjetti

Valtuustokummi

Edustus kunnanhallituksessa

N=518–522, aineisto: FIRIPO

3,35

3,33

3,31

3,30

3,28

3,27

3,18

2,98

2,83

2,72

2,65

2,51

Keskihajonta

.818

.779

.754

.747

.811

.800

.865

.835

.879

.945

.791

1.012

1.087

Osuus (%) jotka

vastanneet 3–4

87,9

88,1

90,7

90,2

85,9

86,7

82,4

84,9

73,7

65,6

63,7

61,8

50,1

Tärkeimmiksi toimiksi vaikutusvallan kasvattamiseksi koetaan neuvostojen suora

aloiteoikeus (erittäin tärkeä 51 %), (laajempaa) koulutusta kunnallisesta päätöksen-

teosta (erittäin tärkeä 48 %), neuvoston ja kunnan toimijoiden osaamistason nosto

sekä selkeämpi toimenkuva. Näiden jälkeen tärkeimmiksi toimiksi katsotaan aseman

ja tehtävien säätäminen hallintosäännössä, edustus lautakunnassa ja vuosittainen

vaikutusten arviointi kunnassa.

Vähiten tärkeinä koetaan työntekijäresurssi kunnan puolesta, edustus kunnanval-

tuustossa, suurempi toimintabudjetti, valtuustokummi ja kaikista vähiten tärkeim-

pänä edustus kaupunginhallituksessa (ei lainkaan tärkeä 18 %).

Tulos on monella tavalla kiinnostava, jos sitä vertaa siihen, miten neuvostot itse ko-

kevat tilanteensa. Neuvostot puhuvat usein sihteerin/sihteeristön tärkeydestä (Airi-

nen 2021:8, 21, 33, Virnes 2014:7, 8, Miettinen & Parviainen 2017:14, 17), toivovat

edustusta lautakuntiin tai muihin elimiin (Airinen 2021:36, Miettinen & Parviainen

2017:10, 19, 20, Virnes 2014:7, Vammaisfoorumi 2020), haluaisivat suuremman

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

toimintabudjetin (Airinen 2021:21, 34, Virnes 2014:7) sekä peräänkuuluttavat ti-

heämpää yhteistyötä eri elimien kanssa, jotta heitä kuultaisiin oikea-aikaisesti ja pa-

remmin (Airinen 2021:33, 36).

Huomionarvoisinta taulukon 10 tuloksissa on ehkä se, että 82 prosenttia vastaajista

pitää tärkeänä antaa neuvostoille edustus lautakunnissa neuvostojen vaikutusvallan

kasvattamiseksi. Nuorisovaltuustoille edustus lautakunnassa on jo aika yleistä. Lau-

rilan (2021:11) selvityksessä 87 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän valtuus-

tollaan on edustusta lautakunnissa ja lisäksi viisi prosenttia vastaajista kertoi edus-

tusta olevan mutta vain tietyissä lautakunnissa. Vastaajat mainitsivat muun muassa

teknisen lautakunnan, keskusvaalilautakunnan, jätehuoltolautakunnan, rakennus- ja

ympäristölautakunnan sekä ympäristö- ja teknisen lautakunnan lautakunniksi, joissa

nuorisovaltuustolla ei ole edustusta. Mitä ilmeisemmin lautakuntaedustusta ei ole

selvitetty vanhus- ja vammaisneuvostojen kohdalla. Täten emme tiedä, missä määrin

vanhus- ja vammaisneuvostot ovat edustettuina lautakunnissa tai muissa kunnalli-

sissa elimissä. Emme myöskään tiedä, pitävätkö poliitikot lautakuntaedustuksen an-

tamista vanhus- ja vammaisneuvostoille yhtä tärkeänä kuin nuorisovaltuuston koh-

dalla.

Yhteistyötä poliitikkojen ja neuvostojen välillä voi tietenkin rakentaa monin eri ta-

voin. Kyselyssä kysyttiin neuvostojen edustuksesta lautakunnissa, koska tätä perään-

kuulutetaan neuvostokentällä. Yleistä on kuitenkin päinvastainen toimintamalli, eli

se, että lautakunnilla on edustus neuvostoissa (esim. 2/3 vastaajista Airisen

(2021:12) selvityksessä). Tämän voidaan kuitenkin tulkita toimivan vaihtelevasti tai

riittämättömästi, kun kerran toiveita neuvostojen lautakuntaedustusta kohtaan on

niin paljon.

Hieman kärjistäen voisi sanoa, että poliitikot ovat valmiimpia lisäämään byrokratiaa

kuin rahaa ja aikaa neuvostojen vaikutusvallan kasvattamiseksi. Poliitikot pitävät tär-

keinä sellaisia toimia, jotka eivät maksa juuri mitään niin poliittisesti kuin taloudelli-

sestikaan: koulutusta ja osaamistason nostoa. Tahtoa on myös luoda neuvostoille sel-

keämpää toimenkuvaa, jopa hallintosäännössä. Toisaalta yleisellä tasolla tällaisiin

toimiin on helppo myöntyä, kun konkreettiset ehdotukset mahdollisista muutoksista

vielä puuttuvat. Toisaalta taulukosta 11 ilmeni, että vajaat 58 prosenttia vastaajista

pitää työnjakoa poliitikkojen ja neuvostojen välillä selkeänä ja 47 prosenttia pitää

neuvostojen asemaa päätöksentekojärjestelmässä selkeänä. Vastaavasti 25 prosent-

tia sekä 35 prosenttia ei pidä työnjakoa ja neuvostojen asemaa selkeänä, joten asiassa

on parantamisen varaa.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Taulukko 11: Väitteitä politiikan, hallinnon ja neuvoston suhteista kunnassasi, as-

teikolla 1 (täysin eri mieltä) - 5 (täysin samaa mieltä)?

1 täysin

eri

mieltä

Työnjako valtuutettujen/

poliitikkojen ja neuvostojen

välillä on selkeä

Neuvostojen asema päätöksen-

tekojärjestelmässä on selkeä

Virkamiehet muistuttavat usein

neuvostojen olemassaolosta

N=519–520, aineisto: FIRIPO

4,6

5 täysin

samaa

mieltä

15,8

Kunnassani

ei toimi

kyseisiä

neuvostoja

1,0

20,8

15,6

42,3

6,7

28,7

16,8

37,0

9,6

1,2

15,8

38,5

21,6

19,3

4,2

0,6

Taulukosta näkyy myös, että vain 24 prosenttia vastaajista yhtyy väitteeseen, että vir-

kamiehet usein muistuttavat neuvostojen olemassaolosta. Kokonaiset 54 prosenttia

on väitteestä eri mieltä. Tämä on kysymyksenä keskeinen, sillä ilman organisaation

(eli viranhaltijoiden) tukea neuvostojen vaikutusvalta ei voi kasvaa.

Halusimme selvittää päättäjien omaa suhdetta kuntansa neuvostoihin. Tämä vuoksi

kysyimme, mitä mieltä vastaajat ovat seuraavista väitteistä koskien omaa suhdettaan

kuntansa neuvostoihin: ”Olen hyvin perillä neuvostojen asioista” sekä ”olen ollut neu-

voston jäsen poliitikkona”. Tulokset näkyvät taulukossa 12. Isoin osa vastaajista koki

olevansa ainakin jotenkin perillä neuvostojen toiminnasta: yli 61 prosenttia vastasi

olevansa osittain perillä neuvostojen toiminnasta ja liki 16 prosenttia koki olevansa

hyvin perillä toiminnasta. Noin 23 prosenttia vastaajista koki, että ei ole perillä neu-

vostojen toiminnasta.

Taulukko 12: Olen hyvin perillä neuvostojen asioista. Olen ollut neuvostojen jäsen

poliitikkona. (Kyllä, osittain, ei) Prosentteina.

Kyllä (%)

Olen hyvin perillä neuvostojen asioista

Olen ollut neuvoston jäsen poliitikkona

N=518–519, aineisto: FIRIPO

16,0

18,7

Osittain (%)

61,3

5,4

En (%)

22,5

75,3

Taulukosta 12 käy ilmi, että valtaosa vastaajista ei ole toiminut neuvoston jäsenenä

poliitikon roolissa, mutta kuitenkin vajaa 19 prosenttia oli toiminut neuvostossa po-

liitikkona. Kuten odottaa saattaa, omalla kokemuksella neuvostoista on vahva yhteys

siihen, miten hyvin vastaaja on perillä neuvostojen asioista (korrelaatio .449**, ei tau-

lukossa). Naiset ovat useammin sekä hyvin perillä neuvostojen asioista että toimineet

neuvoston jäsenenä useammin kuin miehet (ero noin 10 prosenttiyksikköä, ei taulu-

kossa).

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Taulukko 11 osoittaa, että 54 prosenttia päättäjistä ei koe, että virkamiehet muistut-

tavat neuvostojen toiminnasta usein. Taulukko 12 puolestaan näyttää, että vain 16

prosenttia vastaajista kokee olevansa hyvin perillä neuvostojen asioista

–

tämä osuus

on jopa hieman pienempi kuin se osuus vastaajista, jotka ovat toimineet neuvostoissa

poliitikon roolissa jäsenenä. Siksi on aiheellista kysyä, mistä päättäjät ylipäätään saa-

vat tietoa neuvostojen toiminnasta (taulukko 13).

Taulukko 13: Mistä saat tietoa neuvostojen toiminnasta? (Paljon, jonkin verran, en

saa tietoa)

Paljon (%)

Suoraan kyseisen vaikuttamiselimen jäse-

niltä

Pöytäkirjojen kautta

Kunnan virkamiehiltä

Muilta valtuutetuilta / poliitikoilta

Paikallisilta vanhusjärjestöiltä /

sotaveteraanijärjestöiltä / järjestöiltä

Paikallisilta vammaisjärjestöiltä

Kansallisilta vanhusjärjestöiltä

Nuorisovaltuustojen keskusliitolta (Nuva ry)

Vammaisten henkilöiden oikeuksien

neuvottelukunnasta (VANE)

Tiedotteista, uutisista, paikallislehdestä

Sosiaalisessa mediassa

N=514–522, aineisto: FIRIPO

Jonkin

verran (%)

En saa

tietoa (%)

Taulukosta 13 ilmenee, että poliitikot kokevat saavansa eniten tietoa neuvostojen toi-

minnasta niiden jäseniltä sekä pöytäkirjoista. Lisäksi muut valtuutetut/poliitikot

sekä kunnan virkamiehet nousevat tietolähteiksi, kun katsotaan, mistä päättäjät saa-

vat edes jonkin verran tietoa neuvostojen toiminnasta. Ne henkilöt, jotka ovat itse (ol-

leet) neuvostojen jäseniä, kokevat systemaattisesti saavansa enemmän tietoa, ja hei-

dän tietolähteensä ovat samat kuin muilla päättäjillä (ei taulukossa).

Poliitikoilta kysyttiin myös, miten neuvostojen osaamista hyödynnetään (taulukko

14). Suurinta osaa ehdotetuista tavoista hyödyntää neuvostojen osaamista käytetään

jonkin verran. Neuvostojen osaamista hyödynnetään eniten esteettömyysasioissa,

julkisia tiloja suunniteltaessa tai niitä tarkastettaessa. Yhteensä 13 prosenttia poliiti-

koista ilmoittaa pyytävänsä paljon lausuntoja neuvostoilta. Toisaalta yli neljännes

vastaajista kertoo, että heidän kunnassaan ei tavata lainkaan neuvostojen jäseniä,

neuvostoille ei lähetetä asioita keskusteltavaksi eikä neuvostoja hyödynnetä esteet-

tömyystarkastuksissa.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Taulukko 14: Miten neuvostojen osaamista hyödynnetään? (Paljon, jonkin verran,

ei lainkaan)

Paljon (%)

Pyydämme neuvostoilta lausuntoja

Lähetämme asioita neuvostoihin

keskusteltavaksi

Tapaamme neuvostoja / neuvostojen jäseniä

Olemme muilla tavoin yhteydessä

neuvostoon / neuvoston jäseniin

Esteettömyystarkastuksissa

Julkisten tilojen suunnittelussa

esteettömyyden edistämiseksi

Yhteyskanavana taustajärjestöihin

N=506–522, aineisto: FIRIPO

Jonkin

verran (%)

Ei lainkaan

(%)

5.3 Poliitikkojen asenteet neuvostoja kohtaan

Selvittääksemme piileviä asenteita neuvostoja kohtaan, esitimme päättäjille osin pro-

vosoiviakin väittämiä, joissa heitä pyydettiin kertomaan, miten samaa tai eri mieltä

he ovat väittämien kanssa. Väittämät ovat saaneet inspiraatiota erilaisista (väärin)kä-

sityksistä ja ennakkoluuloista, joita eri neuvostojen jäsenet toisinaan kokevat. Tau-

lukkoon 15 on koottu kaikki väittämät sekä niiden vastausten jakaumat prosentteina.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Taulukko 15: Päättäjien vastaukset neuvostoja koskeviin väittämiin, asteikolla 1 (täysin

eri mieltä) - 5 (täysin samaa mieltä). Prosentteina.

Jokseen-

Ei eri

Jokseen-

kin tai

eikä

Täysin eri kin eri

täysin

samaa

mieltä (1) mieltä

samaa

mieltä

(2)

mieltä

(3)

(4–5)

Neuvostot olisivat vaikutusvaltaisempia, mikäli

niiden toimijat olisivat parempia.

Kunnallisia vammaisneuvostoja ei tarvita sote-

uudistuksen jälkeen

Vanhusneuvostot ovat lähinnä eläköityneiden

poliitikkojen kahvikerhoja.

On vaikea sanoa julkisesti, että ei ole kovin

kiinnostunut neuvostoista.

Nuorisovaltuustojen pitäisi keskittyä päättämään

nuorisoa koskettavista asioista, kuten skeitti-

parkeista ja nuorisotaloista.

En ole ajatellut, että vammaisneuvostolla voisi

olla näkemyksiä kaupunkisuunnittelun

esteellisyyskysymyksistä.

Vanhusneuvostoilla ei ole sellaista tehtävää

kunnassa, jota jokin muu taho ei jo hoitaisi.

Neuvostojen vaikutusvaltaa ei tulisi lisätä.

Poliittiset puolueet vetelevät naruista nuoriso-

valtuustojen taustalla ja täyttävät valtuustot

omilla edustajillaan.

Neuvostoja täytyy pitää tärkeinä, vaikka ei

välttämättä kokisikaan niitä tärkeiksi.

Neuvostojen jäsenet edustavat ryhmäänsä.

Koska lainsäädäntö ja talous pitkälti määrittele-

vät sen, miten vammaisasiat hoidetaan,

vammaisneuvostot eivät ole tarpeellisia.

Valtaosa neuvostojen toimijoista ovat osaavia ja

kokeneita henkilöitä.

Lasten pitäisi saada olla lapsia ja jättää politiikan

hoitaminen aikuisille.

Vanhusneuvostot tuntuvat tarpeettomilta, sillä

vanhemmat ihmiset ovat hyvin edustettuina

kunnallisessa päätöksenteossa.

Neuvostot ovat byrokraattisia ja hitaita tapoja

vaikuttaa, ja siksi huonompia verrattuna

esimerkiksi osallistavaan budjetointiin tai

kansalaispaneeleihin.

N=508–519, aineisto: FIRIPO

Tuloksista on nostettavissa muutamia kiinnostavia huomioita. Tarkastelemme löy-

döksiä neuvostoittain sekä yleistä suhtautumista neuvostoihin kokonaisuudessaan.

Aloitamme nuorisovaltuustoista.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Nuorisovaltuustoihin kohdistuvia asenteita tarkasteltiin seuraavien väittämien

avulla: ”Nuorisovaltuustojen pitäisi keskittyä päättämään nuorisoa koskettavista asi-

oista, kuten skeittiparkeista ja nuorisotaloista”; ”Poliittiset puolueet vetelevät na-

ruista nuorisovaltuustojen taustalla ja täyttävät valtuustot omilla edustajillaan”;

sekä

”Lasten pitäisi saada olla lapsia ja jättää politiikan hoitaminen aikuisille”.

Jokaisessa nuorisovaltuustoon liittyvässä väittämässä yli puolet vastaajista oli eri

mieltä väittämän kanssa. Useampi kuin joka toinen (54 %) vastaaja oli eri mieltä siitä,

että nuorisovaltuustojen pitäisi keskittyä päättämään erityisesti nuorisoa kosketta-

vista asioista. Tätä mieltä oltiin erityisesti isommissa kaupungeissa (ei taulukossa).

Samaa mieltä väitteen kanssa oli reilu 28 prosenttia vastaajista. Noin 55 prosenttia

vastaajista oli sitä mieltä, että nuorisovaltuustojen takana ei ole poliittisia puolueita

vetelemässä naruista. Tätä mieltä oltiin erityisesti pienimmissä kunnissa (ei taulu-

kossa). Samaa mieltä poliitikkojen narujen vetelystä oli reilu 23 prosenttia vastaa-

jista. Lähes kolme viidestä (59 %) oli sitä mieltä, että politiikan hoitamista ei tule jät-

tää aikuisille. Samaa mieltä väitteen kanssa oli vajaa 24 prosenttia vastaajista. Lähtö-

kohtaisesti siis yli puolet suhtautui näihin nuorisovaltuustoon kohdistuviin provo-

soiviin väittämiin olemalla eri mieltä, kun taas noin yksi neljäsosa vastaajista oli väit-

teiden kanssa samaa mieltä.

Yli 60 prosenttia vastaajista oli eri mieltä kaikista vanhusneuvostoa koskevista väit-

teistä: ”Vanhusneuvostot ovat lähinnä eläköityneiden poliitikkojen kahvikerhoja” (eri

mieltä noin 64 %); ”Vanhusneuvostoilla ei ole sellaista tehtävää kunnassa, jota jokin

muu taho ei jo hoitaisi” (eri mieltä noin 62 %) sekä ”Vanhusneuvostot tuntuvat tar-

peettomilta, sillä vanhemmat ihmiset ovat hyvin edustettuina kunnallisessa päätök-

senteossa” (eri mieltä noin 66 %). Samaa mieltä väitteiden kanssa oli noin

18–20 pro-

senttia vastaajista.

Vammaisneuvostoihin liittyviä asenteita tarkasteltiin seuraavien väittämien avulla:

”Kunnallisia vammaisneuvostoja

ei tarvita sote-uudistuksen

jälkeen”; ”En ole ajatel-

lut, että vammaisneuvostolla voisi olla näkemyksiä kaupunkisuunnittelun esteelli-

syyskysymyksistä”; sekä ”Koska lainsäädäntö ja talous pitkälti määrittelevät sen, mi-

ten vammaisasiat hoidetaan, vammaisneuvostot

eivät ole tarpeellisia”. Sote-uudis-

tuksesta huolimatta kunnallisille vammaisneuvostoille on poliitikkojen kysyntää

kunnissa. Eri mieltä väitteen kanssa oli noin 79 prosenttia vastaajista.

Miltei 82 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väitteen kanssa, että vammaisneuvostot

eivät olisi tarpeellisia, koska lainsäädäntö ja talous määrittelevät pitkälti vammaisasi-

oiden hoidon. Kyseisen väitteen kanssa oltiin myös vähiten samaa mieltä: alle viisi

prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteen kanssa. Kaikista eniten eri mieltä ol-

tiin kuitenkin väitteestä, että vastaajat eivät olisi ajatelleet, että vammaisneuvostoilla

voi olla näkemyksiä esteellisyyskysymyksissä: yli 82 prosenttia vastaajista oli eri

mieltä väitteen kanssa. Näin oli erityisesti isommissa kaupungeissa, joissa asuvista

täysin eri mieltä väitteen kanssa oli yli 53 prosenttia vastaajista.

Eri neuvostoihin kohdistuvat väitteet eivät ole suoraan vertailukelpoisia, sillä ne ovat

erilaisia, eri tavalla muotoiltuja ja ehkä eriasteisesti provosoivia. Näin ollen suhtautu-

mista eri neuvostoja koskeviin väittämiin ei oikein voi vertailla.

Loput väittämät keskittyivät neuvostojen rooliin, vaikutusvaltaan ja merkitykseen

yleisesti. Niihin saaduista vastauksista välittyy päättäjien positiivinen suhtautuminen

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

neuvostoihin sekä niiden merkityksen kasvattamiseen. Yli puolet oli eri mieltä väit-

teen kanssa, että neuvostojen vaikutusvaltaa ei tulisi lisätä (50,3 % täysin tai jokseen-

kin eri mieltä) kun samaa mieltä väitteen kanssa oli vain 22 prosenttia vastaajista

(täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Samoin neuvostoja ei pidetty valtaosan vastauk-

sissa byrokraattisina, hitaina ja täten huonompina tapoina vaikuttaa kuin esimerkiksi

osallistavat budjetoinnit tai kansalaispaneelit: vastaajista yli 52 prosenttia oli väit-

teen kanssa edes jokseenkin eri mieltä, ja samanmielisiä oli vain reilu 21 prosenttia.

Toisaalta iso osa poliitikoista oli sitä mieltä, että neuvostoja täytyy pitää tärkeinä,

vaikka ei niitä välttämättä tärkeiksi kokisikaan: miltei 47 prosenttia vastaajista oli

väitteen kanssa edes jokseenkin samaa mieltä, kun erimielisiä oli vain 25 prosenttia.

Samanmielisyyttä oli enemmän isommissa kaupungeissa. Suhtautuminen neuvosto-

jen jäsenten kyvykkyyteen ja osaamiseen oli jokseenkin positiivista. Vastaajista yli 57

prosenttia oli samaa mieltä siitä, että valtaosa neuvostojen toimijoista on osaavia ja

kokeneita henkilöitä. Eri mieltä oli ainoastaan reilu 17 prosenttia vastaajista.

Isoin määrä ”ei eri eikä samaa mieltä” vastauksia tuli väitteeseen, että neuvostot

oli-

sivat vaikutusvaltaisempia, mikäli niiden toimijat olisivat parempia (melkein 35 %).

Tähän kysymykseen vastausten jakauma oli suhteellisen tasainen, niin että noin yksi

kolmasosa (30,05 %) oli eri mieltä (joko täysin tai jokseenkin), noin yksi kolmasosa

(35,07 %) samaa mieltä (täysin tai jokseenkin) ja yksi kolmasosa ei ollut samaa eikä

eri mieltä.

Eniten täysin samaa mieltä

–vastauksia

sai kysymys siitä, edustavatko neuvostojen

jäsenet ryhmäänsä. Yhteensä 16,6 prosenttia vastaajista oli täysin sitä mieltä, että

neuvostojen jäsenet edustavat ryhmäänsä ja kaikkiaan yli 65 prosenttia vastaajista

oli samaa mieltä väitteen kanssa. Kaiken kaikkiaan päättäjien vastaukset väittämiin

kielivät siitä, että poliitikoilla on positiivinen suhtautuminen neuvostoihin, niiden toi-

mijoihin sekä niiden vaikutusvallan kasvattamiseen.

6 Neuvostojen vaikutusvallan lisääminen

Neuvostojen vaikutusvalta on tutkittu vuosien mittaan eri tavoin, ja tulokset osoitta-

vat samankaltaisia tuloksia kuin omamme. Seuraavaksi esittelemme muutamia mer-

kittäviä ja kiinnostavia aiempia tuloksia neuvostojen vaikutusvallasta ja sen lisäämi-

sestä antaaksemme kattavan kuvan aiheesta Suomessa.

Suomen kuntaliitto lähetti noin 40 kunnalle elokuussa 2020 lähetetyn Erilaistuva

KuntaSuomi 2025-kyselyn, jossa kysyttiin luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoi-

den näkemyksiä neuvostojen vaikutusvaltaan ja sen lisäämisen. Erilaistuva Kunta-

Suomi -kyselyssä lähes kolme viidestä vastaajasta (59 %) suhtautui joko myönteis-

testi tai hyvin myönteisesti neuvostojen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Kun

vastauksia tarkastellaan hieman tarkemmin, löytyy kiinnostavia eroavaisuuksia luot-

tamushenkilöiden sekä johtavien viranhaltijoiden näkemysten välillä. Tulokset on

esitetty taulukossa 16.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Taulukko 16: Nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston vaiku-

tusmahdollisuuksien lisääminen, asteikolla 1 (erittäin kielteisesti) - 5 (erittäin

myönteisesti)? Prosentteina.

Kielteisesti (1–2)

Luottamushenkilö

Johtava viranhaltija

10,5

17,0

Myönteisesti (4–5)

61,8

49,4

620

182

Aineisto: Erilaistuva KuntaSuomi

Luottamushenkilöt suhtautuvat neuvostojen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen

huomattavasti myönteisemmin kuin viranhaltijat. Taulukosta ei käy ilmi, että saman

kyselyaineiston perusteella naiset suhtautuvat neuvostojen vaikutusvallan lisäämi-

seen myönteisemmin kuin miehet (29,5 % vrt. 13,9 % erittäin myönteisesti), suomen-

kieliset myönteisemmin kuin ruotsinkieliset (21,6 % vrt. 11 % erittäin myönteisesti),

vähemmän kuin kolme kautta luottamushenkilöinä toimineet myönteisemmin kuin

pidempään luottamushenkilönä olleet, ja puolueet vasemmalla myönteisemmin kuin

puolueet oikealla (ei taulukossa). Kyselyn tulokset osoittavat kuitenkin, että kaikkien

puolueiden kannattajista yli puolet suhtautuu joko myönteisesti tai hyvin myöntei-

sesti asiaan (ei taulukossa).

Aiempi kyselyaineisto paljastaa myös poliitikkojen ja virkahenkilöiden eroja erilais-

ten politiikkatoimien suhteen. Mikäli neuvostojen vaikutusvaltaa halutaan lisätä,

mahdollisuuksia vaikutusvallan lisäämiseksi tulee tarkastella erilaisten kunnallisten

demokratian kehittämistoimenpiteiden kautta. Erilaisten kehittämistoimenpiteiden

avulla neuvostojen toimintamahdollisuuksia ja vaikutusvaltaa on mahdollista kasvat-

taa selvästi.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Taulukko 17: Miten suhtaudut erilaisiin toimenpiteisiin kunnallisen demokratian ke-

hittämiseksi oman kuntasi näkökulmasta, asteikolla 1 (erittäin kielteisesti) - 5 (erit-

täin myönteisesti)? Prosentteina, osuus myönteisesti (4) tai erittäin myönteisesti (5).

Luottamus-

henkilöt

Edustukselliseen demokratiaan liittyvät:

Valtuustoaloitekäytäntöjen kehittäminen

Eettisten pelisääntöjen käyttöönotto/kehittäminen

Luottamustehtävän hoitaminen koko- tai osapäivätoimisesti

Kaksoiskuntalaisuuden mahdollistaminen

Vaalipäivien yhdistäminen niin, että kuntavaalit pidettäisiin

samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa

Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen kuntavaaleissa

Valtuuston valitsema pormestari

Jäsenmäärältään nykyistä pienempi valtuustokoko

Jäsenmäärältään nykyistä suurempi valtuustokoko

Suoraan demokratiaan liittyvät:

Yhteiskehittämisen lisääminen yhdessä palvelujen käyttäjien

kanssa

Asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteisen

suunnittelun ja valmistelun tukeminen

Nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammais-

neuvoston vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Kunnan asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen

päätöksentekoa

Kuntalaisaloitteiden painoarvon lisääminen

Kuntalaisista koottujen raatien ja paneelien käyttö isojen

kokonaisuuksien valmistelussa

Osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto

Palvelujen käyttäjien edustajien ottaminen mukaan kunnan

toimielimiin

Kunnallisten neuvoa-antavien kansanäänestysten käyttö

70,3

65,1

61,8

52,3

51,7

43,4

40,8

70,3

57,2

49,4

57,7

32,4

47,8

51,6

32,4

32,9

71,9

68,5

50,2

42,4

39,1

30,3

28,3

26,0

6,0

57,7

70,3

35,7

43,4

53,3

32,9

18,6

59,4

1,6

Johtavat

viranhaltijat

N luottamushenkilöt=620, N johtavat viranhaltijat=182, aineisto: Erilaistuva KuntaSuomi

Erilaistuva KuntaSuomi

–kyselyn

vastaukset erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin liit-

tyviin väittämiin ovat näkyvissä taulukossa 17. Luottamushenkilöt suhtautuvat kaik-

kein myönteisemmin erinäisiin osallistaviin kehittämistoiminpiteisiin, jotka liittyvät

muun muassa aloitteiden ja pelisääntöjen kehittämiseen, yhteiskehittämiseen palve-

lujen käyttäjien ja yhdistysten kanssa sekä asukkaiden mielipiteiden selvittämiseen

jne. Näihin toimiin kuuluvat myös neuvostojen vaikutusvallan lisääminen kuin myös

kuntalaispaneelien käyttö ja osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Yleisesti ottaen luottamushenkilöt ovat valmiimpia kehittämään demokratiakäytän-

töjä kuin viranhaltijat. Tästä yleiskuvasta on kuitenkin viisi poikkeusta, jotka kaikki

liittyvät edustuksellisen demokratiaan piiriin liittyviin tekijöihin. Johtavat viranhalti-

jat suhtautuvat hieman luottamushenkilöitä positiivisemmin eettisten pelisääntöjen

käyttöönottoon, kaksoiskuntalaisuuden mahdollistamiseen, vaalipäivien yhdistämi-

seen, äänestysikärajan laskemiseen kuntavaaleissa sekä ovat huomattavan usein jä-

senmäärältään nykyistä pienemmän valtuustokoon kannattajia. Huomattavaa on kui-

tenkin, että näistä viidestä vain ensimmäinen on kunnan itsensä päätettävissä. Muista

päätetään muilla päätöksenteon portailla.

Erilaistuva KuntaSuomi

–kyselyn

perusteella neuvostojen vaikutusvallan lisääminen

nähdään vähemmän tärkeänä kuin toimintojen yhteiskehittämineen tai järjestöjen

oma-aloitteisen valmistelun tukeminen mutta tärkeämpänä kuin kuntalaispaneelit

tai osallistuva budjetointi.

Aineistosta on nostettavissa muutamia kiinnostavia lisähuomioita. Esimerkiksi nuor-

ten vaikutusvallan lisäämiseen liittyen tiedämme, että ainakin 87 prosenttia kunnista

on myöntänyt jonkinasteisen läsnäolo-oikeuden nuorisovaltuuston edustajille

muissa kunnallisissa päätöksentekoelimissä (kts Laurila 2021). Kuitenkaan nuorten

vaikutusvaltaa ei haluta lisätä äänestysikärajaa laskemalla: kokonaisuudessaan vain

30 prosenttia ilmoittaa suhtautuvansa myönteisesti äänestysikärajan laskemiseen

kuntavaaleissa. Mikäli luottamushenkilöitä ja johtavia viranhaltijoita tarkastellaan

erikseen, huomataan, että itse asiassa 50,5 prosenttia luottamushenkilöstä ja 37,9

prosenttia johtavista viranhaltijoista suhtautuu äänestysikärajan laskemiseen kieltei-

sesti. Näin ollen nuorisovaltuuston toimintaan ja vaikutusvallan kasvattamiseen suh-

taudutaan ehkä positiivisemmin kuin nuorten yleiseen vaikutusvallan kasvuun, mikä

on kiinnostava havainto. Taulukosta 16 nähdään myös, että vain 43 prosenttia vas-

taajista olisi valmiita ottamaan erilaisten palvelujen käyttäjien edustajat mukaan

kunnan toimielimiin. Tämä voi auttaa selittämään kuntien vähäistä kiinnostusta

myöntää vanhus- ja vammaisneuvostoille nuorisovaltuustojen kaltaista läsnäolo-oi-

keutta kunnan toimielimiin.

Mikäli tuloksia halutaan tarkastella hieman kriittisesti, voidaan sanoa, että sekä polii-

tikot että viranhaltijat kannattavat vaikutusvallan kasvattamiseksi sellaisia toimenpi-

teitä, jotka ovat ympäripyöreitä eivätkä sido kuntaa juuri mihinkään. Lisäksi johtavat

virkahenkilöt pitäisivät selvästi myönteisenä kehitystä, jossa poliitikkojen osuus olisi

huomattavasti pienempi. Lisäksi vaikuttaa siltä, että harva johtava virkahenkilö on

myöskään erityisen kiinnostunut palvelujen käyttäjistä ainakaan kehittämistoimen-

piteiden osalta.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

7 Yhteenveto, tärkeimmät tulokset ja

keskustelu

Tämä raportti on käsitellyt kolmen kunnallisen vaikuttamiselimen vaikutusvaltaa.

Nuorisovaltuustoja, vanhusneuvostoja sekä vammaisneuvostoja kutsuttiin kootusti

”neuvostoiksi”. Raportissa on tarkasteltu neuvostojen jäsenten toimintaa sekä käsi-

tyksiä omasta vaikutusvallasta, kuin myös poliitikkojen näkemyksiä neuvostoista.

Tässä yhteenveto-osiossa kuvaamme muutamaa keskeistä havaintoa tulostemme

pohjalta.

Aloitetaan neuvostojen jäsenten vaikutusvallan kokemuksesta. Tarkastelimme sekä

sisäistä että ulkoista vaikutusvallan kokemusta: käsityksiä omasta kyvystä ja mahdol-

lisuuksista vaikuttaa neuvostojen sisäiseen toimintaan sekä koettuja oman neuvos-

ton mahdollisuuksia vaikuttaa kuntapolitiikkaan. Valtaosa kaikista vastaajista kokee

olevansa sisäisesti vaikutusvaltaisia. Yhteensä 85–90 prosenttia kaikkien neuvosto-

jen vastaajista oli sitä mieltä, että he saavat äänensä kuuluviin neuvostonsa toimin-

nassa. Täten heidän voidaan ajatella kokevan olevansa vaikutusvaltaisia neuvostojen

sisäisessä työssä.

Nuorisovaltuustojen vastaajat kokivat eniten sisäistä vaikutusvaltaa ja heillä oli myös

eniten ulkoisen vaikutusvallan kokemuksia. He kokevat selkeästi useimmin, että hei-

dän neuvostonsa voi vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Tulos ei sinänsä ole yl-

lättävä, sillä kuten raportista käy ilmi, nuorisovaltuustolla on vahvin rooli kunnalli-

sissa päätöksentekoelimissä verrattuna muihin neuvostoihin: vajaalla 90 prosentilla

nuorisovaltuustoista on (muun muassa) edustusta muissa kunnallisissa elimissä.

Tulokset viittaavat siis siihen, että nuorisovaltuutetut kokevat olevansa vaikutusval-

taisempia kunnan päätöksentekoon kuin vanhus- ja vammaisneuvostojen jäsenet.

Nuorisovaltuustojen vahvempi institutionaalinen asema todennäköisesti vaikuttaa

tähän. Mikäli neuvostojen jäsenten vaikutusvallan kokemusta (ja todellista vaikutus-

valtaa) halutaan kasvattaa, vahvempi asema ja edustus kunnallisissa päätöksente-

koelimissä olisi tärkeää.

Poliitikkojen näkemykset neuvostoista ovat ainakin puheen ja yleisten käsitysten ta-

solla positiivisia. On korostettava, että kyselytulosten mukaan poliitikot eivät koe

suurta eroa näiden kolmen neuvoston vaikutusvallassa. Huomattavaa on myös, että

merkittävä osa poliitikoista (38 %) ei pidä neuvostoja vaikutusvaltaisina. Kuitenkin

eri tavoin vertaillen poliitikot kokevat nuorisovaltuuston vaikutusvaltaisimmaksi.

Nuorisovaltuustoa pidettiin myös tärkeimpänä neuvostona, kun politiikkoja pyydet-

tiin laittamaan nämä kolme neuvostoa tärkeysjärjestykseen. Vammaisneuvostoa taas

pidettiin useimmiten vähiten tärkeänä. Tämä on linjassa aiempien tutkimushavainto-

jen kanssa. Esimerkiksi Vammaisfoorumin kysely (2020) ja muut aiemmat tutkimus-

tulokset (kts Kimpimäki 2012) viittaavat siihen, että vammaisneuvostojen jäsenet ei-

vät koe olevansa poliitikkojen silmissä kovin tärkeitä. Tuloksemme kuitenkin viittaa-

vat siihen, että poliitikot ainakin ilmaisevat vammaisneuvostojen olevan tärkeämpiä

kuin niiden jäsenet ehkä usein kokevat.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Nuorisovaltuustoilla vaikuttaa olevan päättäjien silmissä siis erityisen tärkeä asema.

Tämä johtuu niiden muita neuvostoja laajemmasta edustuksesta kuntien muissa toi-

mielimissä, mikä ehkä heijastuu myös sen jäsenten vaikutusvallan kokemukseen. Tu-

loksistamme käy siis ilmi, että vaikutusvallan kokemusta tarkastelemalla nuorisoval-

tuustojen rooli korostuu, joskaan ei paljon. On merkittävää havaita, että sekä nuori-

sovaltuutetut että poliitikot arvioivat kyselytuloksissa nuorisovaltuustot vaikutusval-

taisimmiksi.

Poliitikot luettelevat parhaiksi vaikutusvallan lisäämisen keinoiksi usein ne toimet,

jotka eivät vaadi juurikaan resursseja. Edustuksen sijaan poliitikkojen vastauksissa

tärkeimmiksi toimiksi nousevat koulutuksen ja osaamisen rakentamiseen liittyvät

toimet: laajempi koulutus kunnallisesta päätöksenteosta, osaamistason nosto ja sel-

keämpi toimenkuva. Toisaalta suora aloiteoikeus nähdään tärkeimpänä toimena vai-

kutusvallan kasvattamiseksi, eli myös ns. todellisia poliittisia toimia kannatetaan. Vä-

hiten tärkeiksi toimiksi vaikutusvallan lisäämisessä poliitikot kokevat työntekijäre-

surssin (sen lisäämisen), edustuksen kunnanvaltuustossa tai kaupunginhallituksessa,

suuremman toimintabudjetin ja valtuustokummin. Lista koostuu käytännössä niistä

toimista, jotka neuvostot itse luettelevat tärkeimmiksi keinoiksi lisäämään vaikutus-

valtaansa (vrt esim. Airinen 2021:32–33, Virnes 2014:7). Vaikka poliitikot eivät pidä

edustusta kunnanvaltuustossa tai kaupunginhallituksessa tärkeänä, lautakuntaedus-

tus nähdään eri valossa ja valtaosa vastaajista näkeekin sen tärkeänä toimena neu-

vostojen vaikutusvallan kasvattamiseksi. Tähän asti se on tosin useimmin toteutettu

vain nuorisovaltuustojen osalta.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että poliitikot vaikuttavat suhtautuvan neuvostoihin

positiivisesti ja olevan niiden vaikutusvallan kasvattamisen kannalla, ainakin silloin

kun se ei vaadi lisäresursseja, eikä neuvostojen toiminta tunkeudu poliitikkojen ton-

tille. Kun tuloksia verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin (erityisesti Erilaistuva

KuntaSuomi 2025

–kysely,

kts myös Sandberg 2022), huomataan, että poliitikot ovat

myötämielisempiä neuvostojen ja niihin liittyvien politiikkatoimien suhteen kuin vi-

ranhaltijat.

Yleisenä havaintona on syytä myös mainita se, että paikkakuntien välillä löytyy huo-

mattaviakin eroja vastauksien välillä kaikissa aineistoissa, mutta aineiston koon

vuoksi asiasta ei voida tehdä tilastollisesti luotettavia yleistyksiä. Kuntien väliset erot

selittynevät paikallisella kontekstilla, käytännöillä ja kulttuurilla. Erot toimielinten

välillä ovat sen sijaan suhteellisen pieniä.

7.1 Poliitikot tukevat neuvostoja, mutta kuuntelevatko he

niiden jäseniä?

Tässä raportissa ja aiemmissa tutkimusjulkaisuissa käy ilmi, että poliitikot vaikutta-

vat tukevan neuvostoja ja pitävän niitä tärkeinä. Neuvostojen omat kokemukset siitä,

kuinka hyvin heidän tarpeensa ja toiveensa tulevat kohdatuiksi ja kuinka arvostet-

tuina ja tärkeinä ne itsensä kokevat vaikuttavat kuitenkin osin poikkeavan tästä.

Nuva ry:n selvityksen mukaan 37 prosenttia nuorisovaltuustovastaajista kokee, että

heidän nuorisovaltuustollaan on kunnassa vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi 35 pro-

senttia kokee vaikutusmahdollisuutta olevan, mutta vain tietyissä kysymyksissä, ja

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

24 prosenttia kokee vaikutusmahdollisuuksia olevan jonkin verran (Laurila 2021).

Kyseisen selvityksen mukaan valtaosa nuorisovaltuutetuista kokee siis vaikutusmah-

dollisuuksien olevan olemassa.

Samanlaista viestiä ei kuitenkaan kuulu vanhusneuvostoista eikä vammaisneuvos-

toilta. Vanhusneuvostojen tilanteesta on kirjoitettu suhteellisen paljon ja useampia

tuoreita raportteja. Tällaista ovat esimerkkejä Airisen Ihmisoikeuskeskukselle te-

kemä raportti (2021) sekä Miettisen ja Parviaisen (2017) raportti vanhusneuvostojen

mahdollisuuksista vaikuttaa asumisen ja elinympäristön kehittämiseen. Ne molem-

mat kuvaavat hyvin vanhusneuvostojen nykytilaa, ja jälkimmäiseksi mainittu osoittaa

hyvin myös kuntien hieman vaihtelevat käytännöt. Joissain kunnissa vanhusneuvos-

tojen toiminta on tarkoituksenmukaista, kun taas joissain kunnissa löytyy paljon pa-

rannettavaa, jotta toiminta täyttäisi lain asettamat vaatimukset.

Vammaisfoorumin (2020) kyselyssä yli 60 prosenttia vastaajista koki, että vammais-

neuvostojen osallisuus päätöksenteossa ei toimi hyvin. Kaikista vastaajista 21 pro-

senttia koki, että osallisuus toimii heikosti ja kuusi prosenttia katsoi, että se toimii

erittäin heikosti. Vammaisneuvostojen toimintaa varjostaa kunnallisten toimijoiden

sekä vammaisyhteisön omien keskustelujen ja tarpeiden kohtaamattomuus. Vam-

maisyhteisön oma keskustelu on usein valovuosia kunnallista todellisuutta edellä,

mikä aiheuttaa sen, että vammaisjärjestöjen edustajat kokevat, että eivät tule kunnan

tai kunnan edustajien toimesta ymmärretyksi. Kärjistäen voisi sanoa, että kunnalli-

sella puolella vammaisneuvoston toiminta ymmärretään helposti koskevan vain eri-

laisia vammaispalveluja, kun taas yhteisön jäsenet näkevät, että neuvoston tehtävien

kirjo on huomattavasti laajempi. Tähän on hyviä syitä: kun iso osa vammaispalve-

luista on lakisääteisiä (ja siten neuvoston tehtävien ulottumattomissa), muiden teh-

tävien tärkeys korostuu. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi kysymykset siitä, miten vai-

kuttaa rakenteelliseen esteettömyyteen kunnissa, miten kommunikaatiosta voidaan

tehdä saavutettavaa, miten kunnissa saadaan tietoa ja niin edelleen.

Suomalaiselta kuntakentältä löytyy monenlaisia ohjeita ja kannustusta kuntalaisten

ja erityisesti eri ryhmien osallistamiseen. Silmiinpistävää erilaisissa ohjeissa on, että

usein niissä puhutaan osallistamisesta osallistuttavien kautta: miten kunta löytää

osallistujia, miten osallistujia aktivoidaan ja miten tietoa saadaan kerättyä. Sen sijaan

ohjeista puuttuvat tiedot seuraavasta vaiheesta eli siitä, miten kerättyä tietoa pitäisi

käsitellä kuntaorganisaation sisällä ja miten kerätystä tiedosta saadaan ideoita käyt-

töön. Kuntaorganisaation kykyä ja halua panna vaikuttamiselinten ideat toimeen pi-

detään usein itsestäänselvyytenä. Kuitenkin suurimmat puutteet vaikuttavan löyty-

vän tällä saralla (vrt. Airinen 2021).

Eri lähteistä syntyy ristiriitainen kuva siitä, millaiseksi neuvostojen vaikutusvalta

koetaan. Toisaalta esitetään positiivisia löydöksiä, kuten Erilaistuva KuntaSuomi-tut-

kimuksessa (tässä raportissa, kts myös Sandberg 2022) ja LSSR-tuloksissa varsinkin

nuorten joukossa (tässä raportissa). Toisaalta Vammaisfoorumin kysely (2020) ku-

ten myös Airisen raportti (2021) antavat aika lailla erilaisen kuvan neuvostojen vai-

kutusvallan todellisuudesta, kun avovastauksissa neuvostojen toimijat kertovat toi-

minnan puutteista. Siksi on aiheellista kysyä, johtuvatko erilaiset tulokset eri aineis-

toista, eri kysyjistä, eri tulkitsijoista vai eri vastaajista.

Taulukossa 7 nuorisovaltuustojen jäsenten havaittiin tuntevan itsensä kaikkein vai-

kutusvaltaisimmaksi. Näissä LSSR-kyselyn tuloksissa on kuitenkin otettava

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

huomioon nuorisovaltuustovastaajien pienempi määrä verrattuna vanhus- ja vam-

maisneuvostovastaajiin, ja siksi liian pitkälle meneviä yleistyksiä tulee välttää. On

mahdollista, että vain tietynlaiset nuorisovaltuustolaiset ovat vastanneet LSSR-ai-

neiston kyselyyn (esimerkiksi he, jotka ovat aktiivisempia toimijoita kuten yleensä

kyselyiden kohdalla) ja näin äänten monimuotoisuus ei tule näkyviin. Toisaalta sama

argumentti pätee myös vanhus- ja vammaisneuvostoihin. Vastausprosenttien ollessa

pienehköjä on mahdotonta päätellä, kuuluvatko vastaajat tyytyväisimpien vai tyyty-

mättömimpien joukkoon. Jos useat eri aineistot kuitenkin kertovat samanlaista tari-

naa, kuten asian laita tässä tapauksessa on, voidaan jonkinlaisella varmuudella to-

deta, että raporttimme tulokset pitävät paikkansa. Samaan suuntaan viittaavat muut-

kin tulokset.

Neuvostojen toiminnan kipein piste on kuitenkin edelleen vaikutusvallan puute ja

huonosti toimivat käytännöt. Sekä kuntien viranhaltijat, asukkaat, että neuvostojen

jäsenet arvioivat vaikuttamiselimillä olevan melko vähän vaikuttavuutta (vrt Chris-

tensen et al. 2016:61, Pekola-Sjöblom 2012). Vaikuttaa siltä, että neuvostojen toimin-

taa ohjaa käytännössä edelleen ajatus siitä, että vähemmistöintressien edustajat osal-

listuvat pelkästään osallistumisen ilosta, eikä varsinaisella vaikutusvallalla ole täten

niin merkitystä. Kaikki neuvostot kuitenkin ilmoittavat haluavansa läsnäolo-oikeu-

den kunnan eri päättäviin elimiin eli pääsyn päättäviin pöytiin. Kunnan näkökulmasta

kysymys on monella tavalla hankala

–

kaupunginhallituksen tai eri lautakuntien ko-

kouksiin edustajiansa haluavia ryhmiä on monia. Näihin lukeutuvat neuvostojen li-

säksi esimerkiksi henkilökunnan edustajat.

Periaatteellisella tasolla voi myös kysyä, miksi juuri näille kolmelle ryhmälle on laissa

säädettyjä institutionalisoituja vaikutuskanavia. On paljon muitakin ryhmiä, joiden

ääni eri tutkimusten mukaan jää kuulumatta poliittisessa päätöksenteossa. Tällaisia

ovat esimerkiksi matalasti koulutetut, työttömät, heikosti toimeentulevat sekä heikon

terveyden omaavat kansalaiset (Christensen et al. 2016:31). Toisaalta jos neuvosto-

jen vaikutusvaltaa aletaan pohtia enemmän periaatteelliselta pohjalta, täytyisi ehkä

myös kysyä, kuinka realistisia neuvostojen käsitykset ja odotukset vaikutusvallasta

ovat. Hallituksen esityksessä kuntalaiksi (HE 268/2014 vp) todetaan selkeästi, että

neuvostoille ei voida siirtää toimivaltaa (s. 206), ja että nuorisovaltuustoilla on eri

asema muihin nähden (koska alaikäisinä heillä ei ole muuta mahdollisuutta saada

oman ryhmänsä edustajia luottamushenkilöiksi, s. 74).

7.2 Tulevaisuusnäkymät

Tammikuusta 2023 lähtien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointi-

alueiden hoidettaviksi, mikä tarkoittaa suurta muutosta kuntakentälle. Nuorisoval-

tuustot sekä vanhus- ja vammaisneuvostot ovat kuitenkin kuntalain perusteella jat-

kossakin osa kuntien hallintoa. Kunnat ovat edelleen vastuussa asukkaiden hyvin-

voinnista ja saavutettava elinympäristö on yksi siihen kuuluvista tehtävistä. Nykyis-

ten neuvostojen tulevaisuus ei siis ole kiinni sote(pe)-uudistuksen käytännön toteu-

tumisesta.

Neuvostojen tulevaisuuden näkymät vaihtelevat ja niiden tulevaisuudesta keskustel-

laan hyvin eri tavoin. Jotkut lähtevät siitä, että ’vanhusneuvostojen rooli asukkaiden

terveyden ja hyvinvoinnin edistämi[sessä] korostuu entisestään’ (Airinen 2021:5),

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

koska ’ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltai[nen] edistämi[nen]’ on

’yksi kunnan keskeisistä perustehtävistä.’ (Airinen 2021:29). Tällaisessa argumen-

toinnissa pääajatuksena on, että vanhusneuvostojen merkitys kasvaa tulevaisuu-

dessa ikäihmisten roolin korostuessa kunnan tehtävissä. Toiset taas peräänkuulutta-

vat roolien ja toimintojen tarkentamista: ’Vanhusneuvostojen roolia ja toimintamuo-

toja on hyvä tarkentaa, kun kuntaan jäävät tehtävät edellyttävät painottumista asu-

miseen, kaavoitukseen ja elinympäristöihin. Ikääntyneitä koskevien päätöksen eriy-

tyminen kahdelle hallinnon tasolle asettaa haasteita myös vanhusneuvostojen ase-

malle. Arjen esteettömyyteen, liikkumiseen, maankäyttöön ja asumiseen sekä esimer-

kiksi vanhusväestölle suunnatuissa liikunta- ja kulttuuripalveluissa korostuu edel-

leen vahva yhteys kuntien poliittisiin toimielimiin sekä suunnittelusta vastaaviin vi-

ranhaltijoihin.’ (Miettinen & Parviainen 2021:27)

Lisäksi nuorisovaltuustoilla on tavoitteita edistää nuorisovaltuustojen ja nuorten ää-

nen kuuluvuutta kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla. Näihin tavoitteisiin lukeu-

tuvat muun muassa nuorisovaltuustojen läsnäolo- ja puheoikeudet lautakunnissa,

valtuustossa ja hallituksissa sekä suoran aloiteoikeuden takaaminen kuntalaissa

(Nuva ry:n tavoiteohjelma 2022). Näin ollen nuorisovaltuustokentällä on myös toive

tulla paremmin nähdyksi ja kuulluksi päätöksentekoprosesseissa sekä vahvistaa ja

saada institutionalisoiduksi vaikutuskanaviaan.

Myös hyvinvointialueille tulee nuoriso-, vanhus, sekä vammaisneuvostoja. Laissa hy-

vinvointialueista §32 säädetään neuvostoille samat tehtävät kuin kunnissa mutta jä-

senet tullaan valitsemaan niin, että kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamiselinten

jäsenistä valitaan vähintään yksi edustaja tähän ylikunnalliseen vaikuttamiselimeen.

8 Aineistot

Raportin tulokset perustuvat useaan eri aineistoon. Tässä osiossa kuvataan ensim-

mäiseksi kahden keräämämme aineiston, LSSR ja Firipo, keruuprosessia sekä aineis-

ton edustavuutta. Olemme saaneet käyttöömme myös kaksi muuta aineistoa: kunta-

päättäjäkyselyn Erilaistuva KuntaSuomi 2025-tutkimusprojektista sekä Vammais-

foorumin kyselyn kunnallisille vammaisneuvostoille.

LSSR

LSSR-aineisto on eurooppalaisen

Local State

–

Society Relations

(LSSR) projektin yh-

teydessä kerätty aineisto. LSSR2-projektissa tutkittiin vakiintuneita paikallisia yh-

teistyöelimiä ja suhteita paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Suo-

messa näihin lasketaan tässä raportissa tutkitut neuvostot. Kyselyssä tutkittiin neu-

vostojen sekä muiden vastaavien elinten jäsenten näkemyksiä vaikutusvallastaan

kahdessakymmenessä Euroopan maassa (Egner et al. 2022). Suomen osion aineiston-

keruusta vastasivat Henriksson ja Huttunen (Henriksson 2021, Henriksson & Huttu-

nen, 2022). Tässä raportissa on käytetty Suomen aineistoa.

Kyselyn aineisto kerättiin 17.11.2020–13.1.2021. Kyselyyn oli mahdollista vastata

suomeksi tai ruotsiksi. LSSR-kyselyä hallinnoi Palack�½-yliopisto

Tšekissä. Kyselyyn

vastasi Suomessa 1647 vastaajaa, joista ikävä kyllä vain puolet täytti koko kyselyn.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Vastaajista 61 prosenttia on naisia ja 37 prosenttia miehiä. Kaksi prosenttia ilmoitti

sukupuolekseen muu/ei halua kertoa (näistä vastaajista valtaosa on nuoria).

LSSR-kyselyn vastausprosentit

Neuvostojen

lukumäärä

Nuorisovaltuustot

Vanhusneuvostot

Vammaisneuvostot

n. 250

Jäsenten lu-

kumäärä

n. 3750

n. 2500

Vastaukset

614

533

500

Viitteellinen vas-

tausprosentti

16 %

21 %

20 %

Vastausprosentti oli noin 16–21 prosenttia. Vastausprosentteihin liittyy epävar-

muutta, koska neuvostojen ja niiden jäsenten lukumäärä on laskennallinen.

Suomen Nuorisovaltuustojen liiton mukaan 98 prosentissa Suomen kuntia toimii jos-

sain muodossa nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä

. Tarkimman tiedon

vanhusneuvostojen määrästä tarjoaa Virnes (2014). Hän on täydentänyt kyselynsä

aineistokeruuta puhelinsoitoilla, jotta kaikilta Manner-Suomen kunnilta on saatu

tieto vanhusneuvostojen määrästä. Vuoden 2012 lopussa erillisiä tai kahden tai use-

amman kunnan yhteisiä vanhusneuvostoja oli 225 (yhteensä 236 kunnasta), erillisiä

tai kahden tai useamman kunnan yhteisiä yhdistettyjä vanhus- ja vammaisneuvostoja

50 (yhteensä 55 kunnasta) ja 29 kunnasta vanhusneuvosto puuttui kokonaan (Virnes

2014:2). Vanhusneuvostojen jäsenten lukumäärä oli 8–10 henkilöä 43 prosentissa

kunnista, 3–7 henkilöä 27 prosentissa sekä 11 jäsentä tai enemmän 30 prosentissa

kunnista (n=229). Jos lasketaan, että 275 neuvostossa olisi keskimäärin 9 jäsentä, niin

jäsenten määrä olisi 2475. Määrä vastaa yllä olevassa taulukossa käytettyä lukua

melko hyvin. Kunnallisten vammaisneuvostojen nykyinen määrä on ehkä parhaiten

laskettavissa Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta Vanen sivuilta

Aineistokeruun aikana saimme puhelimitse sekä sähköpostitse viitteitä siitä, että jot-

kut neuvostot ovat vastanneet kyselyyn yhteisesti, yleensä kokouksen yhteydessä.

Vastaavaa vastausaktiivisuutta on nähty myös muissa projekteissa: Airinen (2021)

sai 182 vastausta 155 kunnasta, Virnes (2014) 244 vastausta 321 kunnasta, Vam-

maisfoorumi (2020) 170 vastausta 75 kunnasta ja Laurila (2021) 182 (ohjaajat) sekä

162 (nuorisovaltuutetut) vastausta.

FIRIPO

Finnish Research Infrastructure for Public Opinion

(FIRIPO) on Åbo Akademin, Turun

yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke, jossa on kehitetty kansallista julki-

sen mielipiteen tutkimusinfrastruktuuria. Firipo koostuu useasta paneelista, kuten

Kansalaismielipide

–paneelista

ja Päättäjäpaneelista. Tämän raportin toinen aineisto

kerättiin Firipon Päättäjäpaneelin kautta.

Päättäjäpaneeli koostuu siihen vapaaehtoisesti ilmoittautuneista suomalaista päättä-

jistä. Päättäjänpaneelin osallistujille lähetettiin kysely, jossa kysyttiin neuvostojen

Katso http://www.nuva.fi/mika-nuorisovaltuusto

Katso https://vane.to/vammaisneuvostot/yhteystiedot

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

vaikutusvallan ja toiminnan lisäksi korruptiosta Suomessa (erillinen ja eri tutkijoiden

tekemä projekti).

Päättäjäpaneelin kautta 1138 henkilölle lähetettyyn kyselyyn vastasi 627 vastaajaa,

joten vastausprosentti oli 55,1. Aineisto kerättiin 4.2.–1.3.2022. Vastaajista 54 pro-

senttia on miehiä ja 46 prosenttia naisia. Ikä korreloi sukupuolen kanssa siten, että

nuorten vastaajien keskuudessa on enemmän naisia ja vanhempien vastaajien jou-

kossa on enemmän miehiä.

ERILAISTUVA KUNTASUOMI 2025

Erilaistuva KuntaSuomi 2025

–kysely

on Suomen kuntaliiton tutkimusohjelman elo-

kuussa 2020 keräämä kyselyaineisto. Kysely lähetettiin 42 kunnan kaikille valtuute-

tuille, hallituksen jäsenille, keskeisten lautakuntien puheenjohtajille sekä johtaville

viranhaltijoille. Sähköiseen kyselyyn vastasi kaikkiaan 812 henkilöä, jolloin vastaus-

prosentiksi saatiin 40,6 (kts myös Sandberg 2022). Vastaajista 55 prosenttia on mie-

hiä ja 41 prosenttia naisia. Yksi prosentti vastaajista ilmoitti sukupuolekseen muu/ei

halua kertoa.

VAMMAISFOORUMIN KYSELY 2020

Vammaisfoorumin vuonna 2020 tekemä kysely lähetettiin kunnallisten vammaisneu-

vostojen jäsenille Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta Vanen

kautta. Vanen sivuille oli silloin merkitty 161 vammaisneuvoston tiedot, ja kysely lä-

hetettiin näihin vammaisneuvostoihin. Vastauksia saatiin 170 henkilöltä 75 eri paik-

kakunnalta. Kyselyssä ei tiedusteltu vastaajien sukupuolta eikä ikää.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

9 Lähteet

Airinen Jasmin (2021) Vanhusneuvostojen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet kun-

nissa. Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 7/2021. Helsinki: Ihmisoikeuskeskus.

Arts Bas & Verschuren Piet (1999). Assessing Political Influence in Complex Deci-

sion-Making: An Instrument Based on Triangulation. International Political Science

Review, 20(4), 411–424. DOI: 10.1177/0192512199204006

Banfield Edward (2003). Political Influence (1st ed.). Routledge. DOI:

10.4324/9781315126678

Borg Sami (toim.) (2013) Demokratiaindikaattorit 2013 (97–122). Selvityksiä ja oh-

jeita 52/2013. Helsinki: Oikeusministeriö.

Christensen Henrik Serup, Jäske Maija, Setälä Maija & Lahtinen Elias (2016) Demo-

kraattiset innovaatiot Suomessa

–

Käyttö ja vaikutukset paikallisella ja valtakunnal-

lisella tasolla, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 56/2016

Cox Robert & Jacobson Harold (eds.) (1973). The Anatomy of Influence. New Haven:

Yale University Press.

Egner Björn, Heinelt Hubert, Lysek Jakub, da Silva Patricia & Filipe Teles (forthcom-

ing 2022) Perspectives on Local Governance Across Europe: Insights on Local State-

Society Relations. Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Falanga Roberto, Cebulla Andreas, Principi Andrea & Marco Socci (2021) The Partic-

ipation of Senior Citizens in Policy-Making: Patterning Initiatives in Europe. Interna-

tional Journal of Environmental Research and Public Health 18 (1) 34. DOI:

10.3390/ijerph18010034.

Feltenius David & Henriksson Linnéa (forthcoming 2022) Participation without in-

fluence? On the role of councils for elderly and councils on disability. In Egner Björn;

Heinelt Hubert; Lysek Jakub; da Silva Patricia & Filipe Teles (forthcoming 2022) Per-

spectives on Local Governance Across Europe: Insights on Local State-Society Rela-

tions. Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Frączkiewicz-Wronka

Aldona, Kowalska-Bobko, Iwona, Sagan Anna & Martyna

Wronka-Pośpiech

(2019): The growing role of seniors councils in health policy-mak-

ing for older people in Poland. Health Policy 123 (10):906–911. DOI:

10.1016/j.healthpol.2019.05.016.

Fung, Archon (2006): Varieties of Participation in Complex Governance. Public Ad-

ministration Review 66, 66–75. DOI: 10.1111/j.1540-6210.2006.00667.x.

Gretschel Anu (2002) Kunnallisen nuorten osallisuusympäristön perustaminen. Te-

oksessa Gretschel, Anu (2002) Lapset, nuoret ja aikuiset toimijoina. Artikkeleita

osallisuudesta (48–62). Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

HE 268/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liitty-

viksi laeiksi. https://

www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Docu-

ments/he_268+2014.pdf.

Henriksson Linnéa (2021). Local state-society relations in Finland. In Teles Filipe;

Gendźwiłł Adam; Stănuș Cristina & Hubert Heinelt (Eds.) (2020) Close Ties in Euro-

pean Local Governance. Linking Local State and Society (pp. 117–131). Basingstoke:

Palgrave Macmillan.

Henriksson Linnéa & Janette Huttunen (forthcoming 2022): How youth network

members in Europe perceive their influence. In Egner Björn; Heinelt Hubert; Lysek

Jakub; da Silva Patricia & Filipe Teles (forthcoming 2022): Perspectives on Local

Governance Across Europe: Insights on Local State-Society Relations. Basingstoke:

Palgrave Macmillan.

Hästbacka Elisabeth & Mikael Nygård (2013) Disability and Citizenship. Politicians’

views on disabled persons’ citizenship in Finland. Scandinavian Journal of Disability

Research, 15 (2), 125–142. DOI: 10.1080/15017419.2012.676566.

JHL (2022) Kirje päättäjille 2/2022 (25.02.2022).

Kallio Kirsi Pauliina & Pia Bäcklund (2012) Oletettu alueellisuus, kuviteltu osallisuus

–

tilalliset sidokset julkishallinnon lapsi- ja nuorisopoliittisessa retoriikassa. Terra

123 (4), 245–258.

Kimpimäki Aini (2012) Kunnalliset vammaisneuvostot vuonna 2011. Vammaisneu-

vostojen rakenne, toiminta, odotukset ja tulevaisuudennäkymät. Helsinki: Valtakun-

nallinen vammaisneuvosto.

Latvalahti Jari (2015) Vanhusneuvosto-opas. Helsinki: Eläkeläisliittojen etujärjestö

EETU ry & SITRA.

Laurila Iida (2021). Nuorisovaltuustoselvitys. Helsinki: Suomen Nuorisovaltuustojen

liitto.

https://static1.squarespace.com/sta-

tic/52d3ccd7e4b0d1fda0b2e96c/t/61b8ab41383f9b0e202d8088/1639492419678

/nuorisovaltuustoselvitys2021_verkkoon.pdf

Marien Sofie, Hooghe Marc & Ellen Quintelier (2010) Inequalities in non-institution-

alised forms of political participation: A multi-level

analysis of 25 countries’.

Politi-

cal Studies, 58(1), 187–213.

Miettinen Heikki & Jarno Parviainen (2017) Vanhusneuvostojen rooli ja vaikutus-

mahdollisuudet ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä. Ikään-

tyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–2017 työpapereita 1/2017. Helsinki:

Ympäristöministeriö.

Myllyniemi Sami & Tomi Kiilakoski (2013) Nuorten yhteiskunnalliset osallistumista-

vat ja asenteet. Teoksessa Borg, Sami (toim.) Demokratiaindikaattorit 2013 (97–

122). Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. Helsinki: Oikeusministeriö.

Nikkilä Juha (2002) Nuorisovaltuustot yhteiskunnallisina osallistumismuotoina

–

pikkupoliitikkoja vai vapaita vaikuttajia? Teoksessa Gretschel Anu (2002) Lapset,

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

nuoret ja aikuiset toimijoina. Artikkeleita osallisuudesta (63–75). Helsinki: Suomen

Kuntaliitto.

Nygård Mikael & Gunborg Jakobsson (2013) Political Participation of Older Adults in

Scandinavia

–

the Civic Voluntarism Model Revisited? A Multi-Level Analysis of

Three Types of Political Participation. International Journal of Ageing in Later Life 8

(1): 65–96. DOI: 10.3384/ijal.1652-8670.1381.

Pekola-Sjöblom Marianne (2013) Kunnan tarjoamat osallistumis-, vaikuttamis- ja

palautekanavat. Teoksessa Piipponen, Sirkka-Liisa ja Pekola-Sjöblom, Marianne

(toim.) Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella 2009–2012. Hel-

sinki: Suomen Kuntaliitto

Piipponen Sirkka-Liisa (2013) Kunnalliset toimielimet ja luottamushenkilöt. Teok-

sessa Piipponen Sirkka-Liisa & Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) Kuntademokratian

–johtamisen

tila valtuustokaudella 2009–2012. Acta nro 252. Helsinki: Suomen

Kuntaliitto.

Sandberg Siv (2022) Murrosajan kuntapäättäjät. Tutkimus kuntien luottamushenki-

löiden ja viranhaltijoiden toiminnasta ja asenteista 2020. Erilaistuva KuntaSuomi

2025-tutkimuksia. Helsinki: Suomen Kuntaliitto & Åbo Akademi.

Teles Filipe, Gendźwiłł Adam, Stănuș

Cristina & Hubert Heinelt (Eds.) (2020) Close

Ties in European Local Governance. Linking Local State and Society. Basingstoke:

Palgrave Macmillan.

Virnes Eevaliisa (2014) Vanhusneuvosto osallistuu ja vaikuttaa. Uutta kunnista

4/2014, Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

Young Iris Marion (2000) Inclusion and Democracy. Oxford University Press.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Tietoisku lainsäädännöstä

Kuntalaki 410/2015

26 § Nuorisovaltuusto

Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhalli-

tuksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuori-

sovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla

useamman kunnan yhteinen.

Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toi-

minnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on

merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäris-

töön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto ar-

vioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mu-

kaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.

Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain

(72/2006) 8 §:ssä.

27 § Vanhusneuvosto

Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi

kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedel-

lytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.

Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toi-

minnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä

ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumi-

sen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitse-

miensa palvelujen kannalta.

28 § Vammaisneuvosto

Vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmista-

miseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto voi

olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja

järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Kunnanhallituksen on

huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä.

Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen

toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä

vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asu-

misen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvit-

semiensa palvelujen kannalta.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Laki hyvinvointialueesta 6011/2021

32 § Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet

Aluehallituksen on asetettava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien

varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttaja-

ryhmä, ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaa-

miseksi hyvinvointialueen vanhusneuvosto sekä vammaisten henkilöiden osallistu-

mis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen vammais-

neuvosto. Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toi-

mivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamis-

toimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi vaikuttamistoimielimiin voi-

daan valita muita henkilöitä. Aluehallituksen on huolehdittava vaikuttamistoimielin-

ten toimintaedellytyksistä.

Vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toi-

minnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on

tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen

väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta,

ja vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittä-

miseen hyvinvointialueella.

Raportin tekijät

Linnéa Henriksson on julkishallinnon tutkija ja opettaja Åbo Akademilta. Linnéan tut-

kimuskohteisiin kuuluvat kuntapolitiikka ja kunnalliset poliitikot, roolit ja edustus,

kunnalliset palvelut ja erityisesti niiden yksityistäminen sekä vähemmistöasioiden

hallinta ja toimeenpano.

Janette Huttunen on valtiotieteiden tohtori Åbo Akademilta. Hän tutkimuskohteitaan

ovat muun muassa nuorten poliittinen osallistuminen, osallistumisen yhdenvertai-

suus sekä demokraattiset innovaatiot.

Tutkijat toimivat Samforsk-tutkimusyhteisössä (@Samforsk_Abo), joka koordinoi

huippututkimusyksikkö FutuDem:in toimintaa sekä hallinnoi FIRIPO-projektia (The

Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, #firipo). FutuDem (www.futu-

dem.fi) tutkii demokratian tulevaisuutta eri näkökulmista.

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisut-

sarjassa ovat ilmestyneet

1 Sami Borg & Sari Pikkala

KUNTAVAALITRENDIT (2017)

2 Toim. Soile Pohjonen & Marika Noso

KANSALAINEN KESKIÖÖN! NÄKÖKULMIA SOTE-UUDISTUKSEEN (2017)

3 Markku Lehto

MIKSI HANKE EI ONNISTUNUT

–

VAI ONNISTUIKO SE? (2017)

4 Tapio Häyhtiö

OSALLISUUTTA SOTE-PALVELUIHIN PALVELUMUOTOILEIMALLA? (2017)

5 Veera Värtinen

TUTKIJAT JA SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ (2017)

6 Esko Hussi, Esa Mäkiniemi & Erkki Vauramo

IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITO (2017)

7 Matti Wiberg (toim.)

FAKTAT JA POLITIIKKA (2017)

8 Antti Mykkänen

VALTUUTETTUJEN ILMAPUNTARI 2017- KUNNAT, MAAKUNNAT JA YHTEISTYÖ

(2017)

9 Sanna Laulainen, Helena Taskinen, Jere Rajaniemi, Erja Rappe, Päivi Topo & Sari

Rissanen

KUMPPANUUDELLA KUNTOON–KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ IÄKKÄI-

DEN TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ (2017)

10 Auli Valli-Lintu

SOTE- JA KUNTARAKENTEEN PITKÄ KUJANJUOKSU (2017)

11 Esa Ahonen, Maire Ahopelto, Matti Heikkinen, Marjo Huovinen-Tervo & Eeva

Mäntymäki

NÄIN TEHDÄÄN SAUMATON SOTE-KAINUUN HILJAINEN TIETO 2003–2017

(2017)

12 Anneli Hujala & Johanna Lammintakanen

PALJON SOTE-PALVELUJA TARVITSEVAT IHMISET KESKIÖÖN (2018)

13 Anita Kangas

AKTIIVISET OSALLISTUJAT

–

KUNTALAISET KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELU-

JEN KEHITTÄJINÄ (2018)

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

14 Juha Talvitie

100 VUOTTA KAAVOITUSTA

–

MUUTTUVA MAANKÄYTTÖ (2018)

15 Erkki Vauramo, Seppo Ranta, Jonna Taegen & Ira Verma

SOTE-PALVELUT MUUTTUVAT UUDISTUKSESTA HUOLIMATTA - KONSORTION

TYÖN TULOKSET 2015–2017 JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET (2018)

16 Kaija Saranto, Eija Kivekäs, Sari Palojoki, Ulla-Mari Kinnunen, Olli Sjöblom &

Reima Suomi

TIEDONKULUN VAIKUTUS SOTE-PALVELUJEN MAINEESEEN (2018)

17 Jasmin Penttinen

ARVIO KUNTIEN KOTISIVUISTA (2018)

18 Tomi Venho

KABINETIN PUOLELLA

SÄÄTIÖT JA PUOLUERAHOITUS SUOMESSA (2018)

19 Niina Laine, Paula Timonen, Anne Halmetoja, Suvi Hakoinen, Heini Kari &

Hanna Kortejärvi

HOIVAYKSIKÖISSÄ LÄÄKEHUOLLON JA -HOIDON PITÄISI OLLA JOUKKUEPELIÄ

(2018)

20 Roosa Talvitie, Hannu Rantanen & Eeva Hämäläinen

KUNNAN ROOLI TURVALLISUUDESSA KOROSTUU (2018)

21 Raitio Katja, Sevón Eija & Rönkä Anna

DIGITAALINEN OPPIMISPELI VAUVAPOLKU: VANHEMMUUTEEN VALMISTAUTU-

MISTA PELILLISEN OPPIMISEN KEINOIN (2019)

22 Hannes Manninen & Tapani Tölli

HELSINKI VS. MUU SUOMI

–

VASTAKKAINASETTELUSTA YHTEISYMMÄRRYK-

SEEN (2019)

23 Timo Aro, Susanna Haanpää ja Anna Laiho

YRITYSDYNAMIIKKA KUNTIEN ELINVOIMATEKIJÄNÄ (2019)

24 Jyri Manninen, Anna Karttunen, Matti Meriläinen, Anna Jetsu &

Anna-Kaisa Vartiainen

HYVINVOINTIA JA SOSIAALISTA PÄÄOMAA

–

KANSALAISOPISTON MERKITYS

KUNNALLE JA ALUEELLE (2019)

25 Jorma Niemelä

JÄRJESTÖT SOTE-SUOMEA RAKENTAMASSA (2019)

26 Sakari Möttönen

SOTE-UUDISTAMISEN ANATOMIA. YHTEISKUNTAPOLIITTISIA NÄKEMYKSIÄ SO-

SIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON REFORMISTA (2019)

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

27 Auli Valli-Lintu

SOTE- JA KUNTARAKENTEEN PITKÄ KUJANJUOKSU

–

OSA II (2019)

28 Jukka Pellinen, Vesa Voutilainen, Kari Sippola, Toni Mättö ja Antti Rautiainen

RISKIEN HALLINNAN KÄYTÄNNÖT SUOMEN SUURIMMISSA KAUPUNKIKONSER-

NEISSA (2019)

29 Erkki Vauramo

SOTE - PYRAMIDISTA PALVELUVERKKOON. IKÄÄNTYMINEN JA NIUKKA TULE-

VAISUUS (2019)

30 Mimmu Alanko, Marja Kankaanranta & Saana Mehtälä

DIGITAALISET PORTFOLIOT SUOMALAISESSA VARHAISKASVATUKSESSA (2020)

31 Pekka Kettunen

KUNTIEN MAAHANMUUTTOPALVELUT: HAASTEITA VAI HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ

(2020)

32 Anne Kallio

KUNTIEN TYÖLLISTYMISPALVELUT

–

ELINVOIMAN VAHVISTAMISTA VAI SOSI-

AALIPALVELUA? (2020)

33 Arto Haveri

TULEVAISUUDEN KUNTAJOHTAMINEN (2020)

34 Taina Peltonen

KOULUTUSVIENTI

–

KUNTIEN UUSI PALVELUTUOTE? (2020)

35 Olli-Pekka Ryynänen, Erkki Vauramo, Teemu Malmi & Ville Koikkalainen

SOTE JA IKÄÄNTYMISEN ONGELMAT

–

SELVIÄMISPOLUN ETSINTÄÄ (2020)

36 Marja Keväjärvi, Maria Lindholm & Arto Reiman

ETTÄ JOKU NÄKEE MUT

–

OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI JA TARPEET

(2020)

37 Antti Mykkänen

KUNTADEMOKRATIA

–

VALTUUTETTUKYSELY 2020 (2021)

38 Fredriika Jakola & Eeva-Liisa Prokkola

VOIDAANKO RAKENNERAHASTOILLA VAIKUTTAA? KUNTIEN NÄKÖKULMA

(2021)

39 Toni Ryynänen, Torsti Hyyryläinen & Ryo Umeda

DIGITAALISET ALUSTAEKOSYSTEEMIT JA KUNTIEN ELINVOIMA

–

TAPAUSTUTKIMUS JAPANISTA (2021)

40 Riikka Lämsä, Mia Niemi & Marjaana Seppänen

KOTI SAIRAALANA

–

ONNISTUNEEN KOTISAIRAALATOIMINNAN

EDELLYTYKSET (2021)

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

41 Juha Hämäläinen

SOSIAALISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA

–

LÄHTÖKOHTIA, SUUNTAVIIVOJA,

REUNAEHTOJA (2021)

42 Tiina Mäkelä & Marja Kankaanranta

COVID-19-PANDEMIAN VAIKUTUKSET TULEVAISUUDEN

OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN (2021)

43 Tuomas Zacheus, Mira Kalalahti, Janne Varjo & Samira Harjula

YHTEISTYÖ NUORTEN OPINTO- JA URAOHJAUKSESSA (2021)

44 Hanna Wass, Timo M. Kauppinen, Paula Saikkonen & Heikki Hiilamo

KENEN HYVINVOINNISTA PUOLUEET VÄLITTÄVÄT? (2021)

45 Esa Ahonen, Maire Ahopelto, Matti Heikkinen, Marjo Huovinen-Tervo,

Terho Pekkala & Eija Tolonen (toim.)

SOTE-SOPAN KEITTOKIRJA

–

SOTE-UUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT JA

KÄÄNNEKOHDAT (2021)

46 Ilmo Parvinen, Olli-Pekka Ryynänen & Erkki Vauramo

TEESEJÄ SOTEKESKUSTELUUN (2021)

47 Ilmo Parvinen

SUOMEN TERVEYDENHUOLTO 2036 kansalaiskeskeisenä ja valtiovastuisena

(2021)

48 Mari Kangasniemi, Helena-Leino-Kilpi, Tanja Moilanen, Oili

Papinaho, Helena Siipi, Sakari Suominen & Riitta Suhonen

HOIDON LAIMINLYÖNNIT IKÄÄNTYNEIDEN YMPÄRIVUOROKAUTISESSA PALVE-

LUSSA

–

itsemääräämisoikeus ja ihmisarvoinen hoito (2021)

49 Auli Valli-Lintu

SOTE- JA KUNTARAKENTEEN PITKÄ KUJANJUOKSU - SOTEN

UUSI ALKU, OSA III (2021)

50 Anna-Maija Pyykönen, Johanna Lammintakanen & Aini Pehkonen

SYRJIIKÖ DIGITALISOINTI IHMISIÄ SOSIAALIPALVELUISSA? (2022)

51 Satu Ojala, Markku Sippola & Paul Jonker-Hoffrén

JULKISALOJEN PALKKANEUVOTTELUT MÄÄRITTÄVÄT KOKO PALVELUJÄRJES-

TELMÄN TULEVAISUUTTA

(2022)

52 Antti Mykkänen

SUOMALAISEN KUNTAJOHTAMISEN TILA JA TULEVAISUUS 2022 (2022)

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

53 Samuli Aho & Jari Kaivo-oja

KUNTASUKU-PROJEKTI: SUOMEN KUNTIEN LAPSI-, VANHUS- JA VÄESTÖLLISEN

HUOLTOSUHTEEN TARKASTELUA MAAKUNTATASOLLA KÄYTTÖTALOUDEN NÄ-

KÖKULMASTA AJANJAKSOLLA 2015–2019 (2022)

INU, Alm.del - 2023-24 - Bilag 41: Yderligere bidrag fra Netværket af Ungdomsråd til brug for opsamling af Indenrigsudvalgets høring om inddragelse af unge i lokaldemokratiet den 21/2-24

Linnéa Henriksson ja Janette Huttunen

KUNNALLISET VAIKUTTAMISELIMET JA

VAIKUTUSVALLAN MONET PUOLET

–

TUTKIMUS

NUORISOVALTUUSTOJEN, VANHUSNEUVOSTOJEN JA

VAMMAISNEUVOSTOJEN VAIKUTUSVALLASTA

Tämä raportti käsittelee kolmen kunnallisen vaikut-

tamiselimen vaikutusvaltaa. Raportissa tarkastellaan

nuorisovaltuustojen, vanhus- ja vammaisneuvostojen

jäsenten sekä poliitikkojen käsityksiä vaikutusval-

lasta kyselytutkimuksen avulla. Tuloksista havaitaan,

että nuorisovaltuustojen jäsenet kokivat eniten sekä

sisäistä että ulkoista vaikutusvaltaa. Nuorisovaltuus-

toilla on myös vahvin rooli kunnallisissa päätöksen-

tekoelimissä verrattuna muihin neuvostoihin. Poliiti-

kot suhtautuvat neuvostoihin positiivisesti ja ovat

niiden vaikutusvallan kasvattamisen kannalla aina-

kin silloin, kun se ei vaadi lisäresursseja. Mikäli neu-

vostojen jäsenten vaikutusvallan kokemusta ja todel-

lista vaikutusvaltaa halutaan kasvattaa, tulee niiden

asemaa ja edustusta kunnallisissa päätöksentekoeli-

missä vahvistaa.