GRU, Alm.del - 2013-14 - Bilag 5: Rapport fra uranarbejdsgruppen i dansk og grønlandsk sprogudgave om belysning af konsekvenserne af en evt. beslutning om ophævelse af nu-tolerancepolitikken i Grønland og muligheden for udvinding og eksport af uran og andre radioaktive stoffer, fra udenrigsministeren

ImarisaiKapitali 1Kapitali 2Kapitali 3Naalisarnera ....................................................................................................................................................................................................Aallaqqaasiut ..................................................................................................................................................................................................Urani aamma aatsitassarsiorfimmik ingerlatsineq ................................................................................................................3.1 Uranip atorneqartarnera ..............................................................................................................................................................3.2 Misissuinermit aatsitassarsiorfimmik matusinermut uranimikpiiaanerup immikkoortui assigiinngitsut ...........................................................................................................................3.3 Kalaallit Nunaanni uranimik peqarfiit ..................................................................................................................................3.4 Uranip saffiugassartaanit yellow-cake-mut – tunngaviusut pingaarnerit allaaserineqarnerat ......3.5 Kuannersuarni uranimik piiaaneq .........................................................................................................................................69101011121416

Uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut tunngatillugu nunanutallanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut sunniutaasut ................................................................ 17Nunanut allanut susassaqarfimmut tunngatillugu maleruagassiineq....................................................................... 20Uranimik piiaaneq avammullu annissuineq pillugit nunani tamalaani malittarisassat ..................................6.1 Siammaatiterinnginnissaq avammullu annissuinermik nakkutilliineq..........................................................6.2 Isumannnaallisaanerit (Safeguards) ......................................................................................................................................6.3 Avammut annissuinermik nakkutilliineq ..........................................................................................................................6.4 Isumannaallisaaneq (Safety) – qinngornernut ulorianartunut naleqqiulluguqinngornernut avatangiisinullu isumannaallisaanerit ..............................................................................................6.5 Isumannarunnaarsaatit.................................................................................................................................................................6.6 Assartuineq ...........................................................................................................................................................................................Nunat allat misilittagaat ..........................................................................................................................................................................7.1 Pingaarutilimmik aaqqissuussineq (IAEA, EURATOM) ..............................................................................................7.2 IAEA safeguards aamma avammut annissuinermut nakkutiginneriaatsit ..................................................7.3 Isumannaatsuuneq (Safety) – Avatangiisit, Qinngornernut isumannaallisaaneqaamma Assartuineq ........................................................................................................................................................................7.4 Uranisiorfinnik ingerlatsineq aamma uranimik piiaaneq pillugitpisariaqarneratut sulissuteqarnernik inatsisilianillu ataatsimut eqikkaaneq .............................................Inatsisit aamma maleruagassiineq ..................................................................................................................................................8.1 Siaruartitsinnginnissaq aamma avammut annissuinermik nakkutiginninneq ........................................8.2 Safeguards ..............................................................................................................................................................................................8.3 Isumannaallisaaneq (Safety) – qinngornernut illersuuteqarneq,atomip nukinganut sillimaniarneq upalungaarsimanerlu .......................................................................................8.4 Assartuussineq ...................................................................................................................................................................................8.5 Avatangiisit ...........................................................................................................................................................................................8.6 Eqikkaaneq ............................................................................................................................................................................................Oqartussaasut suliassaat aamma isumalluutinut tunngatillugu ilimanaataasut ................................................9.1 Nunani allani misilittakkat ..........................................................................................................................................................9.2 Kalaallit aamma danskit oqartussaasuisa akornanni suleqatigiinneq .............................................................9.3 Siaruartitsinnginnissaq aamma avammut annissuinermik nakkutiginninneq ........................................9.4 Safeguards ..............................................................................................................................................................................................9.5 Isumannaallisaaneq (Safety) – qinngornernut illersuineq,atomip nukinganut sillimaniarneq aamma upalungaarsimaneq .......................................................................9.6 Inissisimaffinni isumannaarineq..............................................................................................................................................9.7 Assartuussineq ...................................................................................................................................................................................9.8 Avatangiisit ...........................................................................................................................................................................................9.9 Eqikkaaneq ............................................................................................................................................................................................2427283034394244454751545656596166707677777879818384858788

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pilluguaalajangiisoqassappat sunniutaasussat aamma uranimik allanillu qinngornernikulorianartunik akulinnik piiaanissamut avammullu annissuinissamut periarfissatpillugit suleqatigiissitaliap suliassaannut nassuiaat ................................................................................................... 96Uranip saffiugassartaanit yellowcake aqqutigalugu ”plutonium-ikkoorluni imaluunniituranikkoorluni” inuiaqatigiinni imaluunniit sakkutuunit atorneqartussanngorlugu ........................ 99Uranimik aamma thorium-imik Kalaallit Nunaanni peqarfinnut assersuutit. .......................................... 100Uranip saffiugassartaanit yellow-cakemik sananermi suliapingerlasarneri ataatsimut isigalugit .................................................................................................................................... 101Uranimik allanillu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissamutakuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaanissaanutimaluunniit allanngortinneqarsinnaanissaanut tunngatillugu pissutsit pillugit nalunaarusiaq– kap. 2: Uranimik allanillu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnikpiiaanissamut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarneraniimaluunniit allanngortinneqarnerani inatsisinut tunngassuteqartut............................................................ 103Uranimik allanillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissamutakuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaaneraimaluunniit allannguuteqartinneqarsinnaanera eqqarsaatigalugu Naalakkersuisutnunanut allanut politikkikkut piginnaatitaaffi pillugit allakkiaq 21. august 2013-imeersoq ............ 128Uran-imik aatsitassanillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik piianermut avammulluannissuinermut tunngatillugu Naalakkersuisut nunanut allanut tunngatillugupiginnaatitaaffii pillugit allakkiaq 13. september 2013-imeersoq ...................................................................... 135Uranimik aamma aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akoqartunik allanikpiiaanissamut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerupatorunnaarsinneqarsinnaanera imaluunniit allannguuteqartinneqarsinnaaneraeqqarsaatigalugu Naalakkersuisut nunanut allanut politikkikkut piginnaatitaaffiipillugit tapiliussatut allakkiaq 27. september 2013-imeersoq.............................................................................. 173Nunani tamalaani avammut annissuinermik nakkutiginittuni ilaasortat .................................................. 178Namminersorneq pillugu inatsimmi § 4 naapertorlugu atomip nukinganuttunngatillugu illersornissamut suliassaqarfimmi aalajangiisinnaatitaaffiitilai pillugit isumaqatigiissutissamut missingiut ............................................................................................................ 180

NaalisarneraAkuersaanngilluinnarnissamik politikkimik taaneqartartup atorunnaarsinneqarsinnaanerata sunniutissaannikqulaajaanissamut, danskit naalakkersuisui 2013-imi upernaakkut uranimut suleqatigiissitaliamik pilersitsipput.Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat 1. januar 2010 atuutilersumik aatsitassanut suliassaqarfimmiktigusisimanerat, taamaalillunilu suliassaqarfimmi inatsisiliortutut inatsisinillu atortitsisussatut inississimanerat kiisaluuranimik piiaanerup avammullu annissuinerup nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkutajornartorsiutitaqarnerat, nassuiaasiornissamik pisariaqartitsinermut ilaatigut tunngavilersuutaapput.Uranip peqqissutsimut avatangiisinullu ajornartorsiutitaqartunik qinngornernik ulorianartunik akoqarnini, aammaluinuiaqatigiinni atorneqarnermi saniatigut ilaatigut atomip nukinganit sakkussiassanik sanaartornermutatorneqarsinnaanini, pinngoqqaatinit allanit allaassutigaa. Uranimik piiaanerup aamma avammut annissuinerupimmikkoortuini tamaginni paasiuminassuseqarnissaa nakkutigineqarnissaalu qulakkeerniarlugu inatsisitigutpisussaaffinnik unioqqutinneqarsinnaanngitsunik aammalu malittarisassanik annikinnerusumik pisussaaffiliisuniknunani tamalaani periaatsinik annertuunik inerisaasoqarsimavoq.Nalunaarusiami nunani tamalaani pisussaaffiit uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut atuuttutsammineqarput, aammalu uranimut aamma aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut, uranimik piiaanermutavammullu annissuinermut nunani tamalaani malittarisassanut, nunat allat misilittagaannut, danskit kalaallilluinatsisaannut maleruagassiinerannullu atuuttunut tunngatillugu pissusiviusut paasinarsisinneqartutallaaserineqarlutik kiisalu uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut malittaasutut oqartussaasutsuliassaannik isumalluutinillu pisariaqartitsilernissamik naatsorsuutigineqarsinnaasumik naliliinermik imaqarluni.Nalunaarusiami takutinneqarpoq nunani tamalaani isumaqatigiissutit attuumassuteqartut Kalaallit Nunaannutmaannakkut atuutinngitsut arlaqartut. Aammattaaq nalunarusiami tikkuarneqarpoq, Kalaallit Nunaannuttunngatillugu Nunani tamalaani Atomip nukinganut suliniaqatigiiffiup (IAEA) safeguards-imut periaasianik(Comprehensive Safeguards Agreements and Additional Protocol) naammassinnissinnaanissaq qulakkeerniarluguinatsisitigut allatigullu annertunerusumik maleruagassiuinissaq aammalu allaffissornikkut aqutsinermi periaatsinikpilersitsinissaq, kiisalu avammut annissuinermut nakkutiginneriaatsimik Kalaallit Nunaanniit uranimik avammutannissuinermut atuussinnaasumik pilersitsinissaq pillugit naliliinissaq immikkut pisariaqartinneqartoq.

Qinngornernut sillimaniarnermut suliassaqarfimmut, qinngornernut illersuinissamut, atomip nukinganutsillimaniarnermut aamma upalungaarsimanermut tunngassuteqartumut tunngatillugu nalunaarusiamisiunnersuutigineqarpoq, Kalaallit Nunaanni atomip nukinganut sillimaniarnermut suliassaqarfimmi, uranimutimaluunniit thorium-ip saffiugassartaanut tunngatillugu aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermut tassungalu atasunikingerlatanut tunngatillugu, Namminersorlutik Oqartussat aalajangiisinnaatitaasut, danskit naalakkersuisui aammaNamminersorlutik Oqartussat namminersorneq pillugu inatsimmi § 4 naapertorlugu suliassaqarfiup ilaanut atomipnukinganut sillimaniarnermut tunngasumut isumaqatigiissuteqassasut. Suliassaqarfiup ilaanut qinngornernutillersuinissamut tunngasumut, Danmarkimi Peqqissutsimut ministereqarfiup suliassaqarfiata ataaniittumuttunngatillugu, Kalaallit Nunaanni suliassaqarfiup ilaani maleruagassiuineq aamma allaffissornikkut aqutsineq qanoqsiunissami aaqqissuunneqarsinnaanersoq danskit aamma kalaallit peqqissutsimut oqartussaasui suleqatigiipput.Atomip nukinganut upalungaarsimaneq naalagaaffiup susassaqarfigaa, tamatumalu kingunerisaanik KalaallitNunaanni atomip nukinganut upalungaarsimaneq pingaarneq tunngaviatigut danskit inatsisaanni ilaavoq.Upalungaarsimanerup ilaannut allanut tassungalu atasunut tunngatillugu Aatsitassanut ikummatissanullu inatsitnalinginnaasumik sinaakkutissaassaaq.Uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut tunngatillugu oqartussaasut suliassaasa taakkualu malittaannikisumalluutinik atuinissamik pisariaqartitsinerup aalajangersimasumik annertussusissaa annertoorujussuarmiknalorninartortaqarpoq. Tamatumunnga ilaatigut pisinnaatitsissummik pigisaqartut suliaqarnikkut inuiaqatigiinniluinatsisitigut sunik pisussaaffilerneqarsinnaassanersut apeqqutaassaaq. Taamaattoq naliliisoqarpoq (naalagaaffimmut)aningaasaqarnikkut sunniuteqassasoq erseqqinnerusumik paasinarsisinneqartariaqaraluartunik. Suliaqarneq tamaatnajoqqutaralugu malinneqarpoq uranimik piiaanermi avammullu annissuinermi nunani tamalaani malitassatqaffasinnerpaat naammassineqarsimassasut. Nalunaarusiaq manna nassuiaataagallartuuvoq, suliassaqarfinnikarlalinnik suliap ingerlaqqinnerani suliarineqartussanik tikkuartuilluni.Akuersaanngilluinnarnisamik atorunnaarsitsisinnaanerup imaluunniit allannguuteqartissinnaaneraeqqarsaatigalugu Naalakkersuisut nunanut allanut politikkikkut piginnaatitaaffiisa inatsisitigutnalilersorneqarneranut tunngatillugu paasineqarpoq, danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisutimmikkoortuni aalajangersimasuni isumaqatigiinngissuteqartut, takuuk kapitali 4 aamma 5.Isumaqatigiinngissuteqarneq pingaartumik aatsitassanut suliassaqarfimmi nunanut allanut aalangiisinnaatitaaffimmiapqqutinut tunngassuteqarpoq. Taamaattoqarnera apeqqutaatinnagu danskit naalakkersuisuisa aammaNaalakkersuisut akornanni suliassaqarfimmi siunissami suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissummiksuliaqartoqartariaqartoq isumaqatigiissutigineqarpoq.

AallaqqaasiutAkuersaanngilluinnarnissamut tunngaviusumik taaneqartartoq Kalaallit Nunaanni ukiorpassuarni atuussimavoq.Tamatuma suliaqarnikkut atuutsinneqarnera uranimik allanillu qinngornernik ulorianartunik1akulinnikmisissuinissamut piiaanissamullu ataatsimut isigalugu inerteqquteqarnermik kinguneqarpoq, taamaattumillumaannamut uranimik suliarinninnissamut tunngatillugu politikkeqavinnissaq naalagaaffeqatigiinnermipisariaqartinneqarsimanngilaq.Kisiannili ilaatigut sumiiffinni aalajangersimasuni aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinerup imminut akilersinnaanissaaqulakkeerniarlugu, akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaanerataoqallisigineqarnerani, ukiuni kingulliunerusuni Kalaallit Nunaanni uranimik piiaasinnaanissamut apeqqutsoqutiginarsisinneqarpoq. Naalakkersuisut ulloq 26. marts 2013 Kalaallit Nunaanninaalakkersuisunngortinneqarneranni naalakkersuisooqatigiinnissamut tunngavigisaanni taamaalilluni allassimavoqakuersaanngilluinnarnissamut tunngaviusoq atorunnaarsinneqassasoq. Tamanna peqqinnissaq, pinngortitaqavatangiisillu eqqarsaatigalugit ingerlanneqassaaq.Kalaallit Nunaanni uranimik piiaaneq avammullu tuniniaaneq aallartinneqassagaluarpat sunniutaasussatpitsaanerpaamik qulaajaavigineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu, ministereqarfiit iluannisuleqatigiissitaliaq Kalaallit Nunaannit peqataaffigineqartoq pilersinneqarpoq, takuuk ilanngussaq 1-imisuliakkiissutit nassuiaataat. Suleqatigiissitaliami siunertaavoq uranimik piiaanermut avammullu annissuinermutatatillugu apeqqutit attuumassuteqartut paasinarsisinneqarnissaat nalilersoqqissaarneqarnissaallu – nunanut allanutaamma sillimaniarnermut politikkimut tunngatillugu taamatullu Naalagaaffiup iluani ilaatigut nakkutiginninnermutiliuuserisassat annertusineqarnissaannik pisariaqartitsinerup (naalagaaffimmi) aningaasaqarnermut,inatsiseqarnermut immaqalu aamma suliassatigut sunniutigisassaannut tunngatillugu.Nalunaarusiami pissutsit uranimik tunisassiatut immikkut issuseqartutut ilersitsisut, tunisassianit allanitallaanerusumik iliuuseqarfigineqarfigineqartariaqalerneranik pisariaqartitsiviusut aallaavigineqarput.Nalunaarusiami aallussineqnunani tamalaanipisussaaffiit sorliit suliassaqarfimmi atuunnersut ilanngullugulumaleruagassat sorliit Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni atorneqareernersut pissusiviusunikpaasiniaanermiippoq. Tamatuma saniatigut nunani allani Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata nalinginnaasumikilisimasassanik aallarfigisartagaanni apeqqutinik taakkuninnga iliuuseqarfiginninnermut misilittakkatnalunaarusiami isiginiarneqarput. Tamatuma kingorna inatsisit maannakkorpiaq Danmarkimut aamma KalaallitNunaannut atuuttut allaaserineqarput. Allaaserinninneq taanna peqatigisaanik oqartussaasut suliassaannut aammaisumalluutinik atuinissamut, uranimik piiaanermik aamma avammut annissuinermik aallartitsinermut atasututnaatsorsuutigineqarsinnaasunut tunngatillugu naliliinermut aallaavigineqarpoq. Tassani pingaartumik suliassatnunani tamalaani pisussaaffiit malillugit suliassaasartut pineqarput.Nalunaarusiami matumani taamaalilluni nunani tamalaani pisussaaffinnut tunngatillugu pingaartumiksunniutaasussanik, minnerunngitsumillu uranimik piiaanermi avammullu annissuinermi nunanut allanut,illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut ajornartorsiutaasinnaasunik erseqqinnerusumik nalilersuinermutpissutsit pingaaruteqartut arlallit, kisiannili aamma nunami namminermi danskit kalaallillu inatsisaannutmaleruagassiuinerannut tunngatillugu pisariaqartitsinerusinnaasut eqqartorneqarput.

Urani aammaaatsitassarsiorfimmikingerlatsineq3.1 Uranip atorneqartarneraAatsitassarpassuit pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik uranimik aamma thorium-imik akoqarput. Uranipinngortitami, issumi, ujaqqani imermilu sumiiffippassuarni annikitsuarakkaarluni nassaassaasarpoq. Aatsitassaturanimik akullit ilai niuerutigalugu piaanissamut tunngavissaliisarput.Urani aamma uranip saffiugassartaa, piiaanermut periaatsinut atorneqartunut tunngatillugu, pinngoqqaatinit allanittunngaviusumik allaanerussuteqanngillat. Taamatuttaaq saffiugassamit aatsitassat uranitallitataatsimoortilerniarlugit periaatsit atorneqartut aamma aatsitassat saffiugassartaannik allanik piiaanermiatorneqartut assigai.Kisiannili uranip pinngoqqaatinit allanit qinngornernik ulorianartunik akoqarnini allaanerussutigaa. Tamannaavatangiisinut, peqqinnissamut isumannaallisaanermullu ajornartorsiutitaqarsinnaavoq, tamatumalukingunerisaanik uranip saffiugassartaanik piiaanermi suliap ingerlanerani immikkoortuini tamaginniimmikkuullarissunik sillimaniarluni iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq.Tassunga ilanngutissaaq urani atomip nukinganik (atomar) ikummatissamik pilersitsinissamut2ilaatinneqarsinnaammat, inuiaqatigiinni atorneqarnerata saniatigut aamma assigiinngitsumik ilusilimmiksakkutuunut atorneqarsinnaalluni. Nunarsuarmi uranip piiarneqartup annertunersaa innaallagissamiknukissiornermut atomip nukinganit innaallagissiorfinni atorneqarpoq. Kisianni urani taanna annertuumikakoqartinneqarluni sorsunnermi atomip nukinganit sakkussiatut, aqqartartunut atomip nukinganik ingerlatilinnutikummatissatut atorneqarsinnaavoq, taamatuttaaq urani annikinnerusumik akoqartinneqarluni assersuutigalugusakkunut imassani aqerlutut aammalu biilini sorsuutini eqqornaveeqqutinik sanaartornermut sisaat pladitakornannut inissillugu qajannaallisaatit qajannaannerulersinnissaannut atorneqarsinnaavoq.

3.3 Kalaallit Nunaanni uranimik peqarfiitDanskit naalagaaffimmi ilisimatusarnermut sullissivii piffissami 50-ikkut qiteqqunneranniit 1984 tikillugu uranimikmisissuinermik suliaqarsimapput, Kalaallit Nunaanni peqarfinnik arlalinnik nassaarnermik kinguneqartunik.Sumiiffiit allat uranimik peqarfeqarfiusinnaasut tamatuma kingorna sumiissusersiinissamut suliniutit NunamiNamminermi ujarassiornikkut Danmarkimut aamma Kalaallit Nunaannut misissuisarfimmit (GEUS) suliarineqartutaqqutigalugit sumiissusersineqarput.Kalaallit Nunaanni aatsitassat uranimik akullit arlallit, kisimiillutik imaluunniit aatsitassanik allanik (assersuutigaluguaatsitassat qaqutigoortut aatsitassartai) tunisassiornermi saniatigut tunisassiassatut imminut akilersinnaasumikpiiarneqarsinnaasussat, nassaarineqarput. Kalaallit Nunaanni Tunumi, Kujataani aamma Kitaani urani nunapsannaani avatangiisini assigiinngitsuni nassaassaavoq, kisianni ilanngussaq 3-imi peqarfiit taaneqartut saniatigutGEUS naliliivoq, assersuutigalugu Thulep sumiiffiani uranimik peqarfeqarsinnaanera annertoorujussuarmikperiarfissaqartoq.Kalaallit Nunaanni uranimut tunngatillugu pingaartumik Kuannersuit aallunneqarpoq, tassani Greenland Mineralsand Energy (GME) misissuinissamut pisinnaatitsissuteqarluni. GME piiaanissamut akuersissummikqinnuteqarsimanngilaq, kisianni akuersaanngilluinnarnissaq atorunnaarsinneqassappat taamaaliussasoqnaatsorsuutigineqarsinnaavoq.

3.4 Uranip saffiugassartaanit yellow-cake-mut – tunngaviusut pingaarneritallaaserineqarneratUrani pinngortitamiittoq 99 %-imit annertunerusumik uranitaqarpoq 238-imik atomimik oqimaassuseqarluni,taaneqartarluni uran-238 aammalu urani 1 %-imit annikinnerulaartoq 235-imik atomimik oqimaassuseqarpoq,taaneqartarluni uran-235. Uran-235 qaqutigoortuusoq atomip nukinganit nukissiorfinni aamma atomip nukinganiksakkussianut atorneqartarpoq. Urani uranisiorfinnit piiarneqartoq siunertanut amerlanernut uran-235-mikannikippallaamik akoqartarpoq.Uranip atorneqarsinnaanissaanut urani pinngortitamiittoq amerlanertigut atorsinnaanngorsarlugu suliarineqarneraingerlanneqaqqaartussaasarpoq, tassani uran-235-imik akoqarnera annertusarneqartarluni. Urani atomip nukinganutatorneqartussaq amerlanertigut uran-235-imik minnerpaamik 3 %-imik akoqartarpoq, aammalu atomip nukinganiksakkussianut atorneqartussaq uran-235-imik 85 %-imit annertunerusumik akoqartussaavoq.IAEA-p uranimik peqarfiit ujarassiornikkut suussutsinut assigiinngitsunut 15-inut immikkoortiterpai. Peqarfiitsuussusaanni amerlanerpaani uranip aatsitassartai nalinginnaanerpaajusut tassaapput uraninit aamma begblende,annertunerpaartaa uranoxid-inik akuugaasarluni. Tamatuma saniatigut uranip aatsitassartai takussaannginnerusutarlalipparujussuupput.Uranimik peqarfiit suussutsit assigiinngitsut nunap sannaani avatangiisini assigiinngitsuni nassaassaapput aammalunalinginnaasumik assigiinngitsumik takussaasarneri iluseqartarlutik, taamaattumik piiaanermut periaatsitassigiinngitsut pingasut atorneqartarput:a. Open-pit (nunap qaavani piiaaffik, assersuutigalugu ujaqqerivimmut assigusoq),b. nunap iluani aatsitassarsiorfimmik ingerlatsineq, aammac. nunap iluani in-situ atorlugu aatsitsilluni piiaaneq3(inuttaqanngitsoq).Saffiugassap angissusaa, nunap qaavaniit itissusaa, urani akuiagaq aamma saffiugassap katitigaanera peqarfimmiitpeqarfimmut assigiinngisitaartarpoq aammalu teknologiimut saffiugassamik piiaanissamut atorneqarsinnaasumutaammalu uranip qanoq annertutigisup pissarsiarisinnaaneranut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarluni,tamannalu ataatsimut isigalugu uranimik peqarfimmut aalajangersimasumut imminut akilersinnaassutsimutpingaaruteqarpoq. Taamaattumik saffiugassamit yellow-cake-mut peqarfimmut ataasiakkaamut suliareqqiinermiimmikkoortut tamarmik immikkut tulluartunngorlugit ilusilersorneqartarput. Assersuutigalugu aatsitassarsiorfiitilaanni taamaallaat uranip aatsitassartaa akuiagaq pissarsiarineqartarpoq, tamatuma kingorna yellow-cake-nut(uranoxid qajuusaasat minguingaatsiartut) tunisassiorfimmut assartorneqartartumik.Matuma kinguliani suliap ingerlaneranut titartakkami nalinginnaasumik suliap ingerlanerani pisartut, uranipsaffiugassartaanit yellow-cake-nngortitsinermik ilaqartut takutinneqarput (sukumiinerusumik allaaserisaq takuukilanngussaq 4):

3.5 Kuannersuarni uranimik piiaaneqGreenland Minerals and Energy (GME) ilisimatitsivoq ingerlatseqatigiiffiup najoqqutassianut periarfissat marlukmisissorsimagai, taakkunannga najoqqutassiaq 1 matuma kingulianiittoq ilimanaateqarnerpaatut isigineqarluni.Najoqqutassianut marluusunut assigiippoq, uranoxid pissarsiarineqartoq uran hexafluorid-imik (UF6),atomreaktorinut ikummatissanik sanaartornissamut ikkutiinnarissanik sanaartornissamut atugassanngorlugitallanut tunineqartussaanera.Najoqqutassiaq 1-imitunngavigineqarpoq aatsitassanik qaqutigoortunik aamma uranoxid-imik (yellow-cake4)sanaartornissaq Kalaallit Nunaata avataani pissasoq, aatsitassamilli akuiakkamik (steenstrupin) piiaaneq,atorsinnaanngorsaaneq aamma sanaartorneq Kalaallit Nunaanni pissasoq. Aatsitassaq akuiagaq nunamut allamutavammut anninneqassaaq tamatuma kingorna urani – kiisalu aatsitassat qaqutigoortut – aatsillugitpiiarneqassallutik. (Suliap ingerlaneranut titartakkami matuma siulianiittumi immikkoortoq 1-imi, 3-imi, 4-imi, 5-imi,11-imi aamma 18-imi aamma ilanngussaq 2-imi ilaapput)Najoqqutassiaq 2-iminajoqqutassiaq 1-imi suliap ingerlanerani immikkoortut saniatigut tunngaviusoq, aatsitassanikqaqutigoortunik kloridform-imi kiisalu uranoxid-imi (yellow-cake) aatsitsilluni piiaaneq kiisalu sanaartorneq aammaKalaallit Nunaanni ingerlanneqassasoq: (Suliap ingerlaneranut titartakkami matuma siulianiittumi immikkoortoq1-imi, 3-imi, 4-imi, 5-imi, 6-imi, 7-imi, 8-imi, 9-imi, 10-imi, 11-imi, 13-imi, 14-imi, 15-imi, 16-imi, 17-imi, 18-imi aamma19-imi aamma ilanngussaq 2-imi ilaapput)

Uranimik piiaanermutavammullu annissuinermuttunngatillugu nunanutallanut, illersornissamutsillimaniarnermullupolitikkimut sunniutaasutOqaatigineqassaaq kapitalimi matumani, ilanngullugu pingaartumik uranip immikkuullarissuseqarnera pilluguimmikkoortoq, aalajangiisinnaatitaanermut pissutsit pillugit apeqqutinik, ilanngussaq 5-8-imi sammineqartunikinatsisitigut salliusussanngunngimmat, takuuk kapitali 5, imaluunniit taakkununnga nassuiaassutinutilassuteqarnerunani.Uranip qinngornernut sillimaniarnermut ajornartorsiutitaqarsinnaalluni qinngornernik ulorianartunik akoqarnini,aammalu atomip nukinganit ikummatissiassanik sananermi ilaasinnaanermigut, inuiaqatigiinni atorneqarnermisaniatigut aamma sorsunnermi sakkutuunit assigiinngitsumik iluseqartumik atorneqarsinnaagami, ilanngulluguatomip nukinganit sakkussiassat, pinngoqqaatinit allanit allaassuteqarpoq.Nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut tunngasortaasinnaasut pingaartumik uranipunioqqutitsisumik sakkussiassanut pilersaarutini ilaasinnaanerata, imaluunniit uranip – maannakkorpiaqtamatumunnga aarlerinaataasut annikitsuinnaagaluartut – atomip nukinga atorlugu pinngitsunikqunusiarinninnermut atatillugu atorneqarsinnaanerata aarlerinaateqarneranut tunngassuteqarpoq. Ingerlatanuttaamaattunut siunnerfiusut apeqqutaatinnagit, tamatuma pinngitsoortinnissaa, kisiannili soorunamiimmikkorluinnaq sillimaniarnikkut aarlerisaarinerit Kunngeqarfippiamut, naalagaaffiup soqutigisaannut imaluunniitnunani tamalaani suleqatigisartakkatsinnut taakkualuunniit soqutigisaannut sammitinneqartut pinngitsoortinnissai,nunanut allanut politikkikkut anguniagaqarnermi qitiulluinnarput. Uranimik piiaanerup avammullu annissuinerupimmikkoortuinik tamaginnik alapernaarsuinissaq nakkutiginninnissarlu qulakkeerniarlugit, nunani tamalaanimaleruagassanik periaatsinillu kiisalu qinngornernut tunngatillugu ajornartorsiutaasunik iliuuseqarfiginninnissamutnunani tamalaani malittarisassanik annertoorujussuarnik inerisaasoqarsimavoq. Pingaarnerusutigut nunanitamalaani nakkutiginnittartut kiisalu IAEA-p safeguards-imut periaasia FN-imi peqatigiinnermi nunani tamalaanieqqissisimanerup isumannaallisaanerullu attatiinnarnissaa pillugu qitiulluinnartumik siunertaasumi ilaalluinnarput.Atomip nukinganut suliassaqarfimmi nunarsuarmi sakkussiakillisaanissaq aammalu siaruartitsinnginnissamiksuliniuteqarneq ”Atomip nukinganik sakkussianik siaruartitsinnginnissaq pillugu isumaqatigiilluniaalajangersakkami” (Treaty on Non-Proliferation of Nuclear Weapons (NPT) tunngavilerneqarpoq. NPT Nunanitamalaani Atomip nukinganut suliniaqatigiiffimmit (IAEA), inuiaqatigiinni atomip nukinganut teknologiimikatuinissamik siuarsaanissamik suliniuteqartumit kiisalu eqqissisimasumik atuinissaq pineqarnersoq aammalu nunatsiaruartitsinnginnissamut pisussaaffimminnik naammassinninnersut uppernarsisitsisartumit, allaffissornikkutaqunneqarpoq. Tassani pingaarnerpaaq tassaavoq IAEA-p safeguards-imut periaasia. Suliassaqarfiup malussarissusaailaatigut Iran-ip aamma Koreap Avannarliup atomimut pisussanik pilersaarutaannut tunngatillugu IAEA-misuliassanit ingerlasunit takutinneqarpoq. NPT-imut naalagaaffittut suleqataasutut aammalu IAEA-mi ilaasortaasututDanmarki, Kalaallit Nunaat ilanngullugu, taamaalilluni nunani tamalaani pisussaaffinnik arlalinnik, atomip nukinganitatortussianik isumannaatsumik passussinissamik qulakkeerisussanik malinnittussaapput.

Nakkutiginninnermik suliaqartunut atuuttunut tamanut atuuppoq, IAEA-p safeguards-imut periaasia ilanngullugu,tunngaviatigut sorsunnissamik, akerleriinnissamik imaluunniit allatut eqqissinermut aarlerisaarinissamik, soorluassersuutigalugu sunngitsunik qunusaaraluni iliuuseqarnernik, pitsaaliuinertut iluseqartunik sillimaniarnermutpolitikkikkut siunertaqartut, aammalu tassunga tapersiineq tamatuminngalu malinninnissaq soorunaminaalagaaffiup nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkianut ilaalluni. Taamaalillunipingaartumik sillimaniarnermut politikkikkut ajornartorsiutaasut, nakkutiginninnermi atuuttussanik pisariaqartunikinerisaanikkut, nunani tamalaani pisussaaffiit naammassineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaannikpisariaqartitsinermut atasuupput.Tunisassianik uranitut ittunik marloqiusamik atorneqarfissalinnik (inuiaqatigiinni aamma sakkutuunit atugassat)nakkutiginninnermi qitiusumik iliuusaasussat tassaapput nunap avammut annissuinermut nakkutiginneriaasiakiisalu periaatsit IAEA-p safeguards-imut periaasianik malinninnissamut inerisarneqarsimasut. Avammutannissuinermik nakkutiginninneq aammalu IAEA-p safeguards-imut periaasianik atuutsitsinissamut periaatsittaamaalillutik nunani tamalaani pisussaaffinnik qitiusunik atuutsitsinissamut sakkussaapput aammalu avammutannissuinerup amerlasuunik suujunnaarsitsinissamut sakkussianik ineriartortitsinissamut imaluunniitsiammartitsinissamut peqataannginnissaata qulakkeerneqarnissaanik taamaalillunilu nunani tamalaanisillimaniarnermut patajaassusermullu aarlerinaataalinnginnissaannik pinngitsuunngilluinnarluni siunertaqarluni.Taamaalilluni tassani pingaartumik pineqarpoq, urani tigusisussaangitsunit tiguneqassagaluarpat, Kunngeqarfimmutimaluunniit nunanut allanut sioorasaarinerit pilersinnaasut pinngitsoortinnissaat.Danmarkip naalagaaffiup ataatsimoorullugu nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkiata ilaatut,nunarsuarmi sakkussiakillisaaneq aammalu siaruartitsinnginnissamik suliaqarneq, eqeersimaartumiktapersersorsimavaa, ilanngullugu assersuutigalugu Iran-imi atomip nukinganit sakkussianut pilersaarummikinerisaalernissaa pinngitsoortinniarlugu suliniuteqarneq. Uranimik piiaanermi /avammut annissuinermi nunanitamalaani maleruagassat aamma suliassaqarfimmi nakkutiginninnermi iliuuserineqartut malinneqarnissaat,taamaalillunilu nunat tamarmik iliuusissanik taakkuninnga malinninnissaat qulakkeerniarlugu naalagaaffimmiukiorpassuarni nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut suliniuteqarsimanermutataqatigiissitsinissaq, naalagaaffiup nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkianutpingaaruteqarpoq. Nunani tamalaani sakkussiakillisaanerup aamma siaruartitsinnginnissamik suliaqarneruppitsanngorsarneqarnissaa danskit naalakkersuisuisa naalakkersuisooqatigiinnissamut tunngavigisaannutsaneqqunneqarsinnaanngitsumik ilaavoq.Nunap urani pigisaa sakkussianut pisussanut pilersaarummi unioqqutsitsisumik ilaasinnaasoq imaluunniit atomipnukinganik pinngitsunik qunutitsinermut atatillugu atorneqarsinnaasoq tunngavilersorneqartumikpasitsaassaqarneq imaluunniit aarlerinaateqarnera – nunap nammineq sillimaniarnerata saniatigut – nunap nunanutallanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut soqutigisaannut pingaaruteqarsinnaavoq.Taamaalilluni uranimik passussinermut avammullu annissuinermut atatillugu, suliassaqarfimmi nunani tamalaanimalitassat qaffasinnerpaat malillugit paasiniaanissaq, aallaaviatigut naalagaaffeqatigiinnermutpissusissamisoortussaavoq.Nunarsuaq tamakkerlugu nunat 30-nit amerlanerusut uranimik piaaffeqarput, aammalu nunanit allanit misilittakkattakutippaat uranimik piiaaneq avammullu annissuineq nunani tamalaani maleruagassanut aammalu nunappingaarnertigut nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut soqutigisaannut tamakkiisumiknaapertuuttumik ingerlanneqarsinnaasoq.Uranip periusissatigut pisuussutitut pingaaruteqartutut, aamma sorsunnermik siunertaqartumikatorneqarsinnaasutut immikkuullarissuseqarnerata kingunerisaanik, uranimik piiaaneq avammullu annissuineqaamma nalinginnaanerusumik naalgaaffimmut nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkuttunngaviusumik atugassarititaasunut sunniuteqarsinnaavoq. Aatsitassanut periusissanut atorneqarsinnaasunuttunngatillugu, naalagaaffiit pissaanilissuit soqutigisaqartuusarnerat ileqquuvoq, tamannalu minnerunngitsumikuranimut atuuppoq, aammalu taamaattumik Kalaallit Nunaannit uranimik piiaaneq avammullu annissuineqsuliaqartuusunit nutaanit, ilanngullugulu aamma naalagaaffiit pissaanilissuit eqqummaariffiginnilernerat,atorneqalersinnaanerat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Tassunga atatillugu mattunneqarsinnaanngilaq niuernermiktunngaveqartumik soqutigisaqarnerup ersarilluinnartup saniatigut aamma eqqumaffiginnilernerup taamaattup,naalagaaffimmut tamarmiusumut pingaaruteqartumik, periusissatigut politikkikkut aningaasaqarnikkulluisumaliutersuuteqarnerit pingaarnerusutigut piusinnaasut. Tamanna periusissatigut soqutigisaqarnerit aamma

arlalinni inissisimaffeqartumik soqutigisat akerleriinnerisa nutaamik pisariusumik ataqatigiilernerinutpissutissaqalersitsisinnaassaaq, naalagaaffiup nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkiatapiareersimaffigilertussaassallugu.Naalakkersuisut oqaatigaat misissueqqissaarnerit taamaattut immikkoortup siuliani sammineqartut iluaqutaasartut.Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut oqaatigaat immikkoortumi immikkut aalajangiisinnaatitaanermutagguataarinissamut ilusiliamik Naalakkersuisut isumaqatiginngisaannik oqaatiginninniartoqarsinnaasoq.Aammattaaq tunngaviusut nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut killissaliussatiluarsineqarnissaannut pissutissaqalersitsisinnaasut immikkoortumi allassimasut tamaasa Naalakkersuisutisumaqatiginngilaat.Nunani tamalaani naapittarfinni toqqaannartumik siaruartitsinnginnissamik suliaqartuni allanikajornartorsiutaasunik malitseqarsinnaanera, kisiannili aamma FN-imi atitunerusumik naapittarfinni,siaruartitsinnginnissamut susassaqarfimmi Danmarkip, ilanngullugu Kalaallit Nunaat, isummernissaatasammineqarnerulernissaa naatsorsuutigineqarsinnaammat, tassani ilaalluni apeqqutinut nunanut allanut,illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut annertunerusumik pingaaruteqartunut tunngatillugu. AammaDanmarkip, ilanngullugu Kalaallit Nunaat, nunani tamalaani naapittarfinnut taakkununnga tunngatillugumaannaminngarnit eqeersimaarnerusumik suliniuteqarnissaa naatsorsuutigineqalersinnaavoq. Taamaattumikaamma Kalaallit Nunaanni uranimik piiaanerup avammullu annissuinerup pilernissaa sillimaffiginiarlugu, nunanitamalaani kattuffinnut tunngatillugu naalagaaffiup nunanut allanut politikkiata iluarsineqarnissaapisariaqartinneqalersinnaavoq.Taamaalilluni nunani tamalaani sakkussiakillisaaneq, siaruartitsinnginnissaq aamma atomip nukinganikeqqissisimasumik inuiaqatigiinni atuinissamik qulakkeerinissaq pillugit suleqatigiinnermut tunngatillugu Danmarkip,ilanngullugu Kalaallit Nunaat, inissisimanerani pingaaruteqannginngitsumik allannguuteqalersinnaavoq. Taamaattoqannertunerusumik misissueqqaartoqartinnagu tamatuma aalajangersimasumik sunniutigisassai aammaluannertussuserisinnaasaa erseqqissumik oqaatigineqarsinnaanngillat.

Nunanut allanut susassa-qarfimmut tunngatillugumaleruagassiineqAkuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaanera allannguteqartinneqarsinnaaneralueqqarsaatigalugit Naalakkersuisut nunanut allanut piginnaatitaaffiinik inatsisitigut nalilersuinermut tunngatillugupaasineqarpoq, immikkoortuni aalajangersimasuni isumaqatigiinngittoqartoq.Uranimik allanillu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissamut akuersaanngilluinnarnissamikpolitikkeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaaneranut imaluunniit allannguuteqartinneqarsinnaaneranuttunngatillugu pissutsit pillugit nalunaarusiami, takuuk ilanngussaq 5, eqqartuussissuserisut suliffeqarfiannitsuliarineqartumi kapitali 2 ilaatigut uranimik allanillu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnikpiiaanissamut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaanera imaluunniitallanngortinneqarsinnaanera eqqarsaatigalugu, Naalakkersuisut nunanut allanut politikkikkut piginnaatitaaffiinikinatsisitigut naliliinermik imaqarpoq. Eqqartuussissuserisut suliffeqarfiata naliliineranut danskit naalakkersuisuiimmikkoortuni aalajangersimasuni isumaqataanngillat. Tassunga atatillugu Nunanut allanut ministereqarfiup aammaInatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup allakkiaa 21. august 2013-imeersoq innersuussutigineqarpoq, takuukilanngussaq 6. Nunanut allanut ministereqarfiup aamma Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup allakkiaanidanskit naalakkersuisuisa naliliinerannut immikkoortuni arlalinni Naalakkersuisut isumaqataanngillat. Uranimikaamma aatsitassanik allanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanermut avammullu annissuinermuttunngatillugu Naalakkersuisut nunanut allanut pissutsinut aalajangiisinnaatitaaffii pillugit Inuussutissarsiornermut,Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aamma Nunanut allanut Pisortaqarfiup allakkiaa 13.september 2013-imeersoq innersuussutigineqarpoq, takuuk ilanngussaq 7. Ilaatigut tassani allassimavoqaatsitassanut suliassaqarfimmi (illersornissamut sillimaniarnermullu pissutsit tassani ilaanatik) Naalakkersuisutnunanut allanut aalajangiisinnaatitaaffeqartut kiisalu naalagaaffimmi oqartussaasut illersornissamutsillimaniarnermullu pissutsinut tunngatillugu nunanut allanut aalajangiisinnaatitaaffeqartut. Nalunaarusiamimatumani oqaaseq nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikki, atorneqarmat Naalakkersuisutoqaatigaat, nunanut allanut politikkimut aamma sillimaniarnermut illersornissamullu politikkimut tunngatilluguaalajangiisinnaatitaaffinni pissutsit assigiinngitsut atuuttut. Danskit naalakkersuisuisa paasinninneq taannaisumaqatiginngilaat, pissutigalugu nunanut allanut politikki, ilanngullugu aatsitassanut suliassaqarfik, naalagaaffiupsusassaqarfigimmagu, takuuk ilanngussaq 8.Kisiannili suleqatigiissitaliami ilaasortat isumaqarput, ilaatigut uranimik passussinermut avammullu annissuinermuttunngatillugu nunani tamalaani piussaaffiit malinneqarnissaat qulakkeerniarlugu, suleqatigiinnissamutisumaqatigiissutip aalajangersimasumik suliaqarnikkullu suleqatigiinnermik aalajangersaasussap suliarineqarnerataingerlaqqinnissaa pillugu maannamut politikkikkut paasinninneq – taassuma ataani inatsisitigutisumaqatigiinnginneq apeqqutaatinnagu – illuatungeriit attatiinnartariaqaraat.

Naalagaaffimmi inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugitisumaqatigiissuteqartarneq pillugu danskit naalagaaffiata aammaNamminersorlutik Oqartussat suleqatigiinnerat, namminersorneq pilluguinatsimmi § 13-imi maleruagassani pineqartunut ilaasut aammalu§ 12-imi maleruagassani pineqartunut ilaanngitsutNamminersorneq pillugu inatsimmi § 13, imm. 1, naalagaaffimmi inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillupillugit isumaqatigiissutinik Kalaallit Nunaannut immikkut pingaaruteqartunik, aammalu § 13-imi maleruagassanipineqartunut ilaasunik aamma § 12-imi maleruagassani pineqartunut ilaanngitsunik, isumaqatiginninniarnernikaallartitsinissaq sioqqullugu danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisut ilisimatittassagaat pillugu aalajangersakkamikimaqarpoq. Namminersornerunermut inatsimmut naleqqiullugu aalajangersagaq nutaajuvoq, kisianni nunanitamalaani isumaqatiginninniarnerit aallartinnginneranni sioqqutsisumik ilisimatitsisarnissaq pillugu tunngaviusoq,suliaqarnikkut namminersorneq pillugu inatsisip siornatigut annertuumik malinneqartarsimavoq.Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat namminersorneq pillugu inatsimmi §§ 2-4-imi suliassaqarfinniakisussaaffimmik tigusinissamut maleruagassat malillugit aatsitassanut suliassaqarfimmi akisussaaffik tigoreerpaat.Namminersorneq pillugu inatsit malillugu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanutsuliassaqarfimmi akisussaaffimmik tigusereernermik kingorna aatsitassanut suliassaqarfimmi inatsisiliornissamutinatsisinillu atuutsitsinissamut pissaaneq tiguaat, taamaalillutillu Inatsisartut aatsitassanut suliassaqarfimmiinatsisinik aalajangersaasinnaalerput, aammalu Naalakkersuisut ilaatigut aatsitassanut suliassaqarfimminalunaarutinik aalajangersaasinnaalerput aamma aatsitassarsiorluni misissueqqaarnissamut, misissuinissamutpiiaanissamullu akuersissutinik tunniussisinnaalerlutik.Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut suliassaqarfimmi aalajangiisinnaatitaaneranniikummatissiassat aamma aatsitassat manngertut pineqarput, ilanngullugi aamma aatsitassat qinngornernikulorianartunik akoqartut, aammalu Naalakkersuisut uranimik aamma aatsitassanik allanik qinngornernikulorianartunik akulinnik misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinik tunniussisinnaapput.Aammaattaaq namminersorneq pillugu inatsimmi § 12 malillugu:”§12 Naalakkersuisut naalagaaffik sinnerlugu nunanik allanik aamma nunat tamalaat akornanni soqutigisaqa·qatigiiffinnik isumaqatiginninniarsinnaapput isumaqatigiissuteqarsinnaallutillu inatsisit inuiannut tamanut tunngasutpillugit, tassunga ilaatillugit aqutsinermut tunngatillugit isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannuinnaq tunngasut, aammasuliassaqarfinnut tamakkiisumik tiguneqarsimasunut tunngassutillit.Imm. 4. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit illersornissamik sillimaniarnermillu attuisutaammalu inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit Danmarkimut atuuttussat imaluunniitsoqutigisaqaqatigiiffinni nunat tamalaat akornanni Kunngeqarfiup Danmarkip ilaasortaaffigisaata iluaniisumaqatigiinniutigineqartut § 13·imi maleruagassatut aalajangersakkat malillugit isumaqatigiinniutigineqarlutilluisumaqatigiissutigineqartassapput.”Namminersorneq pillugu inatsit kapitali 4-imi (§§ 11-16) Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa inuiannipisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu isumaqatigiissutinik isumaqatigiissuteqarnermut aamma nunanut allanutpissutsinut tunngatillugu aalajangiisinnaatitaaffiinut aamma suleqatigiinnissamut maleruagassanik arlalinnikimaqarpoq.Namminersorneq pillugu inatsimmut nassuiaatini immikkoortoq 7.5.-ip ataani allassimavoq, naalagaaffimmioqartussaasunit ilisimatinneqarneq malillugu Naalakkersuisut isummersuutinik isumaqatiginninniarnermiilaatinneqartussatut kissaatigineqartunik saqqummiussippata, isummersuutit taakkua isumaqatiginninniarnissatpiareersarneqarneranni ilaatinneqartussaassasut.

Oqaatigineqareersutut § 13, imm. 4-imi aalajangersagaq, naalagaaffimmi inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiitpisussaaffiillu Kalaallit Nunaannut immikkut pingaaruteqartut pillugit isumaqatigiissuteqannginnermi imaluunniitatorunnaarsitsinnginnermi Naalakkersuisunut oqaaseqarfigisassanngorlugit saqqummiunneqartarnissaat pillugumaleruagassamik imaqarpoq. Aalajangersagaq namminersornerunermut inatsimmut taamaallaatisumaqatigiissutinut aalajangersimasunut Folketing-ip akuersinissaanik pisariaqartitsiviusunut tusarniaaarnissamikaalajangersaasumut naleqqiullugu annertuumik annertusineqarpoq. Taamaattoq § 13, imm. 4-imi aalajangersagaq,namminersorneq pillugu inatsisip siornatigut suleriaatsimut atuutereersumut annertunerpaatigut naapertuuppoq.§ 13, imm. 4-imi aalajangersakkami aamma aalajangersarneqarpoq, Naalakkersuisut akuersitinnagitisumaqatigiissuteqarnissaq danskit naalakkersuisuisa pisariaqarsorippagu, tamanna Kalaallit Nunaannutatuuttussaanngitsumik sapinngisamik pisassasoq.Tassunga atatillugu namminersorneq pillugu inatsimmut nassuiaatini allassimavoq, danskit naalakkersuisuisaisumaqatigiilluni aalajangersakkanik aalajangersimasunik sukkasuumik atuutsitsilernissaq suliaqarnikkutqaqutiguunngitsumik kissaatigisaraat, Naalakkersuisulli isumaqatigiilluni aalajangersakkap Kalaallit Nunaannutatuunnissaa kissaatigisarnaagu imaluunniit piffissaliussap aalajangersimasup iluani apeqqummutisummernissaminut periarfissaqartaratik.Taamaattoqartillugu danskit naalakkersuisui, tamanna pillugu kingusinnerusukkut immikkut nalunaarute-qartoqassanngippat, akuersinermut atatillugu isumaqatigiilluni aalajangersakkap Kalaallit Nunaannutatuutinnginnissaa pillugu nalunaaruteqartarput. Periaaseq taanna isumaqatigiilluni aalajangersakkap KalaallitNunaannut atuutinnginnissaanik Namminersorlutik oqartussat kissaateqarnerannik isumaginninnissamutperiarfissaqarnerulersitsisarpoq. Taamaattorli nunani tamalaani isumaqatigiissutini aalajangersimasumiksuussusilinni – assersuutigalugu inuttut pisinnaatitaaffinnut imaluunniit pinngitsunik qunusiarinninnermikakiuiniarnermut tunngatillugu – isumaqatigiissutip nunami akisussaaffeqarfimmi atuuffissaanut tunuarsimaarnissaqimaluunniit killilersuinissaq ajornartarpoq imaluunniit kissaatiginartarani.Naalagaaffimmi inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu isumaqatigiissutip Kalaallit Nunaannutatuunnissaa pillugu danskit naalakkersuisuisa immikkut nalunaaruteqartarnera taamaalilluni NamminersorlutikOqartussat apeqqummut isummereeraangata aammalu danskit oqartussaasui attuumassuteqartut suleqatigalugitpisarpoq.

Namminersorneq pillugu inatsimmi § 13-imi killissaliussat iluannidanskit naalakkersuisuisa aamma Namminersorlutik Oqartussatakornanni suleqatigiinneq, ilanngullugu nunani tamalaaniisumaqatigiissutinut tunngatillugu nalunaarutiginnittarnerit§ 13-mut killissaliussat iluanni ministerit suliassaqarfiisa ataasiakkaat iluanni, suleqatigiinnissamut maleruagassaterseqqinnerusut pillugit ministerip pineqartup aamma Naalakkersuisut akornanni aalajangersimasunikisumaqatigiissuteqarsinnaanernut periarfissanik aammaassisumik § 13, imm. 1 aamma aalajangersakkamikimaqarpoq, tassani ilaalluni qaqugukkut isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannut immikkut pingaaruteqartututisigineqartarnissaannut tunngavissarititaasussanik erseqqinnerusumik aalajangersaanissaq.Statsministereqarfiup ilitsersuutaani nr. 58, 2. juli 2012-imeersumi allassimavoq,nunani tamalaani pissutsitpillugitministereqarfiup Namminersorlutik Oqartussanutsuleqatigiinnermikpilersitsinissaa amerlanertigut tulluartuussasoq,tassani ilaalluni isumaqatigiissut qaqugukkut Kalaallit Nunaannut immikkut pingaaruteqartutut isigineqassanersoqtunngavissarititaasussat pillugit, kiisalu nalinginnaanerusumik nunani tamalaani isumaqatigiissutit pillugitisumaqatiginninniarnernut tunngatillugu aammalu isumaqatigiissutip ataani nalunaarutiginnittarnerit KalaallitNunaannik ilaatitsiviusut, kiisalu nunani tamalaani naapittarfinni ataatsimiinnerit suliassanik Kalaallit Nunaannikkalluaasunik suliarinniffiusussat.Silap pissusaanut, nukissiuuteqarnermut illuutinullu ministeri aamma taamanikkut ineqarnermut, attaveqarnermutangallannermullu naalakkersuisuusoq, FN-imi silap pissusaanut isumaqatigiissutip ataani§ 13, imm. 1-imi aalajangersagaq malillugu, ulloq 15. august 2012 nunani tamalaani silap pissusaanutisumaqatiginninniarnerit pillugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarput.Nunani tamalaani isumaqatigiissutit ataanni naalagaaffiup nalunaarutiginninneranut atatillugu danskitministereqarfia pineqartoq Namminersorlutik Oqartussanut taamaalilluni isumaqatigiissutip ataani suliassaqarfinnutNamminersorlutik Oqartussanit tiguneqareersimasunut tunngatillugu naalagaaffiup ataatsimoortumiknalunaarutiginninneranut ilassutissaminik danskit ministereqarfianut nassiussisartunut tunngatillugu suliaqarnermikataqatigiissaarisuusarpoq. Danskit ministereqarfiat pineqartoq nunani tamalaani kattuffimmut pineqartumutpisortatigoortumik attaveqarnermik isumaginnittuusarpoq.

Suliassaqarfinnut akisussaaffimmik tigusereernerup kingorna danskitaamma kalaallit oqartusaasuisa akornanni suleqatigiinneqNamminersorlutik oqartussat suliassaqarfinnut akisussaaffimmik tigusereernerisa kingorna dankit aamma kalaallitoqartusaasuisa akornanni suleqatigiinneq Kalaallit-danskit namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitapisumaliutissiissutaani (nr. 1497) kapitali V, immikkoortoq 6-imi nassuiarneqarpoq.Taamaalilluni isumaliutissiissummi allassimavoq Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfinnut nutaanutakisussaffimmik tigusinerannut atatillugu, piffissami ikaarsaarfiusumi, kalaallit aamma danskit oqartusaasuisaaammalu sullissiviit akornanni suleqatigiinnerup ingerlaannarnissaa naleqqussinnaasoq. Tassaasinnaavoqassersuutigalugu suliassaqarfinnut pisariusunut teknologiimik immikkuullarissumik atuutsitsiviusunut imaluunniitpiffissami aalajangersimasumi sulisussanik pisariaqartunik suliassaqarfimmi inuttaliinissaq ajornarsimatillugu,akisussaaffimmik tigusinermut tunngatillugu.Aammattaaq isumaliutissiissummi allassimavoq, allatigut misilittakkat takutikkaat, namminersornerunerupatuutilernerata kingorna kalaallit aamma danskit oqartussaasuisa akornanni suleqatigiinnerit arlallitpilersinneqarsimasut, tassani ilaallutik suleqatigiinnermi naapittarfiit pisortatigoornerusumik ataatsimiinnernikaaqqissuussiffiusut (assersuutigalugu isumaginninnermut suliassaqarfimmi aamma peqqinnissamutsuliassaqarfimmi) aammalu pisortatiguunnginnerusumik, pisariaqartitsinermik tunngaveqartutut iluseqarnerusut.Namminersorneq pillugu inatsit malillugu suliassaqarfinnut akisussaaffimmik tigusereernerup kingornasuleqatigiinnerit suut takorloorneqarsinnaanersut, aatsitassanut suliassaqarfimmut akisussaaffimmik tigusinerupkingorna danskit naalakkersuisuisa aamma Namminersorlutik Oqartussat akornanni suleqatigiinneq immikkoortoq9.2-imi taaneqartoq eqqaassanngikkaanni, isumalioqatigiissitaq nalinginnaasumik isumaliutersuuteqanngilaq.Aammattaaq namminersorneq pillugu inatsimmi immikkoortoq 4.2-imut nassuiaatini tunngavissaritinneqarpoq,tigusinermut atatillugu allaffissornikkut suliaqarnikkullu apeqqutit paasinarsisinnissaat siunertaralugu,Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfinnut akisussaaffimmik tigusinissaat kalaallit oqartussaasuisa aammanaalagaaffimmi oqartussaasut akornanni ataatsimoorussamik piareersarneqartassasoq. Tassunga atatilluguallassimavoq ilaatigut isumaliutersuutigineqarsinnaassasoq suliassaqarfinni ataasiakkaani apeqqutinik kalaallitoqartussaasuisa aamma naalagaaffimmi oqartussaasut akornanni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutinutimaluunniit allatut ataqatigiissaarinermut ilaatinneqartariaqartunik peqarnersoq. Tassani assersuutigalugupineqarput oqartussaasut akornanni suliaqarnikkut suleqatigiinnermut tunngasut.

Uranimik piiaaneqavammullu annissuineqpillugit nunani tamalaanimalittarisassatAtortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akoqartunik passussineq aamma nakkutilliineq nunanit tamalaanitaaqqissuussivigisaavoq, ilaatigut siammaassuinnginnissamik suliniuteqarnerup ilaatut, ilaatigullu pissutigaluguqinngornerit ulorianartut inunnut uranimik attuisut peqqissusaannut sunniisinnaammat, aamma pinngortitamutavatangiisinullu ajoqusiisisumik sunniinissaat pinaveersaartinniarlugit.Kinguliini nunat tamalaat aaqqissuussineri allaaserineqassapput, uranimik piiaanerup passussinerulluisumannaatsumik pinissaa qularnaarniarlugu isumaqatigiissutaasut. Sakkussakillilerinermutsiammaatiterinnginnissamullu tunngassutillit eqqartorneqarumaarput tamatumani immikkut pingaartillugitavammut annissuinerup pisariaqarneratut nakkutigineqarnissaa, isumannaallisaaniutit, navianaallisaanerit aammanalunaarusiortarneq assartuinerlu. Tamatuma saniatigut isumaqatigiissutit isumannaallisaanermilu najoqqutassat,inuit, pinngortitaq avatangiisillu qinngornernut illersorniarnissaat pillugu suliaasut, sammineqassapput.Nunat tamalaat aaqqissuussinerat assigiinngiiaartuuvoq imarisaallu inatsisitigut pisussaaffinniit naalakkersuinikkutpinngitsoorani malinneqartussatut najoqqutassianut tunngassuteqartarput. Isumannaallisaanerit (Safeguards) soorluassersuutigalugu inatsisitigut pinngitsoorani malitassat tunngavigalugit isumaqatigiissutaapput, pineqartunuttunngasuni, tassa uranimik piiaanerni, nunani tamalaani naalagaaffiit arlaliusutut isumaqatigiissutaattulli. Akerlianikatomip nukingata isumannaatsuunissaa (Safety) aamma navianaallisaaneq (Security)6aamma atomip nukinga pillugutenologi pillugit tunngaviusarput malitassiatut ilitsersuusiat tamanullu najoqqutassiat. Tamakkununngailanngunneqassapput nunat tamalaat avammut annissuinernik nakkutilliinertigut periaasissiaat annertuut,tamakkunani nunat peqataasut imminnut pisussaatissimapput tunisassianik marloqiusaasumik atuisinnaaneq,tassalu tunisassiat inuinnarnut atorneqarsinnaasut aamma sakkutooqarnikkut atorneqarsinnaasut imaluunniitsorpassuarnik aseruisinnaasutut sakkussiornermut atasumik atorneqarsinnaasut (dual-use produkter) pillugitnakkulliinikkut misissuisarnissamut.Det Internationale Atomenergiagentur (IAEA) atomip nukinganut tunngasuni suliniaqatigiiffiuvoq pingaarnerpaatutnajoqqutassiorsinnaallunilu malittarisassiorsinnaasoq. Suliniaqatigiiffik taanna nunani tamalaani naalagaaffiitisumaqatigiissutaannut allatigullu inatsisit tunngavigalugit isumaqatigiissutinut naleqqiullugu toqqorsiviusarluniluoqartussaassuseqartitaavoq. IAEA isumannaallisaanikkut qarasaasiatigut toqqortanut (safeguardssystemet)akisussaaffiginnittuuvoq aamma uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut atasumik sunik tamanikalaatsinaarinikkut nakkutilliinertigullu kiisalu ilaatigut qinngornernut atasumik isumaallisaanermut, ilanngullugitassartuinerit isumannaallisaatitigut najoqqutassianut naapertuuttuunissaat, naleqqiullugupingaaruteqarluinnartuulluni.Nunani EU-mut ilaasortaasuni uranimik piiaanermut avammullu tunnioraanermut naleqqiullugu EURATOMingerlatsinermi qitiuvoq. Siammaassuinnginnissaq pillugu aalajangersaaqatigiissut (NPT) piumasaqarpoq IAEA-p

isumannaallisaasiaa nunanit atomilerisuunngitsunit NPT-mi ilaasortaasunit tamanit malinneqassasoq, peqatigisaanilliperiarfissiilluni ilanngunnissaq malinninniarnissarlu nunanit ataasiakkaanit imaluunniit nunat allat peqatigalugitpisinnaasut. Tassunga atatillugu IAEA’p isumannaallisaanerata EU-p iluani naammassiniarneqarnissaa pilluguEURATOM-ip aamma IAEA’p akornanni isumaqatigiissusiortoqarpoq, 1977-imiilli atuutitinneqalersumik.EURATOM-imi aalajangersaaqatigiissut aamma Det Europæiske Økonomiske Fællesskab (EØF) pilluguAalajangersaaqatigiissut – ataatsimut ”Ruumami aalajangersaaqatigiissutinik” taasat – atsiorneqarput 25. marts1957-imi atuutitinneqalerlutillu 1. april 1958. Aalajangersaaqatigiissutit atsiorneqarput Det Europæiske Kul- ogStålfællesskab-imit (EKSF)-ip ilaasortaanit. 1965-imi Katigutitsinissamik Aalajangersaaqatigiissut atsiorneqarpoq,taamalu peqatigiissut taakku pingasut ingerlatsivimminnik ataatsimut katigutitsivillutik. Ullumikkut EU-misuliffeqarfiupput, EURATOM-imik ingerlatsisuusut, EURATOM-illu ilaasortai tassaapput naalagaaffiit EU-miilaasortaasut. EU-tulli EURATOM nammineerluni inatsisitigut ingerlatsisuuvoq.Kalaallit Nunaat peqatigiissuni taakkunani pingasuni, EURATOM, EØF aamma EKSF, ilaasortanngorpoq Danmarkip 1.januar 1973-imiit ilaasortanngorneranut atasumik. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat EURATOM-imiaalajangersaaqatigiissummi ukiuni 12-ini ilaasimavoq 1. februar 1985 angullugu, taamanikkut inunniktaasisitsisoqareerneratigut peqatigiissunit taakkuninnga pingasuniit tunuarluni.IAEA-p aamma EURATOM-ip akornanni isumaqatigiissutip nassataraa, EURATOM-ip nunanit EU-mut ilaasortaasunitataasiakkaanit nalunaarusiat tunngavigalugit naatsorsuusiortuunera aamma uranimik stoffenillu allanikradioaktiviusunik nakkutilliisuunera, nalinginnaasumik nunagisamiit IAEA-mut nalunaarusiat tunngavigalugitnunagisami qarasaasiaqarfitsigut (aaqqissuussinertigut) suliassaagaluanik. Peqatigitillugu EURATOM-ip IAEAsuleqatigaa misissuiartortarnernik naammassinninnissap tungaatigut. EURATOM arlalippassuarnik suliaqartuuvoq,tamakkunani pingaaruteqarluinnarmik akisussaaffigalugu qularnaarneqassasoq, saffiugassat, annissugassatutatortussiat aamma fissilenik immikkut ittunik atortussiat atuisussanit taasaniit siunertanut allanutatorneqannginnissaat. Danskit IAEA-mut nalunaarusiornissakkut pisussaaffii taamaalillutik pisarput EURATOM,aamma EU-mi namminermi nakkutilliinikkut suliassanik isumaginnittuusoq, aqqutigalugu.Kalaallit Nunaat EURATOM-imi ilaasortaanngimmat, pisariaqassaaq naalagaafeqatigiit qarasaasianik pilersitsinissaat,maannakkut Danmarkimut tunngatillugu EURATOM aqqutigalugu pisartutut, IAEA-mut nalunaarusiortarnissamikisumannaallisaasussamik. Kalaallit tungaanniit EURATOM-imut atassusiinissaq piviusunngorsinnaassappat,inatsisitigut naalakkersuinikkullu pissutsit assigiinngitsut isumalioqqutigineqartariaqassapput.Inatsisitigut pissutsit: Kalaallit Nunaata EURATOM-imut ilannguteqqinnissaa naalagaaffiit maannakkutaalajangersaaqatigiissutaat tunngavigalugit pisinnaanngilaq, EURATOM-imulli naalagaaffiitaalajangersaaqatigiissutaat allannguuteqartittariassalluni. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat EURATOM-imutilanngussinnaassanngilaq danskit/kalaallit illuinnarsiortumik iliuuseqarnerisigut. Aalajangersaaqatigiissutinuttunngaviusut tassaapput naalagaaffiit peqataasut tamarmik tamanna pillugu isumatigiissinnaappata aatsaatallanngortinneqarsinnaassasut. Tunngaviusoq tamanna aamma EURATOM pillugu atuuppoq, tassamierseqqinnerusumik aalajangiiniarnissaq pisussaammat nunat ingerlatsiveqarfiillu EU-mut ilaasortaasutoqalliseqatigalugit.EURATOM-imi aalajangersaaqatigiissummiartikel 198tassaassaaq allannguuteqatinniagassaq. Aalajangersakkaptaassuma ilaatigut makku aalajangerpai:”Allatut aalajangiisoqarsimanngippat, aalajangersaaqatigiissummi tassani aalajngersakkat atortinneqassapputnaalagaaffiit ilaasortaasut Europami suliassaqarfiinut aamma europa·miuunngitsut suliassaqarfiinut taakkununngaoqartussaaffigisassanngortitaasunut.Taamatuttaaq atortuutinneqassapput europamiut susassaqarfiinut, nunanut allanut tunngasutigut suliassaqarfiinaalagaaffimmit ilaasortaasumit isumagineqartunut.Immikkoortut siuliiniittut apeqqutaatinnagit makku atuutissapput:a. Aalajangersaaqatigiissut manna Savalimmiuni atortuutinneqassanngilaqAalajangersaaqatigiisut manna Kalaallit Nunaanni atortuutinneqassanngilaq. …”

Nalakkersuinikkut pissutsit: Kalaallit EURATOM-imi ilaasortanngorsinnaanerat pillugu apeqqutmalersorumaneqassagaluarpat aamma kalaallinit soqutigineqartariaqassaaq suleqatigiinnermi peqataanissaqeuropamiullu suleqatigiinneranni ingerlatsinikkut aaqqissuussinernik malinninnissaq. Aammattaaqpaasiniarneqartariaqassaaq EU-mi suleqataasut allat tungaanniit Kalaallit Nunaata EURATOM-imi suleqatigiinnermiilaatinneqalernissaa kissaatiginartinneqassanersoq Kalaallit Nunaata peqatigitillugu europamiut suleqatigiinnerisailaani allani peqataalernissamik nalunaaruteqannginnera tunngavigalugu.Pineqartunut tunngasutigut nunat tamalaat suliniaqatigiiffii allat tassaapput OECD’mi ”Nuclear Energy Agency”aamma ”International Commission on Radiological Protection” (ICRP). ICRP attaviitsutut ingerlatsiviuvoq, 1928-miilliinassuteqaasiorlunilu ilitsersuusiortarsimasoq inuit qinngornernut atomitalinnut (qinngortaanerit aammaradioaktiviusunik qinngorfigitittarnerit) illersorniarnissaat pillugu ilisimatuussutsikkut teknikikkullu pissutsinuttunngavissiissutaasunik.ICRP’p inassuteqaatai ilitsersuusiaalu IAEA-p isumannaallisaanikkut najoqqutassiaanik aamma qinngornernutillersuiniutissat pillugit EU-p direktiviinik suliarinninnerni taamatullu aamma danskit pineqartut tungaasigutinatsisiliaannut tunngaviusussaapput. Tamatuma saniatigut nunani tamalaani suliniaqatigiiffiit assigiinngitsutmalittarisassianik pinngitsoorani malitassanik aalajangersagarput IAEA-miit najoqqutassianik tunngaveqartitanik.Taamaappoq s.ass. imaatigut stoffenik radioaktiviusunik assartuineq pillugu malittarisassiani FN’s InternationalMaritimi Organization-mit (IMO) aalajangersarneqartuni. Silaannakkut assartuinermi atuupput FN’s InternationalCivil Aviation Organization-ip (ICAO) malittarisassiai, aamma aqqusinertigut qimuttuitsutigullu assartuinernutaalajangersarneqartut tulleriinnerisut Alternative Dispute Resolution-koncentionen (ADR)-imit Regulationsconcerning the International Carriage of Dangerous Goods by Rail-ip (RID)-imillu.Kiisalu Nuclear Security Summit (NSS) pillugu nunani tamalaani naalakkersuinermik ingerlatsinikkutnaammassiniagassaqarpoq, 2010-mi Washington D.C.-mi aallarnerneqartunik, atomip nukinganik isumannaallisaaneqpillugu nunat tamalaat siullermeersumik ataatsimeersuarnerisigut. Pingaarnertut siunertarisat tassaanerupputatomip nukinga atorlugu peqqarniitsuliornissamik qunusaarinerit pinngitsoortitsiniarnissaat.

6.1 Siammaatiterinnginnissaq avammulluannissuinermik nakkutilliineqNunarsuaq tamakkerlugu atomip nukinganut tunngassutilinni sakkussakillisaanikkut aammasiammaatiterinnginnissaq pillugu suliniuteqarnerit tunngaveqartitaapput ”Atomimik sakkussianiksiaruarterinnginnissaq pillugu Aalajangersaaqatigiissut” (NPT)-mik, atomimik sakkussiaatillit aamma taama ittunikpeqanngitsut akornanni peqqissaarussatut isumaqatigiissutaagallartut naapertorlugit suliaasoq.Aalajangersaaqatigiissut sukaasanik pingasunik toqqammaveqarpoq, tassaasunik 1) naalagaaffiit atomip nukinganiksakkussiaatillit7pisussaasut atomimik sakkussiaatiminnik annikillilerinissamut; 2) tamanit pisussaaffiussasoqatomimik sakkussianik siammaatiterinaveersaarnissaq aamma 3) tamanut pisinnaatitaaffiussasoq atomimitteknologimik eqqissisimanartunut atuinissaq. NPT atsiorneqarpoq nunanit tamanit taamaallaat pinnatik Pakistan,Israel aamma Korea Avannarleq.NPT aqunneqarpoq IAEA-mit atomimit teknologip inuinnarnut atorneqarsinnaanerata siuarsarnissaaniksuliaqartumit aamma nunani atuinerup eqqissisimanartunut atuineruneranik nunallu siammaatiterinnginnissamutpisussaaffimminnik eqquutsitsinerannik uppernarsaasussamit. Nalornisoornartoqartillugu suliassat IAEA’pstyrelsesrådianut immaqalu aamma FN’ip sikkerhedsrådianut saqqummiunneqartarput. Naalagaaffittut NPT-mipeqataasutut aamma IAEA-mi ilaasortaasutut Danmark, ilanngullugu Kalaallit Nunaat, taamaalilluni nunat tamalaatpisussaaffiini atortussianik radioaktiviusunik suliaqarnerit isumannaatsuunissaannik qularnaarisussaavoq.Tamatumunnga ilanngunneqassaaq CTBT-mik (Comprehensive Nuclear Test-Ban Treaty) aalajangersaaqatigiissut,atomimik qaartartorsuarnik misiligaanissat tamarmik inerteqqutaanerannik nassataqartussaq.Aalajangersaaqatigiissut 1996-imi atsiorneqarnissamut ammarneqarpoq sulilu atortuulersinneqarani.Aalajangersaaqatigiissutip naalagaaffiit peqataasut pisussaaffilerpai sakkussianik atomimit pisunik misiligaalluniqaartitsisoqartannginnissaanut allatulluunniit ilusilittut atomimik suliarisanik tamanik qaartitsisoqannginnissaanik,aamma taamatut qaartitsinissani peqataannginnissamut imaluunniit kajumisaarneqannginnissamut.Aalajangersaaqatigiissutip nassatarisussaavaa nunarsuarmut tamarmut tunngatitamik uppernarsaatissatiguttoqqorsiviliortoqarnissaa, nunani tamalaani alaatsinaarinernut, paasiniaasarnertigut, pisoqarfiusumimisissuiartornernut aamma tatiginaatilittut sulissuteqarnernernut tunngassutilinnik imalimmik.Aalajangersaaqatigiissummut attuumassutilittut pilersinneqarpoq suliniaqatigiiffik Comprehensive Test-Ban TreatyOrganization (CTBTO), aalajangersaaqatigiissutip aalajangersagartaanik aamma nunarsuaq tamakkerluguuppernarsaatissaasiviup annertusaaviginissaanik aqutsisuusussaq. Kalaallit Nunaanni CTBTO-p alaatsinaariffii(uuttortaaveqarfii) marluk pioreerput.

6.2 Isumannnaallisaanerit (Safeguards)Safeguards-regimenik pineqarput atominik atortussiat allatigullu pissutsinik atomimik ikummatissiornerup(nukissiornerup) inerisaaviginissaanut pingaarutillit pillugit IAEA-mut paasissutisseeqatigiittarneq.Isumannaallisaanernut tunngassutilinni ukkanneqarput nalunaarusiortarnertigut oqartussaatitalluakisussaaffigisaasigut pisussaaffissat. Tamatuma nassataraa nalunaarusiortarneq aamma akisussaaffiginnittututoqartussaassusilinnik pilersitsinissaq pillugit inatsisitigut pinngitsoorani malitassatut piumaqaateqarneq.IAEA’p ”Comprehensive Safeguards Agreement” IAEA’p aamma naalagaaffiit ataasiakkaat imaluunniit nunatarlaliusut ataatsimoortut akornanni isumaqatigiissutaasutigut periaasissiaa EURATOM-imut tunngatillugu pisutulli.(Agreement of 5 April 1973 between the non-nuclearweapon States of EURATOM, EURATOM and the IAEA(INFCIRC/193).Naalagaaffiit isumaqatigiissusianik atsiuisut tamarmik pisussaapput isumannaallisaanikkut AEA-mut atomimikinuinnarnut atuinissami najoqqutassat tungaasigut isumaqatigiissuteqarnissamut, IAEA-lumi uppernarsisitsiaaneritalaatsinaarinissallu tungaasigut ataqatigiissaakkatut aqqissuussinernik annertusaaviginnissimavoq. Naalagaaffiitilaasortaasut tamatuma saniatigut tapiliussatut isumaqatigiissummut tapiliussamik taagorneqartoq aqqutigaluguIAEA-mut pisinnaatitsissuteqarput annertusisamik misissuiartortissinnaaneq pillugu. Tapiliussatutisumaqatigiissummut tapiliussaq (Protocol Additional to the Agreement between the Government of the Kingdom ofDenmark and the International Atomic Energy Agency for the Application of Safeguards in Connection with theTreaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons) 22. marts 2013 annertusineqarpoq aamma Kalaallit Nunaatpineqartussanngorlugu.Nunat atomimik sakkussiaateqanngitsut, IAEA’p isumaqatigiissusiaanik ataqatigiissaakkamik atsiuisut, pisussaapputIAEA ilisimatittassallugu aamma IAEA’p misissuisartui pisinaatissallugit nunami pineqartumi piliorfiit atomipnukinganik ikummatillit ilaannik tamanik misissuisarnissanut. Tamatumani aatsitassarsiorfiit aammaikummatissanik suliarinneqqaartarfiit akuinillu annertusaanerit ilaatinneqarput. IAEA-mutqularnaarneqarsinnaaqqullugu atortussiassanik atomitalinnik allanut nuussuinnginnissaq, IAEA aammailisimatinneqartassaaq tunisassiassat annertussusissaatut ilimagisat pillugit.Tapiliussatut isumaqatigiissut atuuffissamut nutaamut annertusineqarpat, naalagaaffiup pisussaaffigaa atsiuinermiitullut 180-it qaangiutsinnagit tamatumalu kingorna tapiliussamut naapertuuttumik ingerlaartumiknalunaarusiortarnissaq Artikel 2.a.(i)-mut, (iii)-mut, (iv)-mut, (v)-mut, (vi)(a)-mut, (vii)-mut aamma Artikel 2.b. (i)-mut8naleqqiullugit assigiinngitsunik paasissutissartaqartussanik.Naalagaaffiit IAEA-mi isumannaallisaatit pillugit ataatsimut isumaqatigiissutaannik akuersissutiginnittut pisussaaffiimakkuupput:– Atomimik atortussiat, piliorfiit sulissuteqarnerillu pillugit IAEA-mut paasissutissiinissaq– IAEA pisinnaatissallugu misissuiartortarnissamut aamma piliorfiup ilusilersugaanera pillugu paasissutissanikuppernarsisitsinissamut– Isumannaallisaatit pillugit isumaqatigiissutinik piviusunngortitsinissani IAEA-mik suleqatiginninnissaq

Pineqarpoq makkua ataatsimut nassuiarnerat: Atomimik ikummateqarnermut atasumik ilisimatusarnerit inerisaanerillupiliorfeqarfinni tamani illuni ataasiakkaani atomimik atortussianik atuiffiunngitsuni, ilanngullugit atuineri imarisaallu,sumiiffinni tamani ilanngussivigalugit titartakkatigut takussutissanik aamma tapiliussami Annex I-imi iliuutsinikiliuuseqarfiusuni sulissuteqarnerit annertussusiinik. Uranimik piiaaviit, uranimut akuiaaviit, aamma thoriumimikakuiaaviit inissisimaneri, ingerlatsinerini killiffiusut aamma ukiumoortumik tunisassiarisinnaasaasa missangerneripillugit paasissutissat. Paasissutissat tamakku atomimik atortussiat pillugit sukumiisunik naatsorsuusiortariaqanngillat.Annertussutsit, kemiskimik akuugaanerat atorneqarfissaallu imaluunniit suli ikummatissiarineqarnissamut akuitsututnaammassineqanngitsut imaluunniit pinngoqqaanerisut atorsinnaanngorsagaanngitsut pillugit paasissutissat. Ukiunitulliuttuni 10-ni atomimik ikummatissiornerup ineriartortinnissaanut pilersaarusiat akuerisat pillugit paasissutissat.Sumiiffiit, atortussiat atomitaqanngitsut atorlugit atomimik ikummatissiornernut atasumik naalagaaffiupingerlassarinngisaanik ilisimatusarfiullutillu ineriartortitsiviusut, pillugit nassuiaatit.

6.3 Avammut annissuinermik nakkutilliineqAvammut annissuinermik nakkutilliineq nunat tamalaat suleqatigiinneraat siunertaqartoq tunisassiat sensitiviusutteknologiillu atornerluisinnaasunit taamalu sorpassuarnik aseruisinnaasutut sakkussiornernisiammaassueqataalersinnaasunit pissarsiarineqarsinnaajunnaarlugit isumannaallisaanissamik, imaluunniit nunanitamalaani sillimaniarnikkut patajaallisaanikkullu aarlerinartorsiortitsisinnaasunut tuniorarneqannginnissaannikqularnaarinissamik Avammut annissuinernik nakkutilliineq pingasutigut aqunneqarpoq, tamarmik immikutpingaartumik isumaqatigiinniuteqarlutillu allatuisartunik tunisassiat teknilogiillu suut avammut annissuinerniknakkutilliinerni pineqarnissaat pillugit taamalu akuerineqaqqaartariartut. Avammut annissuinerni nakkutilliisuutitanikaqutsisuusut sisamat tassaapput Nuclear Suppliers’ Group (NSG), Australien Gruppen, Wassenaar aamma MissileTechnology Control Regime (MTCR). Kiisalu Zanngger Komiteen atomimik tunisassianik avammut annissuineqpillugu nunat tamalaat suleqatigiinnerannut attuumassutilittut oqaaseqartinneqartartoq. Avammut annissuinerniknakkutilliisuutitani nunanit tamalaanit ilaasortaasut pillugit takussutissiaq ilanngussaq 2-miippoq.Immikkut pingaaruteqartut tassaapput avammut annissuinernik nakkutilliinerit pillugit aaqqissuussinerit uranimiknunanut allanut tunioraanerit inatsisinut naapertuuttumik siunertanut pinissaanik atomilu atorlugupilersaarutipilunnut atorniarneqannginnissaanik qularnarnaarisussat. Kinguliini nassuiarneqassapput FN’ipsakkussiarsuarnik sorpassuarnik aseruisinnaasunik, tamakkununngalu igeriussisarfinnik, tamakkununngalu allatigutatortunik, avammut tuniniaanerit pillugit Isumannaallisaanermik Aalajangersagaa 1540. Tamatuma saniatiguterseqqinnerusumik nassuiaateqarfigineqassapput ukunani Nuclear Suppliers Group, NSG (tak. immikkoortoq 2.3.3.),aamma Zanngger Komiteen-imi suleqatigiinnerit pisussaaffiillu, uranimut tunngasutigut avammut tunioraanerniknakkutilliinernik suliaqarnerni immikkut ittumik attuumassuteqartuusutut naliliiffigineqartut. Australien Gruppen,Wassenaar aamma MTCR naliliiffigineqarput pingaaruteqannginnerusutut kinguliinilu nassuiaateqarfigineqassanatik.Danskit piviusunngortitsiniarnerat EU-p peqqussutaa immikkoortoq 6.3.5-imi allaaserineqartoq aqqutigalugu pivoq.Kalaallit Nunaata danskit imaluunniit EU-p inatsisiliaani ilaatinneqannginnera allannguuteqartissanngilai avammuttunioraanernik nakkutilliisuusut aqutsineranni, Kalaallit Nunaannut tunngatillugu nangaassuteqarfiunngitsuni,nunat tamalaat pisussaaffii.

6.3.1 FN’ip pineqaatissiissutai aamma sakkussianikeqqusseqqusinnginneritFN-ip angerfigeqatigiissutaa aalajangersagartaqarpoq eqqissisimanissamut qunusaarinninnerit,eqqissisimajunaarsitsinerit aamma saassussinerit pillugit iliuusissatigut malittarisassanik (FN-ipangerfigeqatigiissutaani kapitali VII). Eqqissisimanissamut qunusiarinnittoqalersillugu Sikkerhedsrådiaalajangiisinnaavoq iliuusissatigut malittarisassiat suut aalajangersarneqassasut naalagaaffiillu FN-imut ilaasortaasutkajumissaarsinnaallugit iliuusissatut malittarisassianik taama ittunik atortitsiniaalernissamut.Sikkerhedrådi taamaalilluni aalajangersakkanik akuersissutiginninnikkut nunamut inuiaat allateqqissisimanissaannik sillimaniarnerannillu qunutsitsisuusumut tunngatillugu sakkussianikeqqusseqqusiunnaarsinnaavoq. Aalajangersakkat taama ittut naalagaaffinnit FN-imut ilaasortaasunit inatsisitigutpinngitsoorani malitassaapput, t.i. inuiaat assigiinngitsut inatsisitigut pisussaaffigaat nunagisaminni inatsisiliatigutsakkussianik eqqusseqqusiunnaarnerit naamaassineqarnissaat atortinniarnissaallu.Sikkerhedrådi atomimik missilenillu sanaartorniarnernut teknologimik Koreamut Avannarlermut tunioraanissatpillugit inerteqqummigut (aalajangersagaliat 1695 aamma 1718) Iranimullu (aalajangersagaliat 1696, 1737, 1747, 1803aamma 1929) naalagaaffinnut ilaasortaasunut pisussanngortitsivoq NSG’p aamma Missile Technology ControlRegimeip najoqqutassiaanik atuinikkut inerteqqummik atortitsiniaanissamut, tamannalu avammut annissuinerniknakkutilliisutut oqartussaasunut nakussassaataavoq.FN’ip pineqaatissiissutai aamma sakkussianik eqqusseqqusiunnaarneri FN’ip Sikkerhedsråd-ianitaalajangersarneqartut Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni atortuutinneqarput.

6.3.2 Sikkerhedsrådip aalajangersagaliaa 1540 (2004)FN’ip Sikkerhedsrådiata aalajangersagaliaa 1540 naalagaaffinnut tamanut pisussanngortitsivoq sakkussianiksorpassuarnik aseruisinnaasunik, igeriussivinnik tamakkununngalu tunngasutigut atortunik nakkutilliinikkutiliuusissanik naammassinninniarnissamut atortitsinissamullu aamma nunanut allanut nuussuinernik, ilanngullugitavammut annissuinernik, akunnnnniffiusunillu kiisalu niueqatigiinnerni akunnermiliuttutut ingerlatsivinnikmisissuisarnertigut. Aalajangersakkat tamakku siuliini immikkoortoq 6.2.1-imi taaneqartutut inuiaat assigiinngitsutinatsisaasigut pisussaaffiupput.Aalajangersagaliaq naapertorlugu naalagaaffiit ilaasortaasut pisussaapput sakkussianik sorpassuarnikaseruisinnaasunik siammaassuinissaq akiorniarlugu nunagisami suliniuteqarneq pillugu nalunaarusiortarnissamut– aalajangersakkamut naapertuuttumik - Sikkerhedsrådip ataani komitéliamut: ”1540-komitéen”, sikkerhedsrådimiilaasortaasunit tamarmiusunit 15-init peqataaffigineqartartumut. Tamatumunnga pingaarutilittut sakkussaqtassaavoq 1540-komitéen-ip nunat ataasiakkaat nunagisaminni aalajangersagaliamik malinninniarneq pillugunalunaarusiaannik misissuataarisarnissaa.Sikkerhedsrådip aalajangersagaliaa 1540 Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni atortinneqarpoq.

6.3.3 Nuclear Suppliers Group (NSG)Nuclear Suppliers Group (NSG) nunat 48-t suliniaqatigiiffigaat, siunertaqartoq atomimik atortussianiktamakkununngalu tunngassutilittut teknologimik atortulersuutinillu avammut annissuinerup nunanut atomimiksakkussiaateqartussatut akuerisaanngitsunut siammaassuilernernik nassataqannginnissaanik peqatigisaanillununanik allanik niueqateqarnerit suleqateqarnerillu naleqqutinngitsumik annikillililerneqannginnissaannikqularnaarinninnissamik. Taamatut suliaqarnissamut misissuiffigineqartartussat allattorsimaffii najoqqutassiallumarluiusut gruppemit suliarineqarput atomimik tunisassianik avammut annissuineq (NSG part 1)-tut aammaatomimik atortussianik marloqiusaasumik atuisinnaaneq (NSG part 2)-tut. Najoqqutassiat taakkupiviusunngortinneqarput nunat ilaasortaasut nunagisani inatsisiliaasigut aamma akuttunngitsunik iluarsiivigalugitnaleqqussartagassatut.Uranmalm NSG’p allattugaani taakkunani taaneqanngilaq. Akerlianik ilaatigut uranissaq suliarineqanngitsoqyellowcake-lu NSG part 1-imi – triggerlistimik taagorneqartumi - taaneqarput, NSG-mik tunisassianimisikkarinnerpaanut tunngatitami. Taamaalilluni nunamit ataatsimit toqqarneqassappat uranmalm-imik s.ass.yellowcake-tulli suli allatigut suliarisamik avammut annissuinissaq, tamanna NSG’p aamma IAEA-pnajoqqutassiaanut naapertuuttunik assigiinngitsutigut immikkut pisussaaffeqalersitsissaaq.Taamaalilluni tunisassiat triggerlistimiittut pillugit immikkut ittunik assiginngitsutigut patsisissaatitaqarpoqavammut annissuinissamut akuersissagaanni sianigisassanik. Ilaatigut pigineqassapput naalakkersuisut qanoqannertutigisumik qularnaarinninniaasimanerinut uppernarsaatissat, tassa tunisassiassat sorpassuarnikaseruisinnaasutut sakkussianik siammaassuinernut atorneqannginnissaat, naalagaaffik annissuiffiusussaqnaalagaaffiit atomimik sakkussianik peqarnissamut akuerisat tallimat ilaginngippassuk, misissussallugu atortussiatqinngornernik ulorianartunik akoqartut taamaallaat siunertanut eqqissisimanartunut atorneqarnissaat pilluguIAEA-mut isumaqiissuteqarsimanersoq, kiisalu naggataagut pigineqassapput nunamit annissivissamiittunisassiornernik/tunisassianik namminernik najoqqutassianut akuerisanut naapertuuttumik isumannaallisaanissaqpillugu isumaqatigiissutit qularnaveeqqusiinerilluNSG’p part 2-ani allattugaapput atortulersuutit, atortussiat teknologiillu marloqiusaasumik atorneqarsinnaasut,taamaallaat nunanut allanut atuniorarneqarsinnaasut nunap annissiviusussap uppernarsarpagu sakkutooqarnikkutsiunertanut atorneqannginnissaat, atuiffiusussallu IAEA’p nakkutilliinikkut isumannaallisaanerinit (comprehensivesafeguards) misissuiffigineqartassasut, imaluunniit akisussaaffimmik tamatuminnga IAEAisumaginnissinnaajunnaarpat ”tilbagefalds-safeguards”- imik taagorneqartunit. Najoqqutassiat aammapiumasaqaateqarput nunap avammut annissisuusup qularnaarsimassagaa atortussianik/teknologimik/atortulersuutinillu pineqartunik nuna aallaqqaammut annissisuusoq akuersiseqqaartinnagu nunanut allanutannissilluni ingerlatitseqqinnginnissaq aamma nunami pisiortortuusumi tillinnianut unioqqutitsisumillu niuernernutpitsaaliuutitut isumannaallisaanikkut sunniutilinik iliuusissiaqarnissaq.

Zangger Komité taanna 1971-imi pilersinneqarpoq ataatsimiititaliatut atomimik annissisuusup pillugit apeqqutinikavammut annissuinernik nakkutilliineq pillugu siammaatiteringinnissamik naalagaaffiit isumaqatigiissutaanniaalajangersakkanut aamma IAEA’p pineqartunik avammut annissinernut isumannaallisaasiaanik atuinissanuttunngassutilitsigut apeqqutit qanoq paasineqarsinnaanerisa oqaluuserineqartarnissaat siunertaralugu. NaalagaaffiitNPT-mi peqataasut ikiorserniarnissaat sammineqartarpoq atortulersuutinik atortussanillu, avammut tunuioraanerniknakkutilliinerni misissorneqartartussanik suussusersiniaanerni.Zangger Komité 1974-imi pilersitsivoq allattuiffiliorpoq atomimik tunisassiat nunanut siammaatiterinnginnissaqpillugu isumaqatigiissummik akuersissutiginninngitsunut aatsaat nakkutilliinikkut immikkut ittumik iliuusissiattunngavigalugit avammut tuniorarneqarsinnaasut allattorneqarfigisassaannik. Allattuiffiit taakkua assigaat NSG’ptriggerlistia.Tunisassianut nakkutigisaasunut assersuutaapput plutoniom, uran aamma reaktorinut atortulersuutit atortullu allataamma akuiaanerni atortut. Kinguliini taagorneqarput nunat peqataasut komitép tungaanut pisussaaffiinakkutigisassat allattorsimafianni atortunik avammut annissinermut naleqqiullugu. Nunap avammut annissisuusupnakkutigisassarai,– Atortulersuutit sakkutooqarnikkut atominik sanaartorniakkanut atorneqannginnissaa– Naalagaaffiup atomimik sakkussiaateqanngitsup pineqartunik pisiortortuusup malitassaraa isumannaallisaasiataqqutigalugit IAEA-mit nakkutigineqarnissaq– Atortulersuutit nunanut IAEA-p isumannallisaasiaanik malinnittussaanngitsunut tunioraqqinneqannginnissaat.Zangger komitép aaqqissuussinera Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni atuuppoq.

6.3.5 EU-p aaqqissuussineraDanmarkimi nunani tamalaani pisussaaffiit avammut tuniniaanernik nakkutilliinernut naleqqiullugu tunisassianikmarloqiusaasumik atuisarneq aaqqissuussivigineqarpoq EU´p marloqiusaasumik atuisarneq pillugu peqqussutaaniknr. 428/2009-mik. Peqqussut taanna inatsisitigut pinngitsoorani malitassatut Danmarkimi sunniuteqarpoq KalaallitNunaannili pinnani. Peqqussutip ilaatigut siunertaraa naalagaaffiit ilaasortaasut nunat tamalaat pisussaaffiinikisumaqatigiissutinik atsiuinermikkut pisussaaffigilikkaminnik imaluunniit siammaatiterinnginnissamik avammulluannissinernik nakkutilliinerni oqartussaaqataasutut eqquutsitsisinnaalernissaat, tak. siuliiniittut. Taamaattumik EU´pnakkutigisassatut allattugai, peqqussummut ilanngussatut ilaasut, imaqarput avammut annissinerniknakkutilliisuutitat sisamaasut nakkutigisassatut allattugaannik. Pineqartut tassaapput akuutissat qinngornernikulorianartunik akoqartut (uran akuiarneqanngitsoq, uran akuiarneqarnissamut piareersagaq, thorium, yellowcakeil.il.) NSG´p nakkutigisassatut allattugaaneersut nakkutigisassatut allattukkani ilanngussaapput taamalu avammuttuniorarnissaat akuerineqaqqaartariarluni. Tamatuma saniatigut peqqussutip nassatarai ”cath-all”imiktaagorneqartut pillugit aalajangersakkat, tassa tunisassianik marloqiusaasumik atorneqarsinnaasunik,nakkutigisassat allattorsimaffianni taaneqanngitsunik, avammut tunioraanissami akuerineqarnissapqinnutigineqartarnissaa, naluneqanngippat imaluunniit paasineqarsimappat tunisassiat tamakku sakkussianiksorpassuarnik aseruisinnaasunut atasumik inerisaanernut tamakkununngalu atugassatut missil-iniksanaartornissamut tunisassiornissamullu atorneqassasut, imaluunniit nunami nunat tamalaat akuersissutigisaattutsakkussianik eqqussivigeqqusaanngitsumi sakkutooqarnikkut atugassatut naatsorsuussaassappata.

Peqqussut aamma aalajangersagartaqarpoq tuniniaanerni akunnermiliuttutut ingerlatsivinnik akunniffiusussanillunakkutilliinissaq tamatuminnga FN’ip Sikkerhedsrådiata aalajangersagaliaani 1540 (2004)-mi pisussaaffiitnaammassiniarlugit.Sakkutooqarnikkut atuisinnaanerit pillugit arlaatigut iliuuserineqarsinnaasunut atasumik teknikikkut ikiuuttarnerupnakkutigineqarnissaa pillugu Fælles Aktion 2000-imi EU-p akuersissutigaa. EU’p Fælles Aktion-ia kinguneraa EU-pavataani teknikikkut ikiuunissamut akuersissuteqartarnerup inerteqqutaalerluniluunniit akuerineqarnissappiumasaqaataalernissaa, ilisimaneqarpat imaluunniit pasitsaanneqarpat taamatut teknikikkut ikiuunneqsakkussianik sorpassuarnik aseruisinnaasunik inerisaaviginninnermut atasumik atorneqassasoq. Fælles AktionDanmarkimi naammassineqarpoq pisinnaatitsissutit pillugit danskit inatsisaanni9teknikikkut ikiuunnissapinerteqqutaanissaatut.Tamatuma saniatigut EU-mi akuersissutigineqarput Iranimut, Syriamut aamma Koreamut Avannarlermuttunioraanernut atasumik immikkut ittumik killilersuutitut iliuusissiat. Pineqarput peqqussusiat, danskit inatsisaataqqutigalugit atortitaasut. Iranimut naleqqiullugu nakkutigisassat allattorsimaffianni marloqiusaasumikatorneqarsinnaasutut tunisassiat tamarluinnangajammik tuniorarnissaasa inerteqqutaanissaat. Tamatumani aammakinguneraa akuutissat qinngornernik ulorianartunik akoqartut inerteqqutaalernera. Tamakkua saniatigut aammatunisassiat assigiinngitsut (marloqiusaasumik marloqiusaanngitsumillu atorneqarsinnaasut) Iranimut tuniorarnissaatinerteqqutaalerpoq.EU-p aaqqissuussinera Danmarkimi atuuppoq Kalaallit Nunaannili pinnani.

6.4 Isumannaallisaaneq (Safety)– qinngornernut ulorianartunutnaleqqiullugu qinngornernutavatangiisinullu isumannaallisaaneritIsumannaallisaanermi pineqarput uranissamik piaanermut, suliarinneqqaarnermut il.il. atasumik akuutissanitqinngornernik ulorianartunik akulinnit qinngornerinik ajoqusiisinnaasunik inunnut, uumasunut naasunulluisumannaallisaaniutit tamarmik, tak. aamma immikkoortoq 8.3. Akuutissanik qinngornernik ulorianartunik akulinnikaamma atortussiassanik atomitalinnik akuerisaanngitsumik pissarsisinnaanerit ajoqusiiniutitullu atuisinnaaneritpitsaaliorniarlugit akornuserniarlugillu sulissuteqarnerit taagorneqarput isumanaallisaanernik eqqartorneqarpulluimmikkoortoq 6.5-imi.Uranissamik piiaanermut akuiaanernullu, saffiugassaniit uranimik kemi atorlugu piiaaneq malitsigisaanillu perlukunikqinngornernik ulorianartunik akulinnik passussinissamut atatillugu nunat tamalaat inassuteqaataat pisussaaffiilupigineqarput.IAEA-p inassutigaa, ”lif cycle”taagukkat pillugit piliorfeqassasoq (t.i. uranimik piiaanermiit perlukunik qinngornernikulorianartunik akulinnik inissutaasumik passussinissaq tikillugu sulissuteqarneq tamakkerlugu atorneqartussamik).Qinngornernut illersuiniutini pineqartut tassaanerupput Perlukut pillugit Isumaqatigiissut aamma IAEA’pisumanaallisaatitut najoqqutassiai, kisiannili aamma UNECE’s ESPOO-mi aamma Århus-imi isumaqatigiissusiatnaleqquttuusinnaapput.IAEA-miit naliliineruvoq uranimik piiaanissap aallartitarnerani qinngornernut isumannaallisaatissat siullertutukkanniarneqartassasut. Pineqarput ilaatigut iluaqutiginninnissamut, toqqortarinninnissamut, assartuinissamutkingusinnerullu aatsitassarsiorfinnik matusiniarnissat. IAEA’p tungaaniit tamanut inassutigineqarpoq nunapuranimik iluaqutiginninniarnissaq aallarnerneqalersinnagu avatangiisinut qinngornernullu tunngassutilinni il.il.tunngavigisassatigut paasiniaaqqartarnissaq10.

6.4.2 EU-mi maleruagassiineqEURATOM-imi isumaqatigiissummi Artikel 30 naapertorlugu innuttaasut sulisuusullu peqqissutsikkut qinngornernutatomimit pisunut aarlerinartorsiortitaannginnissaat pillugu tunngavissiisussatut najoqqutassiatatortinneqartussaapput. Tamanna pivoq innuttaasut sulisuusullu peqqissutsikkut atomip qinngornerinutaarlerinartunut illersorniarnissaanni isumannaallisaanikkut tunngavissiisunik najoqqutassiornissaq pillugu Rådipdirektiviatigut nr. 96/29/EURATOM-ikkut 13. maj 1996-imeersukkut, aamma EU’p qinngornernut illersuiniutissanikdirektivianik taagorneqartukkut. Qirnngornernut illersuiniutissanik direktivi taanna ilaneqarpoq katsorsaanikkutqinngortaasarnerit pillugit direktivenik (97/43/EURATOM). Qinngornerit aalerinartorsiulersillugit innuttaasunutpaasissutissiisarneq pillugu (89/618/EURATOM), sulisorisat nunanit allaneersut pillugit (90/641/EURATOM),qinngornerit sakkortuut pinngorarfii (2003/122/EURATOM)13aamma nunat ilaasortaasut akornanni akuutissanikqinngornernik ulorianartunik akulinnik nuussuinerit pillugit peqqussut (93/1493/EORATOM). Tamakkununngatapiliussami naammassineqarput atomimut tunngasutigut isumannaallisaatit pillugit direktivi (2009/71/EURATOM),perlukut qinngornernik ulorianartunik akoqartut pillugit (2011/70/EURATOM) aamma perlukunik qinngornernikulorianartunik akoqartunik nuussuineq pillugu (2006/117/ EURATOM).EU’p aaqqissuussineri Danmarkimi atuupput, Kalaallit Nunaannili pinnatik.

6.4.3 Ikummatissanik atornikunik aamma eqqagassanikqinngornernik ulorianartunik akulinnik isumannaatsumikpassussinissaq pillugu nunat tamalaat ataatsimut isumaqatigiissutaat(Eqqagassat pillugit Isumaqatigiissut)Ikummatissanik atornikunik aamma perlukunik qinngornernik ulorianartunik akoqartunik isumannaatsumikpassussinissaq pillugu nunat tamalaat ataatsimut isumaqatigiissutaat (Joint Convention on the Safety of Spent FuelManagement and on the Safety od Radioactive Waste Managenement 1997-imeersoq).Isumaqatigiissut taagorneqartoq ”kajumissaarutitut”isumaqatigiissummik, siunertaqarpoq nunarsuarmi tamarmiikummatissanik atornikunik eqqagassanillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik passusisarnerupisumannaalluinnartuunissaata anguniarnissaanik tamatumalu piuinnartinnissaanik. Tamanna pissaaq nunagisamisulissuteqarnerit sakkortusarnerisigut aamma nunanik tamalaanik nunat ataasiakkaat killiffigisaniknalunaarusiarisartagaat aamma ukiut pingajussaat tamaasa naliliiniarluni ataatsimiittarnerit, nunat ataasiakkaatnalunaarusiaannik, nunanilu ataasiakkaani ikummatissanik atornikunik perlukunillu qinngornernik ulorianartunikakoqartunik passussisarnerni kajumissaarutinik nukittorsaatissanillu oqalliffiusussat aqqutigalugit.Isumaqatigiissut taanna Danmarkimit atsiorneqarpoq 9. februar 1998 akuersissutiginninnermillu allakkiani IAEA’pgeneralsekretærianut toqqortillugit 3. september 1999.Perlukut pillugit Isumaqatigiissummut Danmarkip ilanngunnerani Kalaallit Nunaat ilaanngulaq, kisiannili KalaallitNunaat aamma ilaalersillugu annertusineqarsinnaavoq. Perlukut pillugit isumaqatigiissummi allassimavoqtaamaallaat eqqagassat nalinginnaasumik pinngortitamiittartunik akuutissanik qinngornernik ulorianartunikakoqartut pineqartut, perlukut atomitalinnik ikumatissiornermiit pisuunngippata14.

6.4.5 Atomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartilluguimaluunniit radiologiikkut ajornartorsiortoqalersillugu ikiuunnissaqpillugu isumaqatigiissutAtomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartillugu imaluunniit radiologiikkut ajornartorsiortoqalersilluguikiuunnissaq pillugu isumaqatigiissut (Det Internationale Atomenergi-agentur-imi atomip nukinganikpissuteqartumik ajutoortoqartillugu imaluunniit radiologiikkut atornartorsiortoqalersillugu ikiuunnissaq pilluguisumaqatigiissummik Danmarkip akuersissutiginninnera pillugu inatsit (inatsit nr. 464 17/06/2008-meersoq).Isumaqatigiissummik siunertaavoq atomimik pissuteqartumik ajutoortoqarnerani imaluunniit radiologiikkutajornartorsiulersoqartillugu nunat tamalaat akornanni sukkasuumik ataqatigiissaarluakkamillusuleqatigiinnissaannut najoqqutassiornissaq. Naalagaaffiit isumaqatigiissusioqataasut IAEA-mutisumaqatigiissusiiorfiusumut nalunaarutigisassaraat ikiorsiiveqqusatut pisumut atatillugu isumalluutissatigutatugassiissutaasinnaasut. Ikiorsiisoqartassaaq naalagaaffinnut tamatuminnga kissaateqartunutisumaqatigiissusioqataasunut paatsisissaatitat erseqqinnerusumik taagorneqartut tunngavigalugit.Isumaqatigiissut Danmarkimit atsiorneqarpoq septemberimi 1986 atortuossanngortitsissutitullu atsiukkat IAEA-muttunniullugit septemberimi 2008, tamanna pereermat isumaqatigiissut Danmarkimi atortinneqalerluni oktoberimi2008. Atortussanngortitsissutitut atsiukkani allassimavoq isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanni Savalimmiuniluunniitatortinneqassanngitsoq.

6.4.6 Atominik isumannaallisaaneq pillugu isumaqatigiissutisumaqatigiissummik siunertaavoq atomimik nukiliorfinnik ingerlatsinernut pilersitsinernullu atatilluguisumannaallisaanernik siuarsaaniarnissaq atominut tunngatillugu qaffasinnerpaamik isumannaallisaasiornissaqanguniarnissaat aalajangiusimanissaallu aqqutigalugit isumagissallugu atomimik nukiliorfimmi sunniutilinnikisumannaallisaataasunik pilersitsinissaq tamakkuninngalu attassiinnarnissaq radiologiikkut ajutoorsinnaaneritakiorniarlugit aamma radiologip nassatarisinnaasaanik ajutoorsinnaanerit akiorniarlugit taamatullupisoqassagaluarpat kingunerisassat taaneqartutut ittut sakkukinnerutinniarlugit.Naalagaaffiup isumaqatigiissusioqataasup nammineq atomimik nukiliorfeqarnera apeqqutaatinnagu naalagaaffikatomip tungaatigut piareersimasussaavoq, ulorianartunut nunani allani atomimik nukiliorfitsigut nalaanneqartunutatatillugu naalagaaffimmit misigisaqarfiusimasumut naleqqussakkamik, taamatullu atomip nukinganuttunngasutigut piareersimasussaaneq akuttunngitsunik misiligarneqartartussaavoq.Isumaqatigiissut Danmarkip atsiorpaa septemberimi 1994 akuersissutitullu atsiukkat IAEA-mutisumaqatigiissusiortitsisuusumut tunniullugit novemberimi 1998, tamanna pereermat isumaqatigiissut Danmarkimiatortussanngortinneqarluni februarimi 1999. (akuersissuteqarnermik atsiuineq allaffissornikkut”atortussanngortitsinerusuu”simagunarpoq.

London-imi Isumaqatigiissutip (perlukunik stoffenillu allanik eqqaanertigut immanik mingutsinissappinaveersaarnissaa pillugu isumaqatigiissut) aalajangersarpaa, stoffenik assigiinngitsunik atortussanilu, ilanngullugitatortussiat qinngornernik ulorianartunik akullit eqqaasarnerup inerteqqutaanissaa, imatut oqaasertalittut: ”High-level radio-active wastes or other high-level radioactive matter, defined on publich health, biological or other grounds,by compentent international body in this field – at present the International Atomic energy agency – as unsuitable fordumping at sea”.London-imi tapiliussaq (1996-imit tapiliussaq) London-imi isumaqatigiissummut taarsiullugu nunanut tapiliussamikakuersissutiginnittunut atuutitinneqarpoq. Danmarkip tapiliussaq akuersissutigaa 17. april 1997-imi, tapiliussarluatuutilerluni 24. marts 2006-imi. Danmarkip akuersissutiginninnerani nangaassutitaliineqarpoq, taamaalillunitapiliussaq Kalaallit Nunaanni Savalimmiuniluunniit atuutitinneqartussaanani. Nangaassuteqarnerli KalaallitNunaannut tunngatillugu atorunnaarsinneqarpoq 29. oktober 1997-imi.Taamaalilluni London-imi tapiliussaq Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni atuuppoq.

6.5.2 FN’ip Sikkerhedsrådiata aalajangersagaliaa 1540 sakkussianiksorpassuarnik aseruisinnaasunik pingaartumik naalagaaffinnuttaamaattunik sakkussiaateqanngitsunut siaammaassuinnginnissaqpillugu.Uranimik piiaanerni/tunisassiornerni qularnaallisaanermut tunngasutigut apeqqutinik nunani tamalaaniaaqqissuussineq nutarfasissuuvoq. FN’ip Sikkerhedsrådiata isumagiilluni ulloq 28. april 2004 akuersissutigaasakkussianik sorpassuarnik aseruisinnaasunik naalagaaffimmut atomimik sakkussiaateqanngitsunutsiammaanneqannginnissa pillugu aalajangersagaliaq 1540. Aalajangersakkap taassuma, inuiaat assigiinngitsutinatsisaasigut pinngitsoorani malinniagassap, aalajangiusimavaa ilaatigut sakkussianik sorpassuarnikaseruisinnaasunik (atomimik, kemisk-iusunik biologiskiusumillu sakkussianik) naalagaaffinnut taama ittuniksakkussiorfiunngitsunut siammaatiterinerit nunani tamalani eqqissisimanissamut isumannaatsuunissamulluqunusaarinerusoq. Sikkerhedsrådi 20. april 2011aalajangiivoq komitép qinikkatut pisinnaatitaanera ukiuni qulinik2021 angullugu sivitsorneqassasoq.Aalajangersagaq naapertorlugu naalagaaffiit tamarmik tamannarpiaq pissutigalugu naalagaaffinnut pineqartututsakkorsiortuunngitsunut, ilanngullugit peqqarniisaarniat, sakkussianik sorpassuarnik aseruisinnaasuniksiammaassuisinnaanerup inerteqqutaanissaa pillugu nunagisami inatsisilianik akuersissutiginnillutilluatortitsiniartussaapput, ilaatigut atomimik atortussiat namminneq isumannaatsuunerinik qularunaarsitsinertigut.Tamatuma saniatigut aalajangersagaq naalagaaffinnut tamanut peqqusivoq nunagisami nakkutilliinikkutiliuusissiornissami tamakkuninnga atortitsiniaanissamik sakkussianik pineqartutut ittunik inatsisinutunioqqutitsisumik siammaassuisinnaaneq pinngitsoortinniarlugu. Takuuk siuliini Avammut annissuinernikNakkutilliineq pillugu immikkoortoq.Sikkerhedsrådip aalajangersagaliaa 1540 Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni atuuppoq.

6.5.3 Atomimik atortussianik namminernik isumannaallisaaneqpillugu isumaqatigiissut taassumallu allannguutaanik isumaqatigiissutAtomimik atortussianik namminernik isumannaatsuutitsineq pillugu isumaqatigiissut (The Convention on thePhysical Protection of Nuclear Material (1980)) siunertaqarpoq atomimik atortussianik sakkussiornerni/qaartartuliornerni atorneqarsinaasunik isumannaatsuutitsinissaq pillugu ”susassaqanngitsut”nitpissarsiarineqarsinnaanerat akiorniarlugu isumannaallisaanissamik. Isumaqatigiissut naapertorlugu naalagaaffiitisumaqatigiissusioqataasut ilaatigut qularnaassavaat, atortussianik taama ittunik assartuinerni (nunani tamalaani)namminernik isumannaallisaanissaq.Isumaqatigiissut Danmarkip atsiorpaa juni 1980 atortussanngortitsissutitullu atsiukkani IAEA-mut,isumaqatigiissusiortitsisuusumut tunniullugit septemberimi 1991, tamanna pereermat isumaqatigiissutigiissutDanmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni atuutilerluni 6. oktober 1991-imiit.Isumaqatigiissutip allannguutai ilanngullugit saniatigut atomimik atortussianik namminernikisumannaatutsinissamik IAEA-mi suliaqarnerit kinguneqarput IAEA´p inassuteqaataanik 2005-imeersumik ”NuclearSecurity Recommendations on Physical Protection of Nuclear Material and Nuclear Facilities”-imik.Inassuteqaatit assersuutigalugu tillinniarnernik, isertortumik nussuiniarnernik aamma akornusiiniutitutaserorterinernik (sabotage) pisoqannginnissaa pissutigalugu isumannaallisaanikkut iliuusissat pillugitilitsersuusiaapput, atortussianik namminernik isumannaallisaaneq pillugu isumaqatigiissutip saniatigut IAEA-miitnassiussuunneqartartut.Isumaqatigiissup aamma nassiussuunneqartutut inassuteqaatit nassiussuunneqartut suliarineqarneranni piffissapatukkap nikingassuteqarnera tunulequtaralugu naalagaaffiit aallartitaqarfiisigut ataatsimeersuartoqarpoq julimi2005-imi isumaqatigiissummut allannguutigititassat – ”amendment”imik (pitsanngorsaatit) taagukkat – pillugit.Tamatumuuna isumaqatigiissummut allannguutit taamanikkut ilitsersuutaagaluit/inassuteqaataagaluit inatsisitigutallannguutaanerulerput.Isumaqatigiissutip allannguutaani pingaartumik atuiffiusinnaasut annertusisinneqarput aamma nunagisamiatominik atortussianik atuineq, toqqortarinninneq assartuinerlu atomimillu atortussianik piliorfinnilluakornusiiniutitut aserorterisoqarsinnaaneranut isunmannaallisaanissaq pineqartunut ilaalersillugit.

Nunat allat misilittagaatUranimik piiaaneq nunanullu allanut annissuineq ukiorpassuarni ingerlanneqareersimavoq maannakkorpiarlu nunani30-nit amerlanerusuni ingerlanneqarpoq. Nunarsuarli tamakkerlugu tunisassiat affaat sinnerlugit aatsitassarsiorfinnitquliinnarnit pisuupput nunanut arfinilinnut agguataarneqarsinaasutut. Nunarsuarmi tunisassiornerup annertunersaapivoq Kaskhstanimi, Canadami aamma Australiami.Kapitalimi matumani eqqartorneqassapput uranimik piiaanernik aamma/imaluunniit nunanut allanutannissuinermik nunanit misilittagaqareersuniit misilittakkatigut paasisat, aamma nunat malittarisassiatmisilittagaallu Kalaallit Nunnaanniit Danmarkimiillu atorneqarajuttut nunagisami malittarisassiat atuuttut il.il.oqallissutaanerini. Pineqartut tassaapput Australien, Canada, Finland, Frankrig, Sverige USA-lu.Piiaaneq nunanullut allanut annissuineq ukiorpassuarni pereersimagaluaq, nunarsuaq tamakkerlugu isigissaannipingaaruteqanngitsuunngillat kiassutsip/nillissutsip nikingassutai aamma nunani ataasiakkaani aaqqissuussineritilusilersugaanerisa assigiinngissutaat. Peqatigisaanik qitiusutut iliuuseqartuusut arlallit soorlu Canadap, Australiap,USA-p aamma EURATOM-ip aaqqissuussineq nakkutilliinerillu siunertanut assigiimmik pingaarutilinnuttunngavissiisussaq ineriartortissimavaat ”periaatsitut pitsaanerpaa”-tut tunngavigineqarsinnaasututoqaatigineqarsinnaanngorlugu, naak aalajangersimasutigut ilusilersugaanera soorunami nunagisami pisaatsitnaalakkersuinikkullu pissutsit malillugit allanngoraateqaraluaq. Nunat Danmarkimit aamma Kalaallit Nunaannitpaasissutissarsiorfigineqartut qiviaraanni, tamarmik uranimik piiaanissaq nunanullu allanut annissinissaqeqqarsaatigalugit isumannaallisaatitigut navialitsaaliuinertigullu (safety & security) aamma avatangiisigisanuttunngassutilitsigut periaasissanik annertuunik ineriartortitsisimapput. Kiisalu nunat tamarmik avammutannissuinernik nakkutilleeriaatsinik annertoorujussuarmik piorsaaviginnereersimapput.Kinguliini eqqartorneqassapput nunani ataasiakkaani periaatsini pingaaruteqarnerpaat punktinik makkuninngasanilliussuineq tunngavigalugu:1) Pingaarutilimmik aaqqissuussineq (IAEA-p isumannaallisaanernut najoqqutassiai, EURATOM),2) IAEA’p safeguards aamma avammut annissuinernik nakkutilliissutai,3) Isumannaatsuunissaq, peqqinnissaq avatangiisillu aamma assartuineq toqqortarinninnerlu.Nisissuaraarinermi isumannaatsuunissamut, peqqinnissamut avatangiisinut assartuinermullu naleqqiullugupingaartinneqassapput Canada Australialu, tassami nunat allat tunisassiornerat annikitsuinnaammat (FramkrigSverigelu uranimik nunagisaminni piiaajunnaareerput avammulli annissuineq suli ingerlallugu) imaluunniit –USA-misut - periaaseqarmata misilittagaannik annertussutsitigut ataatsimullu eqqikkaaniarnikkut imaaliinnarlugitnunanut allanut nuussiniarnissaq ajornakusoorsinnaalluni. Canadami, Australiami USA-milu aamma nunatnaalagaaffeqatigiinnikkut aaqqissuussaanerat nunani ataasiakkaani periaasissanik qanoq-iliornikkutaaqqissuussinissamut toqqaasimanerat pingaaruteqarpoq. Danskit kalaallillu akornanni naalagaaffeqatigiinnikkutpissutsinik aaqqissuussineq taakkunanisulli inngilaq. Kiisalu naggataagut nunat ataasiakkaat uranimik inuinnarnutaamma/imaluunniit sakkutooqarnikkut iluaqutiginninnersut apeqqutaavoq pingaarutilik (Canada-tut, USA-tut,Frankrig-itut, Sverige-tut aamma Finland-itut Autraliali pinnani), taamaappammi periasissatannertusagaanerusariaqarmata.IAEA’p isumannaallisaanikkut najoqqutassiai pingaarutillit nunat tamalaat pisussaaffiinik aamma EURATOM’ipnunanut EU-mi ilaasortaasunut atasumik pingaarutilittut iliuusai naammassiniarlugit suutinissereersimasariaqarnerannik misissuataarinernut aallaaviutinneqartariaqarput.

7.1 Pingaarutilimmik aaqqissuussineq(IAEA, EURATOM)7.1.1IAEAIAEA’p pingaaruteqarluinnartumik tikkuarpaa nunagisami immikkut inatsisiliorlunilu aaqqissuussisariaqarneq.Tamatumunnga atatillugu immikkoortoq pingaarutilik tassaassaaq nunagisami pisortaqarfimmik oqartussaasututakisussaassusilimmik pilersitsinissaq (suliassat aamma pisortaqarfinnut arlaliusunut agguataaneqarsinnaapput).Pisortaqarfik taanna aaqqissuussinernut, pisinnaatitsissutinik (licens-inik) tunniussisarnissamut aammapisariaqartinneqartutut peqqussutaajunnartunik tunniussisarnissamut pisariaqarneratut pisinnaatitaassaaq. Nunaniallani pisortaqarfinnik, ilanngullugit inatsisinik atortitsiniaasutut pisortaqarfiit aamma nunani tamalaani suliffeqarfiit(IAEA), suleqateqarnissaq piorsaavigisaariissaaq. Pisortaqarfik sulisorisatigut aningaasatigullu pisariaqarneratutisumalluutissaqariissaaq. Pisortaqarfik taanna atomimik atortussianut atasumik naatsorsuusiornissanutnakkutilliinissanullu IAEA’p naalagaaffiup ingerlatsinerani periaasiusutut taasaatulli pingaarnertut aallaaviussaaq(State System of Accounting for and control of nuclear material, naalisarlugu SSAC). SSAC-mik pilersitsinerupsaniatigut akisussaasutut pisortaqarfik pisinnaatitaassaaq atomimik atortussianik ingerlatsinerit immikkoortuinitamani sukkulluunniit malinaanissamut aamma isumannaallisaanikkut isumaqatigiissutaanut tapiliussatulluisumaqatigiissummut naapertuuttumik pisariaqartinneqartunik paasissutissiisarnissanut naleqqiullugu IAEA-mutattaveqartarnernik ingerlatsiinnarnissamut, isumannaallisaanikkut isumaqatigiissutini IAEA-p nakkutilliisuutitaiuppernarsaatissarsiornernik naammassinninniarnerini tapersersuinissamut aamma nakkutilliinikkut misissuiartortutmisissuinerini ingiallortarnissaannut. Pingaartumik pisinnaatitsissutit nakkutilliisutullu misissuiartortarnerit pillugitimmikut najoqqutassiornerup saniatigut avammut annissuinernik nakkutilliisutut oqartussaasutpilersinneqassapput/ilusilersorneqassapput.Nunagisami aalajangersimasutigut immikkoortortaqarfimmik pisortaqarfiliornerup saniatigut IAEA’p uparuuppaanunagisami inatsisiliornerni licensit, misissuiartornerit, perqqusinissanut periarfissat, pinerluttuliornikkut pisartut,eqqussuinernik- annissuinernillu nakkutilliinerit aamma ilinniartitaanerit ilaatinneqarsinnaanerat.IAEA’p pingaarutilittut inassutigaa, pisinnaatitsissutissat amerlanerpaat pisortaqarfimmit aaqqissuussisussamiataatsimut katersorneqarnissaat. Periaasissalli nalinginnaasumik aaqqissuunneqarsinnaapput ilioriaatsini arlalinni,aamma pisinnaatitsissutitigut suliassat naammassineqanngikkallartillugit pisortaqarfinnut arlaliusunutagguataarlugit.

Uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut naleqqiullugu nunanut EU-mi ilaasortaasunut EURATOMpingaarnertut toqqammavissaavoq, aamma Finland-imut, Frankrig-imut Sverigemullu. Siammaatiterinnginnissaq pilluguisumaqatigiissut (NPT) piumasaqaateqarpoq IAEA’p isumannaallisaasiaanik nunat NPT-imi ilaasortaasut atomitalinnisulissuteqarfiunngitsut tamarmik malinninniarnissaannik peqatigisaanilli periarfissiilluni taakkuninngaakuersissuteqarnissap malinninniarnissallu nunanit ataasiakkaanit imalunniit nunanik allanik peqateqarnikkutpisinnaaneranut. Tassunga atatillugu EURATOM’ip IAEA’llu akornanni isumaqatigiissut pilersinneqarpoq 1997-imiilliatuussimasoq, IAEA’p isumannaallisaanikkut periaasissiaanik EU’p iluani malinninniarnissaq pillugu.Isumaqatigiissutip kinguneraa, EURATOM’ip nunanit EU-mut ilaasortaasunit ataasiakkaaniit nalunaarusiattunngavigalugit uran-imik akuutissanillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik allanik naatsorsuusiornernutnakkutilliinikkullu suliassanut, nalinginnaasumik nunagisamiit IAEA-mut nalunaarusiat tunngavigalugitisumagineqartartussanut naleqqiullugu isumaginnittalernera. Peqatigitisaanik EURATOM IAEA-miksuleqatiginnilerpoq misissuiartortitsisarnerit tungaasigut. EURATOM arlalippassuarnik suliaqarpoq, tamakkunani

7.1.4 Canadami, Australiami, USA-mi Frankrigimi, SverigimiFinlandimilu pingaarnertigut maleruagasiineqCanada-misuliassaqarfimmi Canadien Nuclear Safety Commission (CNSC)-mi akisussaaffiginnittoq tassaavoqcanadamiut naalagaaffeqatigiinnikut oqartussaatitaat. Uranimik piiaaneq naalagaaffeqartigiinnikkut inatsisinioqartussaaffigisat ataanniippoq, provinsilli territoriallu aamma imminni inatsisiliamikkut susassaqarfigisatikattorneqartillugit pisinnaatitaapput aalajangeeqataanissamut. Canadamut tunngatillugu provinsi Saskatchewan,Canadami maannakkut kisiartaalluni uranimik piiaaviusoq, pillugu taamaappoq. Atomitalinnik marloqiusaasumikatorneqarsinnaasunik atomititaqanngitsunillu nunanut allanut annissuinernik nakkutilliineq candamiut nunanutallanut ministereqarfiannut aamma CNSC-mut avitatut pisinnaatitsissutaavoq.Canadamiut nunanut allanut ministereqarfiat, CNSC-miit isummersorneqarnikkut atomitalitsigut suleqatigiinnissaqpillugu illugiimmik isumaqatigiinniuteqartartussaavoq.Australia-mipisinnaatitsissutit pisortaqarfinnut assigiinngitsunut agguataagaanerupput. Australiami Department ofResources, Energy and Tourism naalakkersuinikkut aamma inatsisilianik aqutsinikkut ineriartortitsinermutnaleqqiullugu pingaarnertut oqartussaassuseqarpoq, kisiannili aamma Departemnt of Sustainability, Enviroment,Water, Population and Cummunities (SEWPaC), Australian Maritime Safety Authority, Attorney General’s department(AGD), Australian Radiation Protection and Nuclear Safety Agency (ARPANSA) aamma Australian Nuclear Scienceand Technology Organization, pingaarutilinnik suliassaqartitaapput. Siammaassuinngissamut aamma avammutannissuinernik nakkutilliinermut naleqqiullugu Australien Safeguards and Non-Proliferation Office (ASNO)pingaarnertut iliuuseqartussaavoq.USA-miqitiusumik oqartussaatitaavoq Nuclear Regulatory Commission (NRC). 1954 angullugu USA-mi uranimiktunisassiorneq aaqqissuussiviginiarlugu malittarisassiatigut, oqartussaatitatigut imaluunniit nunanut allanutattaveqaatitigut atortulersuutinik aaqqissuussisoqarsimanngilaq. Tamatuma nassatai ilaatigut tassaalersimapputavatangiisitigut peqqinnissakkullu annertuunik kingupiloqartitsinerit. United States Nuclear Regulatory Commission(NRC)-mik pilersitsineq sioqqullugu Atomic Energy Commission atomitalinnik tunisassiornerup peqatigisaanilluuranimik piiaarnermut atasumik innuttaasut ulorianartunut illersorniarnissaannik siuarsaanissanutakisussaaffiginnittussaatitaavoq. 1975-imi amerikamiut oqartussaatitaat soqutigisatigut taamatut akerleriittoqarnerapillugu aatsaat iluamik paasisaqarfigaat. Tamanna nassataqarpoq NRC-mik pilersitsinermik, siuliini taasatpissutigalugit attaviitsutut nakkutilliinernut oqartussaassuseqartoq. NRC-p akisussaafigai inuinnaat piliorfiinik,atomimik atortussianik immikkut ittumik tunisassiortut aamma/imaluunniit perlukuneersutut tunisassiat.Aammattaaq NRC inatsisinik pineqartutut aaqqissuussanik piviusunngortitsiniaanerni siunnersuisuuvoq. NRCaamma avammut annissuinerit nakkutigisaanerinut naleqqiullugu pingaarnertut suliassaqartitaavoq.USA nunanut amerikamiut uraniannik pisisartunut tikeraartitsisarpoq. Tamanna pisarpoq ilaatigut qularnaarniarlugununami artortussiamik pisisartuni pisariaqarneratut isumannaallisaanissat timitalerneqarsimanersut. USAtamatumunnga atatillugu nunanut 45-nit amerlanerusunut tikeraartitsisarsimavoq.Nunani EU-mut ilaasortaasuniFrankrigmi, SverigemiaammaFinlandimiaaqqissuussinerup pingaarnerusortaa, tassaIAEA’p isumannaallisaanikkut aaqqissuussineranik malinninnissaq, EU-p peqqussutaasigut aamma EURATOM-ip

pimoorussamik iliuusaasigut naammassineqarput. EU-p iluani uranimik nuussuinissat avammut annissuinissaqpillugu akuerineqaqaarnissaat pisariaqarneq ajorpoq.Sverige-miStrålesäkerhetsmyndigheten svenskit avatangiisinut ministereqarfiata ataani pingaarnertutoqaasissaqartitaavoq akisussaaffigalugillu atominut tunngasunik isumannaallisaaneq, qinngornernut illersuinissaqaamma atomimik siammaassuinnginnissaq, ilanngullugit avammut annissuinerit. Strålesäkerhetsmyndighedenaamma Inspektionen för Strategiska Produkter-ip, tunisassianik allanik aamma sakkutooqarnikkut sakkunikmaloqiusaasumik atorneqarsinnaasunik nakkutilliinerup saniatigut avammut annissuinernut tamanutakisussaaffiginnittuusup, akornanni suleqatigiilluarneqarpoq, tamatumalu saniatigut svenskit ilanngaaserisoqarfiataamma suleqatigilluarneqarluni. Uranimik avammut annissuinermik nunanut EU-mi ilaasortaanngitsunut illugiimmikisumaqatigiissutini, EURATOMimit peqataaffigineqartuni, nunagisami nammineerluni passussinissaq taaneqanngilaqmisissuinertigut tunngavissanut peqataasinnaanerup saniatigut. Taamaakkaluartoq illugiimmik isumaqatigiissutittamakkua nassatarisinnaavaat aqutsinikkut aalajangersimasut pillugit aaqqississuussisariaqarnissaq soorlu avammutannissinissaq sioqqullugu ataatsimiinnertut imaluunniit allaffigeqatigiinnertut (taamaangajattut Frankrigimi aammaFinlandimi atuupput).Frankrigsuli uranimut piiaaffeqarmat, piiaaneq pillugu tamanut najoqqutassiat patsisissaatitallu piiaaffiusunipisortatut oqartussaatitaatitanit Regionale Direktorat for Industri, Forskning og Miljø-mit pinngaarnertutakisussaaffigineqartunit aalajangersagaapput. Siammaassuinnginnissamut aamma avammut annissuinerniknakkutilliinernut tunngatillugu suliffissuaqarnermut unammillersinnaanermulllu ministereqarfik pingaarnertutiliuuseqartussaatitaavoq, immikkut paasiniartarialittut qinnuteqaatit suliassallu ”Commission Interministérielle desbiens à double usage”-mit franskit nunanut allanut ministereqarfiat aqutsisoralugu suliarineqartarlutik.Uranimik piiaanissamutFinland-imiakuersissuteqartuusarput Statsrådet. Marts 2012-imi aatsitassarsiorfik TalvivaaraSotkamo Oy taamaalilluni akkuerineqarpoq ingerlatsinerata uranimik piiaanermut annertusineeqarnissaanut.Strålingssikkerhedscentralen (STUK) tamatuma saniatigut pingaarnertut oqaasissaqartitaavoq. Finlandimiut nunanutallanut ministereqarfiat avammut annissinissamut akuersissutit qinnutaassagaluarpata akuersissuteqartussaavoq.

7.2 IAEA safeguards aamma avammutannissuinermut nakkutiginneriaatsitCanada, Australia, USA aamma EURATOM (t.i. aamma Frankrig, Finland Sverigelu) IAEA’p isumannaallisaatitigutaaqqissuussaanik, uranimik avammut annissuinermut atasumik suut inissaminneereernissaat eqqarsaatigaluguiliuusissatigut malittarissiornissamik siunertaqartitat paasillugit naammassinnereersimapput. Taamatutpaasinninneq IAEA’p pisussaafigititaanik naammassinnittuuginnaratik suliassaqarfiit allattaaq naammassineqarput.Suut tamarmik uranimut tunngassutillit pineqarput, aamma uranissaq (aatsitassaq tamakkuninnga akulik) NSG-patortussiat nakkutilliinikkut misissorneqartartussat pillugit allattugaani ilaanngitsut.Aaqqissuusinerni qitiusoq tassaavoq atomimut tunngasut pillugit naalagaaffitsigoortumik nunanut pisiortortunutillugiimmik isumaqatigiissusiornerit (Nuclear Cooperation Agreement), imaqartussat atortussianik pisiarisanikpassussinernut naleqqiullugu inatsisitigut pinngitsoorani malitassatut pisussaaffinnik. Pineqartunut tunngasutigutillugiinnik isumaqatigiissusiortoqassappat, naatsorsuutigineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornannisuleqatigiinnissap isumaqatigiissutigineqarnissaa, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni oqartussaassuseqarnikkutpisinnaatitaaffitsigiullu aveqatigiinnissaq atuuttoq tunngavigalugu. Taamaappoq ilaatigut piiaaviusunikmatusinissanut, piiarneqartunik allanillu isumannaallisaanerit aamma atornerluisoqarnissaa pinngitsoortinniarlugununanut allanut annisseqqissinnaanernut naleqqiullugu. Avammut annissinissami isumaqatigiissutinik taama ittuniksuliarinninnissaq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Tunngavissatut isumaqatigiissutit tamakku ilaartorneqarsinnaapputaqutsinikkut aaqqissuussinernik taaneqartartunik (Administrative Arrangements), imaqartussanikpisariaqartinneqartunik nalunaaruteqartarnissaq aamma atomimut tunngasutigut suleqatigiinnissaq pilluguisumaqatigiissutini pineqartutut pisussaaffiusut naammassineqarnerinut qularnaallisaatitut nalunaarusiortarnissaqpillugit aalajangersakkanik.Aqutsinikkut aaqqissuussinerit isertuussassaapput, kisiannili imarisaat tassaanerusarput naatsorsuutit,pinngitsoorani nakkutilliisussaaneq aamma nalunaarusiortarnissaq, atomimik atortussianik nuussuinernikpaasissutissiinerit, atortussianik sukumiisumik isumannaallisaanerit aamma paasissutissiissutaasunutuppernarssaatissat. Ataatsimut oqaatigalugu pineqartut tassaapput isumaqatigiissutaasutigut kiputtoorutitannertoorujussuullutillu pisariusut.

7.2.1 IAEA-p safeguards-ii aamma Canadami, Australiami, USA-miaamma nunani EU-mi ilaasortaasuni avammut annissuinermiknakkutiginninneqCanada·minunanut allanut ministereqarfik pingaarutillit pillugit isumaqatigiiuutissanik isumaqatiginniartartuuvoq,Canadien Nuclear Security Comission (CNSC) aalajangersimasutigut aqutsinikkut aqqissuussineritisumaqatigiinniutaanissaannut akisussaaffeqartitaalluni. Pingaarutilinnik pineqarput uranimik avammutannissinissamik aaqqissuussineq tamanna pillugu inatsisiliat tunngavigalugit aamma pisinnaatitaanertigut Nunanutallanut Ministereqarfiup CNSC- illu akornanni aveqatigiiffiusoq. Nunanut allanut ministereqarfiup pisinnaatitaaffianuttunngatillugu pineqarpoq The Export and Import Permits Act aamma CNSC-mut tunngatillugu The Nuclear Safetyand Control Act, avammut annissinissaq pillugu akuersissuteqartarnerninik aqutsinernik aaqqiissuussinerusut.Australia·miAustralian Safeguards and Non-Proliferation Office (ANO) pingaarnertut akissussaatitaavoq illugiimmikisumaqatigiissutinut aamma atomimik atortussianik avammut annissuinermut, ASNO-lllu akisussaaffigaattaaqAustraliami uranimik avammut annissuinernik aaqqissuussineq, sunilluunniit avammut annissuinernutnaapertuuttoq. Avammut annissinissamut akuersissutit tunniunneqartarput Department of Resources, Energy andTourism-imit ASNO-mut paasiniaareernikkut. Australia taamaallaat yellow-cake-nik avammut annissuivoq.Aalajangersimasutigut patsisissaatitani, uranimik Australiamiit avammut annissuinernut attuumassutilinni,pineqarput uran taamaallaat nunanut allanut NPT-imi ilaasortaasunut (India ilanngunnagu) tuniorarneqarsinnaasoq,aamma illugiimmik isumaqatigiisutaasut naapertorlugit, nuna pisiortortussaq IAEA safeguards-imi aammaTapiliussatut isumaqatigiissummi pineqartut ilagissagaat, aamma allatigut isumannaallisaatissatinissinneqareersimassasut (illugiimmik isumaqatigiissutitigut) IAEA safeguards arlaannik pissuteqartumikatorunnaassagaluarpat atortinneqartussat. Tamatuma saniatigut piumasarineqarpoq atortussianik nunanutallanut ingerlatitseqqilluni annissisoqassagaluarpat imaluunniit suliarinneqqittoqassagaluarpat Australiapakuersiseqqaarnissaanut qularnaallisaanissaq, atortussiassat pillugit niuernikkut isumaqatigiissusiataalajangersagartaqassasut isumaqatigiissusiap naalagaaffitsigoortumik illugiimmik isumatigiissutigisaannuttunngatillugu nangaassutitaqartut, aamma nuna pisortortussaq perlukunut akisussaaffiginnissasoq.

Avammut annissuinermut atatillugu Australiami makku piumasaqaataapput:–Uran annissorneqassasoq nunanut (India ilanngunnagu) NPT-mik atsiuisimasunut aamma Australiamutsuleqatigiinnissaq pillugu illugiimmik isumaqatigiissusiorsimasunut. Tamatuma qularnaagassaraa atomimikatortussiat taamaallaat eqqissisimanissamik siunertanut atorneqarnissaat, qaarsinnaasunut aamma sakkuto-oqarnikkut siunertanut atorneqaratik.–Atomik atortussiat IAEA’s safeguards-ianut nakkutigisassanngortitaassasut, aamma nunap eqqussuiviusussaqtassunga tapiliussatut IAEA’p Taapiliussatut isumaqatigiissusiaanik akuersissutiginnissimassasoq.–IAEA’s safeguards atorunnaassagaluarpat allatigut nakkutilliinikkut isumannaallisaanerit pigineqassasut.–Atomimik atortussianik Australiameersunik nunamut allanut nuussinissaq, uran-235-mik 20% sinnerluguakuiariikkamik nuussinissaq aamma suliarinneqqiinissat sioqqullugit Australia akuersiseqqaarneqartassasoq.–Nunat tamalaat pineqartunik isumannaallisaanernut najoqqutassiaat atomimik atortussianut Australiameer-sunut tamanut atortuutinneqassasut.–Australiamiit uranimik avammut annissuinissaq pillugu niueqatigiinnikkut isumaqatigiissutit aalajangersa-gartassasut isumatigiissutip atominut tunngassutilinni suleqatigiinnissaq pillugu illugiimmik isumaqatigis-suteqarnissap patsisissaatitaaneranik.–Nunat eqqussuisussat akisussaaffigissagaat Australiap uranianik nunap pineqartup atomreaktoriinit pisututperlukut aamma tunisassianit allaneersut qanoq pineqarnissaat.

USA·miNRC akisussaassuseqarpoq atomimik atortussianik avammut annissuinernut aamma illugiimmitisumaqatigiissuteqarnissanut. Amerikamiut tungaanniit uranimik allanut annissuinissami pingaarnerpaatuttunngavissaatitaasarpoq pisisussap NPT-mik atsiuisimanissaa. Amerikami oqartussaatitat atomik atortussianikassartuinernik tamanik nalunaarsuisarput aamma uninngasuutinik alaatsinaarinnittoqartinnerinik. AammaIAEA-mit uppernarsarneqartarpoq, atortussiat siunertanut eqqissisimanartunut atorneqarnissaat, piliorfiillu suutatortussianik suliarinneqqiinissaat. USA-p uran akuiariigaq avammut tuniorarneruaa. Amerikamiut aaqqiissusaanninalinginnaasumik immikkullu ittunik akuersissuteqartarneq atorneqarpoq. Niueqatigisanut amerlanerusunut,pinnagit Kina, Rusland Indialu, ”aarlerinanngitsumik” nuussuinernut atatillugu nalinginnaasumikakuersissuteqartarneq atorneqarpoq. Nalinginnaasumik akuersissutinut atatillugu nuussuinerit ataasiakkaattamarmik immikkut akuerineqarnissaat pisariaqartinneqarneq ajorpoq, kisiannii ilaatigut nalunaarusiornikkutpisussaaffiit suli atortitaapput. Akerlianik nuussuinerit ilaat tamatigut immikkut ittunik akuersissuteqarfiusarput.Taamaappoq assersuutigalugu, nuna tigooraasussaq embargo-listemi allatukkaniippat (soorlu assersuutigalugumaannakkut Cuba, Iran, Sudan, Syrien, Korea Avannarleq allallu), NPT-mut ilaasortaanngippat imaluunniitnuussuinissanut attuumassutilinnik isumannaallisaanikkut isumalioqquteqartoqartillugu.Nunanut EU·miilaasortaasunut tunngatillugu nioqqutissanik teknologiinillu marloqiusaasumik atorneqarsinnaasuniknunanut allanut annissuineq nakkutigineqartussaavoq, t.i. tunisassianik inuinnarnut naatsorsuussanik aammasakkutooqarnikkutatorneqarsinnaasunik, pisussaavoq EU´p Rådiata peqqussutaanut 428/2009-mut 5. maj2009-meersumut naapertuuttumik. Peqqussutikkut tassuuna avammut annissinernut akisussaaffiginnittutoqartussaatitat sisamat nakkutigisassatut allattugaat inatsisitigut pinngitsooratik malinninniartussaapput. EU-ppeqqussutaa akuersissutigineqarpoq aalajangersaaqatigiissummi artikel 207, EU-p niueqatigiinnikkut politik-ianuttunngasoq, malillugu. Akuutissat qinngornernik ulorianartunik akoqartut (uran suliarineqanngitsoq, uraniakukillisagaasoq, thorium, yellowcake il.il.) Nuclear Suppliers Group’ip nakkutigisassatut allattugaani ilaapput.Taamaattumik akuutissat qinngornernik ulorianartunik akullit aatsaat avammut tuniorarneqarsinnaapputnakkutilliinertigut immikkut ittunik iliuusissiornikkut.Nunat ilaanni (s.ass. Frankrig) avammut annissinissamut licensit pillugit qinnuteqaatit ingerlatinneqartarputoqartussaatitanut nalinginnaasumik marloqiusaasumik atuisinnaaneq pillugu apeqqutinikaalajangiiffiginninniartartunut, nunani allani (s.ass.Sverige) immikkut ittunik aalajangiiffiginnittussatutoqartussaatitanut ingerlatinneqartarlutik.

AssersuutigaluguFinland·imiakuutissat qingornernik ulorianartunik akullit NGS’ip trigger-listiani16ilaatinneqartutpillugit avammut annissuinissami akuersissuteqartussaq tassaavoq finlandimiut nunanut allanut ministereqarfiat.Nunanut allanut Ministereqarfik akuersissuteqariartinagu Sulinermut aamma InuussutissarsiornermutMinistereqarfik Strålingssikkerhedscentralilu paasiniaavigeqqaagassaapput. NSG’p najoqqutassiaanutnaapertuuttumik nunanut allanut ministereqarfik aamma allakkatigut nunamut tigooraasussamut apeqqutiniknassitsisartussaavoq.EURATOM-ip IAEA-mut nalunaarusiornikkut pisussaaffiit safeguards pillugu isumaqatigiissut aamma TapiliussatutIsumaqatigiissut naapertorlugit EU-mut ilaasortaasut ataasiakkaat sinnerlugit isumagisarai, tamatuma nassataraanunat ilaasortaasut ataasiakkaat IAEA-mut ingerlateqqitassanik EURATOM-imut paasissutissiisarnerat. Tassaatomimik atortussianik nuussuissamaarnerit pillugit EURATOMimiit IAEA paasissutissinneqartarpoq. Nuussuineritpisinnaapuut assartuinissaq sivikinnerpaamik sap.akunnerinik marlunnik sioqqullugu isumaqatigiissusiornikkut.Nalunaarusiat imarisassaraat annertussutsitigut ilimagisat aamma atortussiat suuneri kiisalu assartuinissaq pillugupaasissutissat sukumiisuusut aamma tigooraasutut illuatungerisamut akisussaaffinnik nuussineq. Tamatumaqularnaassavaa, atortussianik usingiaasoqalersinnagu IAEA’p misisuisinnaanissaa.

Avatangiisinut tunngatilluguCanadanaalagaaffeqatigiinnikkut inatsisiliaqarpoq aatsitassarsiornermuttunngasuniknalinginnaasumik aaqqissuussiviginnittunik. Pineqartunnut immikkut tunngassutilik tassaavoq Metal Mining EffluentRegulations, nassataqartoq, selskabip aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinissaanut akuerineqassappat avatangiisitigutpilersaarusiai naliliiffigineqaqqaartassasut; Canadien Environmental Protection Act, stoffening toqunartulinnikaniatsitsinernut killissarititanik aaqqissuussisuusoq aamma Canadien Environment Assessment Act, naalakkersuisutsinnerlugit qitiusoq Responsible Ressource Development. Inatsimmi pineqarput avatangiisinik naliliiffiginninneritpinngortitap pisuussutai pillugit pilersaarusianut nutaanut atatillugu pisassasut, pinngortitamutnaalagaaffeqatigiinnermi inatsisitigut oqartussaaffigisamut atavatangiisinik mingutsitsisinnaasututilimanaateqarsinnaappata. Uranimut naleqqiullugu immikkut tunngassutilittut taaneqarsinnaavoq Nuclear Safetyand Control Act, avatangiisitigut isumannaallisaanissaq aamma piianermut, tunisassiornermut, atuinermut aammaatortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik toqqortarinninnnermut atatillugu nakkutilliinissaq pillugitmalittarisassianik aalajangersaasussaq. Canadami provinsinut tunngatillugu Saskatchewan provinsen Canadamimaannakkorpiaq kisiartaalluni uranimik piiaaviusoq pillugu ”The Environmental Management and Protection Act,2002”-imit aalajangersarneqarput silaannaq, imeq nunalu illersorniarneqassasut aaqqiissuussinertigut aammapiiaalerneq sioqqullugu, nalaani aatsitassarsiorunnaarnernilu ajoqusiisinnaasutut ilimanaatillit pillugit nakkutilliisututmisissuisarnertigut. Canada uranisiorfinni tamani tamakkununnga tunngnassutilittut atortullersuutinik allanillu ukiuttamaasa nalilersuisitsisarpoq, ilaatigut siunertaralugu avatangiisinik nalilliiffiginninnissaq18, aatsitassarsiorfinnulluallanut sanilliussuussisoqartarluni. Ingerlannissaannut najoqqutaami pineqarpoq qarasaasiatigut qinngornernikulorianartunik akulinnik amma atortussianik ulorianartunik ”aniatsitsinerit” tamarmik tamakkualu avatangiisinutsunniutaannik suussusersiuillunilu alaatsinaanneqassasut. 2011 pillugu paasisat tassaapput avatangiisinikillersuiniarneq iluarisimaanartuusoq.Australiaaamma avatangiisinut tunngasutigut naalagaaffeqatigiittut aamma immikkoortortatut inatsiliaateqarpoq.Pineqartut pingaartumik aaqqissuussivigisaapput Enviromental Protection and Biodiversity Conservation Act-imit,uranisiorfimmi avatangiisinik nalililiiffiginninnissamut tunngavissiisumit, tamannalu tunngavigalugupilersaarutaasutigut akuersissuteqartarnissamut imaluunniit itigartitsisarnissamut aamma patsisissaajunnartunikaalajangersaasarnissamut. Tamatumani aamma ilaatinneqarput perlukunik passussisarnernik naliliiffiginninnissaq,pilersitseqqinnernik, silaannarmik, pujoralannik, tunisassiat sinnikuinik toqqortarinninnernik (tulutt.tailings),aatsissamik suliarinneqqiinerni piiarneqartunik, nunallu qaavani qaleriiaatut uninngatinneqartunik imaluunniitpiaaviusut imaariikkat ilaanniititanik aamma gråbjerg19-nik. Naalagaaffeqatigiit inatsisiliaat taakku regionini tamaniimmikkut, tassa Northern Territory-mi, South Australia-mi, Western Australia-mi aamma Queensland-imi,annertoorujussuartut aaqqissuussinernik ilaneqarput. Queensland-imi uranisiornermik ingerlatseqqilersinnaanerupannertuumik paasiniaavigineqarneranut atatillugu uparuarneqarpoq uranisiorfimmut atasumik avatangiisitigutisumalioqqutit allatigut aatsitassarsiornissanik pilersaarutinut attuumassutilittut isumalioqqutinut napertuuttuusut,aatsitassarsiornerullu ingerlannerani killiffiusut assigiinngitsut pissutissaqartitsilersinnaassasut avatangiisitigutassigiinngitsunik isumalioqquteqarnissamut. Tamanna nalilerneqarpoq, uranimik piiaanerup avatangiisinutannertuunik sunniuteqarsinnaaneratut kisiannili aaqqissuussilluarnikkut aarlerinaatit annikillilerneqarsinnaasutut.Ajornartorsiutit pingaarnersaat tassaavoq nunamik saliinissaq tamatumalu uumasunut naasunullu sunniutissai,piiavimmiit sinnikut (perlukut) aamma aatsitassamik suliarinnereernikkut syrit kuuffii, sinnikunikqaleriissaariffiusuniit aniatinneqarsinnaasut, aamma imissaqarniarnermut nunallu qaavani imernut sunniutissateqqarsaatigalugit.

USAmuttunngatillugu 1954 angullug malittarisassianik, oqartussaatitanik imaluunniit avammut tunngasutigutatortissaarutinik uranik tunisassiornermik aaqqissuussinissamut atugassanik suliarinnittoqarsimanngilaq. Inernerailaatigut tassaasimavoq avatangiisitigut peqqinnissakkullu kingunipiloqartitsineq aamma annertuumik saliineq, suliingerlanneqartumik. Suliat nalingat aningaasaqarniarnikkut avatangiisitigullu annertoorujussuusimavoq.Pingaartumik Coloradomi sukumiisumik saliisoqartariaqarsimavoq – aatsitassarsiorfiusuni namminerni piffinniluqanittuni. Aaitsitassarsiorfiusimasuni qimatani najugaqartutukiut arlallit ingerlanerini aatsitassarsiorsimasuniitatortussaminnik aallertarsimapput, ilaatigut illuliornerni, tamannalu annertuumik saliinernik aamma peqqinnissaptungaatigut imaannaanngitsunik kinguneqarsimavoq. Uranium Mill Tailings Radiation Control Avt-imik1954-imeersumik akuersissutiginninneq Environmental Protection Agency (EPA)-mut pisinnaatitsivoqpeqqissutsikkut avatangiisitigullu atugarisat unitsinniarneqarnissannut, uranip perlukuinik saliinernut eqqaanernullunajoqqutassianik atuilernissamik. Piffinni attorneqartuni nunap qaavinik saliineq 1990’ikkut naalerneranninaammassineqarpoq. Imermik nunap iluaneersumik piffinni attorneqartuni, Coloradomi Cheney County-miittuni,saliinerit suli ingerlanneqartuarput 2025-imilu naammassineqarnissaat ilimagineqarpoq.Frankrig-imi Sverige-milumaannakkorpiaq piiaasoqanngilaq.Finland-imi2012-imi aatsitassarsiorfimmik TalvivaaraSotkamo Oy-mik ammaanissaq akuersissutaavoq. Aatsitassarsiorfik taanna 2013-ip aallartisimalerneraniavatangiisaasigut ajornartorsiortinneqarpoq imikumut katersuivimmiit saffiugassanik oqimaatsunik aniasoqarneqpissutaalluni, maannakkullu aatsitassamik piiaasoqanngilaq. Tamanna aqutsisoqarfimmut piumasaqaatavoqTavivaara-mi ingerlatsivimmik avatangiisitigut ajornartorsiutaasut pissutigalugit atorunnaarsitsinissaq.

Uranimik piiaanerni aamma qinngornernuk ulorianartunik akulinnik atuinerni qinngornernutisumannaallisaanernernut tunngassutillit pillugit nunanit tamalaanit akuersissutaasutut inassuteqaatitsuliarineqarput The International Commission on Radiological Protection-imit (ICRP) aamma IAEA-pisumannaallisaanikkut najoqqutassiai IAEA´s Safety Fundamentals taakkununnga atasut Safety Requirementsaamma Safety Guides pillugit.Canada-miuranisiorfinni isumannaallisaanernut malittarisassat sakkortunerusut atortinneqalerput. Tamannaisumaqarpoq, aatsitassarsiorfiit tamarmik qinngornernut isumannaallisaanernik ingerlatsinermut najoqqutassaniksukumiisuusunik inisseereersimassasut qinngornerit sakkortussusiinik nakkutilliinissaq alaatsinaarinissarlu aammasulisuusut qinngorfigineqartarnerisa qanoq annertutiginerannik uuttortaasarnissaq siunertaralugit ilassutaasunikilaqartitanik. Pingaarnertut inatsisiliat tassaapput Nuclear Safety and Control Act, sulisorisat pillugit peqqinnissakkutisumannaatsuunissakkullu sakkortusisanik piumasaqaateqarnissamut tunngavissiisut, aamma Radiation ProtectionRegulations, uranimik pilersaarusiatigut qinngornerit iliuuseqarfiginiarnissaannut piumasaqaatinik aalajangersaasoqkiisalu Saskatchewan Uranium Mines and Mills Exclusion Regulations Canadian Labour Code-miit aammaNon-Smokers Health Act-imiit, aatsitassarsiorfinni sulisunik, uranisiorfinnut uranmøller-inullu atuumassuteqartunikimmikkut ittumik ilanngussinngitsoq. Uranimut tunngassuteqanngitsunik aatsitassarsiorfittut pilersaarutiniitsakkortunerusunik inatsisiliornissaq pineqarpoq. Uranisiorfinni tamani tamakkunani atortulersuuteqarfiusunisumannaatsuunissakkut peqqinnissakkullu ulorianaatillit ukiut tamaasa naliliiffiginiarneqartassapput.Taamaappoq qinngornernik ulorianartunik akoqartunut atasumik ulorianartunut aamma allanut peqqinnissakkutulorianartorsiorfiusinnaasunut (sulinermi avatangiisit pillugit malittarisassiat nalinginnaasut) tunngatillugu.Qinngornernut ulorianartunut tunngatillugu tunngatillugu immikkut misissorneqarput qinngornerniitelektroniskmagnetiskiusuniit sukkanerusumik sunniuttartuniit, gamma-stråling-iniit qinngornernik ulorianartunikakullit, pujoralaat qinngornernik ulorianartunik akoqartut aamma radongas. Aatsitassarsiorfinni tamani piliorfinniluqinngornernut isumannaallisaatissiaqarpoq annertuunik ALARA-princip-imik (radiation doses are kept as low asreasonably achievanle) tunngaveqartitanik. 2011-mi naliliiffiginninneq tassaavoq pissutsit iluarisimaarnartuusut.

Australia-misulinermi isumannaallisaanikkut aamma peqqinnissakkut inatsisiliortoqarsimanngilaq immikkut ittumikpineqartunik matusiviginnittunik, pineqartulli tamanut atuutsitami Work Health and SafetyAct-imiitinneqarniarneqarput, soorlulu immikkoortortani tamanut tunngatitaanerusunik inatsisiliaqarlunipineqartunik matusiviginnittunik. Qinngornernik nakkutilliinernut naleqqiullugu tamakkuaaqqissuussivigineqartussaapput naalagaaffeqatigiinnit Australian Radiation Protection and Nuclear Safety Act-imit,ilaatigut qinngornernik ulorianartunik akulinnut tunngasunut aamma perlukunik passussinerni isumannaallisaaneqpillugu najoqqutassianik, qinngornernik ulorianartunik akulinnit sunniutaasinnaasut annikillilerniarnissaat pillugu,aamma nunagisami sulinermi il.il. qinngornernik ulorianartunik akullit sunniutaannut killissarititatutinassuteqaatinik aalajangersaasussamit. Queenslandimiit nalunaarusiami naliliineq tunngavigalugu uranissamikpiianeq suliarinneqqiinerlu peqqinnissakkut ulorianaateqarsinnaasutut isigisariaqarput qinngornerit ulorianartuipissutigalugit. Peqatigisaanik qinngornernit ulorianaatit aatsitassarsiorfinni allani piiaanertigut ulorianaatinutsanilliunneqarsinnaasorineqarput aamma soorlu ulorianaataat jordartenik qaqutigoortunik piiaanerniitannikinnerusutut. Tunngaviatigut taamaalillunii naliliineruvoq ulorianartorsiorsinnaanerupannikillilerneqarsinnaaneratut.EU-miEURATOM-ip direktivii pinngitsoorani malinniagassat aalajangersagaapput, pingaarnerusutigut IAEA-pisumannaallisaanernut najoqqutassiaani taaneqartunut naapertuuttut. Taamatuttaaq EU´p qinngornernutisumannaallisaatini direktivia sukumiinerusunut IAEA General Safety Requirement No. GSR Part 3 (Interim)-imut,Radiation Protection and Safety of Radiation Sources: International Basic Standards-imut.

Assartuinernut tunngatillugu nnunani tamalaani immikkut ittumik najoqqutassiat aalajangersarneqarput IAEA-mitRegulation for the Safe Transport og Radioactive Material (2012 edition)-imi.Canadamiatortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik isumannatsumik assartuinissamutakisussaaffiginninneq tigummisassaavoq Canadian Nuclear Safety Commission (CNSC)-mit aamma assartuinernutoqartussaatitanit Transport Cana-mit peqatigiinnikkut. Inatsisitigut allakkiat pingaarnerit tassaapput TransportCanada’miit Transportationof Dangerous Goods Regulation, nioqqutissat ulianartunik sunilluunnit assartuinermikmatusiviginnittut, CNSC’-miit ”Packaging and Transport of Nuclear Substances Regulations” atortussianikqinngornernik ulorianartunik akulinnik assartuinernut atasumik innuttaaqatigiinnik avatangiisinilluisumannaallisaaviginninnissaq siunnerfigineqarnerutillugu. Malittarisassiat tamanut assartuisuusunuttigooraasussanulluunniit atuutsinneqartussaapput.Australiamiaatsitassanik aatsitassaniillu misiligutinik assartuineq pisarpoq tamanut najoqqutassatut maleruagassiat,aaitsitassanut qinngornernik ulorianartunik akulinnut killissarititat IAEA standard TS-R-1-imi aalajangersakkatanguneqarsimassanngippata atuuttunik. Assartuinissamut akuersissut pissarsiariniarneqartussaavoq AustralianSafeguars and Non-Proliferation Office (ASNO)-mut aamma Australian Radiation Protection and Nuclear SafetyAgency (ARPANSA)-mut Nucler Non-Prliferation (Safeguards) Act naapertorlugu. Uran akulik assartorneqartussaavoqIAEAs Regulation for the Safe Transport of Radioactive Material-imut naapertuuttumik nappartat 205 literinikimaqarsinnaasut naqissusersukkat containerini 20 fodsiliniittussat lastbilitigut imaluunniit qimuttuitsutigutassartorneqartussat pillugit. ASNO assartuinissamut akuersissutinut immersugassat immikkut ilusilersukkat tamanutatuuttut qinnuteqaatigineqartussanut akisussaaffiginnittuuvoq.Australiami Canadamilu alapernaarsuuteqafinnik pilersitsorsimavoq licensit tungaasigut najoqqutassianuttaagukkanut naapertuuttuunissaq aamma assartuisitsisut najoqqutassianik tamakkuninnga malinninnissatqularnaallisarniarlugu.Uranimik atortussianik toqqortarinninnissaq akuerineqaqqaartariaqarpoq. Australiami ASNO-miit NuclearNon-Proliferation Act aama toqqortarinninnermi isumannaallisaanermut malittarisassianik aalajangersagartaliktunngavigalugu akuerineqarnissaq piumasaqaataavoq. ASNO tassunga atatillugu aamma kisitsisinikallanngutsaaliuinernik isumaginnittuuvoq atomimillu atortussianik uninngasuutinik nakkutilliinikkutmisissuisitsisarluni.

Case: Queensland-imi, Australien-imiittumi uranimikpiiaanermik aallartitseqqinneqQueensland-imi aatsitassarsiorfinnit uranimik piiaanerup avammullu annissuinerup aallarteqqin-neqarnissaa pillugu Australiami ukiuni kingulliunerusuni isumaliutersuuteqartoqarpoq.Tassu nga atatillugu annertoorujussuarmik piareersaalluni suliaqartoqarpoq20. Pingaarnertigutinerniliineq tassaavoq ajornartorsiuterpassuit avatangiisinut isumannaallisaanermullutunngassuteqartut, aamma piiaanissamut suliassani allani takussaasartut (sinnikunik passussi-neq, sumiiffiup matuneqarnissaanut pilersitsivigeqqinnissaanullu tunngatillugu imeq piareer-saanerlu). Kisianni yellow-cake (uranoxid) annikitsumik qinngornernik ulorianartunik akoqarpoqtaamaalillunilu aatsitassanit isumalluutaasunit allanit amerlanernit allaanerussuteqarluni.Yellow-cake qanorluunniit iluseqartumik uninngatinneqarnerani, passunneqarnerani assartorne-qarnerani allanngortanngilaq, aammalu soorunami taamaallaat peqqussutit malinneqanngippataaatsaat annikitsumik aarlerinartortaqarluni. Qinngornernik ulorianartunik akoqarnera anni-kitsuinnaagaluartoq inuit avatangiisillu illersorneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Piiaanermut,aserorterinermut aamma suliareqqiinermut atatillugu qinngorneqarnerata iliuuseqarfigineqarne-ra pingaartumik erngup pitsaassusaanut aamma pujoralaat passunneqarnerannut atassuteqarpoq(allanik aatsitassanik piiaanermut assigusumik), aammalu sapinngisaq tamaat qinngornernikulorianartunik nalaassinissamik killilersimaarinninnissaq tamatigut aalajangiisuusussaavoq.Qinngornernik ulorianartunik akoqarnera annikitsuinnaagaluartoq inerniliisoqarpoq piiaaner-mut assartuussinermullu tunngatillugu iliuusissat, isumannaallisaanermut maleruagassiinermul-lu pisariaqartitsineq atortussianut allanut qinngornernik ulorianartunik akulinnut atuuttutassiganik pisariaqartitsiviusoq, soorlu napparsimavinni nakorsaanermut atortut. Tamannatunngavigalugu Australiami oqartussaasut attuumassuteqartut naliliipput, qinngornernutillersuinissamut killissaliussat atuuttut aalajangersimasunik naleqqussarlugit naammassasut.

Inatsisit aammamaleruagassiineqTulliuttuni nunami namminermi (Danmarkimut inatsisinut aamma Kalaallit Nunaannut inatsisinuttunngatinneqarpoq) maleruagassat aamma taakkua malillugit suliniutaasussat nakkutiginninnermilu iliuusissatpisariaqartut nassuiarneqarput. Ilai aalajangersimasut nunani tamalaani pisussaaffinnik nunami namminermiinatsisini atuutsitsilernissamik siunertaqarput, allallu nunani tamalaani pisussaaffinnut atassuteqaratik nunaminamminermi immikkut inatsisaallutik – taamaattoq pisuni aalajangersimasuni nunani tamalaani malittarisassatpisussaaffiliinngitsut, soorlu IAEA-mi isumannaallisaanermut pitsaassusissat, atuutsinneqalernissaanniksiunertaqarlutik. Nunami namminermi maleruagassat immikkut attuumassuteqartut tassaapput suliassaqarfiitsiaruartitsinnginnissaq aamma avammut annissuinermut nakkutiginninneq, safeguards, isumannaallisaaneq(qinngornernut illersuinissamut (peqqinnissaq aamma nalinginnaasumik sulinermi avatangiisit), atomip nukinganutsillimaniarneq aamma upalungaarsimaneq), kiisalu assartuinermut avatangiisinullu agguagaallutik.Kalaallit Nunaannut inatsisinut tunngatillugu inatsisitigut killissaliussat Kalaallit Nunaanni aatsitassanutikummatissanullu inatsimmiipput (aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartutinatsisaat nr. 7, 7. december 2009-imeersoq), tassani aatsitassanut aamma aatsitassarsiorluni ingerlatanuttunngatillugu pissutsit pingaarutillit arlallit maleruagassiiffigineqarlutik, ilanngullugit aatsitassanik misissuineqaamma piiaaneq kiisalu tassunga atatillugu isumannaallisaaneq, peqqinnissaq aamma avatangiisit. Maleruagassanikpissutsinillu taakkuninnga ingerlatsivimmi aqutsineq oqartussaasumit ataasiinnarmit isumagineqarpoq –Aatsitassanut oqartussaasoq Naalakkersuisut ataaniittoq – ataatsimoortumik akuutitsiviusumillu oqartussaasupingerlatsivimmi aqutsineratut ingerlatsisuusoq. Aatsitassanut ikummatissanullu inatsit inatsisaavoq immersugassaq,aatsitassarsiorluni ingerlatanut tunngaviusunik pingaarnerpaanik aalajangersaaviusoq. Inatsimmi ingerlatataatsitassarsiornissamut akuersissutini pineqartunut ilaasut tamarmik naleqquttumik maleruagassiivigineqarnissaianguniarneqarpoq. Inatsimmi ilaatigut aatsitassarsiorluni ingerlatat isumannaallisaanermut, peqqinnissamut,avatangiisinut, pisuussutinik atuinermut aamma inuiaqatigiinni piujuartussamik sunniuteqartitsinermuttunngatillugu naleqquttumik ingerlanneqarnissaat ilaatigut qulakkeerneqartussaavoq. Killissaliussat taakkua iluanniNaalakkersuisut aalajangersakkanik attuumassuteqartunik aalajangersaanissamut piginnaatitaapput.

8.1 Siaruartitsinnginnissaq aammaavammut annissuinermik nakkutiginninneqSiaruartitsinnginnissamut nunani tamalaani inuiaqatigiit suliniuteqarnerat nunani tamalaani isumaqatigiilluniaalajangersakkani, isumaqatigiissutini suleqatigiinnernilu arlalippassuarni ilaatinneqarpoq.Aalajangiisuulluinnartumik pingaarnertut sakkutigineqartoq tassaavoq Siaruartitsinnginnissamut isumaqatigiilluniaalajangersagaq (Non Proliferation Treaty - NPT), nunani tamalaani inuiaqatigiit atomip nukinganik sakkussianiksiaruartitsinissamik pinngitsoortitsinissamik naggataatigullu sakkussianik taakkuninnga atuiunnaarsitsinissamikilungersuuteqarnerannut sinaakkusiisuusoq.Suliaqarnermi NPT-mut isumaqatigiilluni aalajangersakkami aalajangersakkat, nunani tamalaani avammutannissuinermik nakkutiginnittartuni sisamaasuni, Danmarkip peqataaffigisaani, suleqatigiinneq aqqutigalugupiviusunngortinneqarput. Avammut annissuinermik nakkutiginninnermi taamaalilluni siunertarineqarpoqtunisassianik aamma teknologiimik mianernartunik avammut annissuineq amerlasoorsuarniksuujunnaarsitsinissamut sakkussianik ineriartortitsinermut imaluunniit siaruartitsinermut peqataannginnissapimaluunniit nunani tamalaani nunanut isumannaallisaanermut patajaassusermullu aarlerinartorsiortitsisunutannissuinnginnissap, imaluunniit nunani tamalaani isumaqatigiissutinut imaluunniit naalagaaffiup nunanut allanut,illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut soqutigisaannut akerliusumik, annissuinnginnissapqulakkeerneqarnissaa.

Inatsitsit Danmarkimut atuuttutDanmarkimi avammut annissuinermut nakkutiginninnermut tunngatillugu, nunani tamalaani naalakkersuisutpisussaaffii EU-p marloqiusamik atuuffeqartunut peqqussutaani nr. 428/2009-imi maleruagassiiffigineqarput.Peqqussut Danmarkimut inatsisitigut toqqaannartumik pisussaaffiliivoq, kisiannili Kalaallit Nunaannut atuunnani.Taamaattoq ataaniittut naalakkiutit sisamaasut suli Kalaallit Nunaannut pisussaaffiliipput, pissutigalugu taakkuanaalagaaffimmut tamarmut atuuttumik isumaqatigiissutigineqarmata.Marloqiusamik atuuffilinnut peqqussummi nunani tamalaani pisussaaffiit EU-mi nunat ilaasortaasut nunanitamalaani isumaqatigiilluni aalajangersakkanik akuersinerminni imaluunniit siaruartitsinnginnissamik aammaavammut annissuinermut nakkutiginninnermi peqataasutut pisussaaffigilersimasaat piviusunngortinneqarput,takuuk matuma siulianiittut. Ilaatigut peqqussutip nakkutiginninnermut allattorsimaffimmik taaneqartartoq imaraa,tassaasoq avammut annissuinermut nakkutiginnittut sisamaasut taakkua nakkutiginninnermut allattuiffiinikataatsimoortitsiviusoq. Qinngornerit ulorianartut akuusut (urani pinngortitameersoq, urani annikillisagaq(akukillisagaq), thorium, yellowcake il.il.), NSG-ip nakkutiginninnermut allattuiffianeersut EU-p marloqiusamikatuuffilinnut nakkutiginninnermut allattuiffiani ilaapput, taamaalillunilu avammut annissinissamutInuussutissarsiornermut Aqutsisoqarfimmit sioqqutsisumik akuersissuteqarnissaq pisariaqartitsiviulluni.Peqqussut aamma aalajangersakkanik ”catch-all”-inik taaneqartartunik imaqarpoq, tamatuma kingunerisaanik,tunisassiat amerlasoorsuarnik suujunnaarsitsinissamut sakkussianik imaluunniit missil-inik inerisaanermutimaluunniit tunisassiornermut atorneqarnissaat ilisimaneqarpat imaluunniit pasitsaanneqarsimappat, imaluunniitnunani tamalaani sakkunik eqqusseqqusinnginnermik malinnittussaasuni sorsunnermi sakkutuunitatorneqartussatut naatsorsuutigineqarpata, taamatuttaaq tunisassianik marloqiusamik atuuffeqartuniknakkutiginninnermut allattorsimaffimmi taaneqanngitsunik avammut annissinissamut akuersissummik peqarnissaqpisariaqarluni.Kiisalu marloqiusamik atuuffeqartunut peqqussut FN-ip Isumannaallisaanermut siunnersuisoqatigiiviniisumaqatigiissummi 1540-imi (2004) tamanna pillugu pisussaaffinnik naammassinninnissaq siunertaraluguisumaqatigiisitsiniarnernik suliaqartarneq aamma tunisassianik marloqiusamik atuuffilinnik aqqusaartitsisarneqpillugit maleruagassanik imaqarpoq.Marloqiusamik atuuffilinnut peqqussut Danmarkimi, nunanut allanut il.il. aningaasaqarnikkut attaveqartarneq pilluguDen Europæiske Union-ip inatsisitigut allakkiaannik aalajangersimasunik atuisarneq pillugu inatsimmut nalunaarutnr. 635, 9. juni 2011-imeersoq (inatsit piginnaatitsissutaasoq) aamma tunisassianik teknologiimillu marloqiusamikatuuffilinnik (”dual-use”) annissuinermik nakkutiginninneq aamma teknikkikkut ikiuuttarnernut nakkutiginninneqpillugit nalunaarut nr. 475, 14. juni 2005-imeersoq, aqqutigalugit nunami namminermi maleruagassaniktapertaqartinneqarpoq. Inatsit piginnaatitsissutaasoq, EU-p ataatsimoorussamik niuernermut politikkianikpiviusunngortitsinissaq pillugu aalajangersakkanik aalajangersaanissamut inuussutissarsiornermutsiuariartortitsinermullu ministerimut nalinginnaasumik piginnaatitsissummik imaqarpoq. Tassani ilaatigutallaffissornikkut aqutsinermi aalajangersakkat aammalu pineqaatissiinernut aamma pillaatisititsisarnermutaalajangersakkanut atatillugu akiliutissat pillugit aalajangersakkat pineqarput. Tamatuma saniatigut teknikkikkutikiuunnissaq amerlasoorsuarnik suujunnaarsitsinissamut sakkussianik ineriartortitsinermut imaluunnit missil-iniksakkussianik taamaattunik aallartitsinissamut atatillugu atorneqartussatut aalajangerneqarsimappat, EU-p avataaniteknikkikkut ikiuunnissamut inerteqquteqarnermik inatsit imaqarpoq. Taamatuttaaq inatsit inerteqquteqarnermutaalajangersakkamik imaqarpoq, tassani assartuussisut piaaralutik tunisassianik marloqiusamik atuuffilinnikamerlasoorsuarnik suujunnaarsitsinissamut sakkussianut atatillugu atorneqartussanik assartuussisutpillarneqarnissaat ajornarunnaarsinneqarluni. Teknikkikkut ikiuunnissamut inerteqquteqarnermi, EU-p sorsunnermisakkutuut aalajangersimasumik iluseqartunik inaarutaasumik atuinerannut atatillugu teknikkikkut ikiuunnermiknakkutiginninneq pillugu ataatsimoorussamik iliuuseqarnera 2000-meersoq atuutsinneqarpoq, tunisassianillimarloqiusamik atuuffilinnik assartuinissamik inerteqquteqarnermi, FN-ip Isumannaallisaanermutsiunnersuisooqatigiivisa isumaqatigiissutaannut 1540-mut (2004) tunngatillugu aalajangersakkat kiisalu nunanitamalaani imarsiornermut isumaqatigiissut Convention for the Suppression of Unlawful Acts against the safety ofMaritime Navigation (SUA) atuutsinneqarlutik.

Immikkoortumut inerniliineqEU-p marloriusamik atuuffilinnut peqqussutaa, Danmarkip avammut annissuinermik nakkutiginninneranuttunngaviusoq, Kalaallit Nunaannut atuutinngilaq. Taamaattumik avammut annissuinermik nakkutiginninnermutsuliassaqarfimmi, naalagaaffeqatigiinnermi nunani tamalaani avammut nakkutiginninnissamut pisussaaffiitnaapertorlugit, pisussaaffiit qanoq iliornikkut Kalaallit Nunaanni atuutsinneqassanersut isummernissaqpisariaqarpoq. Tamatumani avammut annissuineq, isumaqatigiisitsiniarnermik suliaqartarneq, aqqusaartitsisarneq,teknikkikkut ikiuuttarneq aamma assartuinermut suliassaqarfik pineqarput.Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni nunani tamalaani pisussaaffiit malinneqarnissaat pisariaqartoq qulakkeerniarluguinatsisitigut, allaffissornikkut aamma inatsisinik atuutsitsinermut tunngatillugu suliniuteqarnissaqpisariaqartinneqarpoq. Ilusiliat assigiinngitsut Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanniaalajangiisinnaatitaanerup agguataarneqarneranut naapertuuttussat ilanngullugit isiginiarneqarsinnaapput.Tassunga atatillugu aamma isiginiarneqarsinnaavoq, piiaanissamut akuersissutini attuumassuteqartuniaalajangersimasuni atugassarititaasussanik aalajangersaasarneq ilusiliami taamaattumi qanoq annertutigisumikilaasinnaanersoq. Kalaallit Nunaanni nunani tamalaani pisussaaffinnik malinninnissaq pisariaqartoqqulakkeerniarlugu inatsisitigut, allaffissornikkut aamma inatsisinik atortitsinermut suliniuteqarnissap pisariaqartupannertussusissaa, taamaalilluni avammut annissuinermut aalajangersakkanut piiaanissamut akuersissummiatugassarititaasussatut ilanngunneqartunut ataqatigiissillugit isigineqarsinnaapput.Uranip saffiugassartaanik suliarineqanngitsumik aamma/imaluunniit uranip saffiugassartaanik annikitsumiksuliarineqarsimasumik, nunani allani suliareqqinneqartussanngorlugit avammut annissuineq, avammutannissuinermik nakkutiginnittartuni taakkunani sisamani maleruagassiuiffigineqanngilaq. Kisiannili nunat uranimikavammut annissuisartut arlallit, ilaatigut USA, Australien aamma Canada ilanngullugit, suliassaqarfimmi nunaminamminermi piumasaqaatinik atuutsitsilersimapput, takuuk immikkoortoq 7, nunat allat misilittagaannuttunngassuteqartoq. Kalaallit Nunaata uranip saffiugassartaanik suliarineqanngitsumik imaluunniit annikitsumiksuliarineqarsimasumik avammut annissuinissaq toqqassappagu, maleruagassanik annertunerusunikaalajangersaasoqassaaq, ilanngullugu suliassaqarfimmut tassunga immikkuullarissumut aatsitassanutikummatissanullu inatsimmi aamma/imaluunniit aatsitassanut ikummatissanullu inatsit malillugu nalunaarutiniaamma akuersissummut atugassarititaasussani.

Kalaallit Nunaannut tunngatillugu piiaanissamut akuersissummiatugassarititaasussanik atuinissamut periarfissaqarneraErseqqinnerusumik misissorneqarsinnaavoq piiaanissamut akuersissummi aammalu inatsisitpingaarnerit killissaliussaasa iluanni avammut annissuineq pillugu aalajangersakkanik aalaja-ngersaasoqarsinnaassanersoq, ilanngullugu nunanut sorlernut aammalu aqqusissat suut atorlugit.Avammut annissuinermik nakkutiginninneq sapinngisamik sunniuteqarluarnerpaamikaningaasartuutinillu eqqumaarinnilluni pisinnaassasoq, piiaanissamut akuersissummi atugassa-ritaasussanik aalajangersaanermi annertuumik eqqarsaatigisassatut ilanngunneqarsinnaassaaq.Tassunga atatillugu atugassarititaasussanik immikkut aalajangersaasoqarsinnaavoq paasinnin-nermut iluaqutaasinnaasunik kiisalu akuersissutinik oqartussaasut suliarinninnerannik pisariilli-saasinnaasunik. Atugassarititaasut aamma tamatuminnga aalajangersaaneq Danmarkip aammaKalaallit Nunaata akornanni aalajangiisinnaatitaanerup agguataarsimaneranut naapertuutissap-put, taannalu malillugu naalagaaffiup oqartussaasut periaasiannik naammattumik pilersitsiner-migut inuiaat pisinnaatitaaffiinut pisussaaffiinullu pisussaaffiit naammassineqarnissaat qulak-kiissavaa.

Isumaqatigiissut taanna Danmarkimi atortut atomip nukinganeersut eqqissisimasumik atorneqarneranniknakkutiginninneq pillugu nalunaarummi nr. 315, 27. juni 1972-imeersumi piviusunngortinneqarpoq. Nalunaarutsuliffissuarnut atomitortunut inatsimmi 1962-imeersumi inatsisitigut tunngaveqarpoq. Nalunaarut qanittoq tikilluguSilap Pissusaanut, Nukissiuuteqarnermut, Illuutinunnut ministereqarfimmit suliaqarnikkut allaffissornikkutaqunneqarpoq. Taamaattoq pisortatigoortumik akisussaaffik 1996-imili Nunanut allanut ministereqarfimmutnuunneqarpoq, tamatumalu kingunerisaanik Nunanut allanut ministereqarfik ullumikkut nalunaarummutakisussaasuuvoq.Nalunaarummi pisussaaffiit Danmarkip IAEA-mut isumaqatigiissuteqarnerata malitsigisai piviusunngortinneqarput.IAEA-mut isumaqatigiissuteqarnermi siunertaavoq, atomip nukinganik sakkussianik siaruartitsinnginnissaq pilluguisumaqatigiilluni aalajangersagaq tunngavigalugu, ”atortussiat atomip nukinganeersut” atomip nukinganiksakkussianik imaluunniit allanik atomip nukinganik qaartiterutissat atortuinik sanaartornermut atorneqarnissaasapinngitsoortinnissaa. Nalunaarummi ”atortussiat atomip nukinganeersut” paasineqarpoq tassaasut: urani, plutoniumaamma thorium, suliarineqanngitsut – saffiugassat ilaanatik – imaluunniit suliarineqarsimasut, aatsitassatut ilusillit,akuukkaniittut imaluunniit akuutissanik uumaatsunik ataneqartinneqartut.”, takuuk § 1.Atomip nukinganik sakkussianik siaruartitsinnginnissaq pillugu Isumaqatigiilluni aalajangersakkamut tapiliussatutisumaqatigiissut, Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu ulloq 22. marts 2013 atsiorneqarpoq. Taanna atortussiat atomipnukinganeersut pillugit ilisimasanut aammalu pissutsinut allanut atomip nukinganik ikummatissiassanikineriartortitsinermut pingaaruteqartunut tunngassuteqarpoq. Tapiliussatut isumaqatigiissumminalunaarutiginnittarnissamut pisussaaffiit tamarmik Danmarkimut tunngatillugu EURATOM aqqutigalugu, aammaluilusiliussani EURATOM-imit aalajangersarneqartuni pisarput.

Immikkoortumut inerniliineqNunani tamalaani pisussaaffiit malillugit safeguards-mut suliassaqarfimmi nalunaarutiginnittarnissamut aammaoqartussaasut akisussaaffeqarnerannut inatsisitigut pisussaaffiliisumik piumasaqaateqarpoq. MaannakkorpiaqKalaallit Nunaannut safeguards-it iluanni allaffissornikkut periaatsimiksoqanngilaq.Taamaalillunisuleqatigiinnissamut ilusiliaq safeguards-inut periaatsimik Kalaallit Nunaannut atuuttumik pilersitsinermik, ilaatigutimmikkoortortamik akisussaasumik ilaatigullu safeguards-it aamma Tapiliussatut isumaqatigiissutipatuutsinneqalernissaanut allaffissornikkut suleriaasissamik aalajangersaanertalimmik aaqqissuussisinnaasoqpisariaqartinneqarpoq. Avammut annissuinermut nakkutiginninnermi pisumituulli misissorneqarsinnaavoq,safeguards-inik inatsisaanni inatsisitigut tunngaveqartumik sunniuteqarluartumik malinninnissamut ilusiliami,aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi aalajangersakkat sukumiinerusut malillugit aammalu naalagaaffimmiperiaatsimik suleqateqarluni, piiaanissamut akuersissutini atugassarititaasussanik aalajangersaaneq aammaluakuersissuteqarneq aamma pisinnaatitsissummik pigisaqartup uranimut piiarneqartumut tunngatillugunalunaarutiginnittarnissamut nakkutiginninnissamullu pilersaarutaanik nakkutiginninneq aqqutigalugitilaatitsisoqarsinnaanersoq.

8.3 Isumannaallisaaneq (Safety)– qinngornernut illersuuteqarneq,atomip nukinganut sillimaniarnequpalungaarsimanerluIAEA-p Danmarkimi safety-mut taaguutaani (”isumannaallisaaneq imaluunniit qinngornernut sillimaniarneq”),ingerlatat aamma qinngorfigitinnermut pisut tamarmik inuit, uumasut naasullu najuuffigisaat imaluunniitqinngornernik ulorianartunik nalaanneqarfigisinnaasaat, tassalu qinngornernik ulorianartunik ilukkut avatikkullunalaanneqarfigisinnaasaat ilaatinneqarput, tassanilu ilaapput urani aamma thorium taakkualu qinngornernikulorianartunik nakkaalatitsinerminni pilersitaat.Suliassaqarfimmi isumannaallisaanermi ilaapput ingerlatanut suliaqarnernullu inunnik qinngorfiginninnermikpilersitsisinnaasunut maleruagassiineq, nakkutiginninneq aamma alapernaarsuineq, tassani ilaallutik qinngornernikulorianartunik akulinnik assartuussineq kiisalu upalungaarsimanertigut iliuusissat. Taamatuttaaq uumasuniknaasunillu qinngorfiginninneq naleqqutsinneqarpat ilaassaaq. Taamaattumik suliassaqarfimmiisumannaallisaanermut tunngasumi aamma qinngornernik ulorianartunik akulinnut tunngatillugu avatangiisinikillersuinissaq ilaatinneqarpoq. Akuutissanut navianartunut imaluunniit mingutsitsisartunut allanut tunngatilluguavatangiisinik illersuineq immikkoortoq 8.5-imi nassuiarneqarpoq.Danmarkimi isumannaallisaaneq naalakkersuinikkut suliassaqarfinni suliassaqarfiit ilaanni qinngornernutillersuinermut (peqqinnissaq) aamma atomip nukinganut sillimaniarnermut tunngasuni suliassaqarfigineqarpoq.Taamaattumik tulliuttuni isumannaallisaanermut aalajangersakkat suliassaqarfiit ilaannut taakkununngaimmikkoortuni marlunni allaaserineqarput/nassuiarneqarput, taamatullu upalungaarsimanikkut iliuusissatimmikkoortup ataani immikkoortumi nassuiarneqarluni. Peqatigisaanik qinngornernik ulorianartunik akulinnikassartuussinermut isumannaallisaaneq immikkoortoq 8.4-imi immikkut nassuiarneqarpoq, pissutigalugusuliassaqarfiit ilaat taanna qinngornernut illersuinissamut suliassaqarfiup iluani aalajangersakkat nalinginnaasutsaniatigut, naalakkersuinikkut suliassaqarfinni assartueriaaseq apeqqutaalluni ministereqarfinnut arlalinnutagguagaammat.

Inatsisit Danmarkimut atuuttutSuliassaqarfik Danmarkimi qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuineq il.il. pillugu inatsimmi nr. 94, 31. marts1953-imeersumi (qinngornernut sunniisartunut inatsit) allannguuteqartinneqartumi aamma qinnguartaanermiqinngornernik atuineq pillugu inatsimmut nr. 147, 15. april 1930-imeersumut (qinnguartaanermut inatsit)tunngatillugu inatsimmut nalunaarummi nr. 1170, 29. november 2011-imeersumi kiisalu inatsisit malillugitnalunaarutini atuutsinneqalersimasuni inatsisitigut maleruagassiorneqarpoq.Suliassaqarfimmi nakorsaanermut, suliffissuaqarnermut aamma ilisimatusarnermut atugassatut qinngornernikatuinernut tamaginnut maleruagassiisoqarpoq, ilanngullugit Peqqissutsimut Aqutsisoqarfimmit atuinissamutakuersissuteqarnissaq imaluunniit ingerlatsilernissamut akuersissuteqartarnerit pillugit piumasaqaatit. Tamatumasaniatigut suliassaqarfimmi ilaapput annertussusissanut killissaliussanik aamma annertussutsinikmalittarinninnissamut, sulisunik, innuttaasunik avatangiisinillu illersuinissamut aalajangersaaneq. Tassungaatatillugu nalunaarut qitiusoq tassaavoq qinngornernut sunniisartunut annertussusissanut killissaliussat pillugitPeqqissutsimut aqutsisoqarfiup nalunaarutaa nr. 823, 31. oktober 1997-imeersoq, kisianni suliassaqarfimminalunaarutit 20-init amerlanerupput. Peqqissutsimut aqutsisoqarfik (Qinngornernut illersuinermut Naalagaaffimmisullissivik (Statens Institut for Strålebeskyttelse)) suliassaqarfimmi nakkutilliinermut oqartussaasutut atuuppoq.

Sullivinnik nakkutilliisoqarfiup aamma Kalaallit Nunaanni Aatsitassanut oqartussaasupakornanni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutNunami aatsitassanut suliassaqarfimmi sulinermut avatangiisinut atatillugu, Suliffinnik nakkutilliisoqarfiupaamma Kalaallit Nunaanni Aatsitassanut oqartussaasup akornanni nakkutilliinermut tunngatillugu suleqatigiin-nissamut isumaqatigiissuteqartoqarsimavoq. Suliffinnik nakkutilliisoqarfiup taamaalilluni inatsit allaffissornik-kut aqutsivigaa aammalu inatsisip malinneqarnera nakkutigalugu. Isumaqatigiissut taanna Kalaallit Nunaata2010-imi aatsitassanut suliassaqarfimmi akisussaaffimmik tigusinissaa sioqqullugu suleriaatsimik ingerlatit-seqqinneruvoq. Sinerissap avataani aatsitassarsiorluni ingerlatanut tunngatillugu sulinermi avatangiisinutsuliassaqarfik Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqareerpoq. Peqqissutsimut immikkut ajoqusiisumiksunniinerit aatsitassarsiorfimmi sulinermi malittaasinnaasut pakkersimaarnissaannut suliffeqarfimmutpiumasaqaatinik tapiliussanik, aatsitassanut oqartussaasoq akuersissutini aamma akuersissuteqarnerniaalajangersaasarpoq. Aammattaaq aatsitassarsiorfinnik suliassanut angisoorsuarnut atatillugu immikkutakuersissuteqarnermi atugassarititaasunik aalajangersakkanillu oqaasertalersuinissaq ilaasussanngorlugusuleqatigiinnerup annertusineqarnissaa, Suliffinnut nakkutilliisoqarfiup aamma Aatsitassanut oqartussaasupakornanni isumaqatigiissutigineqarpoq.Kalaallit Nunaanni aatsitassanik piiaanermik suliaqartarneq pillugu nalunaarummut missingiut Suliffinniknakkutilliisoqarfiup ulloq 8. august 2013 tusarniaassutigalugu nassiuppaa. Missingiut maannakkut ilusimisutiluseqarluni Kalaallit Nunaanni uranisiorfeqalissagaluarpat tassani sulinermi qinngornernut illersuinissamuttunngassuteqarnissaa eqqarsaatigineqanngilaq. Taanna suliarinerani inaarutaasumi erseqqissarneqassamaar-poq.

Inatsisit Danmarkimut atuuttutSuliassaqarfik Danmarkimi atomip nukinganik nukissiorfiit pillugit inatsimmi nr. 170, 16. maj 1962-imeersumi (atomipnukinganik nukissiorfinnut inatsit) atomip nukinganik nukissiorfinni ajutoornissamut illersuinermi iliuusissat pillugitnalunaarummi nr. 278, 27. juni 1963-meersumi (atomip nukinganik nukissiorfiit) tassunga atasumi, nalunaarutikkutnr. 502, 1. oktober 1974-imeersukkut allannguuteqartinneqartumi maleruagassaqartinneqarpoq. Atomip nukinganiknukissiorfinni il.il. isumannaallisaanikkut avatangiisitigullu pissutsit pillugit inatsit nr. 244, 12. maj 1976-imeersoq(atomip nukinganik nukissiorfinni isumannaallisaanermut inatsit) taamaallaat Upalungaarsimanermutaqutsisoqarfiup suliassaqarfimmi suliassaannut nalinginnaasunut tunngatillugu atuutsinneqarpoq. Peqqissutsimutaqutsisoqarfik aamma Upalungaarsimanermut aqutsisoqarfik peqatigiillutik danskit atomip nukinganutnakkutilliinermut oqartussaasuitut atuupput.Inatsit malillugu ilaatigut atomip nukinganik nukissiorfiit peqqissutsimut ministerimit akuersissummik peqarnaniingerlanneqaqqusaanngillat, kiisalu nunami imaluunniit umiarsuarmi atomip nukinganik nukissiorfimmiksananissamut akuersissummik qinnuteqartoq, isumannaallisaanermut nalunaarusiamik saqqummiussisussaavoq,ilanngullugu nukissiorfiup nassuiaatitaa, aamma ilaatigut atomip nukinganut nakkutilliinermut oqartussaasunutnukissiorfiup sumiiffissaanut / avatangiisuinut nassuiaat.Danmarkimi Risø-mi atomip nukinganik nukissiorfimmik atorunnaarsitsinissaq kisimi atomip nukinganutsillimaniarnermut maleruagassani pineqartunut ilaavoq. Inatsisit nalunaarutillu taakkununnga atasut,Ingerlatsinermut Atorunnaarsitsinermullu piumasaqaatit allattorneqartut nukissiorfimmik piginnittumutakisussaasuusumut atuuttut (Dansk Dekommissionering) ilanngullugit ataatsimoortumik maleruagassaapput,nukissiorfinni sulisunik, innuttaasunut eqqamiuusunut kiisalu avatangiisinut akuersaarneqarsinnaanngitsumikqinngornernit ulorianartunit nukissiorfimmeersunit qinngorfigitinnissamut illersuinerup qulakkeerneqarnissaasiunertaralugu, nukissiorfiit ingerlanneqarnerannut il.il. maleruagassiiviusut piumasaqaatinillu aalajangersaaviusut.

Nunaannut sunniisinnaasumik atomip nukinganik pisoqarneranut tunngatillugu atorfilittat atuuffissaannutpilersaarummut pingaarnermut immikkoortumut pilersaarummik suliaqarnissaq. Atomip nukinganutupalungaarsimanermi ilaatigut oqartussaasut arlalippassuit ilaapput, taakkualu upalungaarsimanermipeqataaneranni suliassaqarfinnut akisussaasuunermut tunngaviusoq tunngavigineqarpoq. Tassunga atatillugutaamaalilluni Kalaallit Nunaannit oqartussaasut peqataatinneqartarput, taakkua suliassaqarfiit akisussaaffimmiktigusivioreersimasut iluanni, taakkua atomip nukinganut upalungaarsimanermut attuumassuteqarsimappata,suliassaqarfinnut suliassat suliarisarlugit. Suliassaqarfimmut akisussaasuunermut tunngaviusoq naapertorluguoqartussaasoq imaluunniit immikkoortortaq ulluinnarni suliassaqarfimmut akisussaasuusoq, aamma ajutoornerniannertunerusuni imaluunniit ajunaarnersuaqarnerani tamatumunnga aamma akisussaasuusarpoq.Upalungaarsimanermut aqutsisoqarfik atomip nukinganut upalungaarsimanermi ulloq unnuarlu sillimasoqarnermutaaqqissuussisimavoq, taannalu aqqutigalugu ilaatigut annertussutsit annertusisimaneratnalunaarsorsinnaajumallugu paasisinnaajumallugulu, qinngornerit annertussusaannik alapernaarsuinermutatatillugu kalerrisaarineq paasisinnaallugu tigusinnaallugulu. Periaaseq nunani tamalaani alapernaarsueriaatsinutatasuuvoq. Atomip nukinganut upalungaarsimanerup kingunerisaanik taamaalilluni Kalaallit Nunaannuttunngatillugu Upalungaarsimanermut aqutsisoqarfiup qinngornerit annertussusaannik alapernaarsuineqisumagisaraa.Peqqissutsimut aqutsisoqarfik Qinngornernut illersuinermut Naalagaaffimmi sullissivimmi ulloq unnuarlusillimasoqarnermut aaqqissuussisimavoq, taaneqartartoq upalungaarsimatitat qinngornernut immikkut ilisimasallit,CBRNE-mi immikkut ilisimasallit upalungarsimasut allat22assigalugit danskit upalungaarsimaneranniataatsimoortumi sulisunut ilaasut.

Kalaallit Nunaanni upalungaarsimanermut suliassaqarfimmisuliaqarnikkut ingerlatsineq:Upalungaarsimanermi naatsorsuutigineqarpoq, pisinnaatitsissummik pigisaqartup upalungaarsi-manermut pilersaarummut akuerisaasumut isummersornersoq nakkutiginissaa upalungaarsima-nermut oqartussaasut pingaarnertut suliassaraat, ilanngullugu suliniutit pisumik aqutsilluninakkutiginninnissamut aallartinneqartut ingerlaavartumik nalilersortarnissaat. Suliassaq allaupalungaarsimanermi pingaaruteqartoq tassaavoq, upalungaarsimanermut oqartussaasutsuliaqartuusartut isumalluutissat atatsimut isigalugit pisumik nakkutiginninnissamut pissarsia-rineqarsinnaasut pillugit ingerlaavartumik ilisimatittarnissaat.Aatsitassarsiornermut ingerlatani tamaginni ajutoornermi ajunaarnersuaqarneranilu pisinnaatit-sissummik pigisaqartup upalungaarsimanermut pilersaarutaa, aammalu upalungaarsimasutpisinnaatitsissummik pigisaqartup atorsinnaasai qitiulluinnassasut naatsorsuutigineqarpoq.Upalungaarsimanermut oqartussaasut pingaarnertigut akisussaaffiat, suliaqarnerat aammaluajutoornermi ajunaarnersuaqarneranilu suliassaminnik naammassinninnissaminnut periarfis-saat, taamaattumik pisinnaatitsissummik pigisaqartup pisinnaasaannut qanimut attuumassute-qarluinnarpoq aammalu Aatsitassanut oqartussaasup aatsitassanut ikummatissanullu inatsitmalillugu suliaqartuusup upalungaarsimanermut pilersaarutaannik akuersissuteqarnissamutnakkutiginninnissamullu oqartussaasutut suliassaannut nangissutigalugu inissisimalluni.Aatsitassanut ikummatissanullu inatsit malillugu Aatsitassanut oqartussaasoq pisinnaatitsissum-mik pigisaqartumut peqqussissuteqarnissamik piginnaatitaavoq. Taamatuttaaq kinaluunniitaatsitassanut ikummatissanullu inatsit malillugu pisussaaffeqartoq Aatsitassanut oqartus-saasumut taamaalillunilu upalungaarsimanermut oqartussaasumut paasissutissanik tamaginnikpisariaqartutut isigineqarsinnaasunik tunniussinissamut pisussaaffeqarpoq.

8.4.2 Silaannakkut assartuussineqInatsisit Danmarkimut atuuttut”Usinik navianartunik” timmisartumik assartuussisarneq pillugu nunani tamalaani aalajangersakkat (ICAO Annex 18aamma tassunga atasoq Doc 9284, Technical Instructions for the Safe Transport of Dangerous Goods by Air – ICAO-TI),inuiaqatigiinni silaannakkut angallannerup iluani teknikkikkut piumasaqaatit aamma allaffissornikkut suleriaatsittulluarsarneqarnissaat pillugit Siunnersuisooqatigiit peqqussutaata (EØF) nr. 3922/91-ip, subpart R (EU-OPS)allannguuteqartinneqarnissaa pillugu Isumalioqatigiissitap peqqussutaani (EF) nr. 859/2008, 20. august2008-imeersumi aamma usinik navianartunik silaannakkut assartuussisarneq pillugu nalunaarummi nr. 763, 11. juni2008-imeersumi danskit inatsisaanni marluullutik atuutsinneqarput23. Maleruagassani usinik navianartunik,ilanngullugit qinngornernik ulorianartunik akullit aamma sakkussiat /qaartiterutissat, immikkoortiterisarneq,poortuusersuisarneq, allagartalersuisarneq, poortuisarneq il.il. pillugit aalajangersakkat sukumiisutaalajangersarneqarput. Tamatuma saniatigut maleruagassat nassiussisup pisussaaffiinut kiisalu silaannakkutangallassinermut ingerlatseqatigiiffiup usinik navianartunik assartuussineranut aalajangersakkanik imaqarput.Misissueqqaarnernut, aatsitassarsiorfimmik sanaartornermut, aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermut aammauranimik assartuussinermut atatillugu pinngitsoorneqarsinnaanngingajavissumik usinik navianartuniktimmisartumik assartuussisoqartussaassaaq, tassanilu assartuussisup ICAO-mi aalajangersakkat, ilanngullugitilaatigut usinik navianartunik tigusisarneq, usilersortarneq aamma usit qaleriiaarneqartarneri pillugit, kiisaluassartuussinermut akuersissummik piniarnerusinnaasunut aalajangersakkat malittussaavai, pissutigalugusakkussianik, qinngornernik ulorianartunik akulinnik kiisalu usinik navianartunik assartuussinissamutakuersissummik qinnuteqartoqartussaammat, – taakkua assartorneqartussatut inerteqquteqarfigineqartututimmikkoortinneqarsimagaluartut – pisut ilaanni taamaakkaluartoq akuersissummik pisinnaasarmata.Atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik qullorsinnaasunik silaannakkut assartuussineq,qulloorsinnaanera pissutigalugu poortuusersornissaannut il.il. immikkut annertunerusumikpiumasaqaateqarfigineqarpoq24.

8.4.3 Aqqusinertigut assartuussineqInatsisit Danmarkimut atuuttutDanmarkimut tunngatillugu angallannermut inatsit atuuppoq, takuuk inatsimmut nalunaarut nr. 1055, 9. november2012-imeersoq. Inatsit naapertorlugu Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup usinik navianartunik aqqusinikkutassartuussisarneq pillugu nalunaarut nr. 788, 27. juni 2013-meersoq saqqummersippaa.Usinik navianartunik aqqusinikkut assartuussisarneq pillugu nalunaarutip atuunnerani, ilaatigut usiniknavianartunik aqqusinikkut assartuussineq, tamanna pillugu EU-mi usinik navianartunik aqqusinikkutassartuussisarneq pillugu isumaqatigiissummi maleruagassanut (ADR-mut nunani tamalaani isumaqatigiissut)naapertuuttumik pisussaavoq. Peqatigisaanik nalunaarummi usinik navianartunik nunap iluani assartuussisarneqpillugu Europa-Parlament-ip aamma Siunnersuisooqatigiit malitassiaat 2008/68/EF, 24. september 2008-imeersup ilaapiviusunngortinneqarpoq. Oqariaatsimi ”usit navianartut” ilaapput atortut akuutissallu arlalipparujussuit,ilanngullugit qinngornernik ulorianartunik akullit.Nalunaarut malillugu usinik navianartunik aqqusinikkut assartuussinermi, ADR-mut isumaqatigiissummi aammanalunaarummi maleruagassat malinneqarsimappata, aallaaviatigut akuersissummik peqarnissaqpiumasaqaataanngilaq. Nalunaarutip ilaatigut imarai – ADR-mut isumaqatigiissummi maleruagassat tunngavigalugit– assartuussinermi allakkiat, poortuusersuutinik biilinillu il.il. akuersissuteqarnissaq, aquttut ilinniartitaanerat aammausinik navianartunik assartuussinermik nakkutiginninneq pillugit aalajangersakkat.

Inatsisit Danmarkimut atuuttutUranimik piiaanerup kingunerisaanik imaatigut assartuussinermut immikkut piumasaqaatit arlaqarput,Imarsiornermut aqutsisoqarfiup imaani inuit inuunerannut isumannaallisaaneq pillugu Nunani tamalaaniisumaqatigiissutip, SOLAS-imi isumaqatigiissutip, malitsigisaanik Kalaallit Nunaanni umiarsualivinni naalagaaffiupnakkutiginninneranut ilaasussaasunik. SOLAS-imut isumaqatigiissummi umiarsuarmik assartuussineqmaleruagassiivigineqarpoq aammalu maleruagassanik immikkuullarissunik arlalinnik usinik navianartunik,ilanngullugu urani, umiarsuarmik assartuussinermut atuuttunik imaqarluni.Kalaallit Nunaanni imaatigut niuernermik tunngaveqartumik angallannerup annertusiartornerani, tassani ilaalluniqinngornernik ulorianartunik akulinnik umiarsuarmik aallarussinissaq siunertaralugu, aammattaaq umiarsuitsumiiffimmut tikittartussat nakkutigineqarnerat sukannernerulersussaavoq. Tamanna ilaatigut umiarsuarniknaleqquttunik atuisarneq pillugu suliffeqarfinnut umiarsuarmik aallarussisarnissamik pilersaaruteqartunutsuleriaasissanut piumasaqaateqarnikkut pissaaq, ilaatigullu umiarsuarnik nunanit allaneersunik tikittunikoqartussaasut ornigullutik misissuisarneratigut pissalluni, tassalu umiarsualivimmi naalagaaffiupnakkutiginninneranik taaneqartartoq.

SOLAS-imi isumaqatigiissut danskit inatsisaanni nalunaarut nr. 386, 27. april 2012-imeersoq aqqutigaluguatuutsinneqarpoq; Imarsiornermut aqutsisoqarfimmit nalunaarutit B, umiarsuit sananeqarnerat atortuilu il.il. pillugitteknikkikkut peqqussut (”The International Convention for the Safety of life at Sea (SOLAS), 1974 as amended”piviusunngortinneqarnera) aammalu danskit kalaallillu umiarsuaannut kiisalu umiarsuarnut nunanit allaneersunutDanmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni umiarsuarnut tikittunut atuulluni. Taamaalilluni nalunaarut KalaallitNunaannut atorneqarpoq. Aammattaaq Nunani tamalaani Imaani inatsisinut isumaqatigiissutipkillissalersorneqarnerata ataani umiarsuit nunanit allaneersut danskit aamma kalaallit imartaanniaqqusaaarnerminni aamma ilaatinneqarput.SOLAS-imi oqaasertaliussat nalunaarummut ilanngussatut, immikkoortoq I-miit X-imut, piviusunngortinneqarput.Immikkoortoq VII-mi usinik navianartunik assartuussinermut maleruagassat aalajangersarneqarput, ilanngulluguusit qinngornernik ulorianartunik sunniisinnaasut.Atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik pingasunik suussusilinnik imaatigut assartuussinermutmaleruagassiineq pillugu takussutissianngorlugu tassaasinnaapput:– Usit poortorsimasut annikitsumik qinngornernik ulorianartunik sunniisinnaasusillit (qullorsinnaanngitsut), usiniknavianartunik assartuussinermut nunani tamalaani nalunaaqutsiussaq malillugu poortorneqartussatassartorneqartussallu, (International Maritime Dangerous Goods Code - IMDG-Code)– Usit manngertut poortuusersorneqanngitsut annikitsumik qinngornernik ulorianartunik sunniisinnaassusillit(qullorsinnaanngitsut) poortorneqaratik usinik navianartunik manngertutut iluseqartunik poortorneqanngitsunik(tassalu toqqaannartumik lastimi usilersuunneqartussat soorlu assersuutigalugu karritut) assartuussinermutnunani tamalaani nalunaaqutsiussaq malillugu assartorneqartussat (International Maritime Solid Bulk CargoesCode - IMSBC-Code), kiisalu– Atomip nukinganik ikummatissiat qinngorfigitissimasut, plutonium aamma eqqagassat annertuumikqinngornernik ulorianartunik akoqartut (qullorsinnaasut) poortuusersorsimasut, IMDG-Code-miaalajangersarneqartutut usinut navianartunut poortuusersorsimasunut maleruagassanut ilassutigalugu, atomipnukinganik ikummatissanik qinngorfigitissimasunik, plutonium-imik aamma eqqagassanik annertuumikqinngornernik ulorianartunik akoqartunik poortuusersorsimasunik umiarsuarni isumannaatsumikassartuussinermut nunani tamalaani nalunaaqutsiussaq malillugu assartorneqartussat (International Code for theSafe Carriage of Packaged Irradiated Nuclear Fuel, Plutonium and High-Level Radioactive Wastes on board Ships- INF-Code).

8.5 AvatangiisitNunami avatangiisinut aamma Kalaallit Nunaata imartaani imaani avatangiisinut, tassalu killeqarfimmit sømilitpingasut tikillugit aalajangiisinnaatitaaffik Kalaallit Nunaannit tiguneqareersimavoq. Suliassaqarfinni taaneqartuniaatsitassarsiorluni ingerlatani avatangiisinut maleruagassiinerit Kalaallit Nunaanni aatsitassanut inatsitnaapertorlugu ingerlanneqarput. Kalaallit Nunaata imartaata avataani imaani avatangiisinut tunngasut danskitaalajangiisinnaatitaaffianniippoq. Kisiannili Kalaallit Nunaannut imaani avatangiisinut peqqussummiaalajangersarneqarpoq, suliaqarnernut Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqaarnissamut, misissuinissamutpiiaanissamullu akuersissutini pineqartunut ilaasunut oqartussaasut piginnaatitaanerat suliassaalu, aatsitassanutikummatissanullu inatsit naapertorlugu Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingelatanut ataatsimoortumikoqartussaasutut suliarinninnerup ilaatut Naalakkersuisunit isumagineqassasoq, takuuk erseqqinnerusumik matumakinguliani immikkoortoq 8.5.1.Aatsitassanut suliassaqarfimmut avatangiisinut aqutsisoqarfik aatsitassarsiorluni ingerlatanut atatilluguavatangiisinik pinngortitamillu illersuinermut oqartussaasuuvoq aammalu suliassaqarfimmi ingerlatsivimmiingerlatsineq aatsitassanut ikummatissanullu inatsit maleruagassallu taanna malillugu aalajangersaneqartuttunngavigalugit ingerlanneqarpoq. Ingerlatsivimmi arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumikilisimatusarnikkut siunnersortit atorneqartarput, ilaatigut DCE-mi Aarhus Universitet-ip ataaniittumi(siusinnerusukkut DMU) aamma Pinngortitaleriffimmi, takuuk aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi § 3aaamma namminersorneq pillugu inatsimmi § 9.Aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi Kalaallit Nunaani avatangiisit aamma aatsitassarsiorluni ingerlatanuttunngatillugu pinngortitamik ingerlatsivimmi aqutsineq pillugit maleruagassani, annertuumik avatangiisinutpinngortitamillu illersuinissamut maleruagassani nalinginnaasuni tunngaviusut assigi tunngavigineqarput,taamaattoq aatsitassarsiornermut ingerlatat pineqarnerisa malitsigisaanik avatangiisinut piumasaqaatiniallaassutaasut sukannernerusullu ilaatillugit, ilanngullugu qularnaveeqqusiissuteqarnissamik pisinnaatitsissummikpigisaqartunut aningaasaqarnikkut piumasaqaateqartoqarsinnaalluni.Aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi suliaqarnermi imaluunniit ingerlatani aatsitassanut ikummatissanulluinatsimmi pineqartunut ilaasuni ajoqusiinernut kinaassusersiunngitsumik akisussaasuuneq pisussaaffiliissutaavoq,takuuk § 92, imm. 1 aamma imm. 4. Aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi kapitali 14-imi avatangiisiniajoqusiinernut atituumik nassuiarneqartumik, taamaalillunilu silap pissusaanut pinngortitamullu mingutsitsineritajoqusiinerillu ilaatinneqarlutik, kinaassusersiunngitsumik akisussaasuuneq aamma saliinissamik pisussaaffeqarneqpisussaaffiliissutaavoq. Kinaassusersiunngitsumik akisussaasuunerup malitsigisaanik akisussaasuusoq saliinissamutpisussaaffeqarpoq aammalu tamatumunnga suna pissutaanersoq apeqqutaatinnagu ajoqusiinernut akisussaasuulluni.Kalaallit Nunaata nalinginnaasumik avatangiisinut aalajangiisinnaatitaaffimmik tigusinerani atomip nukinganutsuliassaqarfimmi inatsisit immikkuullarissut, danskit aalajangiisinnaatitaaffianiiginnartut, ilaatinneqanngillat25.Pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik misissuinermik piiaanermillu maleruagassiineq KalaallitNunaanni avatangiisinut inatsimmi nalinginnaasumi imaluunniit Kalaallit Nunaannut avatangiisinutaalajangiisinnaatitaaffiup tunniunneqarnera pillugu inatsimmi ilaatitsinnginnermut aalajangersakkani pineqartunutilaanngilaq. Taanna Kalaallit Nunaani aatsitassanut inatsisip atuuttup ataaniippoq.

8.5.1 Imaani avatangiisinik illersuineqInatsisit Danmarkimut atuuttutImaani avatangiisinik illersuineq imaani avatangiisinut inatsimmi, inatsimmut nalunaarummi nr. 963, 3. juli2013-imeersumi kingusinnerusukkut allannguuteqartumi, maleruagasiivigineqarpoq. Imaani avatangiisinutinatsimmi danskit imaani akisussaaffiat aamma imaani aningaasarsiornermut killeqarfik ilaavoq. Inatsit danskitumiarsuaannut tamaginnut atuuppoq, apeqqutaanani taakkua danskit imartaaniinnersut taamaannginnersorluunniit.Umiarsuarnut nunanit allaneersunut imaani aningaasarsiornermut killeqarfimmiittunut tunngatillugueqqumaffigineqassaaq, inatsit nunani tamalaani inatsisinut naapertuuppat aatsaat atorneqarsinnaammat.Imaani avatangiisinut inatsimmi umiarsuit, timmisartut, sinerissap avataani suliffiliat aamma imaani ruujoritaqqusersuutit maleruagassiivigineqarput. Inatsimmi ilaatigut MARPOL-imi isumaqatigiissut (umiarsuarnitmingutsitsinissamik pitsaaliuinissamut isumaqatigiissut) Danmarkimi atuutsinneqalerpoq. Inatsimmut ilanngussaq2-imi akuutissat kivisitsinermi immap naqqaniittuni annikitsuinnaasussat aammalu katersuunneri pingaaruteqaratikannikitsuinnaasussat arlallit taaneqarput, aammalu ilanngussami imm. 19-imi taaneqarpoq ”Eqqagassatqinngornernik ulorianartunik akullit imaluunniit akuutissat qinngornernik ulorianartunik akullit allat.”Umiarsuarni usit navianartut imaluunniit mingutsitsisartut pillugit paasissutissanik nalunaarutiginnittarneq pillugunalunaarut nr. 1349, 15. december 2011-imeersoq, imaani avatangiisinut inatsit tunngavigaluguaalajangersarneqarpoq. Nalunaarummi allassimavoq, akuutissat INF-mi nalunaaqutsersuummi26(umiarsuarnipuussani atomip nukinganik ikummatissanik qinngorfigitissimasunik, plutonium-imik aamma eqqagassanikannertuumik qinngornernik ulorianartunik akulinnik isumannaatsumik assartuussinissamut nunani tamalaaninalunaaqutsersuutaasoq) ilaasut nalunaarutigineqassasut.Usit navianartut pillugit umiarsuarnit nalunaarutiginneriaaseq SOUNDREP aqqutigalugu paasissutissaniknalunaarutiginnittarneq pillugu nalunaarut nr. 1355, 20. december 2011-imeersoq, Øresund aqqusaarlugu usiniknavianartunik nalunaarutiginninnissamut immikkut maleruagassanik imaqarpoq.Imaani avatangiisinik illersuinissaq pillugu inatsit naapertorlugu nalunaarutiginnittarneq pillugu nalunaarummi nr. 573,18. juni 2008-imeersumi, inatsimmut akerliusumik imaarsisarnermik imaluunniit kivisitsisarnermik SøværnetsOperative Kommando-mut nalunaarutiginnittarnissaq malittarisassiuunneqarpoq. Tassani qinngornernikulorianartunik akoqartut ilaatinneqarput. Imaani avatangiisinut inatsit malillugu kommunalbestyrelsi sinerissaniisaterinissamut upalungaarsimanermut pilersaarutinik suliaqartussaavoq.

Inatsisit Kalaallit Nunaannut atuuttutDanskit imaani avatangiisinut inatsisaat kunngip peqqussutaatigut nr. 1035, 22. april 2004-imeersukkut KalaallitNunaannut atuutsinneqalerpoq, Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkuullarissut pisariaqarfiisitutallaassuteqartinneqarluni aammalu Kalaallit Nunaata imartaata avataaniittoq sumiiffik ilaatinneqarluni.Assersuutigalugu imaani avatangiisinut inatsimmi ilanngussaq 2 Kalaallit Nunaannut atuutinngilaq, kisianninalinginnaasumik naliliisoqarluni, danskit imaani avatangiisinut inatsisaata aamma Kalaallit Nunaannut peqqussutipassigiinngissutai, pissutsinik toqqaannartumik imaluunniit toqqaanngitsumik qinngornernik ulorianartunik akulinnutattuumassuteqartunik naleqquttumik maleruagassiinissamut periarfissanik killiliinngitsut.Peqqussummi § 2, imm. 1 malillugu atuuppoq ”suliaqarnernut Kalaallit Nunaanni aatsitassanikmisissueqqaarnissamut, misissuinissamut piiaanissamullu akuersissummi pineqartunut ilaasunut, ilanngullugitikummatissiassat, oqatussaasut piginnaatitaaffii aamma suliassat inatsit naapertorlugu isumagineqassapput, tassanipineqaratik Kalaallit Nunaanni aatsitassanut inatsit (aatsitassanut ikummatissanullu inatsit) aamma nunavittamutinatsit naapertorlugit Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorluni ingerlatanut oqartussaasutut suliarinninnerupataatsimoortup ilaatut Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut inatsit naapertorlugu maleruagassanikaalajangersaanissamut piginnaatitaaffii”. Taamaattoq imm. 2-imi allassimavoq Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisuttamanna malillugu inatsimmi imaluunniit maleruagassani inatsit naapertorlugu aalajangersarneqarsimasuniaalajangersakkat, tamanna nunani tamalaani isumaqatigiissutinut akerliusimanngippat, saneqqussinnaagaat.

Aatsitassanut ikummatissanullu inatsit naapertorlugu (§ 9, imm. 3) piginnaatitaaffiit imaani avatangiisinut danskitinatsisaanni aalajangersagaasut Aatsitassanut oqartussaasup Naalakkersuisut sinnerlugit atuuffigai, takuuk matumasiuliani nassuiaatit. Aningaasartuutit akilerneqarnissaat qulakkeerniarlugu saliinissamut pisussaaffinnut il.il.tunngatillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartumit annertoorujussuarnik aningaasaqarnikkutqularnaveeqqisiissuteqarnissamik sillimmasiissuteqarnissamillu Naalakkersuisut piumasaqaateqartartut,Aatsitassanut oqartussaasup ilisimatitsissutigaa.Nalunaarut nr. 573, 18. juni 2008-imeersoq Kalaallit Nunaannut atuutinngilaq, pissutigalugu taanna KalaallitNunaannut atuutsinneqalersimannginnami, takuuk nalunaarummi § 16, imm. 3. peqatigisaanik § 16, imm. 3-imiallassimavoq ”imaani avatangiisinik illersuinissaq pillugu inatsit naapertorlugu nalunaaruteqartarnissaq pillugunalunaarutip Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalernissaa pillugu nalunaarut nr. 29, 9. januar 1999-imeersoq”,nalunaarummik nr. 771, 24. oktober 1998-imeersumik Kalaallit Nunaannut atuutilersitsisoq, nalunaarutip nr. 573, 18.juni 2008-imeersup Kalaallit Nunaannut avatangiisinut ministerimit atuutsinneqalernissaata tungaanut,atuutiinnassasoq.Taamaalilluni imaani avatangiisinik illersuinissaq pillugu inatsit naapertorlugu nalunaaruteqartarnissaq pillugunalunaarut nr. 771, 24. oktober 1998-imeersoq suli Kalaallit Nunaannut atuuppoq. Nalunaarummi Kalaallit Nunaataaalisarnermut akisussaaffeqarfia – Kalaallit Nunaata imaani akisussaaffeqarfiata avataani – umiarsuup naalagaanitimaluunniit imaani suliffeqarfimmi pisortamit nalunaarutiginninneq Kalaallit Nunaanni Rigsombudsmandimutingerlanneqassasoq malittarisassiuunneqarpoq. Nalunaarutiginninneq ilaatigut imaarsinermi imaluunniitimaarsinissamik navianartorsiornermi imaluunniit akuutissanik ajoqusiisartunik kuutsitsisoornermi pissaaq,ilanngullugit akuutissat usinik navianartunik assartuussinermut nunani tamalaani nalunaaqutsiussami IMO-mitsaqqummersinneqartumi imaani mingutsitsisartutut paasineqartut.Umiarsuarni usit navianartut imaluunniit mingutsitsisartut pillugit paasissutissanik nalunaarutiginnittarneq pillugunalunaarut nr. 1349, 15. december 2011-imeersoq Kalaallit Nunaannut atuutinngilaq, kisianni taamaakkaluartoqassersuutigalugu Kalaallit Nunaannit Danmarkimut uranimik umiarsuarmik assartuussisoqassagaluarpatapingaaruteqarluni, pissutigalugu taamaattoqarpat Safe Sea Net-imik taaneqartartoq aqqutigalugunalunaarutiginnittoqartussaammat. Nunat allat EU-mi ilaasortaasut assigusunik maleruagassaqarput, taamaattumiktaamatuttaaq assersuutigalugu Kalaallit Nunaanniit Frankrig-imut uranimik umiarsuarmik angallassinerminalunaarutiginninneq pisussaalluni.Kalaallit Nunaata imaani akisussaaffeqarfianut (3 sømil-it iluanni) imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pilluguInatsisartut peqqussutaat nr. 4, 3. november 1994-imeersoq kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartoqatuuppoq.Peqqussummi § 6 naapertorlugu, imaani avatangiisinut peqqussummi aalajangersakkamut naapertuuttumikatuuppoq “Kalaallit Nunaata imartaani avatangiisinik illersuinissaq siunertaralugu malittarisassanikaalajangersaaneq kiisalu pisuussutinik uumaatsunik misissueqqaarnernut, ujarlernernut atuinermullu atatilluguavatangiisinut pingaaruteqartumik aaqqiisarnerit nakkutilliinerlu, matumani aatsitassat ilanngullugit, peqqussummimatumani ilaatinneqanngillat, ingerlatanilli taamaattunik ingerlatsinissamut pisinnaatsisinermutakuersissuteqarnermulluunniit atatillugu inatsisit manna tikillugu atorneqartut tunngavigalugit pisassalluni, kiisalusuliassat taakku oqartussanit ataatsimut suliarineqarnerannut ilaatillugu pisassalluni”.Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu nalunaarutinik aalajangersaasoqanngilaq.

Akuutissanut uumaatsunut inatsimmi immikkut akuutissat aamma tunisassiat uumaatsutmaleruagassiuiffigineqarput, aammalu siunertaasumi allassimasutut akuutissat uumaatsut tunisassiallukaaviiaarfinni ingerlaarfiini: akuutissat tunisassiallu taakkua sananeqarnerannit, suliffeqarfinni angerlarsimaffinniluuninngasuutigineqarnerannut atorneqarnerannullu, inaarutaasumik eqqagassatut suujunnaarsinneqarnerannut,immikkoortuni tamaginni peqqinnissamut navianartoqarnissaata aamma avatangiisinik ajoqusiinissappitsaaliortinneqarnissaa pingaartinneqarpoq.Qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuineq il.il. pillugit inatsit 1953-imeersoq akuutissanut uumaatsunutinatsimmisuullu atuuffissaqartinneqarpoq. Inatsimmi tassani § 1-imi sananermi, eqqussinermi imaluunniitpigisaqarnermi sioqqutsisumik akuersissummik peqarnissaq piumasaqaatigineqarpoq, aammalu inatsimmi tassani §2-imi allassimavoq: ”qinngornernikulorianartunik akulinnik eqqussinermut, sananermut, atuinermut,uninngasuuteqarnermut, assartuussinermut aamma suujunnaarsitsinermut atatillugu isumannaallisaanermutiliuusassanut pisariaqartunut tunngatillugu aalajangersakkanik suliaqarnissamut nunami namminermi aammaineqarnermut ministeri piginnaatinneqarpoq”.Inatsisinik atuinissamut tunngaviusoq lex specialis aallaavigalugu, tassalu inatsit pisumut aalajangersimasumuttunngassuteqartoq, suliassaqarfimmut ataatsimut tunngatillugu inatsimmit nalinginnaasumit salliusussaasoq,Avatangiisinut ministereqarfiup paasinninnera malillugu, qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuineq il.il. pillugitinatsit (qinngornernut ulorianartunut inatsit) tassunga atasunik nalunaarutinik ilaqartoq inatsisinit allanit salliussaaq,tassani aamma ilaalluni akuutissanut uumaatsunut inatsit. Qinngornernut ulorianartunut inatsisip aammaakuutissanut uumaatsunut inatsisip akornanni assigiittoqarneranut, taamaattumillu akuutissanut uumaatsunutinatsit nalinginnaasumik saneqqunneqartussaasoq assersuutissanik nassaarniarneq ajornakusoorpoq.Akuutissanut uumaatsunut inatsimmi § 7 malillugu atuuppoq, aalajangersakkat inatsisit allat malillugit akuutissanutakuukkanullu aamma nioqqutissanut akuutissanik imaluunniit akuukkanik akoqartunut imaluunniit pitaasartunutatuuttut, akuutissanut umaatsunut inatsimmut taarsiullugit atorneqassasut. Tamanna isumaqarpoq akuutissamut,tunisassiamut imaluunniit nioqqutissamut aalajangersimasumut inatsisini allani peqqinnissamutnavianartoqarnissaata imaluunniit akuutissanik uumaatsunik peqquteqartumik avatangiisinut ajoqusiisoqarnissaatanalinginnaasumik pitsaaliorneqarnissaa siunertaralugu maleruagassiinissamik pisariaqartitsineqisummerfigineqarsimasoq oqartoqarsinnaasimanngippat, akuutissanut uumaatsunut inatsit malillugu maleruagassatnalinginnaasut atorneqassasut.

Inatsisit Kalaallit Nunaannut atuuttutKalaallit Nunaanni suliassaqarfik ilaatigut uuliakunik akuutissanillu eqqagassat pillugit NamminersornerullutikOqartussat nalunaarutaat nr. 29, 17. september 1993-imeersumi, kiisalu suliffeqarfiit mingutsitsivallaartut il.il.avatangiisinut tunngatillugu akuersissuteqarfigineqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussatnalunaarutaat nr. 11, 20. august 2004-imeersumi27maleruagassiivigineqarpoq.Qinngornernik ulorianartunut akulinnut tunngatillugu aatsitassarsiornermi ingerlatat aatsitassanutikummatissanullu inatsimmi maleruagasiivigineqarput. Peqqinnissamut navianartoqarnissaata, pisariaqanngitsumikavatangiisinut sunniinissamut aamma avatangiisinik ajoqusiinissamut pitsaaliuinissaq siunertaralugu, ingerlatanutaatsitassanut ikummatissanullu inatsit malillugu akuersissummi tunniuneqarsimasumi pineqartunut ilaasunutaalajangersakkanik aamma atugassarititaasussanik aalajangersaasoqarsinnaavoq. Taamaalilluni qinngornernikulorianartunik akulinnik eqqussinermut, sananermut, atuinermut, uninngasuuteqarnermut, assartuussinermutsuujunnaarsitsinermullu il.il. atatillugu immikkut killilersuisunik isumannaallisaanermut iliuusissanut tunngatillugu,aatsitassanut ikummatissanullu inatsit malillugu aalajangiisoqarsinnaavoq. Tamanna pillugu aalajangersakkatatugassarititaasussallu akuersissutini aamma ingerlatanik akuersissuteqarnermi aatsitassanut ikummatissanulluinatsit malillugu tunniunneqartuni aalajangersaasoqarsinnaavoq.

8.5.3 Imeqarfinnut avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatitaamma kuunnut, tatsinut imaluunniit imaanut akuutissanikmingutsitsisartunik kuutsitsinermut piumasaqaatit.Inatsisit Danmarkimut atuuttutImeqarfinnut avatangiisini pitsaassusissanut piumasaqaatit aamma kuunnut, tatsinut imaluuniit imaanutakuutissanik mingutsitsisartunik kuutsitsinissamut piumasaqaatit nalunaarummi nr. 1022 af 25/08/2010- imeersumimaleruagassiivigineqarput aammalu avatangiisinik illersuinissamut inatsit malillugu aalajangersaavigineqarlutik.Nalunaarummi kuunnut, tatsinut imaluunniit imaanut akuutissanik mingutsitsisartunik kuutsitsinissamutakuersissuteqartarnermut aamma pissutsinik toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik kuunnut, tatsinutimaluunniit imaanut akuutissanik mingutsitsisartunik akuliutsitsinermik malitseqartunut akuersissuteqartarnermutmaleruagassat aalajangersarneqarput.Aammattaaq nalunaarummi imeqarfinnut avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatit aamma kuunnut, tatsinutimaluunniit imaanut akuutissanik mingutsitsisartunik28kuutsitsinissamut piumasaqaatit aalajangersarneqarput.Avatangiisinut oqartussaasut akuersissutini aamma akuersissuteqarnerni atugassarititaasussanikaalajangersaanerminni, imeqarfinnut avatangiisit pitsaassusissaannut piumasaqaatit malinneqarnissaatqulakkiissavaat.

Inatsisit Kalaallit Nunaannut atuuttutImeqarfiit qanitaanni aatsitassarsiorluni ingerlatanut atatillugu piumasaqaatit immikkut killilersuiffiusut suutpiumasaqaatigineqassanersut Kalaallit Nunaanni aatsitassanut oqartussat aalajangertussaavaat. Ingerlataniakuersissummi aatsitassanut ikummatissanullu inatsit malillugu tunniunneqartumi pineqartunut ilaasuni,akuutissanik imermi tarajulimmi aamma tarajoqanngitsumi mingutsitsisinnaasunik, ilanngullugit qinngornernikulorianartunik akullit, kuutsitsinissamik pitsaaliunermut piffissami pineqartumi teknikki suleriaaserlupissarsiarineqarsinnaasut pitsaanerpaat atorneqassasut, akuersissutini aamma akuersissuteqarnerniatugassarititaasussanik aalajangersaanermi qulakkeerneqassaaq.Annertuumik Kalaallit Nunaanni pinngortitamik avatangiisinillu allanngutsaaliuinissamut aalajangersakkatmalinneqarput, ilaatigut avatangiisinik allanngutsaaliuinissamut Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 22. november2011-imeersoq tassunga atasunik nalunaarutitaqartoq. Inatsimmi akuutissanik imermi tarajulimmi aammatarajoqanngitsumi mingutsitsisinnaasunik kuutsitsineq maleruagassiivigineqarpoq. Aallaaviatigut akuutissanikmingutsitsisartunik kuutsitsisoqaqqusaanngilaq. Taamaattorli Naalakkersuisut kuutsitsinissamut akuersissummiktunniussisinnaapput aammalu tamatumunnga atugassarititaasussanik aalajangersaasinnaallutik. Avatangiisinutinatsimmi akuutissanut qinngornernik ulorianartunik akulinnut tunngatillugu avatangiisit pitsaassusissaannutpiumasaqaatinik immikkuullarissunik aalajangersaasoqanngilaq, pissutigalugu atomip nukinganut suliassaqarfik1988-imi avatangiisinut suliassaqarfiup tiguneqarnerani ilaatinneqanngimmat.Inatsisartut inatsisaanni nr. 9/2011-imi § 4 malillugu atuuppoq, “Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunngapingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaanut suliat ilaatinneqartut pillugit maleruagassanik aalajangersaasarneritInatsisartut inatsisaannut ilaatinneqanngillat”.

Immikkoortumut inerniliineqKalaallit Nunaata nunami aamma imaani 3 sømilinut killeqarfik tikillugu avatangiisinut suliassaqarfik tigoreerpaaaammalu danskit inatsisai sumiiffinnut taakkununnga atuutinngillat. Imaani avatangiisit 3 sømilimut killeqarfiupavataaniittut danskit aalajangiisinnaatitaaffianniipput. Taamaattoq danskit imaani avatangiisinut inatsisaanniaalajangersakkat tunngavigalugit, suliaqarnernut Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqaarnissamut,misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutini pineqartunut ilaasunut oqartussaasut piginnaatitaaffii suliassaalu,aatsitassanut ikummatissanullu inatsit naapertorlugu ataatsimoortumik oqartussaasut suliarinninnerannutilaatillugu Naalakkersuisunit isumagineqarput. Uranimik piiaanerup avatangiisinut peqqinnissakkullusunniuteqarsinnaanera eqqarsaatigalugu isumaliutersuutigineqartariaqarpoq, Kalaallit Nunaannimaleruagassiinikkut imaluunniit inatsisitigut suliniutinik annertunerusunik pisariaqartitsisoqarsimasinnaanersoq.Pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik misissuinermik piiaanermillu maleruagassiineq KalaallitNunaanni avatangiisinut inatsimmi nalinginnaasumik atuuttumi pineqartunut ilaanngilaq, pissutigalugu taannaKalaallit Nunaanni aatsitassanut inatsimmi atuuttumi inissisimammat.Suliassaqarfinni Namminersorlutik Oqartussat aalajangiisinnaatitaaffianniittuni pinngoqqaatinik qinngornernikulorianartunik akulinnik piiaanermut atatillugu avatangiisinik illersuinermut tunngatillugu immikkut maleruagassataamma maleruagassiinermik suliniuteqarneq, Kalaallit Nunaanni aatsitassanut ikummatissanullu inatsit tunngavigalugusuliarineqassaaq maleruagassinneqassallunilu. Aatsitassanut ikummatissanullu inatsit inatsisaavoq immersugassaq,taannalu malillugu akuersissutini aamma akuersissuteqarnerni aatsitassarsiorluni ingerlatanik pinngoqqaatinikqinngornernik ulorianartunik akulinnik ilaatitsiviusunik suliaqarneq pillugu nunani tamalaani suleriaatsitpitsaanerpaat malillugit aalajangersakkanik erseqqinnerusunik aalajangersaasoqarsinnaavoq. Taamaattoqatugassarititaasussanik taamaattunik aalajangersaaneq Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanniaalajangiisinnaatitaaffiup agguataarsimaneranut naapertuutissaaq, taanna malillugu assersuutigalugu naammattumikoqartussaasut periaasiannik pilersitsinermigut naalagaaffiup inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillunaammassineqarsimanissaat qulakkeertussaallugu.

8.6 EqikkaaneqSuliassaqarfinni siaruartitsinnginnissaq aamma avammut annissuinermik nakkutiginninneq, safeguards,isumannaallisaaneq (qinngornernut illersuinermut (peqqinnissaq aamma nalinginnaasumik sulinermutavatangiisinut), atomip nukinganut sillimaniarnermut, aamma atomip nukinganut upalungaarsimanermutagguarlugu), kiisalu assartuussineq aamma avatangiisit, Danmarkimut tunngatillugu EU-mut inatsisittoqqaannartumik Danmarkimut atuunneranni imaluunniit nunani tamalaani aamma nunami namminermi danskitinatsisaattut iluseqartunik annertoorujussuarmik inatsiseqarpoq maleruagassiisoqarlunilu. Inatsisit taakkuaannikitsuinnarmik aamma Kalaallit Nunaannut atuupput, ilaatigut EU-mi inatsisit Kalaallit Nunaannutatuutinnginnerisa malitsigisaanik, ilaatigullu suliassaqarfiit arlallit Kalaallit Nunaannit akisussaaffigine-qalersimammata. Kalaallit Nunaannut tunngatillugu inatsit qitiulluinnartoq tassaavoq aatsitassanutikummatissanullu inatsit, suliassaqarfinnut ataasiakkaanut sukumiisuunngitsumik maleruagassiiviusoq.Annikitsuinnarmik immikkut Kalaallit Nunaanni inatsisinik attuumassuteqartunik peqarpoq.Siaruartitsinnginnissamut aamma avammut annissuinermik nakkutiginninnermuttunngatillugu Danmarkimiallaffissornikkut periaatsimik annertoorujussuarmik EU-mi aamma Danmarkimi maleruagassiinermiktunngaveqartumik pilersitsisoqarsimavoq. Kalaallit Nunaat suliassaqarfimmi EU-mi aamma Danmarkimimaleruagassiinermi pineqartunut ilaanngilaq, kisiannili suliassaqarfimmi nunani tamalaani pisussaaffinni KalaallitNunaannut atuuttuni pineqartunut ilaalluni. Taamaattumik Kalaallit Nunaannut tunngatillugu nunani tamalaanipisussaaffiit qanoq atuutsinneqalissanersut isumaliutersuutiginissaa pisariaqartinneqarpoq.IAEA·mi safeguards·inutperiaatsimuttunngatillugu taamatuttaaq atuuppoq, maannakkorpiaq Kalaallit Nunaannut allaffissornikkutperiaatsimik soqanngitsoq. Taamaattumik tamanna qanoq iliorluni pilersinneqarsinnaanersoqisumaliutersuutiginissaa pisariaqartinneqarpoq.Suliassaqarfimmutqinngornernut illersuineq(peqqinnissaq) maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni qinngornernutillersuinermut inatsimmik immikkut soqanngilaq imaluunniit tamatuminnga iliuuseqarfiginninnissamutallaffissornikkut periaatsimik soqarani.Atomip nukinganut sillimaniarneqaatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermutingerlatanullu tassunga atasunut tunngatillugu isumaqatigiissutissatut siunnersuutaasoq naapertorlugu kalaallitaalajangiisinnaatitaaffeqarfigissavaat, takuuk immikkoortoq 8.3.2, taamaattumillu suliassaqarfik aatsitassanutikummatissanullu inatsit aqqutigalugu maleruagasiivigineqarsinnaassaaq.Upalungaarsimanermuttunngatilluguatomip nukinganut upalungaarsimaneq naalagaaffiup susassaqarfigaa. Upalungaarsimanermi suliassat allat KalaallitNunaanni suliassaqarfinnut oqartussaasuniipput tamatumalu saniatigut upalungaarsimanerup ilaiattuumassuteqartut aalajangersimasut, pisinnaatitsissummik pigisaqartup kalaallit oqartussaasuiattuumassuteqartut suleqatigalugit upalungaarsimanermut pilersaarutini ilanngutissagai takorloorneqarsinnaavoq.Assartuussinermut suliassaqarfimmut tunngatillugu aalajangiisinnaatitaaffik Kalaallit Nunaannittiguneqarsimanngilaq. Maleruagassiineq pisariaqartoq inississimasutut isigineqarpoq, ilanngullugu umiarsualivinninaalagaaffiup nakkutiginninneranut tunngatillugu.Avatangiisinut suliassaqarfimmuttunngatillugu nunami aamma Kalaallit Nunaata imartaani, tassalu killeqarfimmit 3sømilit tikillugit, imaani avatangiisinut suliassaqarfimmi aalajangiisinnaatitaaffik Kalaallit Nunaataakisussaaffigilersimavaa. Suliassaqarfinni taaneqartuni aatsitassarsiorluni ingelatanik avatangiisinutmaleruagassiineq Kalaallit Nunaanni aatsitassanut inatsit naapertorlugu ingerlanneqarpoq. Kalaallit Nunaataimartaata avataani imaani avatangiisinut suliassaqarfik danskit aalajangiisinnaatitaaffianiippoq. Kisiannili KalaallitNunaannut imaani avatangiisinut peqqussummi aalajangersarneqarpoq, suliaqarnermut Kalaallit Nunaanniaatsitassanik misissueqqaarnissamut, misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutini pineqartunut ilaasunioqartusaasut piginnaatitaaffii suliassaalu, aatsitassanut ikummatissanullu inatsit naapertorlugu Kalaallit Nunaanniaatsitassarsiorluni ingerlatanut oqartussaasutut suliarinninnermut ataatsimoortumut ilaatillugut Naalakkersuisunitisumagineqassasoq.

Oqartussaasut suliassaataamma isumalluutinuttunngatillugu ilimanaataasutDanskit imaluunniit kalaallit oqartussaasui arlaannaalluunniit uranimik piiaanermik avammullu annissuinermikmisilittagaqanngillat, suliassat suut taamaalillunilu isumalluutissat atorneqartussat qanoq ittut Kalaallit Nunaanniuranimik piiaanermut avammullu annissuinermut malittaasinnaanersut pillugu aalajangersimasumik naliliinissamuttunngavissatut atorneqarsinnaasumik soqanngilaq. Taamaattumik missiliuinerit tamarmik annertuumiknalorninartortaqartussaapput.Uranimik peqarfik naalagaaffeqatigiinnerup iluani sumiluunniit inissisimasoq, aammaDanmarkimiusinnaasoq, takorluuineq aallaavigalugu qanoq naleqqutsiginersoq, oqartussaasut suliassaannik aammaisumalluutinik atuisariaqarnermut tungatillugu naliliinermut aallaaviuvoq.Tamaaliortoqarpoq danskit aamma kalaallitoqartussaasuisa akornanni suliassanik agguataarinninneq qanoq ikkaluarpalluunniit suliassat aamma isumalluutinikatuineq aallaaviatigut assigiittussaanerannik takorluuineq aallaavigalugu, oqartusaasut suliassaannut isumalluutinilluatuinissamut tamarmiusumut tunngatillugu danskit oqartusaasuisa attuumassuteqartut pitsaanerpaamik naliliineratpissarsiariniarlugu.Suliassat aamma isumalluutinik atuinissaq danskit oqartussaasuisa naliliinerattut annertutigitillugu toqqaannartumikKalaallit Nunaannut tunngatillugu nuunneqarsinnaassasoq qularnarluinnarpoq. Suliassaqarfinniaalajangiisinnaatitaaffiup Danmarkimiiffiini, Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni aalajangersimasumikisumaqatigiissuteqartoqarsinnaasimanngippat, suliassat isumalluutinillu atuinissaq aamma tassaniittussaavoq.Suliassaqarfinni Kalaallit Nunaata aalajangiisinnaatitaaffimmik tigusivigereersimasaanni suliassat aammaisumalluutinik atuinissaq, dankit oqartussaasuinut immikkut isumaqatigiissusiortoqarsimanngippat, taamatuttaaqKalaallit Nunaanniittussaavoq.

9.1 Nunani allani misilittakkatUranimik piiaanermi avammullu annissuinermi maleruagassiinermut, allaffissornikkut aqutsinermut aammanakkutiginninnermut tunngatillugu, oqartussaasut suliassaannut aningaasartuutaannullu nunat allat misilittagaattoqqaannartumik nuunneqarsinnaanngillat. Safeguard-imi pisussaaffiviusut State System of Accounting and Control-itut qitiusumik inissisimanerup isumagineqarnissaanut atasut isumalluutissatigut ajornartorsiutitai kisiisaisigissagaanni, aammalu nunat tunngaviusumik atortorissaarutinik peqartut isigissagaanni, IAEA-p tungaaniitmissiliorneqarpoq, safeguard-imi pisussaffinnik isumaginninnissamut allaffissornikkut sulisussat nalinginnaasut inuit1-3-iussasut. Safeguard-imi pisussaaffiviusunut aningaasartuutit saniatigut avammut annissuinermiknakkutiginneriaatsimut kiisalu isumannaallisaanermut, isumannaarinissamut, avatangiisinut aamma qinngornernutillersuinermut apeqqutinut tunngatillugu allaffissornikkut nakkutiginninnermut maleruagassiinermulluaningaasartuuteqartoqartussaassaaq. Tamatumunnga aningaasartuutit ataatsimut isigalugumissiliorneqarsinnaanngillat, kisianni ilaatigut tunisassiorfiup sumiiffia, atortorissaarutissatut naatsorsuutigineqartut,inatsisitigut piumasaqaatit aalajangersimasut aamma attaveqaatinik allaffissornermilu periaatsinik pioreersunikatuinissamut periarfissat pillugit paasissutissat immikkuullarissorujussuit arlallit tunngavigalugit tamatumunngaIAEA-mit erseqqinnerusumik naliliinermik pissarsinissaq periarfissaavoq.

Nunat Australien-itut ittut minnerunngitsumillu Canada, tassunga atatillugu nunat taakkua annertoorujussuarmikpiiaanermik avammullu annissuinermik ingerlatsiviunerat, nunat atortorissaarnerujussuat qaffasissorujussuarniksafeguard-imi piumasaqaateqarfiusut, ataatsimut isigalugu pitsaassusissat malinneqartut qaffasissorujussuunerataammalu naalagaaffeqatigiinneranni aaqqissuussaanerat pissutigalugit, annertoorujussuarmiktunuarsimaarnertaqaannartumik, nunanut allanut uuttuutitut atorneqarsinnaapput.Australien-imut pingaarnerpaatigut missiliuinertut taaneqarsinnaavoq, naalagaaffimmi sulisoqarnikkutisumalluutaasut makkununnga taaneqarmata: Assartuussineq: inuit 1-3, avatangiisit: inuit 1-3 aamma suleqatigiitmarluk akornanni isumaqatigiissutinuinnaq isumaqatiginninniarnernut: inuit 2-3. Tassunga ilanngutissapputavammut annissuinermik nakkutiginninnermut tunngatillugu inuit arlallit. Suleqatigiit marluk akornanniisumaqatigiissutit Australien Safeguards and Non-Proliferation Office-mit Australiami nunanut allanutministereqarfiup ataaniittumit isumaqatiginninniutigineqartarput, aammalu missiliorneqarpoq isumaqatigiissutitataasiakkaat tamarmik isumaqatiginninniutigineqarnerat ukiunik 1-2-nik sivisussuseqartartoq.Canada-mut tunngatillugu aningaasartuutit piiaanermut aamma Canadami uraninut reaktorini uranimiksuliarinninnermut tunngasut immikkoortinnissaat ajornarpoq, taamaattumillu kisitsisit annertoorujussuusutnuunneqarsinnaanatik.

9.2 Kalaallit aamma danskit oqartussaasuisaakornanni suleqatigiinneqKalaallit Nunaanni namminersornermut aaqqissuussami pingaaruteqartoq tassaavoq, Namminersorlutik Oqartussataatsitassanut suliassaqarfimmi oqartussaasutut sulinissamik isumaginninnissamut danskit ilisimatusarnermutsullissiviinit siunnersorneqartarnerup ikiorneqartarnerullu ingerlaannarnissaata qulakkeernissaa. Taamaalilluninaminersorneq pillugu inatsimmi § 9-mi aalajangersarneqarpoq, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussataatsitassanut suliassaqarfimmik tigusineranni danskit naalakkersuisuisa qulakkiissagaat, NamminersorlutikOqartussat aatsitassanut suliassaqarfimmi atugassaannik akiliuteqarnikkut siunnersuinermik allatullu suliassanikisumaginninnermik sullissisoqassasoq. Inatsimmi tunngavissaritinneqarpoq danskit naalakkersuisui aammaNamminersorlutik Oqartussat tamanna pillugu isumaqatigiissuteqassasut, aammalu isumaqatigiissummik (-tinik)taamaattumik (-nik) isumaqatigiissuteqartoqareernerani danskit naalakkersuisui akeqanngitsumikilisimatusarnermik Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorluni misissuinermut immikkut attuumassuteqartumikNaalakkersuisunut atugassiissasut.Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmut nassuiaatini nalinginnaasuni (immikkoortoq 5.3.6)aatsitassanut suliassaqarfimmi kalaallit aamma danskit oqartussaasuisa akornanni suleqatigiinnermut tunngatilluguimatut allassimavoq:”Namminersorlutik Oqartussat inatsisissatut siunnersuummi matumani aalajangersakkat malillugit aatsitassanutsuliassaqarfimmik tigusinissasa tungaanut, aatsitassanut suliassaqarfik namminersornerunermut inatsimmi,aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi kiisalu isumaqatigiissutini inatsit manna tunngavigalugu Naalakkersuisutaamma danskit naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiissutigineqarsimasuni imaluunniitisumaqatigiissutigineqarumaartussani maleruagassaqartinneqarpoq, ilanngullugu ”Kalaallit Nunaanni atortussiassataatsitassanit pisunut tunngatillugu ingerlatsineq pillugu Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma danskitnaalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiissut 1. juli 1998-imeersoq”.Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut suliassaqarfimmik tigusinerannut atatillugu, aatsitassanut oqartussaasoqaamma Danmarkimi Avatangiisinut misissuisarfik (DMU) – maannakkut DCE – aatsitassanut suliassaqarfimmiavatangiisinut tunngatillugu siunnersuinermik sullissisarnerup ingerlaannarnissaa pillugu ukiuni tallimaniatuuttussamik isumaqatigiissuteqarput. Taamatuttaaq Aatsitassanut oqartussasoq aamma GEUS sullissivimmiaamma ilisimatusarnermi suliassanik nalinginnaasunik, GEUS-ip maannamut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorlunimisissuinermut attuumassuteqartunut suliarisarsimasaannik, sullissinissaq pillugu ukiuni tallimani atuuttussamikisumaqatigiissuteqarput.Tamatuma saniatigut Namminersorlutik Oqartussat Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut aamma ImarsiornermutAqutsisoqarfimmut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarput, taamaattoq taakkua namminersorneq pilluguinatsimmi § 9-imi maleruagassiinerup avataaniipput.

9.3 Siaruartitsinnginnissaq aammaavammut annissuinermik nakkutiginninneqAvammut annissuinermik nakkutiginninnermi ilaapput maleruagassiinermut tunngatillugu piginnaatitaaffiitpisariaqartut, avammut annissinissamut akuersissutinik itigartitsissutinillu tunniussisarneq, nakkutiginninneqmaleruagassanillu atortitsineq kiisalu peqqusissutaasinnaasut pisariaqartut nalunaarutigisarneri. Ulluinnarnisuliassanik suliarinninnermi ilaapput suleqatini tusarniaanerit aamma suliassanik suliarinnittut ataatsimiittarneri,nunani tamalaani avammut annissuinermik nakkutiginnittartut itigartitsinernut qarasaasiatigut katersiviiniujarlertarnerit aamma amerlasoorsuarnik suujunnaarsitsinissamut sakkussianik siaruartitsinissaqpinngitsoortinniarlugu aamma unammilleqatigiinnermut atugassarititaasut naapertuilluartuunissaatqulakkeerniarlugu nunanik allanik oqaloqateqartarnerit, tunisassianik teknikkikkut nalilersuinerit, akuersissutinik/itigartitsissutinik nalunaaruteqartarneq kiisalu ilanngaaserisutut oqartussaasunik suleqateqarneq. Tassungailanngutissaaq nakkutiginninneq aamma maleruagassanik atortitsineq, ilanngullugu akuersissutinutatugassarititaasut malinneqarnerat qulakkeerniarlugu avammut annissuisartuni nakkutiginnilluni pulaarneq,ilanngaaserisutut oqartussasunut nakkutiginninneq kiisalu maleruagassanik atuuttunik unioqqutitsinermikpasitsaassaqarnermi eqqartuussivinnut suliakkiissutiginnissinnaaneq siunertaralugu politiinut tunniussinissamikisumaliutersuuteqarneq.Taamaalilluni avammut annissuinermik nakkutiginninnermut suliassaqarfimmi oqartussaasut pisussaaffiiarlalipparujussuupput. Danmarkimi Inuussutissarsiornermut Aqutsisoqarfik InuussutissarsiornermutSiuariartortitsinermullu ministereqarfiup ataaniittoq, tunisassianut marloqiusamik atuuffeqartunut avammutannissuinermik nakkutiginninnermut tunngatillugu piginnaasaqartutut oqartussaasuuvoq. SuliassaqarfimmiAqutsisoqarfik oqartussaasunik arlalinnik suleqateqarpoq, ilanngullugu Nunanut allanut ministereqarfiknaalagaaffiup nunani tamalaani avammut annissuinermut nakkutiginnittuini peqataaneranut tunngatillugu kiisalunaalagaaffiup nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkianut, naalagaaffiup isertortumik paasiniaasartuinutmarluusunut, AKILERAARTARNERMUT, Sakkutuut Atortussaannut kiffartuussivimmut kiisalu Uumassusilinnikisumannaarinissamut Upalungaarsimanermullu sullissivimmut akisussaasuusoq.Urani qanoq ittorluunniit Kalaallit Nunaannit avammut annissorneqassanersoq apeqqutaatinnagu,naalagaaffeqatigiinnermi nunani tamalaani pisussaaffiit naapertorlugit, uranimik allanillu qinngornernikulorianartunik akulinnik kiisalu aamma allanik tunisassianik marloqiusamik atuuffeqarsinnaasunik KalaallitNunaanneersunik uranimik piiaanermi ilaasimasinnaasunik – assersuutigalugu imaarsaatit maskiinallu aserorterutitaalajangersimasut – avammut annissuinermik iliuuseqarfiginninnissamut avammut annissuinermiknakkutiginneriaatsimik pilersitsinissaq atuutsitsinissarlu piumasaqaataavoq.Avammut annissuinermik nakkutiginninnermut tunngatillugu nunami namminermi inatsiseqarneq pilluguimmikkoortoq 8.1-imi nassuiarneqartutut, Danmarkimi avammut annissuinermik nakkutiginninnermut maannakkutmaleruagassiineq EU-mi maleruagassaniippoq, Kalaallit Nunaannut atuutinngitsuni. Taamaattumik avammutannissuinermik nakkutiginninnermut atugassanik nutaanik annertuunillu pilersitsinissaq pisariaqartinneqarpoq,tassani ilaassallutik Kalaallit Nunaannut nutaanik inatsisinik peqalernissaq kiisalu sulisutigut piginnaasanik aammaallaffissornikkut periaatsinik pisariaqartunik inerisaanissaq kiisalu uranimik il.il. avammut annissuinissamutakuersissummik qinnuteqaatinik aalajangersimasunik ingerlaavartumik ingerlatsinermik suliarinninnermutatatillugu suleqatigiinnermut suleriaatsit.Inatsisinut tunngaviusorpianik pilersitsinissaq suliassaasoq annertooq pisariusorlu naliliisoqarpoq, aamma nunanitamalaani pisussaaffiit aamma allaffissornikkut aaqqissuussinerit uranimik avammut annissuinermut atatilluguatuuttut eqqarsaatigalugit. Pisussaaffiit taakkua pingaartumik uranimik avammut annissuinermut atuuttutallaffissornikkut aqunneqarnerannut tunngatillugu Danmarkimi misilittakkanik tunngaviusussanik soqanngilaq,taamaattumillu inatsisaalertussat imarisassaasa paasiniarnissaat siunertaralugu misissueqqaarnernik suliaqarnissaqpisariaqartinneqartussaavoq.Aammattaaq isummerfigineqassaaq, maleruagassanut tamanna pillugu Canadami, Australien-imi aamma USA-miatuuttunut assigusumik, uranip saffiugassartaanik suliarineqanngitsumik imaluunniit annikitsumiksuliarineqarsimasumik nakkutiginninnissamut immikkut maleruagassanik aalajangersaasoqassanersoq,taamatuttaaq ilaatigut paasinarsisinneqassaaq Iran-imut aamma Koreamut avannarlermut kiisalu Syrien-imutmarloqiusamik atuuffilinnut suliassaqarfimmi immikkut pineqaatissiissutaasut EU-mi atuuttut qanoq ililluniinatsimmi piviusunngortinneqassanersut.Inatsisitigut tunngavissanik pilersitsinermut ingiaqatigitillugu allaffissornikkut periaatsinik inerisaanissaqpisariaqartinneqarpoq, soorlu assersuutigalugu avammut annissinissamut qinnuteqaatinik elektroniskimiksuliassanik suliarinnittarnissamut IT atorlugu periaatsit, ilanngullugit itigartitsissutaasunut nunani tamalaaniavammut annissuinermut nakkutiginnittuni aamma EU-mi allattorsimasunik paasiniaanissamut tunngatillugu

ujarleriaatsit, taamatullu oqartussaasunik attuumassuteqartunik aamma suliaqartunik nutaanikattuumassuteqartunik suleqatigiinnikkut attaveqarnerit, soorlu IAEA, erseqqinnerusumik paasinarsisinneqassapput.Qitiulluinnartumik ilaasoq tassaavoq Danmarkimi ministereqarfiit akimorlugit ataqatigiissaarinissamikpisariaqartumik kiisalu uranimik avammut annissuinerup naalagaaffiup nunani tamalaani pisussaaffiinut aammanunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut soqutigisaannut naapertuuttumik pinissaataqulakkeernissaa siunertaralugu, Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni ataqatigiissaarinissamiksuleqatigiinnissamillu qulakkeerinissaq. Taamaalilluni Danmarkimi ataqatigiissaarinerup annertunerulernissaakiisalu danskit kalaallillu oqartussaasuisa akornanni qanimut ataqatigiissarinissaq kiisalu nunani tamalaanisullissivinnik, soorlu assersuutigalugu IAEA, suleqateqarnerit isumagineqarnissaat pisariaqartinneqartussaavoq.Periaatsimut taamaattumut aaqqissuussinermut ilusiliat assigiinngitsuusinnaapput, kisianni uranimik avammutannissuineq allaffissornikkut periaatsimik isumalluutissanik pisariaqartitsiviusinnaasumik annertusaanissamikkinguneqassasoq ilimagineqarsinnaavoq. Suliassat atugassarititaasussani aalajangersarneqartunipisinnaatitsissummik pigisaqartumut siammarneqarsinnaassappata, tamatuma suliassat isumalluutilluatorneqartussat annertussusaat annikillisissinnaassavaa. Taamaattoq naalagaaffiit nunani tamalaani pisussaaffinnipisussaaffeqartinneqarput, aammalu suliassat aalajangersimasut suliakkiissutigineri inatsisinik aammanaalagaaffimmi periaatsimik pisariaqartitsinermut taarsiunneqarsinnaanngilaq.NSG-mi pisussaaffinnik aamma IAEA-mi safeguards-inik naammassinninnerup malitsigisaanik, nunani tamalaanisuleriaatsit pitsaanerpaat malinneqarpata, tamanna uranimik avammut annissuinissamut akuersissummiktunniussisoqarsinnaaneranut, isumaqatigiissutit ”government to government”-imik taaneqartartut avammutannissuinissaq pillugu naalakkersuisuni isumaqatigiissuteqartoqarsimasoq, tunngaviusinnaavoq. Taamaalilluni nunaturanimik avammut annissuisartut soorlu Canada aamma Australien, nunat pineqartut nunanut allanut ministereqarfiiaqqutigalugit, nunanut tigusisussanut uranimik avammut annissuinermut piumasaqaatit immikkuullarissut pillugitsuleqatigiit marluk isumaqatigiissutaannik inatsisitigut pisussaaffiliisumik isumaqatigiissuteqarsimapput, tassaniilaalluni ilaatigut naggataatigut atuinissamut, inissisimaffiini isumannaarinissamut aamma atornerluinissaqpinngitsoorniarlugu avammut annissueqqinnissamut tunngatillugu.Isumaqatigiissutit taamatuttaaaq atomip nukinganut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutip ataani pisussaaffiitmalinneqarnissaasa qulakkeernissaanut allattuinissaq nalunaaruteqarnissarlu pisariaqartoq pilluguaalajangersakkanik imaqarput.Tassunga ilanngutissapput ilaatigut avammut annissuinermut nakkutiginnittunut (Zangger-komiteen) kiisaluIAEA-mut nalunaarutiginninnissamut pisussaaffiit suli allat (takuuk safeguards-imut tunngatillugu oqartussaasutsuliassai pillugit immikkoortoq 9.4.1), uranimik piiaaneq aammalu avammut annissuisinnaaneq ilannguppataannertoorujussuusinnaasut aammalu isumalluutissanik atuiffiungaatsiarsinnaallutik.Kiisalu uranimik piiaanerup aamma avammut annissuinerup avammut annissuinermut nakkutiginnittuni uranimutattuumassuteqartuni suliaqarneq annertusitittussaavaa, pingaartumik Nuclear Suppliers Group, tamannalu ilaatigutataatsimiinnerit ingerlanneqarnerulernerannik malitseqartussaavoq, ilanngullugu aamma teknikkikkutsuleqatigiissitaliani peqataanerit. Nunanut allanut ministereqarfiup naalagaaffeqatigiinnermi nakkutiginnittunutpeqataanissaq pingaarnertigut akisussaaffigaa, taamaalillunilu Kalaallit Nunaannut allanullu danskitoqartussaasuinut nakkutiginninnermi pisussaaffinik peqataanermillu isumaginninnissaq pillugu qanimutataqatigiissaarinissaq suleqatigiinnissarlu pisariaqartinneqartussaavoq.

9.4 SafeguardsIAEA-p Safeguards-it iluanni piumasaqaataannut tunngatillugu, atomip nukinganik atortussianiknaatsorsuusiornissamut nakkutiginninnissamullu periaatsimik (naalagaaffimmi) pilersitsisoqartussaavoq (StateSystem of accounting for and control of nuclear material, naalisarlugu SSAC).Oqartussaasoq akisussaasuusoq immikkoortuni tamaginni atomip nukinganik atortussianik sukkulluunniitmalittarinninnissamut piginnaatitaaffeqartussaavoq kiisalu IAEA-mut attaveqarnermik attassisussaalluni.30Naalagaaffiit IAEA-mi safeguards-inut isumaqatigiissutinik ataatsimoortunik akuersisimasut suliassatmalitsigisaannik:– atomip nukinganit atortussiat, nukissiorfiit aamma ingerlatat pillugit IAEA ilisimatittartussaavaat– Takusaanermi siunertanut aamma nukissiorfiup ilusilersugaanera pillugu paasissutissanik uppernarsisitsinissamutperiarfissanut IAEA isersinnaatittussaavaat– Safeguards-inut isumaqatigiissutinik atuutsitsinermi IAEA suleqatigisussaavaat– Atomip nukinganik atortussianut naatsorsuusiornermut nakkutiginninnermullu nunami namminermiperiaatsimik pilersitsisussaapput allanngutsaaliuisussaallutillu– Takusaasartut ilusilersuisimasut isersinnaanissaat pisariaqarpallu visa-mik tunniussinissaq akuerisussaavaat– Atomip nukinganik atortussianik atuiffiunngitsunik atomip nukinganik ikummatissiassiornermut atatilluguilisimatusarnermut ineriartortitsinermullu ingerlatat pillugit IAEA-mut nalunaaruteqartartussaapput– Atomip nukinganeersuunngitsunik atortussianik avammut annissuineq pillugu nalunaaruteqarnerit aammaatortussianik taamaattunik eqqussuinerusinnaasut pillugit apeqqutinik akissuteqarnerit qaammatitpingasukkaarlugit suliarisartussaavaat– Atomip nukinganik atortussianik pigisaqarnissamut akuersissummik tunniussisartussaapput– Danmarkimi tamanna atomip nukinganik atortussianik eqqissisimasumik atuinermik nakkutiginninneq pillugunalunaarut nr. 315, 27. juni 1972-imeersoq naapertorlugu ingerlanneqarpoq. Nalunaarut aamma KalaallitNunaannut atuuppoq.Danmarkimut tunngatillugu Danmarkip EU-mut ilaasortaanerata malitsigisaanik nunani tamalaani pisussaaffiit,EURATOM Supply Agency aqqutigalugu isumagineqarnerusimapput. Kalaallit Nunaannut tunngatillugu pisussaaffiitIAEA-mut toqqaannartumik isumagineqarput. Taamaattumik suliassanut maannakkut Danmarkimit kisimiillunisuliarineqartartunut aammalu suliassanut Kalaallit Nunaannut tunngatillugu isumagineqartariaqartussanutakuttussutsinut sukumiissutsinullu tunngatillugu assigiinngissuteqartussaapput.

Siornatigut Risø, maannakkut Dansk Dekommissionering (DD), atomip nukinganit atortussianut tunngatilluguEURATOM-imut qaammatikkaartumik nalunaarutiginnittarpoq, Dansk Dekommissionering-ip nammineerluniakisussaaffigisaanik aammalu atomip nukinganit atortussianut tunngatillugu allat akisussaaffigisaannik.Kingulliullugu taaneqartumut tunngatillugu suliaqarneq nalunaaquttap akunneri atorneqartut malillugit akiliummikakiliisitsinikkut akilerneqartarpoq.Suliaqarneq aalajangersimasumik tassaavoq atomip nukinganit atortussiat annertussusaannut, inissisimanerannutatorneqarnerannullu naatsorsuusiorneq, kiisalu safeguards-imi periaatsimut tunngatillugu allatut pappialarsorlunisuliaqarneq. Tamatuma saniatigut Dansk Dekommissionering-ip safeguards-imut sulisui danskit suliffeqarfiini atomipnukinganit atortussianik suliaqartuni safeguards-imik takusaanerusinnaasuni peqataasarput.Nunanut allanut ministereqarfik 1996-imili EURATOM Supply Agency-mut safeguards-imik suliaqarnermikilaqartumut tunngatillugu EURATOM-imi suleqatigiinnerup ataani Danmarkip soqutigisaasa isumagineqarnerannutakisussaasuuvoq.Taamaattoq Danmarkimut tunngatillugu Nukissiuuteqarnermut aqutsisoqarfiup 2013-imi upernaaq tikillugu(tamatuma kingorna Nunanut allanut ministereqarfimmit tiguneqarluni) suliaqarnikkut atomip nukinganikingerlataqarnermut tunngatillugu ukiumoortumik nalunaarutiginnittarnerit isumagisarisimavai.Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfiup avammut annissuinermut tunngatillugu nalunaarutiginninneritisumagisarai aammalu nioqqutissanik eqqussuinermut tunngatillugu saaffiginninnerusinnaasutakissuteqarfigisarlugit. Nalunaarutiginninnerit tamarmik EURATOM aqqutigalugu aammalu ilusiliussat EURATOM-imit aalajangiunneqartut atorlugit pisarput.Danskit paasissutissaataannut tunngatillugu nalunaarutiginninnerit EURATOM aqqutigalugu IAEA-mutingerlanneqartarput, Kalaallit Nunaanniilli paasissutissat IAEA-mut toqqaannartumik ingerlanneqartarput,pissutigalugu Kalaallit Nunaat EURATOM-imi ilaasortaanngimmat. Aallaaviatigut IAEA-mut nalunaarutiginninneqNunanut allanut ministereqarfiup akunnermiliunneratigut pisussaavoq. Ilusiliaq qanoq ittuugaluarpalluunniitDanmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni allaffissornikkut suliniuteqarnerup annertunerulernissaanikpisariaqartitsineq takorloorneqarpoq.

9.5 Isumannaallisaaneq (Safety)– qinngornernut illersuineq, atomipnukinganut sillimaniarneq aammaupalungaarsimaneqUranimik piiaanermi qinngornernut tunngasortaannut atatillugu oqartussaasut suliassai tassaasussaapput pissutsitsuliffissuarmi teknikkimut tunngassuteqartut taamatullu qinngornernut illersuinissamut oqartussaasutut,nakkutilliinermut aamma alapernaarsuinermut suliassat, ilanngullugit suliffissuarmik piginnittumitakisussaasuusumit (aatsitassarsiorfimmi suliaqartuusussaq) qinnuteqaatinik suliarinninneq aamma akuersissutiniktunniussineq aamma akuersissummut aamma ingerlatsinissamut atugassarititaasunut tunngatillugunakkutilliinermik nakkutiginninnermillu suliaqarneq makkua isumannaarneqarnissaat siunertaralugu:– Sulisut qinngornernut illersorneqarnissaat, ilanngullugit sulinermi avatangiisit malinnaaffiginissaasa aammaqinngorneqarsinnaasunut tamaginnut (radon, pujoralaat, avataani qinngornerit) annertussutsinikalapernaarsuinerup qulakkeerneqarnissaa.– Innuttaasut eqqamiuusut qinngornernut illersorneqarnerat.– Avatangiisini qinngornernut illersuineq.Suliaqarneq taanna annertuunngorsinnaasoq aammalu oqartussaasut suliassaannut allanut aatsitassarsiorfimmiksuliaqarnermut nalinginnaasumik atasartunut immikkut ”uranimik ilaneqartut” naatsorsuutigineqartariaqarpoq.Immikkoortoq 8.3.2-imi taaneqartutut Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni uranimut imaluunniitthorium-ip saffiugassartaannut tunngatillugu aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermut taakkuninngalu tunisassianiksuliarinninnermut tunngatillugu, atomip nukinganut sillimaniarnermut suliassaqarfimmi aalajangiisinnaatitaasutdanskit naalakkersuisui aamma Namminersorlutik Oqartussat isumaqatigiissuteqarpata, oqartussaasut suliassaattaanna kalaallit oqartussaasuinit isumagineqartussanngussaaq. Tassani aamma naalagaaffeqatigiinnermi nunanitamalaani pitsaassusissat qaffasinnerpaat malinneqarnissaat siunertaralugu nunani tamalaani isumaqatigiissutipakuerineqarnera Kalaallit Nunaat aamma ilaasussanngorlugu annertusineqassagaluarpat, eqqagassalerinermutnunani tamalaani isumaqatigiissut naapertorlugu pisussaaffiit naammassineqarnissaat siunertaralugu oqartussaasutsuliassai ilaasussanngussapput. Taamaattoq taamaattoqassanngippat Danmarki isumaqatigiissummi peqataasututingerlaannartussaavoq, taamaattumik isumaqatigiissummi peqataasunut allanut aamma IAEA-mutisumaqatigiissummik tigumminnittuusumut attaveqarnerit, suliassaqarfinni allani pisartutuulli, tamatuma kingornakalaallit aamma danskit oqartussaasui suleqatigalugit pissallutik.Tassunga atatillugu oqaatigineqarsinnaavoq, danskit oqartussaasui ullumikkut qinngornernut illersuinissamutsuliassaqarfimmi ataatsimut isigalugu oqartussaasutut nakkutilliinermullu piginnaaneqartunik sulisoqarmata,ilanngullugit danskit qinngornernik suliaqarfiinut tamaginnut (nakorsaasarnermut, suliffissuarni aammailisimatusarnertigut atuineq) maleruagassiineq, annertussusissanut killissaliussat aamma annertussutsinikalapernaarsuineq, sulisunik, innuttaasunik avatangiisinillu illersuineq. Danskit oqartussaasui ullumikkut aammaatomip nukinganut sillimaniarnermut suliassaqarfimmut tunngatillugu ataatsimut isigalugu oqartussaasututnakkutilliinermullu piginnaaneqartunik sulisoqarput, tassami atomip nukinganut nakkutilliinermut oqartussaasutRisø-mut tunngatillugu suliaqartuusumut akisussaasuusumut (Dansk Dekommissionering) atomip nukinganiknukissiorfiup ingerlanneqarneranut piumasaqaatinik aalajangersaasarput aammalu tamatuminnga nakkutilliillutillunakkutiginnittuullutik. Danskit oqartussaasuisa uranimik piiaanermik suliniummut tunngatillugu oqartussaasututnakkutilliisutullu suliassat isumagisussanngussagaluarpasigit, tamanna ullumikkornit suliassanut suliarinninnissamutpiginnaasatigut annertunerusussaavoq aammalu taamatuttaaq uranimik piiaanerup qinngornernut tunngasortaanniimmikkut piginnaasaqartunik pisariaqartitsisoqartussaalluni. Taamaattumik oqartussaasutut suliaqarnissaqtoqqarneqartoq apeqqutaalluni tassunga tunngatillugu danskit oqartussaasuini annertusaanissaqpisariaqartinneqartussaavoq. Kalaallit oqartussaasui taamaaqataanik piginnaasanik inerisaassappata, tamanna”naqqaniit” pisussaassaaq, pissutigalugu qinngornernut illersuinermut suliassaqarfimmi aamma atomip nukinganutsuliassaqarfimmi misilittagaqartoqariinngimmat piginnaasaqartunillu sulisoqartoqareernani.

Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik Kalaallit Nunaanni nunami suliffinni Kalaallit Nunaanni sulinermut avatangiisinutinatsimmi maleruagassat malinneqarnissaannut tunngatillugu nakkutilliinermut oqartussaasuuvoq. SullivinnikNakkutilliisoqarfiup Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorluni ingerlatanik nakkutilliineq pillugu Aatsitassanutoqartussaasoq suleqatigaa. Sullivinnut Nakkutilliisoqarfik aatsitassanik piiaanermik nakkutilliinissaq pillugusuleqatigiinnermik sunniuteqarluarnerulersitsinissaq siunertaralugu Aatsitassanut oqartussaasumutsuleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarpoq. Isumaqatigiissut pingaartumik nakkutilliilluni takusaanernikataqatigiissaarinissamut suleqatigiinnissamullu aamma paasissutissanik paarlaasseqatigiittarnissamuttunngassuteqarpoq.Atomip nukinganut upalungaarsimaneq oqaatigineqartutut naalagaaffiup susassaqarfigaa tassanilu ilaatigutpilersaarusiorneq pingaarneq Upalungaarsimanermut Aqutsisoqarfiup isumagisaraa. UpalungaarsimanermutAqutsisoqarfik naliliivoq Kalaallit Nunaanni qinngornernik alapernaarsuinerup ullumikkut atomip nukinganutupalungaarsimanermut ilaasup annertusarneqarnerusinnaanera, suliffissuarmut immikkut tunngatilluguqinngornernik alapernaarsuinertut pilersinneqassappat (suliffissuarmik piginnittup iliuuseqarneratigut), uranimikpiiaanerup malitsigisaanik suliassat allannguuteqagaassanngitsut.

Danskit atomip nukinganut nakkutilliisui (Peqqissutsimut aqutsisoqarfik (Qinngornernut illersuinermutNaalagaaffimmi sullissivik) aamma Upalungaarsimanermut aqutsisoqarfik) Kalaallit Nunaanni uranimik piiaanermutatatillugu atomip nukinganik nukissiorfinnut inatsit 1962-imeersoq naapertorlugu suliassanikisumaginnittussanngussagaluarpat, tamatuma oqartussaasuni isumalluutinik atuinissaq annertusitittussaavaa.Taassuma annertussusaa maannakkorpiaq nalileruminaappoq, oqartussaasut suliassaasa pineqartut aamma kalaallitOqartussaasuinik suleqateqarnermi attaveqarnerit annertussusaat paasinarsisinneqarsimanngimmata. Taamaattoqtamatumunnga periarfissatut naliliineq siulleq tassaassaaq isumalluutinik atuinissaq, ukiumut ulloq tamaat sulisussat2-6-inik amerlassuseqarlutik tassunga atasumik ingerlatsinermut ukiumut 5 mio. koruunit tikillugitaningaasartaqarlutik annertussuseqarsinnaassasoq.Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik qinngornernut illersuinermut tunngatillugu piginnaasanik inerisaasariaqassappat,tamanna ”naqqaniit” pisariaqassaaq, pissutigalugu Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik ukiorpassuarni Peqqissutsimutaqutsisoqarfimmut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarneq pissutigalugu qinngornernut illersuinissamutsuliassaqarfimmi misilittagaqariinngimmat piginnaasaqartunillu sulisoqareernani. Immikkut SullivinnikNakkutilliisoqarfiup aatsitassarsiorfimmik suliaqarnermut atatillugu nalinginnaasumik oqartussaasutut suliassaannut”uranimut tapertaqartitsinissaq”, taamaattoqassappat annertuumik isumalluutissatigut annertussuseqassasoqnaatsorsuutigineqartariaqarpoq.Aningaasartuutaanerusussat ataatsimut katillugit annertussusaannut suliassat piviusunngortinneqartutamerlassusaat, suliffimmut isorartussuseq, ajutoornerit amerlassusaat aamma ajornartorsiutit annertussusaat kiisaluimmikkut iliuusissaasinnaasut uranimik piiaanermut atatillugu iliuuserineqartussat, apeqqutaassapput.

9.6 Inissisimaffinni isumannaarineqAtomip nukinganit atortussianik inissisimaffiini isumannaarinissamut nunani tamalaani isumaqatigiissut malilluguatomip nukinganit atortussiat (aalajangersimasut) inissisimaffiini isumannaarneqarnissaannut tunngatilluguimmikkut iliuusissanik aalajangersaasoqarsimanissaata nakkutiginissaa Naalagaaffeqatigiinnermipisussaaffeqarfigineqarpoq. Upalungaarsimanermut aqutsisoqarfik nunani tamalaani isumaqatigiissut naapertorluguassartuussinermi inissisimaffiini isumannaarinissamut tunngatillugu danskit oqartussaasoraat (”national competentauthority”). Nunani tamalaani isumaqatigiissut matuma siuliani allassimasutut Danmarkimut aamma KalaallitNunaannut 1991-imi oktobarimili atuuppoq.Uranip saffiugassartaa inissisimaffiini isumannaarinissamut nunani tamalaani isumaqatigiissut naapertorlugutassaanngilaq atomip nukinganit atortussiaq, kisiannili uranoxid akuiariigaq (yellow-cake) nunani tamalaaniisumaqatigiissut naapertorlugu tassaalluni atomip nukinganit atortussiaq. Kalaallit Nunaanni atomip nukinganitnukissiorfimmik pilersitsisoqassappat uranimik saffiugassamit avissaartiterinermik ilaqartumik, ”tunisassiamiknaammassisamik” – yellow-cake – pissarsiviusumik, tamatuma malitsigisaanik suliassat nunani tamalaaniisumaqatigiissut malillugu suliarineqartussat oqartussaasumit attuumassuteqartumitisumagineqartussanngussapput. Taamaattoq ”yellow -cake” tassaanngilaq atortussiaq qulloorsinnaasoq,taamaattumik suliassat inissisimaffiini isumannaarinissamut tunngassuteqartut annikinnerusussaapput,pissutigalugu atortussianut taamaattunut maleruagassiineq nunani tamalaani isumaqatigiissummikilleqartorujussuummat.

Ilanngussaq 10-imi isumaqatigiissutissamut missingiut naapertorlugu, Namminersorlutik Oqartussat uranimutimaluunniit thorium-ip saffiugassartaannut tunngatillugu aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermut aammatamatuminnga tunisassianik suliarinninnermut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni atomip nukinganutsillimaniarnermut suliassaqarfimmi aalajangiisinnaatitaassasut pillugu namminersorneq pillugu inatsimmi § 4naapertorlugu danskit naalakkersuisui aamma Namminersorlutik Oqartussat isumaqatigiissuteqartussaapput,tassanilu ilaapput tunisassianik uninngatitsineq aamma assartuussineq kiisalu eqqagassanut qinngornernikulorianartunik akulinnik tassunga atatillugu pilersunut eqqagassalerineq akisussaasuunerlu. Taamaaliornikkutnaatsorsuutigineqarpoq suliassat nunani tamalaani isumaqatigiissut malillugu nunami namminermi oqartussaasunitisumagineqartussat, tamatuma kingorna kalaallit oqartussaasuinit attuumassuteqartunit isumagineqassasut,pissutigalugu inissisimaffiini isumannaarinissaq pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissummut atatillugu”tunisassianik assartuussineq” – assersuutigalugu ”yellow-cake” – Namminersorlutik Oqartussataalajangiisinnaatitaaffianiittussanngortussaammat. Taamaattoq Danmarki nunani tamalaani isumaqatigiissummipeqataasutut ingerlaannassaaq, taamaattumik isumaqatigiissummi peqataasunut allanut aamma IAEA-mutisumaqatigiissummik tigumminnittuusumut attaveqarnerit, suliassaqarfinni allani pisartutuulli, tamatuma kingornakalaallit aamma danskit oqartussaasui suleqatigalugit pissallutik.

9.7 AssartuussineqAatsitassanut ikummatissanullu inatsit malillugu Aatsitassanut oqartussaasup aamma Imarsiornermutaqutsisoqarfiup akornanni isumaqatigiissutigineqarpoq, aatsitassanik piiaanissamik suliassani piiaanissamutakuersissummik tuniussisoqarsinnaalinnginnerani, sanaartornermut aamma ingerlatsinermut immikkoortunisumiiffimmi piiaaffiusussami umiarsualivinnut tikinnermut, tikinnermi atortorissaarutinut, kisarfissanut ilaaluilanngullugit kiisalu umiarsuit atorneqartut isumannaassusaannut tunngatillugu pissutsinik imaani angalanermutimarsiornerullu isumannaassusianut tunngatillugu qinnuteqartoq misissuisimassasoq. Piumasaqaatit aatsitassanutikummatissanullu inatsimmi tunngaveqarput.Misissuinermi siunertaavoq imaatigut angalanerup isumannaallisaanikkut isumannaatsumik pisinnaaneratapaasinarsisinneqarnissaa. Misissuineq taanna Aatsitassanut oqartussaasumit akuersissuteqarnissamut suleriaatsimuttamarmiusumut ilaavoq. Aatsitassanik piiaanissamik suliassani aamma pinngoqqaatinik qinngornernikulorianartunik akulinnik piiaaneq ilaavoq.Peqqissutsimut aqutsisoqarfik danskit oqartussaasuattut piginnaaneqartutut atuuppoq aammalu assartueriaaseqapeqqutaatinnagu qinngornernik ulorianartunik akulinnik assartuussineq pillugu assartuussinermutaalajangersakkat immikkuullarissut naapertorlugit akuersissuteqarnernut akuersissutinullu atatillugu suliassaniksuliarinninnermi akuusarluni. Tamatuma kingunerisaanik silaannakkut aamma imaatigut assartuussinermuttunngatillugu assartuussinermut aalajangersakkat immikkuullarissut aamma Kalaallit Nunaanni sumiiffimmutatuussimappata, Peqqissutsimut aqutsisoqarfik akuusussaavoq, assersuutigalugu qinngornernik ulorianartunikimmikkut Kalaallit Nunaat qulaallugu timmisartuussinissamut akuersissutini Peqqissutsimut aqutsisoqarfikakuusarpoq.Tassunga ilanngutissaaq Kalaallit Nunaata imartaani imaatigut angalanerup annertusinera, imaani angalanerupisumannaatsuunissaa siunertaralugu nutaamik imaluunniit allanngortitsilluni nalunaaqutsersuinissamik kiisalualapernaarsuinerup annertusineqarnissaanik pisariaqartitsinermik malitseqassasoq naatsorsuutigineqarmat.

Imarsiornermut aqutsisoqarfik Kalaallit Nunaanni umiarsualivinni naalagaaffiup nakkutiginninneraniksuliaqartuuvoq. Umiarsuit nunanit allaneersut sanaartornermik suliaqarnermut atatillugu Kalaallit Nunaannut tikittutimaluunniit aallartut, umiarsualivinni naalagaaffiup nakkutiginninnerani pineqartunut ilaasussaapput. Taamatuttaaqumiarsuit nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanni umiarsualivinnut taakkunanngaaniillu aatsitassanik assartuussisut,ilanngullugu urani, umiarsualivinni naalagaaffiup nakkutiginninnerani pineqartunut ilaasussaapput. SOLAS-imiisumaqatigiissut malillugu aamma maleruagassat immikkuullarissut usinik navianartunik, ilanngullugu urani,umiarsuarmik assartuussinermut atuuttut arlaqarput.Uranip saffiugassartaa suliarineqanngitsoq aamma annikitsumik suliarineqarsimasoq imaluunniit uranipsaffiugassartaa suliarineqarsimasoq, atortussiatut qinngornernik ulorianartunik akulittut immikkoortiterinerminalunaaqutserneqarpoq. Uranip saffiugassartaanik suliarineqanngitsumik passussineq aamma assartuussineq inuitusilersornermik usigiarnermillu suliaqarnermi peqataasut eqqarsaatigalugit pissaaq, taakkua pisariaqanngitsumikpujoralannik eqqorneqarnissaat pinngitsoorneqartussaalluni. Tamannattaaq saffiugassanut allanut (pujoralattunut)atuuppoq. Uranip saffiugassartaanik annertunerusumik suliarineqarsimasumik passussinermi, suliaqarnikkutpissuteqartumik poortuusersukkani assartuisoqassaaq, nappartani sisanni immikkut akuerisaasuni pigajuttarluni.Uranip saffiugassartaanik suliareqqiineq qinngorneqarnerata annikillineranik malitseqartaraluartoq, tunisassiaqallanik ajoqusiisartunik sunniisinnaassuseqarpoq, ilanngullugu toqunartoqartarnera. Pisumi taamaattumiumiarsuarmik aallarussineq umiarsuarni usinik immikkoortitikkanik nalinginnaasumik assartuussisartuniingerlanneqassaaq. Usinik immikkuullarissunik isumannaatsumik assartuussinissamut nunani tamalaanipiumasaqaatit, assersuutigalugu tunisassianik uranimik akoqartunik, Imarsiornermut aqutsisoqarfiup KalaallitNunaanni umiarsualivinni naalagaaffittut nakkutiginninnerani ilaatinneqassapput.Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfinni nutaani, ilanngullugit uranisiorfiit, sanaartornermik suliaqarnerit aammaingerlatsineq, Kalaallit Nunaanni imaatigut angalanerit annertuumik ataavartumillu amerlinerinik malitseqassasoqnaatsorsuutigineqarpoq. Suliaqarnerit annertusineranni tassani taamaaqataanik umiarsualivinni naalagaaffiupnakkutiginninnerisa amerlanerulernissaat kiisalu suliffeqarfinnut il.il. umiarsuarnik naleqquttunik atuinissaq pillugusuleriaasissanik piumasaqaatitaqartumik nakkutilliinerup annertunerulernissaa, taamaalillunilu Imarsiornermutaqutsisoqarfimmi isumalluutinik atuinerup annertunerulernissaa pisariaqalertussaavoq.

9.7.2 Qinngornernik ulorianartunik akulinnik silaannakkutassartuussinermik nakkutiginninneqAngallannermut aqutsisoqarfik usinik navianartunik silaannakkut assartuussisarneq pillugu nalunaarut nr. 763, 11.juli 2008-imeersoq naapertorlugu nalinginnaasumik nakkutilliinermi suliassanik suliaqartarpoq. Akuutissanikqinngornernik ulorianartunik akoqartunik annertoorsuarmik akoqartunik immikkuullarissunik nassiussanikDanmarki, Kalaallit Nunaat imaluunniit Savalimmiut qulaallugit timmisartuussinissamut aamma minnissamut,Angallannermut aqutsisoqarfimmit sioqqutsisumik akuersissummik piniarnissaq piumasaqaataavoq. QinnuteqaatQinngornernut illersuinermut Naalagaaffimmi sullissivimmut nassiunneqassaaq, taassumalu nalilersuineqAngallannermut aqutsisoqarfimmut ingerlatittarpaa, assartuussineq maleruagassanut atuuttunutnaapertuussimappat taanna akuersissummik tunniussisarluni. Akuersissutinik taamaattunik pisariaqartitsisarneqqaqutigoorpoq, aammalu Angallannermut aqutsisoqarfiup amerlanertigut Qinngornernut illersuinermutNaalagaaffimmi sullissivimmit inassuteqaatit malittarpai. Kalaallit Nunaanni uranisiorfeqalissappat akuersissutiniktaamaattunik pisariaqartitsineq annertunerulissasoq naliliisoqanngilaq.

9.8 AvatangiisitAatsitassanut suliassaqarfimmi avatangiisinut tunngassutillit aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmimaleruagassanit maleruagassaqartinneqarput aammalu Kalaallit Nunaanni avatangiisinut inatsimminalinginnaasumi maleruagassaqartinneqaratik, tamatumalu kingunerisaanik akuersissutini aammaakuersissuteqarnerni piumasaqaatinik immikkuullarissunik piumasaqaateqartoqartarpoq. Avatangiisinuttunngassutillit Aatsitassanut tunngatillugu Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit ingerlatsivigineqarput, KalaallitNunaanni avatangiisinut ingerlatsinermi nalinginnaasumi ilaatinneqaratik.Apeqqutini aatsitassarsiornermik ingerlatani annertuumik avatangiisinik sunniisinnaaneq pineqartillugu, DCE-ip(Århus Universitet-ip ataani – siusinnerusukkut DMU) siunnersuinera aatsitassanut oqartussaasuni politikkikkutsuliaqartunut, Naalakkersuisunut saqqummiunneqartarpoq, taanna inaarutaasumik nalilersuinermik suliaqartarluniaammalu aalajangiisarluni.Aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermik aallartitsinissamik aamma uranimik tunisassiornissamikpilersaaruteqarnermi, aatsitassarsiorfiutileqatigiiffiup ingerlatanik suliaqartussap uppernarsarsinnaassavaaingerlatseqatigiiffiup ingerlatani avatangiisitigut illersorneqarsinnaasumik ingerlassinnaagai aammalu avatangiisinutsunniinerit annikillisissinnaallugit. Tamatumunnga malittarisassaqarpoq, ilaatigut ingerlatanutattuumassuteqartunut VVM-mut nassuiaammik suliaqarnissamut.Aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinissamut pilersaarutit Aatsitassanut oqartussaasumitakuersissuteqarfigineqartussaapput aatsaallu tamatuma kingorna suliaqarneq aallartissinnaavoq.Akornusersuinertaanni ilaapput ilaatigut attaveqarnermik pilersitsineq, biilerneq, imaatigut angalaneq aammatimmisartuussineq, tailing-inut ilitsivissanut nunaminertamik pisariaqartitsineq, kuunnut tatsinullu maleruagasiineqassigisaallu. Tamatuminnga misissuineq suliassamut VVM-imut nassuiaammut ilaavoq pingaaruteqartoq.Akornusersuisinnaanerit annertussusaat sumiiffimmut suliassamullu tunngassuteqartussaapput, kisiannilisuussutsimikkut suliassamut aatsitassanik qinngornernik akoqanngitsunik suliaqarfiusunut naleqqiullugu suliassanutaatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akoqartunik suliaqarfiusuni allaanerussuteqartussaanatik.Aatsitassanut suliassaqarfimmi sunniuteqarluartumik avatangiisinut maleruagassiinermi – avatangiisinut sulianutpiginnaaneqartut saniatigut – aamma teknikkikkut, aatsitassalerinermut aamma ujarassiornermutpiginnaaneqartunik sulisoqarnissaq pisariaqarpoq. Tamanna avatangiisit isumannaarneqarnissaannut piumasaqaatiteqqortut teknikkikkullu pisariusut piumasaqaatigineqarnissaasa qulakkeernissaannut aalajangiisuulluinnartumikpingaaruteqarpoq.Taamaattumik aatsitassarsiornermi ingerlatanut tunngatillugu pingaarnertigut avatangiisitigut aamma teknikkikkutakuersissuteqarnerit aamma oqartussaasut suliassanik suliarinninnerat inunnit marlunnit suliassani ingerlatanilutaamattuni misilittagaqartunit ilisimasaqartunillu suliarineqartariaqarput.Suliassanut pikkorissuseqarnerup pisariaqartup inerisarneqarnissaa aammalu aatsitassarsiorluni ingerlatatimmikkoortortatut atatsimoortutut naliliiffigineqartarnissaat pisariaqarpoq, tassani ingerlatat tamarmikavatangiisinut inuiaqatigiinnullu ataatsimoortumik sunniinissaannut naleqqiullugu nalilersorneqassallutik. Tamannaaamma avatangiisinik allanngutsaaliuinissaq, silap pissusaanik illersuinissaq aamma pinngortitamikallanngutsaaliuinissaq pillugit aalajangersakkanut tunngavigineqarpoq kiisalu tamatumunnga akisussaasuunermutmaleruagassat Kalaallit Nunaanni aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi ilanngunneqarsimallutik, tamatumaniqulakkeerniarneqarluni aatsitassanut suliassaqarfimmi oqartussaasut suliarinninnerat ataatsimoortututakuutitsiviusumik oqartussaasut suliarinninnerattut ingerlanneqassasoq.Maleruagassiineq danskit avatangiisinut maleruagassiinerannut aamma EU-mi avatangiisinut maleruagassanutannertuumik assiguvoq. Tamatuma saniatigut Namminersorlutik Oqartussat maannakkut DCE-miksuleqateqarneranni qulakkeerneqarpoq, aatsitassarsiornermi suliassani tamaginni arlaannaannulluunniitattuumassuteqanngitsumik ilisimatusarnikkut avatangiisinik pinngortitamillu nalilersuineq pisassasoq.

9.9 EqikkaaneqUranip immikkuullarissuseqarnera pissutigalugu tassunga tunngatillugu oqartussaasut arlalinnik suliassaqassapputtaamatuttaarlu taassuminnga piiaanermut avammullu annissuinermut isumalluutinik, oqartussaasut suliasaannutallanut nalinginnaasumik piiaanermut suliassanut allanut atasuusussanut, immikkut ”uranimut tapertaasussanik”atuisoqartussaalluni.Takuneqarsinnaalerpoq oqartussaasut suliassai annertunerpaat siaruartitsinnginnissamut aamma avammutannissuinermut aammalu IAEA-p safeguards-imut periaasianik naammassinninnissamut atasuunngitsut.Isumannaallisaaneq (qinngornernut illersuineq aamma atomip nukinganut sillimaniarneq) aamma nutaaniksuliassaqarfiulertussaavoq aammalu isumalluutinik atuiffiusussaalluni, Danmarkip aamma Kalaallit Nunaataakornanni aalajangiisinnaatitaanerup agguataarnera eqqarsaatigalugu kalaallit oqartussaasuiniisumagineqartussaasunik. Assartuussinermut suliassaqarfimmut tunngatillugu imaatigut assartuussinermiumiarsualivinni naalagaaffiup nakkutiginninneranut kiisalu suliffeqarfinnut umiarsuarmik aallarussisussanutumiarsuarnik naleqquttunik atuinissaq pillugu suleriaatsinut piumasaqaatinik nakkutilliinermut tunngatillugu,suliassatigut aningaasartuutitigullu sunniuteqassasut naliliisoqarpoq. Tassunga ilanngutissaaq Kalaallit Nunaataimartaani imaatigut angalanerup annertunerulernera, imaatigut angalanerup isumannaallisaaviunissaasiunertaralugu nutaamik imaluunniit allanngortitamik nalunaaqutsersuinissamik kiisalu alapernaarsuinerupannertunerulernissaanik pisariaqartitsinermik malitseqassasoq naatsorsuutigineqarmat. Avatanngisinutsuliassaqarfimmut aamma assartuussinermut suliassaqarfimmut tunngatillugu suliassatigut aningaasaqarnikkullusunniutaasussat, ineriartortitsinermut suliassanit allanit allaassuteqassasut isumaqartoqanngilaq aammaluavatangiisinut suliassaqarfimmut tunngatillugu, Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanniaalajangiisinnaatitaanerup agguataarsimanera eqqarsaatigissagaanni, aallaaviatigut kalaallit oqatussaasuinuinnaqtuttussaallutik.Oqartussaasut suliassaannut tunngatillugu naliliinerit tamarmik eqqoriaanerusariaqassapput aammalu tassungaatasumik isumalluutinik atuinissamik naliliineq maannakkorpiaq nalorninartortaqarpoq. Ataatsimut isigalugunaliliisoqarpoq suliassanik immikkuullarissunik uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut atasunikisumaginninnissaq aningaasartuuteqarnerulernermik malitseqarsinnaasoq. Taamaattorli aningaasaqarnikkutsunniutaasussat erseqqinnerusumik paasinarsisinneqartariaqarput, taamaattoqassappallu suliassanikisumaginninneq qanoq aaqqissuunneqassanersoq aammalu danskit aamma kalaallit oqartussaasuinut qanoqagguataarneqassanersoq paasinarsisinneqartariaqarpoq.Kalaallit aamma danskit oqartussaasuisa akornanni suleqatigiinnermut qitiulluinnarpoq, danskit naalakkesuisuisaNamminersorlutik Oqartussat aatsitassanik suliassaqarfimmi isumaginninnerannut atugassamik akiliuteqarlunisiunnersorneqarnissaq allanillu suliassanik isumaginninnissaq qulakkeersimammagu, takuuk namminersorneqpillugu inatsimmi § 9. Uranimik piiaanermut avammullu annissuinermut atatillugu suliassat suutannertusineqarsimasut Kalaallit Nunaata akiliuteqarfigisariaqassanerai pillugu qanoq naliliisoqarnersoqerseqqinnerusumik paasinarsisinneqartussaassaaq.

Aammattaaq aatsitassarsiorfiit amerlassusaat aamma aatsitassarsiorfiit annertussusaat apeqqutaallunianingaasartuutit amerlassusaat assigiinngisitaassasoq naatsorsuutigineqartariaqarpoq, taamatullu atortussatilaneqarnissaannut aningaasartuuteqarnissaq eqqarsaatigineqartariaqarpoq.Ullumikkut avammut annissuinermut nakkutiginninnermut suliassaqarfimmi danskit oqartusaasutut suliaqarneratakiliutinit ilaannakortumik aningaasalersorneqarpoq. Kalaallit Nunaanni uranimik piaanermut avammulluannissuinermut atatillugu aningaasartuutaanerulertussatut missiliorneqartut erseqqinnerusumikpaasinarsisinneqarnissaannut atatillugu, taamatuttaaq suliassaqarfinni sammineqartuni allani akiliutinitaningaasalersuinissaq assigisaanilluunniit aningaasalersueriaaseqarnissaq periarfissaassanersoq erseqqinnersumikpaasinarsisinneqartussaassaaq.Kalaallit Nunaanni aatsitassanut suliassaqarfimmi aatsitassanut oqartussaasup oqartussaasutut suliarinninneranutatatillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartunit aningaasartuutit akilerneqarnissaannut akiliisitsisoqartarnera,ukiorpassuarni inatsisini aalajangersaganngorlugu suleriaasiuvoq.Oqartussaasut suliarinninnerannut aningaasartuutinik akiliisitsinissamut aamma utertillugit akiliisitsinissamutperiarfissaq Aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi § 86 imm. 5-imi, siusinnerusukkut danskit KalaallitNunaannut aatsitassanut ikummatissanullu inatsisaanni § 25, imm. 5-imi aalajangersakkamik taamaaqataanikingerlatitseqqiinerusoq, inatsisitigut tunngavigineqarpoq. Akiliuteqarneq akiliutitut imaluunniit aningaasartuutinikutertitsilluni akiliuteqarnertut akilersinneqarsinnaavoq. Akiliuteqarneq aningaasartuutinik utertitsilluniakiliuteqarnertut akilersinneqaraangat, oqartussaasut suliassaannik suliarinninnermi nalunaaquttap akunnerinutatorneqartunut nalunaaquttap akunneranut akigititaasoq atorneqartarpoq, tassanilu ilaapput akuersissutiniktunniussinerit aamma akuersissuteqarnerit kiisalu nakkutilliineq.

Inatsisitigut tunngaviusumi taamaallaat aningaasartuutit aatsitassanut oqartussaasumit aamma Naalakkersuisunitaatsitassanut ikummatissanullu inatsit malillugu suliassanik aamma oqartussaasutut suliarinninnermut atatilluguakilerneqartut pineqarput akilerneqarsimasut.Suliassanik suliarinninnermut, nakkutiliinermut, allatut oqartussaasut suliarinninnerannut, sulilluni angalanernutaamma siunnersuisussanut siunnersortinullu avataaneersunut ilaalu ilanngullugit aningaasartuutitakilersinneqarsinnaapput. Taamaalilluni oqartussaasut suliarinninnerannut siunnersuinermut ikiuunnermullu,aatsitassanut oqartussaasoq sinnerlugu DCE-mit aamma GEUS-imit suliarineqartumut aningaasartuutitpisinnaatitsissummik pigisaqartumit akilersinneqarsinnaapput. Namminersorlutik Oqartussat aningaasartuutiniktaakkuninnga ingerlatitseqqillutik akiligassiinermik suliaqartuusussaassapput.Akiliutaasoq aatsitaassanut oqartussaasumit sullissinermik illuatungilerneqarpat, aningaasartuutit suulluunniitakiliutitut, akitsuutitut imaluunniit aningaasartuutinik utertitsilluni akiliisitsinertut akilersinneqarsinnaapput.Taamaalilluni aatsitassanut oqartussaasup akilersimasai sinnerlugit akiliutissanik, aningaasanik aningaasartuutinikutertitsilluni akilersinneqartunik, akiliisitsiniartoqarsinnaanngilaq.Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut suliassaqarfimmi oqartussaasut suliassaannut akiliisarneqtakornartaanngilaq, taamaattumillu tunngaviusoq taanna danskit oqartussaasuisa oqartussaasut suliarinninnerannutpeqataanerannut atatillugu, assersuutigalugu sulinermut avatangiisinut suliassaqarfimmi,atuutsinneqalissagaluarpat, tamanna suliassaqarfimmut takornartaasussaanngilaq.

InerniliineqAkuersaanngilluinnarnissamik politikkimik taaneqartartoq Kalaallit Nunaanni ukiorpassuarni atuussimavoq.Taassuminnga suliaqarnikkut atuutsitsinerup kingunerisaanik uranimik allanillu qinngornernik ulorianartunikakulinnik misissuinissamut piiaanissamullu nalinginnaasumik inerteqquteqarneq atuussimavoq. Kalaallit NunaanniInatsisartut ulloq 8. oktober 2013 akuersaanngilluinnarnissap atorunnaarsinneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatutsiunnersuutip siullermeerneqarnera aallartittussaavaat. Siunnersuutip taasissutigineqarnera ulloq 24. oktober 2013pissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Uranimut suleqatigiissitaliami suliaqarnermi nalunaarusiamikaalajangiiffigisassatut siunnersuutip suliarineqarnerani ilaasinnaasumik suliaqarnissaq siunertaasimavoq.Nalunaarusiami matumani suliakkiissutip ilaa nunani tamalaani pisussaaffinnut tunngassuteqartoq aammalu nunatattuumassuteqartut uranimik piiaanermik avammullu annissuinermik ingerlatsiviusut qanoqmaleruagassiinerminnik nakkutiginneriaatsiminnillu aaqqissuussisimanersut paasiniaanissaq sammineqarput.Peqatigisaanik tassani Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni inatsisit atuuttut qulaajarneqarput kiisaluoqartussaasut suliassaat taamaalillunilu piiaanermik suliassat ”nalinginnaasut” saniatigut Kalaallit Nunaanniuranimik piiaanermut avammullu annissuinermut atatillugu isumalluutissat suut atorneqartariaqassanersutmisissorneqarluni.Uranimut suleqatigiissitaliap aallaaviatigut paasivaa, urani qinngornernik ulorianartunik akoqarnerminiqinngornernut illersornissamut ajornartorsiutitaqarsinnaagami aammalu atomip nukinganik ikummatissiassiornermiilaasinnaanermini, inuiaqatigiinni atorneqartarnermi saniatigut assigiinngitsunik ilusilinnik sorsunnissamutsakkutuunit atorneqarsinnaagami, pinngoqqaatinit allanit allaassuteqartoq. Tamanna tunngavigalugu uranimutsuleqatigiissitaliapinassutigaa,uranimik piiaaneq avammullu annissuineq nunani tamalaani malitassanutqaffasinnerpaamik pitsaassusilinut naapertuuttumik pissasoq.Nunani tamalaani pisussaaffiit, inassuteqaatit aammalu nunat allat misilittagaat malillugit, uranimik piiaanerupavammullu annissuinerup immikkoortuinut ataasiakkaanut tamaginnut tunngatillugu annertuumikmaleruagassiuinissaq aamma nunami namminermi allaffissornikkut aqutsinermi periaatsinik pisariaqartunikilisimasalinnik sulisoqartunik inerisaanissaq pisariaqartinneqarput.Nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkutsuliassaqarfimmut tunngatilluguoqaatigineqarsinnaavoq:– Nunani tamalaani pisussaaffiit, nunani tamalaani isumaqatigiissutitut ilusillit attuumassuteqartut arlallit,maannakkorpiaq Kalaallit Nunaannut atuutinngimmata. Uranimik piiaanerup avammullu annissuinerup KalaallitNunaata nunani tamalaani isumaqatigiissutini pineqartunut ilaalernissa aammalu inatsisitigutpisussaaffiliinngitsumik maleruagassiuinissaq pillugu apeqqutit soqutiginaateqalersippai.– Avammut annissuinermut nakkutiginneriaatsimut inatsisitigut allaffissornikkullu killissaliussassanikpilersitsinissaq kiisalu IAEA-mi safeguards-imut periaatsimik atuutsitsilernissamut periaasissaqpisariaqartinneqartoq.Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaanera imaluunniitallannguuteqartinneqarsinnaanera eqqarsaatigalugu, Naalakkersuisut nunanut allanut politikkikkutpiginnaatitaaffiinik inatsisitigut naliliinermut tunngatillugu paasineqarpoq, immikkoortuni aalajangersimasuniisumaqatigiinngittoqartoq. Kisiannili suleqatigiissititaliaq isumaqanngilaq isumaqatigiinnginneq taannaaalajangiisuusariaqartoq, kisianni naalagaaffimmi ataatsimoortumik soqutigisanut naapertuuttumik iliuuseqarnissapqulakkeerniarnissaa siunertaralugu, tassungalu ilanngullugu suliassaqarfinni uranimut il.il. tunngatilluguaalajangiussat naalagaaffimmi nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut pingaaruteqarfiinipaasissutissanik paarlaasseqatigiittarnissaq siunertaralugu, suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarnissaqisumaqatigiissutigineqartariaqaraluartoq. Uranimut suleqatigiissitaliap tamanna tunngavigaluguinassutigaa,tamanna pillugu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarniartoqassasoq.

Pissutsit Kalaallit Nunaata soqutigisaasa taamatullu naalagaaffeqatigiinnermi ataatsimoorullugu soqutigisatisumagineqarnissaasa qulakkeernissaanut pingaaruteqartut tamaasa pillugit danskit oqartussaasui aammaNamminersorlutik Oqartussat imminnut ilisimateqatigiittassasut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi ilaatigutilaassasut inassutigineqarpoq. Naalagaaffiup nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkutsoqutigisaasa isiginiarneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu Namminersorlutik Oqartussat danskitoqartussaasuinut paasissutissanik attuumassuteqartunik tamaginnik tunniussisassasut ilaatigut tassaniilaatinneqartariaqarpoq.Nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut tunngasortaanut tunngatillugu inassutigineqarpoq,pingaartumik taassuma ilaaniittut marluk makkua paasinarsisinneqassasut:Siullermik pineqarpoq avammut annissuinermut nakkutiginninnermut aamma safeguards-inut tunngatillugu,inissisimanermi sorlermi periaatsit nutaat pisariaqartut pilersinneqassanersut, kiisalu oqartussaasut suliassaasaaalajangersimasut tassungalu atatillugu isumalluutissatigut ajornartorsiutaasut annertunerusumikpaasiniaqqissaarneqarnissaat, Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni aalajangiisinnaatitaanerupagguataarneqarnera atuuttoq aallaavigalugu erseqqinnerusumik nalilersorneqassasoq.Aappaatut pineqarput suliassaqarfinni taaneqartuni allaffissornikkut periaatsinut tunngatillugumaleruagassiuinernut nutaanut pilersitsinissamullu suliniutaasussat pisariaqartut (naalagaaffimmi)aningaasaqarnikkut sunniutigisassaat.Tamatuma saniatigut paasineqarpoq akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnerataatuutsinneqarnera nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut sunniuteqarsinnaasoq.Suleqatigiissitaliap taamaattumikinassutigaa,akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerupatorunnaarsinneqarnerata atuutsinneqarnera sakkussiakillisaaneq, atomip nukinganik nukissiamiksiaruartitsinnginnissamik aamma eqqissisimasumik inuiaqatigiinni atuinissap qulakkeerneqarnissaa pillugu nunanitamalaani suleqatigiinnermut tunngatillugu, eqqoqqissaarnerusumik Danmarkimut, Kalaallit Nunaat ilanngullugu,sunik suliniutissanik pissutissaqalersitsisinnaassanersoq erseqqinnerusumik nassuiarneqassasoq.Suliakkiissutinut nassuiaat naapertorlugu nunanut allanut, illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimuttunngasortaata saniatigut aammanunami namminermi maleruagassat aamma nunami namminermi allaffissornikkutperiaatsitsuut Kalaallit Nunaannut atuunnersut tassungalu ilanngullugu (naalagaaffimmi) aningaasaqarnikkut,inatsisitigut allatigullu suliassatigut sunniutaasussat akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerupatorunnaarsinneqarnerani malittaasussat aamma suleqatigiissitaliap misissortussaavai. Suliaqarnikkut tassanipineqarput suliassaqarfiit isumannaallisaaneq (qinngornernut illersuutissat aamma atomip nukinganutsillimaniarneq), avatangiisit aamma assartuussineq aammalu suliassaqarfinni taakkunani annertunerusumikmaleruagassiuinissamut nakkutiginninnissamullu pisariaqartitsisinnaanerit.Suleqatigiissitaliapsuliassaqarfimmi tassani pingaartumik oqaatigisinnaavaa:– Aatsitassanut ikummatissanullu inatsit Kalaallit Nunaanni inatsisini qitiulluinnartoq, avatangiisit, pinngortitaqaamma silap pissusaanik illersuinissaq pillugit kapitalinik immikkoortunik imaqartoq. Kalaallit Nunaataakisussaaffeqarfiisa iluanni maleruagassat annertunerusut aatsitassanut ikummatissanullu inatsit malilluguaalajangersarneqassasut naatsorsuutigineqarpoq.– Minnerunngitsumik sillimaniarnermut suliassaqarfimmut tunngatillugu uranimik piiaanermut avammulluannissuinermut atatillugu oqartussaasut suliassaasa annertusinissaat takorloorneqarsinnaasoq.Tamatuma saniatigut suleqatigiissitaliaq isumaqarpoq suliassaqarfinni aalajangersimasuni Danmarkip aammaKalaallit Nunaata akornanniaalajangiisinnaatitaanerup agguataarneqarneranuttunngatillugu pisunikpaasinarsisinneqarsimanngitsunik peqartoq.Atomip nukinganut sillimanianermuttunngatillugu aalajangiisinnaatitaanermut pissutsinut ersarinnerulersitsiniarluniinassutigineqarpoq, uranimut imaluunniit thorium-ip saffiugassartaanut tunngatillugu aatsitassarsiorfimmikingerlatsinermut aammalu taakkunannga tunisassianik suliareqqiisarnermut tunngatillugu, ilanngullugittunisassianik uninngatitsisarneq assartuisarnerlu kiisalu tassunga atatillugu qinngornernik ulorianartunik akulinnikeqqagassalerineq akisussaaffeqarnerlu tamarmi pilertartoq, Kalaallit Nunaanni atomip nukinganut sillimaniarnermutsuliassaqarfimmi Namminersorlutik Oqartussat aalajangiisinnaatitaasut, danskit naalakkersuisui aammaNamminersorlutik Oqartussat isumaqatigiissuteqassasut.Qinngornernutsillimaniarnermut suliassaqarfimmuttunngatilluguinassutigineqarpoq,sulisunut, innuttaasunutnalinginnaasumik aamma napparsimasunut tunngatillugu siunissami Kalaallit Nunaanni suliassaqarfimmimaleruagassiuineq aamma allaffissornikkkut aqutsineq qanoq aaqqissuunneqarsinnaanersoq, danskit aammakalaallit peqqinnissamut oqartussaasui suleqatigiissasut.

(Naalagaaffimmi)aningaasaqarnikkut sunniutaasinnaasunutataatsimoortunut tunngatillugu suleqatigiissitaliappaasivaa, isumalluutissanik annertunerusunik atuisariaqalernissamik nalilersuineq siusissorujussuarmi killiffeqartoqtaqamaalillunilu nalorninartortaqarluni, ilanngullugu qulequttani sammineqartuni assigiinngitsuni pingaartumiksuliassanik isumaginninnerup aaqqissuussaanissaanut aammalu Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanniagguataarsimanerannut tunngatillugu. Tamanna maannakkuugallartoq tunngavigalugu missiliuisoqarpoqmaannakkorpiaq ukiumut ulloq tamaat sulisussat suli allat ataatsimut katillugit amerlassusissaat 6-13missaanniissasoq kiisalu ingerlatsinermut aningaasartuutit allat aalajangersimasumik annertussuseqanngitsutataatsimut katillugu isumalluutissanik pisariaqartitsiviulissasut. Suliassamik isumaginninnissap aaqqissuussaaneraagguataarneqarneralu annertunerusumik inissereerpat tamatuma annertunerusumik misissoqqissaarneqarnissaasuleqatigiissitaliapinassutigaa.Tassunga atatillugu suleqatigiissitaliap aammainassutigaa,annertunerusumik misissoqqissaarneqassasoq– Pisinnaatitsissummik pigisaqartumut tunngatillugu atugassarititaasussanik ilanngussinerup pingaaruteqarnerakiisalu oqartussaasut suliassaannut aamma isumalluutissanik atuinissamut tunngatillugu akiliummikakiliisitsinissamik aamma utertitsilluni akiliuteqartarnermut aaqqissuussamik periarfissaqarnersoq.– Danskit kalaallillu oqartussaasuisa akornanni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutinik suli allanik atuinissamutperiarfissaqarnersoq.IAEA taamatullu USA uranimik piiaanermik avammullu annissuinermik suliaqarnermut tunngatillugupiginnaasanikinerisaanermikikiuunnissamik neqerooruteqarput.Inassutigineqarpoqneqeroorutit taakkua akuersaartumikakineqassasut.Kiisalu suleqatigiissitaliap suliap ingerlaqqinnissaanut tunngatilluguinassutigaa,nalunaarusiamik tapiliussassamiktunniussinissaq siunertaralugu, suliakkiissutinut nassuiaat atuuttoq tunngavigalugu aammalu nalunaarusiamimatumani inerniliussat tunngavigalugit suleqatigiissitaliap sulinini ingerlateqqissagaa.

TunngaviusoqKalaallit Nunaat 1988-imili akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarpoq, taassuma kingunerisaanik uranimikallanillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissaq inerteqqutigineqarluni1,, aammaluNaalagaaffeqatigiinnermi maannamut uranimik suliarinninnissamut tunngatillugu politikkeqavinnissaqpisariaqartinneqarsimanngilaq. Kisiannili ukiut kingulliunerusut ingerlaneranni, ilaatigut sumiiffinniaalajangersimasuni aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinerup imminut akilersinnaanissaa qulakkeerniarluguakuersaanngilluinnarnisamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaanera pillugu oqallinnerup, KalaallitNunaanni uranimik piiaasinnaanermut apeqqut soqutiginaateqalersippaa. Maannakkorpiaq aatsitassarsiorlunimisissuinermut suliassaq ataaseq (Kalaallit Nunaata kujataani Kuannersuit) ima siuarsimatigilersimavoqakuersaanngilluinnarnissaq atorunnaarsinneqassappat piiaanissamut akuersissummik qinnuteqaatNaalakkersuisunut sukkasuumik nassiunneqarsinnaalluni. Urani imaluunniit thorium saniatigut tunisassiassatutilaatillugu suliassat allat taamatut siuarsimatiginngillat, kisianni ukiut amerlanngitsut ingerlaneranni taamatutinissisimalerlugit ineriartortinneqarsinnaassallutik, aammalu naatsorsuutigineqarpoq akuersaanngilluinnarnissaqatorunnaarsinneqarpat suliassanik nutaanik allanik pilerilersitsisinnaassasoq.Qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanermi sillimaniarnermut politikki toqqaannartorujussuarmikkalluarneqartussaavoq.”Atomip nukinganik sakkussianik siaruartitsinnginnissaq pillugu isumaqatigiilluniaalajangersakkap” (Non-Proliferation Treaty, NPT) 1968-imi akuerineqarneranili, amerlasoorsuarniksuujunnaarsitsinissamut sakkussianik siaruartitsinnginnissaq sulissutiginiarlugu kiisalu tamatumunngaingiaqatigitillugu Nunani tamalaani Atomip nukinganut suliniaqatigiiffiup (IAEA-p) nakkutiginninnera aqqutigaluguatomip nukinganik eqqissisimasumik inuiaqatigiinni atuinissamut periarfissanik qulakkeerinissaq nunani tamalaaniinuiaqatigiinni isumaqatigiissutigineqarpoq. NPT-mut naalagaaffittut suleqataasutut aamma IAEA-mi ilaasortaasututDanmark taamaalilluni nunani tamalaani pisussaaffinnik arlalinnik malinnittussaavoq. Peqatigisaanik ilaatigutnakkutiginninnermi iliuusissat uranimik piiaanerup avammullu annissuinerup sunniuteqarnissaata malitsigisaanik,nakkutiginninnermi apeqqut suliassaqarfinnut arlalinnut annertuumik sunniuteqarsinnaavoq.Uranimik piiaanerup, nunani tamalaani sakkussianik annikillisaanissaq aamma atomip nukinganik eqqissisimasumikinuiaqatigiinni atorneqarnissaata qulakkeernissaa pillugu suleqatigiinnerup iluani, Naalagaaffiup inissisimaneraannertuumik allanngortissinnaavaa. Taamaattumik piiaanissamut periarfissat nunanut allanut sillimaniarnermullupolitikkikkut ajornartorsiuteqalersinnaanermik isumaliutersuuteqarnissamik pisariaqartitsinermik pilersitsipput.Nunami namminermi maleruagassat aamma nunani tamalaani pisussaaffiit atuuttut paasiniarnissaannikpisariaqartitsinermik tamanna kinguneqarpoq, ilanngullugit qanoq Naalagaaffik taakkunani pineqartunut ilaanersoqaammalu Kalaallit Nunaata tamatumunnga pisortatigoortumik inissisimanera. Naalagaaffik nunani tamalaanimaleruagassani pineqartunut ilaasimappat, tamatuma saniatigut Naalagaaffik qanoq annertutigisumiknakkutiginninnermi iliuusissanik suleriaatsinillu pisariaqartunik tamaginnik peqarnersoq naliliiffiginissaa,taamaassimanngippallu tassunga atatillugu suna pisariaqartinneqassanersoq naliliinissaq pisariaqartinneqarpoq.

Suleqatigiissitaliap suliassaiSuleqatigiissitaliap akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnerani taassumalumalitsigisaanik uranimik piiaanissamik avammullu annissuinissamik periarfissaqalernerani nunanut allanutsillimaniarnermullu politikkikkut, naalagaaffiup aningaasaqarneranut, inatsisitigut immaqalu suliassatigutsunniutaasussat attuumassuteqartut paasinarsisissavai tassungalu atatillugu pingaartumik:– Naalagaaffiup killeqarfiisa iluanni uranimik piiaanermut taamatullu avammut annissuinermut suliarinninnermullutunngatillugu, nunani tamalaani pisussaaffinnut aamma nunami namminermi maleruagassanut Naalagaaffimmutatuuttunut tunngatillugu nalilersueqqissaarnermik takussutissiamillu suliaqarnissaq. Tassunga atatillugu aammapaasinarsisinneqassaaq nunami namminermi maleruagassat suut Kalaallit Nunaannut atuunnersut aammalununani tamalaani pisussaaffiit ilaannik Kalaallit Nunaannut atuunnatik taamaallaat Danmarkimut atuuttunikpeqarnersoq, kiisalu taamaattoqarsimappat nunani tamalaani pisussaaffiit Naalagaaffimmut tamarmutatuutilernissaannut alloriarnerit suut aalajangiunneqartariaqarnersut.– Nunat attuumassuteqartut uranimik piaanermik avammullu annissuinermik ingerlatsiviusut qanoqnakkutiginninnerminnik aaqqissuussisimanersut aammalu pisussaaffiit suliaqarnermi qanoq malinneqarnersutpaasinarsisinneqarnissaa. Aallaaviatigut nunat pineqartut tassaassapput Australien, Canada, Finland, Frankrig,Sverige aamma USA.– Naalagaaffiup nunani tamalaani pisussaaffiit avammut annissuinermik nakkutiginninnertut ilusilimmik, nunanitamalaani nakkutiginninnerni allani aammalu nunami namminermi maleruagassani naammassisinnaareerneraikiisalu taamaassimanngippat periaatsit pisariaqartut pilersinneqarnissaannut alloriarnerit suutaalajangiunneqartariaqarnersut, aammalu tamatuma naalagaaffiup aningaasaqarnerani, suliaqarnermiinatsisitigullu sunniutigisassai suussanersut paasinarsisinneqarnissaa.

1 aamma 2:Uranip saffiugassartaa open-pit-imit imaluunniit aatsitassarsiorfimmi nunap iluaniittumi piiarneqassaaq.Pisuni marluusuni tamaginni saffiugassaq sequtserneqassaaq aammalu ”seqummaarissunngorlugu”aserorterneqassalluni (4). Saffiugassap aserorterneqarnerani imeq akuliunneqarajuppoq(3);uranip ilaa imerpalasumiaatsinneqassaaq, aammalu imerpalasup suliarinninnermi atorneqartup salinneqarnera nunani tamalaani malitassaatnaapertorlugit saliivimmi immikkoortumi ingerlanneqarluni (18).5:Akuiakkamik annertusaanermi uranip aatsitassartaa aatsitassanit uranimik akoqanngitsunit avissaartinneqassaaq.Aatsitassarsiorfiit ilaanni immikkoortoq taanna ilaatinneqartanngilaq. Suliap ingerlanerani kajungerisat atorlugitavissaartiterineq imaluunniit puttallartiterineq ilaatinneqarajupput; periaatsimi kingulliullugu taaneqartumi imermikkiisalu akuutissanik uumaatsunik akoorinissaq pisariaqarpoq.6aamma7:Uranip aatsitassartaa aatsinneqassaaq. Tamatumani syremik imaluunniit base-mik akoorinissaqpisariaqarpoq – saffiugassap uumaatsunik katitigaanera apeqqutaalluni.8, 9aamma10:Saffiugassap imaluunniit akuiariikkap ilai aatsinneqarsinnaanngitsut akuiakkamikkatersuutsitsisussamik akoorinermi puttallartitertsinermi imerpalasumit avissaartinneqartarpoq. Suliapingerlaneranit tassannga manngertoq pissarsiarineqartoq errortorneqareernerani tailing-inut toqqorsivimmutingerlatinneqartarpoq (11), tassani atortussiaq nunani tamalaani malitassat naapertorlugit avatangiisitigutisumannaatsumik sivisuumik uninngatinneqarsinnaalluni.12: Situleach mining (aatsitsilluni piiaaneq) atorlugu imerpalasup permeabel-eqarfik toqqaannartumik aqqutigaluguimaarsarneqarnerata ingerlanera aallartittarpoq, tassani urani aatsinneqartarluni aammalu imerpalasoq utertilluguimaarsarneqaqqittarluni (13), tassanilu urani kaanngartiterneqartarluni. Imerpalasoq immikkoortoq 12-imipilersinneqartoq immikkoortut 1-11 malillugit ileqquusumik piiaanermit pissarsiarineqartartumut naapertuuppoq.13aamma14:Immikkoortoq10-imitimaluunniit12-imitimerpalasoq immikkoortoq13-imisuliarineqassaaq, tassaniurani imerlapasumi aatsinneqareersoq kaanngartiterneqartarpoq aammalu uranoxid-itut (14) katersuulluni kittarluni.15:Uranoxid-it avissaartinneqartut imerpalasumit issingersuutikkoortillugit nakkaalatinneqassapput.16 aamma 18:Imerpalasoq imermik suliarinnittarfimmut (18) ingerlatinneqassaaq, taamaalilluni taanna suliapingerlanerani atoqqinneqarsinnaalluni imaluunniit uninngatinneqarsinnaalluni.17 aamma 19:Urani akuiariigaq19Uran-oxid-inngorlugu (UO4imaluunniit U3O8) (17) panerserneqassaaq - yellow-cakepoortorneqartussaq.

Inuussutissarsiornermut, Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup (naalakkersuisoqarfik),uranimik allanillu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissamut1aamma avammutannissuinissamut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnerani imaluunniitallanngortinneqarnerani inatsisinut tunngasut aalajangersimasut pillugit allakkiamik suliaqaqqulluta qinnuigaatigut.Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq taamaallaat Kalaallit Nunaanni politikkikkut aalajangiineruvoqpisussaaffiliinerullunilu. Taassuma kingunerisaanik Naalakkersuisut uranimik, thorium-imik allanillu aatsitassanikqinngornernik ulorianartunik akulinnik2piiaanissamut aamma avammut annissuinissamut akuersaanngillat.Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup allanngortinneqarnera assersuutigalugu tassaasinnaavoq,aatsitassanut imaluunniit ingerlatanut aalajangersimasunut tunngatillugu ilaannakortumik atorunnaarsitsineq(assersuutigalugu piiaaneq aamma uninngatitsineq, kisianni avammut annissuinerunngitsoq) imaluunniit aatsitassatqinngornernik ulorianartunik akullit qinngorneqarnerannut naliusunut killissaliussat allannguuteqartinneqarnerat.Allamik allassimasoqanngippat imaluunniit ataqatigiinnerani takuneqarsinnaanngippat, kapitalimi uraniptaaneqarnerani ilaapput ataatsimut isigalugu aatsitassat qinngornernik ulorianartunik akullit tamarmik.Kapitalimi matumani akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarneranut tunngatilluguinatsisini pissutsit eqqartorneqarput. Tamanna pillugu nassuiaatit akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerupallannguuteqartinneqarnerani (ilaannakortumik atorunnaarsitsineq imaluunniit allatut allannguineq) assigusumikataatsimut isigalugu naleqquttuussapput. Immikkoortoq 6-imi akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerupallannguuteqartinneqarnerani inatsisini pissutsit assigiinngitsut immikkut eqqartorneqarnerat takuneqarsinnaavoq.Naalakkersuisoqarfiup makkununnga nassuiaanissaq piumasaraa:

2Uranimik piiaanermut aamma avammut annissuinermut atatillugununanut allanut pissutsinut, ilanngullugit illersornissamutsillimaniarnermullu tunngasut, tunngatillugu Kalaallit Nunaannut aammaDanmarkimut inatsisitigut aalajangiisinnaatitaaffiit atuuffiillu2.1 Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisinnaatitaaffiit aamma KalaallitNunaata aalajangiisinnaatitaaffinnik atuinissaanut killissaliussat pillugittunngaviusumik inatsimmi maleruagassatNunanut allanut politikkikkut atuuffiit aalajangiisinnaatitaaffiillu atorneqarnissaannut naalagaaffimmi inatsisitiguttunngaviusut, tunngaviusumik inatsimmi § 19-imi aalajangersagaapput. Maleruagassaq imatut oqaasertaqarpoq:”§ 19. Inuiaat akornanni susassaqarfinni naalagaaffik sinnerlugu kunngi iliuuseqassaaq. Taamaattorli folke-ting-i akuerseqqaanngippat sunilluunniit naalagaaffiup susassaqarfianik annertusitsisunik imaluunniit anni-killisitsisunik iliuuseqarsinnaanngilaq, imaluunniit pisussaaffinnik naammassineqarsinnaanissaannutfolketing-ip peqataaffiginngisariaqagaannik imaluunniit allatigut annertunerusumik pingaaruteqartunikisumaqatigiissuteqarsinnaanani. Aammattaaq kunngi folketing-i akuerseqqaartinnagu inuiat akornanniisumaqatigiissutinik sunilluunniit folketing-ip akuersineratigut isumaqatigiissutigineqarsimasunik atorun-naarsitsisinnaanngilaq.Imm. 2. Naalagaaffimmut imaluunniit danskit sakkutuuinut sakkulersorluni saassussinermut illersornissaqeqqaassanngikkaanni, kunngi folketing-i akuerseqqaartinnagu naalagaaffinnut takornartanut sunulluunniitsakkutuunik atuilluni pissaanermik atuiniarsinnaanngilaq. Iliuusissat aalajangersagaq manna malillugukunngip aalajangiussimasinnaasai piaartumik folketing-imut saqqummiunneqassapput. Folketingi ataatsimiil-luni katersuussimanngippat, kinguarsaanertaqanngitsumik ataatsimiinnissamut aggersaasoqassaaq.Imm. 3. Folketing-ip akunnerminni nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartussat toqqassavai, taakkualununanut allanut politikkikkut aalajangiiffigisassanut annertunerusunut aalajangiinissaq sunaluunniit sioqqul-lugu naalakkersuisut isumasiortassavai. Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartut pillugit maleruagassaterseqqinnerusut inatsimmi aalajangersarneqartassapput.”

Tunngaviusumik inatsimmi § 19, imm. 1 malillugu, naalakkersuisut (”kunngi”) taamaalillutik Kunngeqarfik Danmarksinnerlugu inuiaat akornanni susussaqarfinni iliuuseqartartussaapput, ilanngullugit nunanut allanuttunngassutilinnut aamma illersornissamut sillimaniarnermullu tunngassutilinnut tunngatillugu.Namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini nalinginnaasuni5(”nassuiaatit nalinginnaasut”),tunngaviusumik inatsit malillugu nunanut allanut politikkikkut aalajangiisinnaatitaaffiup Kalaallit Nunaannuttunniunneqarnissaanut periarfissaq taaneqarpoq.6Nassuiaatini allassimavoq, naalagaaffiup ilaani ataasiakkaaninunanut allanut politikkikkut susassaqarfinni namminersorluni aalajangiisinnaatitaasinnaanissamut,tunngaviusumik inatsit akimmisaartitsisutut isigineqartoq. Nassuiaatit malillugit taamaalilluni NamminersorlutiOqartussat naalagaaffimmi inatsisitigut inuiaat akornanni imminut sinnerluni aalajangiisinnaatitaalissappata,tunngaviusumik inatsisip allannguuteqartinneqarnissaa pisariaqartussaavoq.Aammattaaq nassuiaatini allassimavoq tunngaviusumik inatsimmi § 19 malillugu danskit naalakkersuisuisa nunanutallanut aalajangiisinnaatitaanerisa kingunerisaanik namminersorneq pillugu inatsimmi maleruagassatigut7nunanutallanut politikkikkut suliassaqarfimmi maleruagassiisartutut aalajangiisinnaatitaanerup NamminersorlutikOqartussanut tunniunneqarnissaa periarfissaqassanngitsoq. Taamaattorli nassuiaatini nalinginnaasuni allassimavoq:”Kisiannili tunngaviusumik inatsisip killissaliussaasa iluanni naalagaaffik sinnerlugu inuiaat akornanni susas-saqarfinni iliuuseqarnissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarnissaat ajornassanngilaq.Taamaalilluni tunngaviusumik inatsit inuiaat akornanni suassaqarfinni, taamaallaat Kalaallit Nunaannuttunngassuteqartuni aammalu naalagaaffiup ilaani allanut kalluaasussaanngitsuni iliuuseqarnissamut Naalak-kersuisut piginnaatinneqarnissaannut akimmisaartitsissanngitsoq ilimagineqarsinnaavoq.”8Nassuiaatit malillugit taamaalilluni inuiaat akornanni susassaqarfinni iliuuseqarnissamut aalajangiisinnaatitaaffiuptunniunneqavinnera pineqassanngilaq. Taamaalilluni nassuiaatit malillugit, aamma susassaqarfinni Naalakkersuisutpiginnaatitaaffiinut ilaatinneqalersunut, danskit naalakkersuisui suli nunanut allanut politikkikkutaalajangiisinnaatitaasussaapput.Aammattaaq nassuiaatit nalinginnaasut malillugit Kunngeqarfik Danmarkip soqutigisaasa aamma tunngaviusumikinatsimmi § 19-ip mianerineqartussaanerisa kingunerisaanik, Namminersorlutik Oqartussat nunanut allanutpolitikkikkut iliuuseqarnerminni Kunngeqarfik Danmarkip soqutigisaannut akerliusumik iliuuseqarsinnaanngitsut,ilanngullugit nunanut allanut politikkikkut nalinginnaasumik.Taamaalillutik Naalakkersuisut naalagaaffiup ilaani soqutigisanut allanut akerliusumik nunanut allanut politikkikkutaalajangiussaqarsinnaassanngillat, ilanngullugit suliassaqarfimmi pineqartumi naalagaaffiup nunanut allanutpolitikkiani nalinginnaasumik tunngaviusumik akerliusumik inuiaqatigiinni pisussaaffiliisumikisumaqatigiissuteqarnerit.Taamaattorli namminersorneq pillugu inatsimmi siulequtsiussami (aallarniut) allassimavoq inuiaat kalaallit tassaasutinuiaat inuiaqatigiit pisussaaffii malillugit nammineerluni aalajangernissamut pisinnaatitaasut, tamannanassuerutigalugu inatsimmi Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni suleqatigiinnermi naligiinnissapataqqeqatigiinnissallu siuarsarnissaanik kissaateqarneq tunngavigineqartoq, aammalu inatsimmi tamatumunnganaapertuuttumik Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni naligiimmik suleqatigiittutisumaqatigiissuteqarneq tunngavigineqartoq. Tamatuma saniatigut namminersorneq pillugu inatsimmi § 11, imm. 2malillugu, nunanut allanut politikkikkut (inuiaat akornanni) susassaqarfinni Kalaallit Nunaata taamatulluKunngeqarfik Danmarkip ataatsimoorlutik soqutigisaasa qulakkeernissaat siunertaralugu, Naalakkersuisut aammadanskit naalakkersuisui suleqatigiittussaapput.

5 Kalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuut, inatsisissatut siunnersuut nr. L 128, 2008-2009.6 Nassuiaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 7.2. Immikkoortoq 7.2-imi allassimasut taamaallaat danskit naalakkersuisuisapaasinninnerannut takussutissaavoq aammalu taamanikkut Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisuusut paasinninnerannuttakussutissaanani. Ilaatigut immikkoortoq 7.2-imi oqaaseqatigiinni siullermi allassimavoq: ”Danskit naalakkersuisui §12-imi piginnaatitsinissamik aaqqissuussamut naalagaaffimmi inatsisitigut killissaliussanut tunngatillugu makkuninngaoqaaseqaatissaqarput: …”. nassuiaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 4.5.4-imi (nunanut allanut, illersornissamutsillimaniarnermullu politikki) oqaaseqatigiinni marlunni siullernituulli nassuiaatit taamaaqatai takuneqarsinnaapput:”Nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikkikkut piginnaatitaaffiit tunngaviusumik inatsimmi § 19malillugu danskit naalakkersuisunut tunngatinneqarput. Danskit naalakkersuisuisa isumaat malillugu piginnaatitaaffiittaakkua Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqarsinnaanngillat.”7 Namminersorneq pillugu inatsit nr. 473, 12. juni 2009-imeersoq.8 Nassuiaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 7.2.

2.2 Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasuni (nunanut allanuttunngatillugu susassaqarfiit) iliuuseqarsinnaanerat pillugu Namminersorneqpillugu inatsimmi maleruagassatNamminersorneq pillugu inatsit 2009-imi Folketing-imi akuerineqarpoq aammalu ulloq 21. juni 2009 atuutilerluni.9Namminersorneq pillugu inatsit malillugu Naalakkersuisut inuiat akornanni pisussaaffinnut tunngatillugususassaqarfinni Naalakkersuisut iliuuseqarsinnaapput. Namminersorneq pillugu inatsit inuiaqatigiinnipisussaaffiliisumik isumaqatigiissuteqarnernut allanullu nunanut allanut tunngatillugu pissutsinut (nunanut allanuttunngatillugu susassaqarfiit) atatillugu Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa aalajangiisinnaatitaaffiiatuuffissaalu pillugit kapitali 4-imi (§§ 11-16) maleruagassanik arlalinnik imaqarpoq.Namminersorneq pillugu inatsimmi kapitali 4-imi maleruagassat, namminersorneq pillugu inatsimmisiulequtsiussamut (allaqqaasiut) ataqatigiissillugit nassuiarneqassapput atorneqassallutillu. Siulequtsiussamierseqqissarlugu oqaatigineqarpoq inuiaat kalaallit naalagaaffiit akornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullutunngatillugu inatsisit malillugit tassaasut inuiaat nammineq aalajangiisinnaatitaasut, aammalu inatsimmi tamannanassuerutigalugu Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni suleqatigiinnermi naligiinnissamikataqqeqatigiinnissamillu siuarsaanissamik kissaateqarneq tunngavigineqartoq.Tamatuma kingunerisaanik ilaatigut Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisui suliassaqarfinni arlalinni,ilanngullugit nunanut allanut tunngatillugu susassaqarfiit, Kalaallit Nunaata soqutigisaasa aammalu KunngeqarfikDanmarkip ataatsimoortumik soqutigisaasa isumagineqarnissaat qulakkeerniarlugu, tatiginartumiksuleqatigiittussaapput.10Taamaalilluni danskit naalakkersuisuisa suliassani taamaallaat Kalaallit Nunaannuttunngassuteqartuni aammalu suliassaqarfinni akisussaaffimmik tigusivioreersimasuni,11ilanngullugit suliassataatsitassanut suliassaqarfiup iluaniittut, Naalakkersuisut aalajangiisinnaatitaaffimminnik atuutsitsineratakornusertussaanngilaat imaluunniit killilertussaanagu.Taamaalilluni suliassani uranimik allanillu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanermutavammullu annissuinermut tunngasuni, suliassat taamaallaat pissutsinut Naalakkersuisut aatsitassanutsuliassaqarfimmi oqartussaasutut aalajangiisussatut aalajangiisinnaatitaaneranni pineqartunut ilaasimappata,Naalakkersuisut aalajangiisinnaatitaaffimminik atuutsitsinerat danskit naalakkersuisuisa akornusertussaanngilaatimaluunniit killilertussaanagu.Suliassat taamaattut Kalaallit Nunaanni aatsitassanut pissutsinut tunngasut aamma nunanut allanut pissutsinuttunngassuteqarsimappata, nunanut allanut tunngatillugu pissutsit taamaallaat Kalaallit Nunaanni aatsitassanutsuliassaqarfimmi pissutsinut tunngassuteqarsimappata, takuuk § 12, imm. 1, Naalakkersuisut aamma KunngeqarfikDanmarki sinnerlugu iliuuseqarsinnaasussaapput.Nunanut allanut tunngatillugu pissutsit aamma Kunngeqarfik Danmarkimi illersornissamut imaluunniitsillimaniarnermut pissutsinut tunngassuteqarpata, namminersorneq pillugu inatsimmi § 13-imi maleruagassatmalillugit Naalakkersuisut taamaallaat danskit naalakkersuisui suleqatigalugit Kunngeqarfik Danmark sinnerluguiliuuseqarsinnaassapput, takuuk § 12, imm. 4. Tamanna immikkoortumi matumani matuma kinguliani aammaimmikkoortoq 3-imi taaneqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiit pisinnaatitaaffiinut pisussaaffiinullu tunngatilluguisumaqatigiissutit allallu nunani tamalaani maleruagassat, sukkulluunniit Kunngeqarfik Danmarkimutpisussaaffiusunut aammalu Kalaallit Nunaannut atuuttut malillugit pisussaaffinnut malinnittussaapput.12Naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisussaaffinnut pisinnaatitaaffinnullu isumaqatigiissutit imaluunniit nunaniallani maleruagassat allat, Kunngeqarfik Danmarkimut pisussaaffiliippata, kisiannili taakkua Kalaallit Nunaannutatuunnatik, naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisussaaffinnut pisinnaatitaaffinnullu isumaqatigiissutitimaluunniit nunani tamalaani maleruagassat allat malillugit pisussaaffinnik Namminersorlutik Oqartussatpisussaaffeqartussaanngillat.13Namminersorneq pillugu inatsimmi kapitali 4-imi (§§ 11-16) nunanut allanut pissutsinut tunngatillugu (nunanutallanut tunngatillugu susassaqarfiit) ingerlatani aalajangiinernilu Kalaallit Nunaata peqataanissaanut maleruagassatsuleriaatsillu immikkoortut pingaarnerit marluk aalajangersarneqarput.Nassuiaatit nalinginnaasut malillugit immikkoortuni pingaarnerni marluusuni pineqarput:”… taamaallaat naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit isumaqatigiis-sutinut isumaqatiginninniarnerit isumaqatigiissuteqarnerillu aammalu nunani tamalaani pisussaaffiit pisussa-affiliisut allat. Taamaaliornikkut isumaqatigiissutit pisussaaffiillu, imaluunniit naalagaaffiit akornanniinuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit isumaqatigiilluni aalajangersakkanik imaluunniitnaalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaffiillu pillugit maleruagassat allat malillugitinatsisitigut pisussaaffiliisut siunnerfigineqarput. Taamaattoq aalajangersakkani taakkunani tunngaviusutatatitsisuusut tassaapput tunngaviusut nalinginnaalluinnartut, aamma naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinnipisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit inatsisitigut pisussaaffiliisumik isumaqatigiissuteqarnissamik siuner-taqarnermit allaanerusunik, nunami namminermi isumaqatigiissuteqarnernut allanut isumaqatiginninniar-nernullu atatillugu takuneqarsinnaasariaqartut.”14Nassuiaatit nalinginnaasut malillugit namminersorneq pillugu inatsimmi kapitali 4-imi tunngaviusut taamaalilluniaallaaviatigut aamma Kalaallit Nunaat nunanut allanut susassaqarfinni iliuuseqartillugu atuutissapput, kisiannilitamanna naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu isumaqatigiissuteqarnissaqimaluunniit allanik nunani tamalaani pisussaaffeqalernissaq siunertaralugu pisinnaanani.Naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissutit Naalakkersuisutnamminersorneq pillugu inatsit malillugu Kunngeqarfik Danmark sinnerlugu nammineerlutikisumaqatiginninniarfigisinnaasaat isumaqatigiissutigisinnaasaallu, namminersorneq pillugu inatsimmi § 12, imm.1-imi allassimapput. Maleruagassaq taanna malillugu Kalaallit Nunaannuinnaq tunngassuteqartuni aammalusuliassaqarfinnut tamakkiisumik akisussaaffigilerlugu tiguneqareersimasuni, Naalakkersuisut naalagaaffinnut allanutaamma nunanit tamalaani kattuffinnut naalagaaffik sinnerlugu isumaqatiginninniarsinnaapputisumaqatigiissuteqarsinnaallutillu, ilanngullugit ingerlatsivinni ingerlatsinissamut isumaqatigiissutit.§ 12, imm. 1-imi maleruagassami Naalakkersuisut suliassaqarfinni akisussaaffimmik tigusivioreersimasuni,ilanngullugu aatsitassanut suliassaqarfik, naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnulluinatsisitigut isumaqatigiisutinut isumaqatiginninniarsinnaatitaapput isumaqatigiissuteqarsinnaatitaallutillu.§ 12-imi maleruagassami isumaqatigiissutinik isumaqatiginninniarnernut isumaqatigiissuteqarnernulllu atatillugunaalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu tunngatillugu inatsisit malillugitiliuuseqarnerit tamarmik pineqarput, ilanngullugit aamma pisortatigoortuunngitsumik isumaqatiginninniarnerit,isumaqatiginninniarnerit ingerlanerisa annertunerusut ilaattut pisimasinnaasut.Taamaalillutik Naalakkersuisut aallaaviatigut naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillupillugit isumaqatigiissutinut taamaallaat Kalaallit Nunaannut aamma aatsitassanut suliassaqarfimmuttunngassuteqartunut isumaqatiginninniarsinnaapput isumaqatigiissuteqarsinnaallutillu, ilanngullugit uranimikimaluunniit aatsitassanik allanik qinngornernik ulorianartunik akulinnut tunngatillugu misissuineq, piaaneq aammaavammut annissuineq.12 Namminersorneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 1.13 Assersuutigalugu Nunani tamalaani Sulisartut kattuffiannut (International Labour Organization, ILO) aalajangersakkamiartikel 35 malillugu, ILO-mi isumaqatigiissutini nunami akisussaaffeqarfimmi nunap qullersaasup avataaniittutnamminersorlutik oqartussaasut imaluunniit namminersornerullutik oqartussaasut aammalu suliffeqarnermutsuliassaqarfiup iluani inatsisiliornissamut inatsisinillu atortitsinissamut aalajangiisinnaatitaaffiit pineqartunut ilaanngillat(”non-metropolitan territories”). ILO-mi isumaqatigiissummi taamaallaat pineqartunut ilaavoq, nunamiakisussaaffeqarfimmi nunap qullersaasup avataaniittut, ilanngullugit Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut, nunamiqullersaasumi naalakkersuisut nunami akisussaaffeqarfimmi oqartussaasut inatsisinik atuutsitsisussat (”naalakkersuisut”,ass. Naalakkersuisut) suleqatigalugit aammalu oqartussaasup akuersineratigut, immikkut ILO-mut isumaqatigiissutipnunami akisussaaffeqarfimmi atorneqarnissaa pillugu nalunaaruteqarsimappat.14 Nassuiaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 7.3.

Namminersorneq pillugu inatsimmi § 12, imm. 4 malillugu isumaqatigiissutit aalajangersimasumik suussusillitNamminersorlutik Oqartussat § 12, imm. 1 malillugu aalajangiisinnaatitaaffianni pineqartunut ilaanngillat. Imm. 4-imimaleruagassami aalajangersarneqarpoq, isumaqatigiissutit taamaattut § 13-imi maleruagassat malillugitisumaqatigiissutigineqartassasut. Isumaqatigiissutit imm. 4-imi pineqartunut ilaasut tassaapput naalagaaffiitakornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissutit illersornissamutsillimaniarnermullu politikkimik kalluaasussat, kiisalu naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiitpisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissutit Danmarkimut atuuttussat, imaluunniit nunani tamalaani kattuffiup iluaniKunngeqarfik Danmarkip ilaasortaaffigisaani isumaqatiginninniutigineqartussat.§ 13, imm. 1 malillugu naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissutitimmikkut Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartut pillugit isumaqatiginninniarnerit aallartinnissaat sioqqullugu danskitnaalakkersuisuisa Naalakkersuisut ilisimatittartussaavaat.Inatsimmut piareersaataasumik suliaqarnermi oqaatigineqarpoq, tunngaviusoq taanna Namminersorlutik Oqartussatsiusissukkut akuliutsinneqartarnissaasa pingaaruteqarnera erseqqissarniarlugu tunngaviusoq taanna inatsimmiaalajangersarneqartoq. Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinit (naalagaaffimmi oqartussaasut)ilisimatinneqarnerminni isummersuutinik isumaqatiginninniarnerni ilanngunneqartussatut kissaatigineqarpata,isummersuutit taakkua naligiinnermik tunngaveqartumik isumaqatiginninniarnerit piareersarneqarneranniilanngunneqartussaassapput.15Suliassani taamaallaat Kalaallit Nunaannut tunngasuni danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisut nunanut allanuttunngatillugu kiffartuussivimmit peqataaffigineqanngitsumik isumaqatiginninniarnernik ingerlatseqqullugupiginnaatissinnaavaat.16Isumaqatigiissutit Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata ataatsimoorlutik isumaqatiginninniarnerni akuuffigisimasaat,sapinngisamik Naalakkersuisut peqatigalugit danskit naalakkersuisuinit atsiorneqassapput.17Naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiit pisussaaffiinut pisinnaatitaaffiinullu tunngatillugu isumaqatigiissutit immikkutKalaallit Nunaannut pingaaruteqartut, atsiorneqannginneranni imaluunniit atorunnaarsinneqannginneranniNaalakkersuisunit oqaaseqarfigineqartussanngilugit saqqummiunneqassapput. Naalakkersuisut akuersitinnagitisumaqatigiissuteqarnissaq pisariaqartoq danskit naalakkersuisui isumaqarpata, tamanna sapinngisamik KalaallitNunaannit peqataaffigineqanngitsumik pissaaq.18Naliliinerput malillugu taamatut pisussaaffeqarneq taamaallaat danskit naalakkersuisui naalagaaffiit akornanniinuiaqatigiinni pisussaaffiit pisinnaatitaaffiillu pillugit isumaqatigiissutinik nutaanik immikkut Kalaallit Nunaannutpingaaruteqartunik isumaqatiginninniarneranni isumaqatigiissuteqarnerannilu atuutinngilaq. Pisussaaffeqarneqtaamatuttaaq naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisussaaffiit pisinnaatitaaffiillu pillugit isumaqatigiissutinikatuutereersunik immikkut Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartunik nassuiaanissaq imaluunniitallannguuteqartitsinissaq pillugit danskit naalakkersuisuisa isumaqatiginninniarnernik aallartitsineranni atuuppoq.Naalakkersuisut taamaalillutik aallaaviatigut namminneerlutik naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisussaaffiitpisinnaatitaaffiillu pillugit isumaqatigiissutinik Kalaallit Nunaanni aatsitassanut tunngatillugu pissutsinut –ilanngullugit uranimik imaluunniit allanik aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik misissuineq, piiaaneqaamma avammut annissuineq – aamma Kunngeqarfik Danmarkimi illersornissamut imaluunniit sillimaniarnermutpissutsinut tunngasunut isumaqatigiissuteqarsinnaanngillat. Naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisussaaffiitpisinnaatitaaffiillu pillugit isumaqatigiissutit taamaattut aallaaviatigut Naalakkersuisut taamaallaat danskitnaalakkersuisui suleqatigalugit isumaqatiginninniutigisinnaavaat isumaqatigiissuteqarfigisinnaallugillu.Aallaaviatigut danskit naalakkersuisui isumaqatigiissutinut taamaattunut isumaqatiginninniarnissamutisumaqatigiissuteqarnissamullu aalajangiisinnaatitaapput.19Tamannali Naalakkersuisut suleqatigalugit aammalusapinngisamik annertunerpaamik Naalakkersuisut akuersissuteqarnerisigut pisussaavoq.20Tamatuma saniatigutdanskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisut isumaqatigiissutinut taamaattunut nunanut allanut kiffartuussivikpeqataatillugu isumaqatiginninniarnissamut piginnaatissinnaavaat aammalu isumaqatigiissutit danskitnaalakkersuisui peqatigalugit Naalakkersuisunut atsiortissinnaallugit.21Tamanna naleqqussinnaavoqassersuutigalugu illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut pissutsit pingaannginnerusimappata aammaluaatsitassanut tunngatillugu pissutsit allallu nunanut allanut tunngatillugu pissutsit pingaarnerusimappata,

imaluunniit danskit naalakkersuisuisa aamma Kunngeqarfik Danmarkip illersornissamut sillimaniarnermullupolitikkikkut soqutigisat aammalu tassunga atatillugu naalagaaffiup isumai aalajangiinerilu pillugitpaaseqatigiissimappata isumaqatigiillutillu. Taamaattoqartillugu danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisutisumaqatigiissuteqarfigisinnaavaat, Naalakkersuisut naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisussaaffiitpisinnaatitaaffiillu pillugit isumaqatigiissutinut isumaqatiginninniarnermut atatillugu qanoq iliorlutik naalagaaffiupataatsimoorussamik illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut soqutigisai qulakkiissaneraiisumagissaneraalu.22Namminersorneq pillugu inatsimmi § 14-imi pineqarpoq nunani tamalaani kattuffiit Kalaallit Nunaata nammineqtaaguutini atorlugu ilaasortanngorsinnaaneranut ammaassisimappata qanoq iliortoqassanersoq. Taamaattoqartillugudanskit naalakkersuisui Naalakkersuisut piumasaqarnerisigut, tamanna Kalaallit Nunaata nunatut inissisimaneranutataqatigiisinneqarsinnaasimappat, tamanna pillugu qinnuteqaateqarnissamik imaluunniit tamanna pillugu KalaallitNunaata qinnuteqaataanik tapersersuiniarlutik aalajangersinnaapput.Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit nalinginnaasut malillugit § 14-imi pineqarput ilaasortanngorneritakuutitsilersussat pingaarnerpaat, sumiiffinni imartat ikaarlugit nunanut allanut susassaqarfiit aallaaviatigutnaalagaaffimmit ilaasortaasumit isumagineqartartut pineqarnerullutik.23

3Kalaallit Nunaata uranimik piiaanissamut avammulluannissuinissamut akuersinissaanik akimmisaartitsinissamut Danmarkipperiarfissai, imaluunniit allatut tamatuminnga inatsisitigutkilliliisinnaaneraNamminersorlutik Oqartussat namminersorneq pillugu inatsimmi §§ 2-4-imi suliassaqarfinni akisussaaffimmiktigusisarneq pillugu maleruagassat malillugit aatsitassanut suliassaqarfik akisussaaffigilerlugu tigoreerpaa.Taamaalillutik Namminersorlutik Oqartussat namminersorneq pillugu inatsimmi § 1-imi tamanna pillugumaleruagassat malillugit aatsitassanut suliassaqarfimmi inatsisiliortutut inatsisinillu atortitsisutut (allaffissornikkutaqutsineq) pissaaneq tigummivaat. Inatsisiliornissamut pissaaneqarneq Inatsisartuniippoq, aammalu inatsisinikatortitsisutut pissaaneqarneq Naalakkersuisuniilluni.Namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini nalinginnaasuni aatsitassanut suliassaqarfiknaatsumik imatut nassuiarneqarpoq:24”Aatsitassanut suliassaqarfik Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinermut piiaanermullu tunngassute-qarpoq. Aatsitassat tassaapput pisuussutit uumaatsut aatsitassatut manngersutut aamma ikummatissiassatutiluseqartut.”Taamatuttaaq nassuiaatini nalinginnaasuni Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni aatsitassanutpisinnaatitaaffeqarnerat aammalu Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfimmik tigusereerneranni aatsitassanutsuliassaqarfimmi inatsisiliortutut inatsisinillu atortitsisutut pissaaneq naatsumik nassuiarneqarput:25”6.Kalaallit Nunaata nunap iluani aatsitassanut pisinnaatitaaffiiInatsisissatut siunnersuut malillugu aatsitassanut suliassaqarfik Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqarsin-naavoq, takuuk ilanngussami allattorsimaffik II, nr. 26). Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut sulias-saqarfimmik tigusineranni Namminersorlutik Oqartussat inatsisisiliortutut aamma inatsisinik atortitsisututaatsitassanut suliassaqarfimmi pissaanermik tigusissapput.Aatsitassanut suliassaqarfiup kalaallinit tiguneqarnerani taamaalilluni Namminersorlutik Oqartussat ilaatigutaatsitassanik nunap iluaneersunik misissueqqaarnissamut, misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutiniktunisisarnermikkut aningaasaliissuteqartarnermikkullu aatsitassanut suliassaqarfimmi nalinginnaasumikkillissaliussassanik aalajangersaasussanngussapput aalajangiisussanngussallutillu.Aatsitassanut suliassaqarfik tiguneqarpat Kalaallit Nunaat tamatuma kingorna Kalaallit Nunaanni nunapiluani aatsitassanik atuinissamut piiaanissamullu piginnittussaatitaalissaaq.”

Taamaalilluni namminersorneq pillugu inatsit malillugu Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut suliassaqarfiuptigoreernerata kingorna aatsitassanut suliassaqarfimmi inatsisiliortutut aamma inatsisinik atortitsisutut(allaffissornikkut aqutsineq) pissaaneq tigummilissavaat, taamaalillunilu Inatsisartut aatsitassanut suliassaqarfimmiinatsisinik aalajangersaasinnaalissallutik,26aammalu Naalakkersuisut ilaatigut aatsitassanut suliassaqarfimminalunaarutinik aalajangersaasinnaalissallutik aamma aatsitassanut tunngatillugu misissueqqaarnissamut,misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinik tunniussisinnaalissallutik.27Tamatuma saniatigut namminersorneq pillugu inatsit malillugu Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanutsuliassaqarfimmi aalajangiisinnaatitaaffiini ilaapput ikummatissiassat aamma aatsitassat manngernerit tamarmik,ilanngullugit aamma urani allallu aatsitassat qinngornernik ulorianartunik akullit, aamma Naalakkersuisut uranimikallanillu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutiniktunniussisinnaanerat.28Aamma namminersorneq pillugu inatsit malilugu Naalakkersuisut aatsitassanik piiaanissamut akuersissummiktunniussinissamut aalajangiisinnaaitaaneranni ilaavoq aatsitassanik piiarneqartunik avammut annissuisinnaanermutakuersissummik tunniussisarnermut aalajangiisinnaatitaaneq, ilanngullugit urani aamma aatsitassat qinngornernikulorianartunik akullit allat.29Matuma siuliani taaneqartutut namminersorneq pillugu inatsimmi § 12, imm. 4, § 13-mut ataqatigiisilluguaalajangersagaavoq, Naalakkersuisut aallaaviatigut naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiitpisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissutinik Kunngeqarfik Danmarkip illersornissamut sillimaniarnermullu politikkianuttunngassuteqartunik nammineerlutik isumaqatiginninniarnissamut isumaqatigiissuteqarnissamullupiginnaatitaaffeqanngitsut.§ 12, imm. 4-imi maleruagassaq taamaallaat naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillupillugit naalagaaffinnut aamma nunani tamalaani kattuffinnut isumaqatigiissutinut tunngassuteqarpoq, takuuk § 12,stk. 1. Taamaalilluni maleruagassaq aallaaviatigut isumaqatigiissutinut Kalaallit Nunaata suliffeqarfinnutnamminersortunut isumaqatigiissutigisaannut atuutinngilaq, tassani ilaapput inuinnaat akornanni inatsisitigut(niuernermik tunngaveqartut) isumaqatigiissutit. Maleruagassaq aamma aallaaviatigut Kalaallit Nunaatasuliffeqarfinnut namminersortunik imaluunniit pisortanit pigineqartunut taakkua inuussutissarsiornermiingerlataannut (niuernermik tunngaveqartut) tunngatillugu iluanaarutaasussanik piumasaqaatitalinnilluingerlatsinissamut allagartamik tunniussisarneranut atuutinngilaq, tassani ilaapput aatsitassarsiornissamutakuersissutit imaluunniit akuersissutit allanik inuinnaat akornanni inatsitit malillugit inuussutissarsiornermiingerlatanut tunngassuteqartut.Taamaattorli namminersorneq pillugu inatsimmi kapitali 4-imi tunngaviusut aallaaviatigut taamatuttaaq naalagaaffiitakornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissuteqarnissamik pisussaaffiliisunikpisussaaffeqalersitsisussatut siunertaqartunit allaanerusunut inuiaqatigiinni inatsisitigut iliuuseqarnernut allanut,atuupput.30Naliliinerput malillugu tamanna malillugu imaassimassaaq, naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinnipisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit iliuuseqarnerit allat, annertunerpaatigut naalagaaffimmi illersornissamutpolikikkimut imaluunniit sillimaniarnermut politikkimut tunngassuteqartut, Naalakkersuisunit taamaallaat(imaluunniit taamaallaat pisariaqaraluartut) danskit naalakkersuisui akuutillugit aamma suleqatigalugitingerlanneqartariaqartut.§ 12, imm. 4-imi maleruagassaq illersornissamut politikkimut aamma sillimaniarnermut politikkimuttunngassuteqartoq, imm. 1-imi maleruagassamut pingaarnermut ilaatinneqanngilaq aammalu pissutsitilaatinneqanngitsut aalajangersimasut taaneqarlutik. § 12, imm. 4-imi maleruagassat taamaattumik aallaaviatigutnassuiarneqartariaqarpoq, imm. 4-imi taaneqartut marluk taakkua saniatigut pissutsit allat ilaatinneqanngitsut, tassa26 Inatsisartut ilatigut aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaata nr. 7, 7.december 2009-imeersup (aatsitassanut ikummatissanullu inatsit) aamma aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunngapingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 7. december 2009-imeersup (aatsitassanut ikummatissanullu inatsit)allannguuteqartinneqarnissaa pillugu Inatsisartut inatsisaata nr. 26, 18. december 2012-imeersup akuerineqarneranniaalajangiisinnaatitaaneq atorpaat.27 Naalakkersuisut aatsitassanut ikummatissanullu inatsit malillugu aatsitassarsiornissamut akuersissutinik arlalinniktunniussereerput, ilanngullugu ilaatigut aatsitassanik allanik tunisassiornermi (piiaanermi) uranimik allanilluaatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik saniatigut tunisassiornissamut misissuinissamut akuersissut.28 Nassuiaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 4.4.31 aamma 6. Taassuma ilai matuma siuliani oqaasertaani issuarneqarput.29 Nassuiaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 4.4.31 aamma 6. Taassuma ilai matuma siuliani oqaasertaani issuarneqarput.Naalakkersuisut aatsitassanik piiarneqartunik avammut annissuinissamut akuersissummik tunniussinissamutaalajangiisinnaatitaanerat ilaatigut Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut suliassaqarfimmik tigusereerneranni”Kalaallit Nunaanni nunap iluani aatsitassanut piiarneqartunullu piginnittussaatitaaneq” (immikkoortoq 6), aammaNaalakkersuisut piiaanissamut akuersissutinik tunniussinissamut aalajangiisinnaatitaanerat (immikkoortoq 4.4.31 aamma6) malinneqarput.30 Nassuiaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 7.3.

imaappoq illersornissamut politikkikkut aamma sillimaniarnermut politikkikkut pissutsit. Tamatuma saniatigut § 12,imm. 4-imi maleruagassaq, inatsisitigut pissusiviusutigullu ataqatigiinneq maleruagassap ilaaffigisaa mianeralugunassuiarneqartariaqarpoq, ilanngullugu maleruagassap aamma namminersorneq pillugu inatsisip siunertaa.Taamaattumik § 12, imm. 4-imi oqariaaseq ”illersornissamut aamma sillimaniarnermut politikki” aallaaviatigutoqariaatsip nalinginnaasumik (pisarnertut) oqaatsitigut isumaa atitussusaalu tunngavigalugitnassuiarneqartariaqarpoq. Illersornissamut politikkikkut nunanut allanut susassaqarfinnut tunngatilluguilaatitsinnginnermi taamaalilluni sakkutuulersorluni iliuuseqarnerit pissutsillu pineqarsimassapput,sillimaniarnermullu politikkikkut nunanut allanut susassaqarfinnut tunngatillugu ilaatitsinnginnermi nunamutakisussaaffeqarnermut pissutsit pissutsillu allat naalagaaffiup isumannaassusaanut tunngassuteqartutpineqarsimassallutik.Naliliinerput malillugu nalinginnaasumik nunanut allanut politikkikkut suliassaqarfiit allat imaluunniit pissutsit allatmaleruagassami taaneqartunit allaanerusut, ilaatitsinnginnermut maleruagassami pineqartunut ilaanngillat.Naliliinerput malillugu tamatuma kingunerisaanik ilaatigut nunanut allanut politikkikkut aningaasaqarnermutpissutsinut, niuernermut pissutsinut, pinngortitami pisuussutinut pissutsinut imaluunniit allanut inuiaqatigiinnipissutsinut tunngassuteqartut maleruagassami ilaatinneqanngillat, tassani ilaallutik avatangiisinut pissutsitimaluunniit akileraartarnermut pissutsit.§ 12, imm. 4-imut aalajangersimasunut nassuiaatini allassimavoq:«Isumaqatiginninniarneq aalajangersimasoq illersornissamut imaluunniit sillimaniarnermut politikkimikkalluaasussatut isigineqassanersoq aalajangiinermi, annertuumik pingaaruteqassaaq, isumaqatigiissut nunappineqartup nunanut allanut aamma illersornissamut oqartussaasuinut isumaqatiginninniutigineqassanersoq,imaluunniit taamaallaat Naalakkersuisut aamma naalagaaffimmi allami suliassaqarfimmut oqartussaasut– assersuutigalugu avatangiisinut oqartussaasut imaluunniit akileraartarnermut oqartussaasut – akornanniisumaqatiginninniarnerit ingerlanneqarnissaat siunertaanersoq.»31Naliliinerput malillugu suliassaqarfimmut oqartussaasut taamaaqatai ilaatigut tassaasussaapput aatsitassanutoqartussaasut.Taamaalilluni aatsitassanut suliassaqarfik aallaaviatigut § 12, imm. 4-imi ilaatitsinnginnermi pineqartunut ilaanngilaq.Taamaattumik Kalaallit Nunaat aatsitassanut suliassaqarfimmi naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinnipisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit pisussaaffiliisunik isumaqatigiissuteqarsinnaavoq, ilanngullugitisumaqatigiissutinik taamaattunik naalagaaffinni allani aatsitassanut oqartussaasunut isumaqatiginninniarneritisumaqatigiissuteqarnerillu. Isumaqatigiissutinik taamaattunik isumaqatiginninniarsinnaaneq, pisut ilaanniaatsitassanut oqartussaasunit allaanerusut suliassaqarfinnut oqartussaasut allat piffissat ilaanni isumaqatigiissummutatsiorneqareersumut tunngatillugu Kalaallit Nunaata tungaanut naalagaaffimmut pineqartumut sinniisuusarnissaasailimanaateqarneranik killilersorneqanngilaq.Namminersorneq pillugu inatsimmut aallaqqaasiummi erseqqissarneqarpoq, inatsimmi Naalakkersuisut aammadanskit naalakkersuisuisa akornanni naligiittut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarneq tunngavigineqartoq.Aallaqqaasiut inatsisip nassuiarneqarneranut aalajangiisuusimassaaq, tassami aallaqqaasiut inatsisip ilaatutilaatinneqarpoq.Taamaalilluni pisumi aalajangersimasumi Kunngeqarfik Danmarkip illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkutsoqutigisaasa pingaaruteqartut isumaginissaannut tamanna pisariaqarsimappat, aammalu pisumiaalajangersimasumi § 12, imm. 1-imi maleruagassap pingaarnerup atorsinnaanissaanut Kalaallit Nunaatasoqutigisaqarnera Kunngeqarfik Danmarkip imm. 4-imi ilaatitsinnginnissamik maleruagassamik atuisinnaanissamiksoqutigisaqarneranit pingaaruteqannginnerusimappat (annertuumik), aatsaat § 12, imm. 4-imi ilaatitsinnginnermutmaleruagassaq atorneqarsinnaavoq. Nassuiaaneq taanna naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiitpisussaaffiillu pillugit inatsisini maleruagassanut naapertuuttumik nunami namminermi inatsisinik sapinngisamiknassuiaasarnissamik naalagaaffimmi inatsisini piumasaqaammit taperserneqarpoq, tassani ilaapput naalagaaffiitinnuttaminnut pisussaaffii malillugit inuiaat namminersorsinnaatitaanerat, naalagaaffiit innuttaminnut pisussaaffiimalillugit inuiaat assigiimmik pineqarnissaannut tunngaviusoq kiisalu annertoqqatigiimmik pinnittarnissaq pillugutunngaviusoq.

§ 12-imut inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini aalajangersimasuni allassimavoq:«§ 12 … isumaqatigiissutinut aamma suliassaqarfiit tiguneqareersimasut avataaniittunik qulequttanik ilaqar-tunut tunngatillugu atuutissanngilaq. Tunngavissarititaasumik taassuminnga naliliineq qanoq sukumiitigissa-nersoq apeqqummut tunngatillugu, suliaqarnermi aalajangersarneqartariaqarpoq, tassaniisumaqatigiissutissamut missingiummut isumaqatiginninniutigineqartussamut tunngatillugu naleqquttumiknaliliisoqartariaqassalluni.»Naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissutinut illersornissamutsillimaniarnermullu politikkimik kalluaasumik isumaqatiginninniarnerni isumaqatigiissuteqarnernilu, taamaalillunipisoqarsimasinnaavoq § 12, imm. 4-imi ilaatitsinnginnermut maleruagassaq, naleqquttumik naliliineq malilluguatorneqassanngitsoq. Ilaatigut tamanna Kalaallit Nunaanni aatsitassanut suliassaqarfimmut tunngatillugunaalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit iliuuseqarnerit ilaanni pisinnaavoq,pissutigalugu iliuuseqarnerit suliassaqarfinnut tiguneqareersimasunut aammalu Kalaallit Nunaannuinnaqtunngassuteqartunut tamakkiisumik tunngassuteqarmata. Pisumi taamaattumi imm. 1-imi maleruagassamikpingaarnermik atuinissamik Kalaallit Nunaata soqutigisaqarnera, imm. 4-imi ilaatitsinnginnermut maleruagassamikatuinissamik kunne Kunngeqarfik Danmarkip soqutigisaqarneranit annertunerusussaavoq (pingaarnerulluni).Uranimik piiaanissaq, avammut annissuinissaq aamma tuniniaanissaq pillugu naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinnipisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissutit illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikku pissutsinutkalluaasinnaapput. Isumaqatigiissutit taamaattut uranimik eqqissisimasumik piiaanermut tunngassuteqarpata,Kunngeqarfik Danmarkip illersornissamut sillimaniarnermullu politikkianut aallaaviatigut kalluaasussaanngillat.Kunngeqarfik Danmarki aamma uranimik eqqissisimasumik siunertanut, ilanngullugu nukissiornissamik siunertat,atugassatut piiaanermik, avammut annissuinermik aamma tuniniaanermik akornusiinissamikkinaassusersiunngitsumik (inatsisit malillugit) soqutigisaqartussaanngilaq. Naliliinerput malillugu Naalakkersuisuttaamaattumik danskit naalakkersuisuinik peqataatitsinatik taamaattunik isumaqatigiissuteqarsinnaapput.Taamaattorli Naalakkersuisut isumaqatigiissutinik taamaattunik isumaqatiginninniarneq isumaqatigiissuteqarnerlupillugit danskit naalakkersuisui ilisimatittariaqarpaat aammalu nalinginnaasumik tamatumunnga atatillugu danskitnaalakkersuisui suleqatigisariaqarlugit.32Urani eqqissisimasumik piiaanissaq siunertaralugu piiarneqassanngippat avammullu annissorneqassanngippat,kisiannili akerlianik assersuutigalugu atomip nukinganit sakkussiassanik sanaartornermut atorneqarnissaasiunertaappat, tamanna pillugu naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugitisumaqatigiissutit namminersorneq pillugu inatsimmi § 12, imm. 4-imi ilaatitsinnginnermut maleruagassamipineqartunut ilaasimassapput. Tamanna aamma atuutissaaq naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiitpisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissutinut iliuuseqarnernullu, uranimik naapertuutinngitsumik eqqissisimanermiksiunertaqanngitsunik atuinissamik aarlerinartoqarneranik killilersimaariniarnermut tunngassuteqartunut.Taamaattumik danskit naalakkersuisui Naalakkersuisut peqatigalugit, uranip naapertuutinngitsumikeqqissisimasumik siunertaqanngitsumik atorneqarnissaata aarlerinaateqarneranik killilersimaarinissapeqqarsaatigineqarnissaata isumaginissaa siunertaralugu, uranimik piiaanissamut, avammut annissuinissamut aammatuniniaanissamut kinaassusersiunngitsumik annertoqqatigiimmik pinninnissamik atugassarititaasussanikaalajangersaasinnaassapput.Kunngeqarfik Danmarki nunani tamalaani isumaqatigiissutit ilaannut, atomip nukinganik sakkussianik nunanutallanut aamma suleqatinut nunanit maannakkut (pisortatigoortumik) atomip nukinganik sakkussianik atuisunitallaanerusunut siaruartitsinissamik akornusiisussanut pisussaaffeqarpoq aammalu uranip allallu atortussiassatqinngornernik ulorianartunik akullit unioqqutitsisumik sorsunnermik siunertaqartunut atorneqarnissaannikpitsaaliuisussaalluni imaluunniit killiliisussaalluni. Isumaqatigiissutit aamma Kalaallit Nunaannut atuussimappata,uranimut allanullu atortussiassanut qinngornernik ulorianartunik akulinnik Kalaallit Nunaanni piiarneqartunut,uninngasuutigineqartunut aamma assartorneqartunut aammalu Kalaallit Nunaannit avammut annissorneqartunuttunngatillugu isumaqatigiissutit malinneqarnissaat naammassineqarnissaallu, naalagaaffiup aammaNamminersorlutik Oqartussat qulakkeertussaavaat. Folketingip aamma Inatsisartut taamaalillutik nunani tamalaaniisumaqatigiissutit, pisariaqarnera malillugu nunami namminermi inatsisinik akuersisarnermikkut,atuutsinneqarnerat qulakkeertariaqarpaat. Tamatuma saniatigut danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisutnunani tamalaani isumaqatigiissutit malinneqartut naammassineqartullu qulakkeertussaavaat, ilanngullugitnalunaarutinik atuutsitsilernermi, akuersissutinut atugassarititaasussanik aalajangersaanermi, aalajangersimasunikakuersissuteqarnermi, peqqusissuteqarnermi, allanik ingerlatsivimmi aalajangiinerni, nakkutilliinermi aammaallatigut nakkutiginninnermi iliuuseqarnermi.

Namminersorneq pillugu inatsimmi § 12, imm. 4 malillugu Naalakkersuisut aamma namminneerlutik naalagaaffiitakornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissutinik kattuffimmut KunngeqarfikDanmarkip ilaasortaaffiginngisaanut isumaqatiginninniarnissamik piginnaatitaanngillat.Inatsisissatut siunnersuummi § 12-mut nassuiaatini aalajangersimasuni allassimavoq:«Isumaqatigiissutinut nunani tamalaani kattuffiup Danmarkip ilaasortaaffigisaata iluani isumaqatiginninniuti-gineqartunut tunngatillugu piginnaatitsinissamik immikkut killeqartitsineq, nunani tamalaani kattuffiupKunngeqarfik Danmarkip nunallu allat EU-mi ilaasortaasut ilaasortaaffigisaasa iluanni, nunani tamalaaniisumaqatigiissummik suliaqarnermi EU-p nunat ilaasortaasut tamaasa sinnerlugit aallartitaqartilluguaammalu naalagaaffiit ilaasortaasut taasisinnaatitaaffiinik taasisinnaatitaatillugu, immikkut pingaaruteqaler-tussaavoq. Tamakkiisuutitsinissaq eqqarsaatigalugu oqaatigineqassaaq, naalagaaffiit EU-mi ilaasortaasut,imarpik ikaarlugu nunamut akisussaaffeqartut, nunanut allanut attaveqarnerinik isumaginnittut, aammaluEU-mi angerfigeqatigiinnermi pineqartunut ilaanngitsut, pisumi taamaattumi Maastricht-imi angerfigeqati-giinnermut nalunaarummut nr. 25-imut naapertuuttumik, soqutigisat aaqqiivigineqarsinnaanngitsunikakerleriissimassagaluarpata, tamatumani Ataatsimooqatigiinnermi soqutigisat ajoqusernagit, nammineerlutikimarpik ikaarlugu nunap akisussaaffeqarfiusup soqutigisaannik isumaginninnissamut iliuuseqarsinnaam-mata.»Kalaallit Nunaat nunani tamalaani kattuffiit ilaanni Kunngeqarfik Danmarkip ilaasortaaffigisaanni, ukiorpassuarniKunngeqarfik Danmark sinnerlugu isumaqatigiissutinut isumaqatiginninniartarsimavoqisumaqatigiissuteqartarsimallunilu. Namminersorneq pillugu ataatsimiititaliarsuup Kalaallit Nunaanninamminersorneq pillugu isumaliutissiissutaani, Kalaallit Nunaanni piginnaatitsissummut inatsit siusinnerusukkutatuuttoq,33namminersorneq pillugu inatsimmi § 12, imm. 4-mut assigusumik maleruagassartaqartoq pilluguallassimavoq:«Taamaattoq nunani tamalaani kattuffinnut EU-mi naalagaaffiit ilaasortaasut namminersorlutik ilaasortaaffi-ginngisaannut, aammalu EU taamaattumik kattuffinni taakkunani ataasiinnarmik taasisinnaatitaaffigisa-annut (assersuutigalugu aalisarnermut kattuffiit NAFO, NEAFC aamma NASCO) atatillugu,piginnaatitsissummut aaqqissuussaq atorneqarsinnaavoq.»34 35Naliliinerput malillugu taamaalilluni pisut ilaanni nunani tamalaani kattuffiit iluanni, Danmark kattuffinni taakkunaniilaasortaagaluartoq, Kunngeqarfik Danmark sinnerlugu Naalakkersuisut naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinnipisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit isumaqatigiissutinik isumaqatiginninniartarneratisumaqatigiissuteqartarnerallu inatsisini ileqqorineqartarpoq imaluunniit inatsisitigut suleriaasiusarluni. Pisuniataasiakkaani aalajangersimasumik aalajangerneqartariaqarpoq Naalakkersuisut taamaaliornissamutpisinnaatitaanersut.

33 Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut naalagaaffiit akornanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugitisumaqatigiissuteqartarnerat pillugu inatsit nr. 577, 24. juni 2005-imeersoq.34 Kalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu Kalaallit-danskit namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaliaataisumaliutissiissutaa, april 2008, qupperneq 67, 334 aamma 596 ff.35 Nunani tamalaani arfernik piniarnermut isumalioqatigiissitaq (IWC), Naalakkersuisut nunani tamalaani isumaqatigiissutitilaannut Kunngerqarfik Danmarkip ilaaffigilersimasaannut tunngatillugu allatut assersuutissaavoq. 2012-ip naaneraniNaalakkersuisut taamaalillutik IWC-ip Namminersorlutik Oqartussat 2012-2018-imi arfattassanut tunngatilluguarfattassanik amerlisitsinnginnissaanik aalajangiinera malinngilaat. IWC-ip arfattassanut siunnersuut NaalakkersuisutKunngeqarfik Danmark sinnerlugu saqqummiussaa akuerinngilaat aammalu arfattassat nutaamikamerlassusilersimallugit. Tamatuma malitsigisaanik Naalakkersuisut arfattassat amerlassusissaannut tunngatillugunamminneerlutik amerlassusiliilluni aalajangersaasariaqalerput. Tamatuma kingorna Naalakkersuisut namminneerlutikarfattassat amerlassusissaat aalajangersarpaat, siunnersuummut IWC-p akuerinngisaanut naapertuuttumik.

Matuma kinguliani maleruagassat naliliinerput malillugu uranimik piiaanermi aamma avammut annissuinermitaakkunungalu atatillugu ingerlatanut attuumassuteqarnerpaat allaaserineqarput.Immikkoortoq 4.1-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutit ilai naliliinerput malillugu Kalaallit Nunaanntuatuuttooreersut allaaserineqarput.Immikkoortoq 4.2-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutit ilai Namminersorlutik Oqartussat uranimik piiaanissamikaamma avammut annissuinissamik kissaateqarpat, naliliinerput malillugu Namminersorlutik Oqartussanitilaaffigilissallugit isumaliutersuuteqarfigisariaqagai allaaserineqarput.Immikkoortoq 4.3-imi tunisassianik marloqiusamik atorneqartussanik (dual use) annissuinerup (avammutannissuineq) nakkutigineqarnissaa pillugu maleruagassat ilai allaaserineqarput, tassa imaappoq tunisassiatinuiaqatigiinni atorneqartussat, aamma sakkutuunit atorneqarsinnaasut. Taakkua ilai EU-mi maleruagassaapput,taamaalillutik Kalaallit Nunaanni atuunnatik aammalu aallaaviatigut Kalaallit Nunaannutatuuttussanngorsarneqarsinnaanatik. Taamaattoq Namminersorlutik Oqartussat nammineerlutik taamaaqataanniknunami namminermi maleruagassanik atuutsitsilersinnaapput aammalu EU taamaattumikisumaqatigiissuteqarusussappat, Kalaallit Nunaanni maleruagassat atorneqarnissaat pillugu EU-mutisumaqatigiissuteqarsinnaallutik. Avammut annissuinermik nakkutiginninnermut maleruagassani allani nunanitamalaani isumaqatigiissutit aamma Kalaallit Nunaannut atuuttut imaluunniit tamanna pillugu nalunaaruteqarnikkutaamma Kalaallit Nunaannut atoruminarsarneqarsinnaasut malinneqartussaapput. Naliliinerput maliluguNamminersorlutik Oqartussat uranimik piiaanissamik aamma avammut annissuinissamik kissaateqarpat,Namminersorlutik Oqartussat maleruagassat attuumassuteqartut ilaaffigilernissaat imaluunniit taakkua KalaallitNunaanni atorneqarnissaat pillugu isumaqatigiissuteqarnissaq isumaliutersuutigisariaqaraluarpaat.

IAEA ingerlaavartumik nutaanik isumannaallisaanermut malitassianik suliaqartarpoq aammaluisumannaallisaanermut malitassianik nutarterisarluni. Isumannaallisaanermut malitassiat pingasunngorlugitimmikkoortiterlugit agguagaapput: (1) tunngaviusumik isumannaallisaanermut tunngaviusut, (2)isumannaallisaanermut piumasaqaatit aamma (3) isumannaallisaanermut ilitsersuutit.Tunngaviusumik isumannaallisaanermut tunngaviusut, isumannaallisaanermut piumasaqaatinut tunngaviupputaammalu atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanermi isumannaallisaanermut illersuinissamullutunngassuteqarlutik. Isumannaallisaanermut piumasaqaatit «piumasaqaatit pinngitsoorani malinneqartussat»-niktaaneqartarput, inuit avatangiisillu naammattumik illersorneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaanik siunertaqarlutik.Isumannaallisaanermut ilitsersuutit atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanermi «bestpractices»-imut ersiutaapput.Malitassiat suliffissuarni ingerlatanilu qinngorneqarnermik aarlerinartortaqartuni atorneqartussaapput, ilanngullugitatomip nukinganik nukissiorfiit, qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuineq (assersuutigalugu uran aammathorium), atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik assartuineq kiisalu atomip nukinganik allanillunukissiorfinnit atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuiffiusunit imaluunniit piiaasuniteqqagassalerineq.

4.1.1.2 IAEA-mi isumannaallissaanermut malitassiat Kalaallit Nunaannut immikkutpingaaruteqartutIAEA-mi isumannaallissaanermut malitassiat akuerineqartut ilai arlallit Kalaallit Nunaannut immikkutpingaaruteqalersinnaapput, pissutigalugu taakkua aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanermut(ilanngullugu akuiaaneq), suliarinninnermut aamma assartuinermut atatillugu ingerlatanut tunngassuteqarmata.Safety Requirement No. GS-R-3 (Management System for Facilities and Activities) atortussiassanik qinngornernikulorianartunik akulinnik assartuinermut kiisalu ingerlatanut tamanut inuit qinngornernik ulorianartuniknalaanneqarnissaat aarlerinartorsiorfiusunut tunngassuteqarpoq. Safety Requirement No. GS-R-3 aqutseriaatsinikpiutitsinermut, piviusunngortitsinermut, nalilersuinermut aamma ingerlaavartumik pitsanngorsaanermut atatillugupiumasaqaatinik aalajangersaasarpoq. Piumasaqaatinut siunertaavoq ingerlatanut tunngatilluguisumannaallisaanerup ingerlaavartumik piujuartinneqarnissaa.Safety Requirement No. TS-R-1 (Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material) isumannaallisaanermutmalitassiani nassuiarneqartutut atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik qanorluunniit ilusilimmikassartuinermut (ilanngullugu assartuinerup nalaani inissisimatitsineq, atortussiassanik qinngornernik ulorianartunikakulinnik passussineq, nassiussat allagartalersornerat il.il.) atatillugu isumannaallisaanermut tunngasunutmaleruagassiisarpoq. Naalagaaffiit ataasiakkaat tamarmik atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnikassartuinermi qinngornernut illersuinissamut pisussanut pilersaarummik aalajangersaasartussaapput.Safety Guide No. WS-G-1.2 (Management of Radioactive Waste from the Mining and Milling of Ores) atortussiassanikqinngornernik ulorianartunik akulinnik, ilanngullugit pingaartumik urani aamma thorium, piiaaffimmitisumannaallisaanikkut eqqortumik eqqagassalerinissamut inassuteqaatinik malittarisassanillu imaqarput.Malittarisassat pingaartumik nutaanik atortorissaarutinik sanaartornermut atatillugu naleqqupput.Safety Guide No. RS-G-1.6 (Occupational Radiation Protection in the Mining and Processing of Raw Materials)aatsitassarsiorfimmi sulisunik illersuinissamut tunngavissarititaasunik naammassinninnissamut suliaqarnikkutinassuteqaateqarnissaq malittarisassiinissarlu siunertaraat.

2005-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutip allannguuteqartinneqarnerani, atomip nukinga atorluguajortumeeriniarnissaq (ilanngullugit tillinniarneq aamma allatut atomip nukinganit atortussiat tammarnerat) kiisaluatomip nukinganit atortussianik aamma naalagaaffiit ilaasortaasut sumiiffiini atomip nukinganit innaallagissiorfinniajortisaariniarnissaq pakkersimaarniarlugu, nunani tamalaani isumaqatigiissummi aalajangersakkatsukannernerulersinneqarput. Naalagaaffiit ilaasortaasut illersuinissamut iliuusissanik tillinnianut ajortisaarinianullusunniuteqarluartumik isumannaarisunik atuutsitsilernissamut pisussaaffeqarput.1991-imi Danmark EURATOM-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutaaqqaartumi ilaasortanngorpoq, tassani ilaanatiknunani tamalaani isumaqatigiissummi eqqartuussivimmi pineqaatissiinikkut akisussaasuuneq pilluguaalajangersakkat. Danmarkip nunani tamalaani isumaqatigiissummi ilaalernerani aamma Kalaallit Nunaatpineqartunut ilaavoq.Danmarkip nunani tamalaani isumaqatigiissummi 2005-imi allannguuteqartinneqartumi ilaalernerani KalaallitNunaat maannakkuugallartoq nunani tamalaani isumaqatigiissummi allannguuteqartinneqartumi pineqartunutilaatinneqarnissaa tunuarsimaarfigineqarpoq.

4.1.4Atomip nukinganit nukissiornermut tunngatillugu suleqatinut allanut akisussaaneqpillugu nunani tamalaani isumaqatigiissut («Paris-imi nunani tamalaani isumaqatigiissut»)Nunani tamalaani isumaqatigiissummi siunertaavoq, atomip nukinganik ajutoornerni ajoquserneqartuttamakkiisumik naleqquttumillu taarsiivigineqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaa, tamatumani nunani tamalaaniisumaqatigiissummi atomip nukinganik nukissiamik eqqissisimasumik siunertaqartunik tunisassiornerup atuinerulluineriartortinneqarnissaata qulakkeerneqarnissaanut pisariaqartumik alloriarnissaq akornuserneqassanani.Tamatuma saniatigut nunani tamalaani isumaqatigiissummi nunani assigiinngitsuni atomip nukinganik ajutoornerniakisussaasuuneq pillugu maleruagassat assigiissaartinneqarnissaat qulakkeerneqarpoq.Nunani tamalaani isumaqatigiissut atomip nukinganik ajutoornernut naalagaaffiit suleqataasut nunamiakisussaaffigisaanni pisunut atuuppoq, tamatumani naalagaaffimmi ilaasortaasumi qinngornernik ulorianartuniknukissiorfiup akisussaasuusup inissisimaffigisaani, inatsimmi allamik allassimasoqanngippat.Atomip nukinganik ajutoornerni ajoqusernernut taarsiissuteqarnissamut piumasaqaat taamaallaat atomipnukinganik nukissiorfimmik piginnittumut tutsinneqarsinnaavoq.Nunani tamalaani isumaqatigiissutaaqqaartoq 1960-imi akuerineqarpoq, kisianili 1963-imi nunani tamalaaniisumaqatigiissummut tapiliussaq akuerineqarpoq,38tassani ajoqusiisimasinnaanernut taarsiissutissat aningaasartaatqaffanneqarlutik.

36 Atomip nukinganik ajutoornerit sukkasuumik nalunaarutigineqartarnissaat pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissut 26.september 1986-imeersoq pillugu nalunaarut nr. 39, 6. december 2007-imeersoq. Nalunaarummi allassimavoq: ”Danmarkipulloq 26. september 1986 Wien-imi atomip nukinganik ajutoornerit sukkasuumik nalunaarutigineqartarnissaat pillugununani tamalaani isumaqatigiissut akuersinermi tunuarsimaarnertaqanngitsumik atsiorpaa.” aamma ”Isumaqatigiissut …isumaqatigiissummi artikel 12-ip malitsigisaanik ulloq 27. oktober 1986 atuutilerpoq.”37 Taamaattumik naliliinerput malillugu Nunanut allanut ministereqarfiup ”Qinngornernik ulorianartunik akulinnutmaleruagassat aammalu taakkua Danmarkimi aamma/imaluunniit Kalaallit Nunaanni atuunnerat” pillugu allakkiamini28. februar 2013-imeersumi qupperneq 3-imi imatut allannera eqqunngilaq: ”Nunani tamalaani isumaqatigiissut KalaallitNunaannut atuutissanersoq isummerfigineqarsimanngitsoq ilimanarpoq. Danmarkip nunani tamalaani isumaqatigiissut1986-imi septembarimi akueraa (atsiorpaa), kisiani Danmarkip nunani tamalaani isumaqatigiissut suli atutsilinngilaa.”38 “Bruxelles-imi isumaqatigiissut”.

4.1.5Atomip nukinganik sakkussianik siaruartitsinnginnissaq pillugu isumaqatigiilluniaalajangersaaneqIsumaqatigiilluni aalajangersakkami siunertaavoq atomip nukinganik sakkussianik siaruartitsinissappinngitsoortinnissaa, atomip nukinganik sakkussianik annikillisaanerup siuarsarneqarnissaa aamma atomipnukinganik inuiaqatigiinni atorluaanissamik pisinnaatitaanermik qulakkeernissaq. Isumaqatigiilluniaalajangersakkami naalagaaffiit atomip nukinganik sakkussiaqanngitsut, atomip nukinganik sakkussianikpissarsiniannginnissamik pisussaaffilerneqarput. Atomip nukinganik peqartut naalagaaffinnut allanut atomipnukinganik sakkussianik pilersuinnginnissamik pisussaaffeqalerput. Naalagaaffiit tamarmik sakkussakillisaanissaqsiunertaralugu isumaqatiginninniarnerni ilaanissamut pisussaaffeqalerput.Naalagaaffiit ilaasortaasut ataasiakkaat tamarmik atomip nukinganik sakkussianik pigisaqanngitsut, IAEA-mutnaalagaaffiit ilaasortaasut malitassaannik naammassisassaannillu nakkutiginninnermi iliuusissanik arlalinnikaalajangersaasartuusumut, isumaqatigiissuteqarnissamik pisussaaffeqarput. Nakkutiginninnermi iliuusissani ilaapputilaatigut atomip nukinganik atortussianik naalagaaffiit ingerlatanut eqqissisimasumik atugassanik pigisaanniknakkutiginnilluni takusaasarnerit.IAEA-mut isumaqatigiissutit atomip nukinganit atortussianut aatsitassarsiorfimmi piiarneqartunut atuutinngillat.Taamaattoq naalagaaffiit ilaasortaasut atomip nukinganit atortussianik naalagaaffimmit annillugit assartuineq pilluguIAEA-mut ilisimatitsinissamik pisussaaffeqarput, aammalu tamanna pillugu nalunaaruteqarneq pissaaqnaalagaaffimmut tigusisussamut isumaqatigiissut atsiorneqarpat (nalinginnaasumik avammut annissuinissaqminnerpaamik sapaatit akunnerinik 2-nik sioqqullugu).Aallaaviatigut atortussiassat qinngornernik ulorianartunik akullit suulluunniit tamarmik IAEA-mutisumaqatigiissuteqarnermi pineqartunut ilaapput. Taamaattoq naalagaaffiit ilaasortaasut IAEA piumaffigisinnaavaat,atortussiassat qinngornernik ulorianartunik akullit isumaqatigiissummi ilaatinneqassanngitsut, tassanitunngavigineqassalluni atortussiassat qinngornernik ulorianartunik akullit annertussusaasa naliusunut killissataalajangersimasut qaangissanngikkaat.Atomip nukinganik sakkussianik siaruartitsinnginnissaq pillugu isumaqatigiilluni aalajangersagaq 1968-miakuerineqarpoq. 1970-mi isumaqatigiilluni aalajangersagaq Danmarkimut aamma Kalaallit Nunaannut atuutilerpoq.1972-imi Kunngeqarfik Danmarki IAEA-mut isumaqatigiissuteqarpoq, tassani naalagaaffik nakkutiginninnermiiliuusissat pillugit isumaqatigiilluni aalajangersakkami aalajangersakkanik malinnittussanngorluni.Danmarki 1973-imi EURATOM-imi ilaasortanngormat (takuuk immikkoortoq 4.2.1) IAEA-mut isumaqatigiissutatorunnaarsinneqarpoq, pissutigalugu Danmarki EURATOM-ip aamma IAEA-p akornanni isumaqatigiissummutassigiimmut pingaarnermut ilanngummat.Kalaallit Nunaata EURATOM-imi suleqatigiinnermi 1985-imi aninerata malitsigisaanik, Kalaallit Nunaat IAEA-mutisumaqatigiissutaaqqaartumut 1972-imeersumut ilaaqqilerpoq.39IAEA-mut isumaqatigiissummut nammineq kajumissutsimik tapiliussatut allattuiffiliinikkut, naalagaaffiitilaasortaasut IAEA-p nakkutiginninnermut iliuusissai aamma atomip nukinganit atortussiat aatsitassarsiorfimmitpiiaarneqartut ilaatilerlugit annertusitissinnaavaat.

4.3 Tunisassianik marloqiusamik atuuffilinnik (dual use)annissuinermut nakkutiginninnissaq pillugu maleruagassatDanmarki avammut annissuinermut nakkutiginninnissamut pisussaaffinnik arlalinnik pisussaaffeqarpoq imaluunniitallatigut pinngitsoorani malitassanik pisussaaffeqarluni, ilanngullugit tunisassianik marloqiusamik atuuffilinnik(tunisassiat dual use) annissuinermik nakkutiginninnissaq pillugu, tassa imaappoq inuiaqatigiinni tunisassiat aammasakkutooqarnermi atorneqarsinnaasut.Avammut annissuinermut nakkutiginninnissamut pisussaaffiit ilaanni, tunisassianut marloqiusamik atuuffilinnuttunngassuteqartuni, EU-mi maleruagassat malinneqartussaapput. Taamaalillutik taakkua Kalaallit Nunaanniatuutinngillat aammalu aallaaviatigut Kalaallit Nunaannut atuussinnaasunngorsarneqarsinnaanatik. TaamaattoqNamminersorlutik Oqartussat namminneerlutik nunami namminermi maleruagassanik assigusunikatuutsitsilersinnaapput. Tamanna assersuutigalugu Inatsisartut inatsisaatigut, EU-mi maleruagassanutaalajangersakkanullu innersuussisumik pisinnaavoq, takkua Kalaallit Nunaanni taamaaqataanik atorneqassasut.Periarfissaq alla tassaavoq Inatsisartut inatsisaannik maleruagassanik assigusunik imaqartumik akuersineq. Pisunimarluusuni taakkunani maleruagassat Kalaallit Nunaanni atorneqarnissaat pillugu aammalu maleruagassanuttaakkualu atorneqarnissaannut tunngatillugu Kalaallit Nunaata aamma nunat EU-mi ilaasortaasut akornanniattaveqaqatigiinneq pillugit Naalakkersuisut EU-mut isumaqatigiissuteqartariaqassapput.Avammut annissuinermik nakkutiginninnissamut pisussaaffinni allani, tunisassianut marloqiusamik atuuffilinnuttunngatillugu nunani tamalaani isumaqatigiissutit aamma Kalaallit Nunaannut atuuttut imaluunniit tamanna pillugunalunaaruteqarnikkut Kalaallit Nunaannut atuuttussanngortinneqarsinnaasut malinneqartussaapput.Naliliinerput malillugu Namminersorlutik Oqartussat uranimik piiaanissamik aamma avammut annissuinissamutkissaateqarpata, Namminersorlutik Oqartussat maleruagassat attuumassuteqartut ilaaffigilertariaqaraluarpaatimaluunniit Kalaallit Nunaanni taakkua atuunnissaat pillugu isumaqatigiissuteqartariaqaraluarlutik.

Annissinissamut akuersissummik peqarnisamik piumasaqaat, tunisassianut nunani tamalaani nakkutiginninnermiallattuiffimmi allassimasunut atuuppoq. Nunani tamalaani nakkutiginninnermi allattuiffiit taakkua nunani tamalaaniavammut annissuinermut nakkutiginninnermi oqartussaasunut immikkoortortanitisumaqatiginninniutigineqartarput akuerineqartarlutillu.42Avammut annissuinermut nakkutiginninnissamut pisussaaffiit Danmarkimi Siunnersuisooqatigiit peqqussuataanninr. 428/2009-imi (dual use-mut peqqussut) piviusunngortinneqarput.43 44Dual use-mut peqqussumminakkutiginninnermut allattuiffimmi tunisassiat il.il. avammut annissuinermut nakkutiginninnermimisissorneqartartussaapput.45Taamaattumik nunanut EU-p avataaniittunut, tigusisussaq aalajangersimasoqkinaanersoq aammalu tunisassiaq aalajangersimasumut sumut atorneqarniarnersoq apeqqutaatinnagit dual use-mitunisassiat taamaattut anninneqarnissaannut akuersissummik peqarnissaq piumasaqaataavoq.46Danmarkimi Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfik danskit oqartussaasui allat suleqatigalugit tunisassianik dualuse-mut peqqussummi pineqartunut ilaasunik avammut annissuinissamut akuersissutinut aalajangiisarpoq.Dual use-mut peqqussut EU-mi inatsisinut ilaammat, peqqussut Kalaallit Nunaannut atuutinngilaq.

4.3.2Tunisassianut marloqiusamik atuuffilinnut (dual use) tunngatillugu avammutannissuinermik nakkutiginninnissamik pisussaaffiit allatDanmarki tamatuma saniatigut allanik avammut annissuinermik nakkutiginninnissamut pisussaaffeqarpoq.Avammut annissuinermut nakkutiginninnissamik pisussaaffiit «Sakkussianik tunisassianillu marloqiusamikatuuffilinnut Danmarkimit annissuineq» pillugu Nunanut allanut ministereqarfiup nalunaarusiaani 2011-imeersumierseqqinnerusumik nassuiarneqarput.Nalunaarusiami qupperneq 9-12-mi allassimavoq:«Avammutannissuinermik nakkutiginninneq pillugu nunani tamalaani suleqatigiinneqDanmarki nunani tamalaani isumaqatigiissutinik aamma ataatsimoorluni aalajangersaanernik atuutsitsilernermigutkiisalu avammut annissuinermut nakkutiginninnermut oqartussaasuni peqataanermigut allatigullu nunani tamalaanisuleqatigiinnerni ilaanermigut, arlalinnik avammut annissuinermik nakkutiginninnissamik pisussaaffeqarpoq.Kapitali 8-imi suliassaqarfimmi nunani tamalaani suleqatigiinnermi ineriartornerit kingulliit aamma apeqqutitmaannakkut atuuttut allaaserineqarput.FN·ip Sillimaniarnermut siunnersuisooqatigiivisa aalajangersagaanni 1540april 2004-imeersumi naalagaaffiitilaasortaasut amerlasoorsuarnik suujunnaarsitsinissamut sakkussianik, imassassianik aamma atortussanik tassungaatasunik avammut annissuinermut nakkutiginninnissamik pisissaaffeqarput.[…]Atomimit sakkussianik siaruartitsinnginnissaq pillugu ataatsimoorluni aalajangersakkami (NPT)atortussatqupisinnaasut aamma sakkussanik annertusaaneq kiisalu atortussanik qupisinnaasunik sananissamut atortussat,taamaallaat Det Internationale Atomenergi Agentur-imi Wien-imiittumi (IAEA) nakkutigineqartumik nunanut allanutnuunneqarsinnaasut aalajangerneqarpoq.Zangger·komitetassaavoq tunisassiat suut matuma siuliani taaneqartumi NPT-imi aalajangersakkami pineqartunutilaanersut nassuiaanissamik apeqqummik paasiniaanermut ataatsimoorfiusoq. Komite tunisassianut taamaattunutallattuiffimmik ataatsimoorussamik aserfallatsaaliuivoq.42 Avammut annissuinermut nakkutiginninnermut oqartussaasunut ilaapput Australien Gruppen, Nuclear Suppliers Group,Missilteknologiregimet aamma Wassenaar Arrangementet. Nunani tamalaani suleqatigiiffiit taakkua Nunanut allanutministereqarfiup “Sakkussianik tunisassianillu marloqiusamik atuuffilinnut Danmarkimit annissuineq” pillugunalunaarusiaani 2011-meersumi allaaserineqarput.43 Tunisassianut marloqiusamik atuuffilinnut tunngatillugu annissuinermut, nuussinermut, akunnermiliullunisuliaqarnermut aamma aqqusaartitsinermut nakkutiginninnissamut ataatsimoorluni aaqqissuussineq pilluguSiunnersuisooqatigiit peqqussutaat nr. 428/2009/EF 5. maj 2009-imeersoq.44 http://um.dk/da/politik-og-diplomati/retsorden/nedrustning/eksportkontrol-med-dual-use-produkter/45 Dual use-mut peqqussummi nakkutiginninnermut allattuiffik akuttunngitsumik iluasineqartarpoq aammalu akuutissatuumaatsut atorlugit sakkussianut inerteqquteqarneq pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissummi allattuiffinnut kiisaluallattuiffinnut Australien Gruppe-mi, Nuclear Suppliers Group-imi, Missilteknologiregimentet-imi aamma WassenaarArrangementet-imi akuerineqartunut, ataatsimoortuik nakkutiginninnermut allattuiffimmik imaqarluni.46 Dual use-mut peqqussummi artikel 4 tassaavoq tunisassiamik sumilluunniit marloqiusamik atuuffeqartumiknakkutiginninnermut allattuiffimmi taaneqanngitsumik, kisianni amerlasoorsuarnik suujunnaarsitsinissamutsakkussianik imaluunniit missilinik inerisaanissamut imaluunniit tunisassiornissamut atorneqarsinnaasut, imaluunniitnunani sakkunik inerteqquteqarfiusuni sakkutuunit atugassatut naatsorsuutigineqartunut avammut annissuinermiknakkutiginninneq pillugu aalajangersagaavoq katersuiffiuvoq.

Nuclear Suppliers Group (NSG)atomip nukinganik atortussianik, atortunik aamma teknologiimik avammutannissuinerup atomip nukinganik sakkussianik siaruartitseqataalinnginnissanik qulakkeernissamik siunertaqarpoq.Avammut annissuinermut malittarisassanik ataatsimoorussanik aamma tunisassianut avammut annissuinerminakkutiginninnermi misissorneqartussanik allattuiffimmik suliaqartoqarpoq. Avammut annissuineq allallu apeqqutitataatsimoorullugu soqutigineqartut pillugit paasissutissanik paarlaasseqatigiittoqarpoq.[…]Australien Gruppenatortussanik tunisassiornermilu taakkununnga atortunut avammut annissuinerminakkutiginninnikkut, akuutissanit uumaatsunit aamma uumassusilinnit sakkussianik siaruartitsinissappinngitsoortinnissaanik siunertaqarpoq. Tunisassianut avammut annissuinermut nakkutiginninnermimisissorneqartussanut allattuiffimmik ataatsimoorussamik suliaqartoqarpoq, aammalu avammut annissuineqapeqqutillu allat ataatsimoorullugu soqutigissaasut pillugit paasissutissanik paarlaasseqatigiittoqartarluni.Missilteknologiregimet (MTCR)amerlasoorsuarnik suujunnaarsitsinissamut sakkussianik aallartitsinissamutteknologiip aamma missil-it siaruarsimassusaasa akornusernissaannik siunertaqarpoq. Tunisassianut avammutannissuinermut nakkutiginninnermi misissorneqartussanut tunngatillugu avammut annissuinermut aammaallattuiffimmik suliaqarnissamut malittarisassanik ataatsimoorussanik suliaqartoqarpoq. Avammut annissuineqaamma apeqqutit allat ataatsimoorullugu soqutigisaasut pillugit paasissutissanik paarlaasseqatigiittoqartarpoq.[…]Wassenaar Arrangementetsakkunik akuerisaasunik kiisalu tunisassianik aamma teknologiimik marloqiusamikatuuffeqartunik avammut annissuinermut atatillugu, ammanerunikkut akisussaassuseqarnikkullu, nunapimmikkoortuanut aamma nunani tamalaani isumannaallisaanermut iluaqutaanissamik siunertaqarpoq. Ilaasortattunisassianut avammut annissuinermut nakkutiginninnermi misissorneqartussanut allattuiffimmik suliaqarput.Avammut annissuineq aamma apeqqutit allat ataatsimoorullugu soqutigisaasut pillugit paasissutissanikpaarlaasseqatigiittoqartarpoq.EU·p dual·use·mut peqqussutaanr. 428/2009 5. maj 2009-imeersoq (Europa-Parlament-ip aammaSiunnersuisooqatigiit peqqussutaat nr. 1232/2011-ikkut allannguuteqartinneqartoq), Danmarkimi allanilu nunaniEU-mi ilaasortaasuni tunisassianik dual-use-nik avammut annissuinermut nakkutiginninnermut inatsisitiguttunngaviuvoq aammalu naalagaaffiit ilaasortaasut dual-use-nik annissuinernik nakkutiginninnissamutpisussaaffinnik matuma siuliani taaneqartunik naammassinnissinnaalersillugit. Peqqussutip tunisassianutmarloqiusamik atuuffeqartunut atatillugu annissuinermut, nuussisarnermut, akunnermiliulluni suliaqarnermutaamma aqqusaarnermut atatillugu maleruagassat suleriaatsillu imarai.EU·p peqqussutaanr. 329/2007 27. marts 2007-imeersoq Demokratiske Folkerepublik Koreamut killilersuisunikiliuuseqarnissamut tunngasup atuunnerani ilaatigut Nordkoreap amerlasoorsuarnik suujunnaarsitsinissamutsakkussianut imaluunniit missilinut ballistiskiusunut pisussanut pilersaarutaanut iluaqusiisinnaasunut nioqqutissanikimaluunniit teknologiinik avammut annissuinissamut inerteqquteqarneq atuuppoq. Peqqussut EU-p peqqussutaatigutnr. 1283/2009 22. december 2009-imeersukkut allannguuteqartinneqarpoq, aammalu peqqussummut ilanngussaq IAEU-p peqqussutaani nr. 567/2010, 29. juni 2010-imeersumi nutarterneqarpoq.EU·p peqqussutaanr. 961/2010, 25. oktober 2010-imeersoq kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartoq, Iran-imutkillilersuinermik iliuuseqarnernut tunngasup atuunnerani ilaatigut nioqqutissanik teknologiinillu Iranip atomimutpisussanut pilersaarutaanut imaluunniit atomimik sakkussianut allartitsissutissanik inerisaanermutatorneqarsinnaasunik avammut annissuinissamut inerteqquteqarneq atuuppoq.EU-p peqqussutaanut nr. 428/2009, 5. maj 2009-imeersumut kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumutilanngussaq I tamaat, immikkoortoq 5, ilaa 1 aamma 2 pinnagit, Iran-imut annissinissamut inerteqquteqarneqpeqqussutip ilaatigut imarai. Tamatuma saniatigut nioqqutissanut teknologiimullu annissuinissamikinerteqquteqarnermi pineqartunut ilaasunut teknikkikkut ikiuunnermik aamma akunnermiliulluni suliaqarnermikikiuunnissamik inerteqquteqarneq peqqussutip imaraa, aammalu nioqqutissanut teknologiimullu annissuinissamikakuersissummik peqarnissamik piumasaqaateqarfiusunut ilaasunut teknikkikkut ikiuunissamut aammaakunnermiliulluni suliaqarnissamut ikiuunnermi akuersissummik peqarnissamik piumasaqaammikatuutsitsisoqalerpoq.»

5Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerupatorunnaarsinneqarnerani imaluunniit allannguuteqartinneqarneraniinatsisinik allannguinissamik pisariaqartitsinerusinnaasut5.1 Danskit maleruagassai Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalersinnaasutDanmarkimi inatsisinik arlalinnik uranimik piiaanissamut avammullu annissuinissamut tunngatilluguattuumassuteqartut akuerineqarput, kisiannili suli Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalernatik. Inatsisit kunngippeqqussutaatigut Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalersinnaapput, Kalaallit Nunaanni pissutsinutimmikkuullarissunut tunngatillugu allaanerussuteqartinneqarlutik. Tassunga atatillugu immikkutattuumassuteqartunit taaneqarsinnaapput:– Upalungaarsimanermut inatsit– Atomimik sanaartornermut inatsit aamma atomimik sanaartornermi isumannaallisaanermut inatsit– Qinngornernut ulorianartunut inatsitInatsisit taakkua Kalaallit Nunaannut atuutsinneqaleraluarpata, nalunaarutit arlallit inatsisini tunngaveqartumikatuutsinneqalersut, aamma Kalaallit Nunaannut atuutilertussaassapput.Naliliinerput malillugu inatsisit taakkua pissutsinut aatsitassanut suliassaqarfimmi Namminersorlutik Oqartussatinatsisiliornissamut inatsisinillu atortitsinissamut (allaffissornikkut) piginnaatitaaffianni pineqartunut ilaasunutilaatigut tunngassuteqarput. Taamaattoqarsimassappat inatsisit allannguuteqartinneqartariaqarput, taamaalillutikKalaallit Nunaanni inatsisit atuutsinneqalissagaluarpata Kalaallit Nunaanni pissutsit taaneqartut pineqartunutilaajunnaarsillugit.

5.1.2Atomimut sanaartukkanut inatsit48aamma atomimut sanaatukkanikisumannaallisaanermut inatsit49Atomimut sanaartukkanut inatsimmi, atomip nukinga atorlugu nukissiornermut tunngatillugu inuiaqatigiinniinatsisitigut akisussaaffik pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissut 29. juli 1960-imeersoq atuutsinneqalerpoq. Inatsitmalillugu Upalungaarsimanermut aqutsisoqarfiup atomimut sanaartukkanik pilersitsinissaq ingerlatsinissarluakuersissuteqarfigisartussaavaa. Atomip nukinganik nukissiorfinnik inatsimmi maleruagassiinermi uranimikpiiaanissamut sanaartukkat pineqartunut ilaanngillat.Inatsisip oqaasertai piareersarneqarneranilu suliarineqartut malillugit, Kalaallit Nunaat inatsimmi pineqartunutilaanngilaq.Atomimut sanaartukkanut isumannaallisaanermut inatsisip, atomimut sanaartukkanut inatsittaarsertussaasimagaluarpaa, kisiannili Folketingi 1985-imi aalajangermat atomip nukinga Danmarkimiatorneqassanngitsoq, inatsit – aalajangersakkat marlussuit pinnagit –Danmarkimut atuutilersimanngisaannarpoq.Atomimut sanaartukkanut isumannaallisaanermut inatsit, atomip nukinganik reaktoreqarfinnut, piiaanissamutsanaartukkanut, atomip nukinganit ikummatissanik sanaartornermut uninngatitsinermullu kiisalu atomipnukinganit ikummatissanik aamma tunisassianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik assartuinermuttunngatillugu inatsisitut sinaakkusiisussatut eqqarsaatigineqarsimagaluarpoq. Inatsit malillugu illersornissamutministeri atomip nukinganik ikummatissanik piiaanissamut sanaartornissamullu suliffissuarnik ingerlatsilernissamut

5.1.3.2 Atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik atuinermi il.il.isumannaallisaanermut iliuusissat pillugit nalunaarut54Atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik eqqussinermut, sanaartornermut, atuinermut, assartuinermut aammasuujunnaarsitsinermut atatillugu isumannaallisaanermut iliuusissat suut eqqumaffigineqassanersut pilluguaalajangersakkat nalunaarutip imarai.Isumannaallisaanermut iliuusissat malittarisassat nalinginnaasut Qinngornernut illersuinissamut Nunani tamalaaniKommissionip (ICRP) inassutigisai naapertorlugit ingerlanneqassapput. Aammattaaq piumasaqaataavoq, qinngorneritannertussusaasa ICRP-ip inassuteqaatai qaangissanngikkaat, kiisalu anguniarneqassasoq qinngorneritannertussusaasa inassuteqaataasunit annikinnerungaatsiartumiilernissaat.Atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuisut malittarisassanik ICRP-mit inassutigineqartunikilisimannilersinnissaannut Peqqissutsimut aqutsisoqarfik pisussaaffeqarpoq. Nalunaarummi tamatuma saniatigutatortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik eqqussinissamut maleruagassanik aalajangersaanissamutPeqqissutsimut aqutsisoqarfik piginnaatinneqarpoq. Oqartussaasut assartuussinermut suliassaqarfimmi pineqartumiakisussaasuutut suleqatigalugit, atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik assartuinermuterseqqinnerusunik maleruagasanik aalajangersaanissamut aamma Peqqissutsimut aqutsisoqarfik piginnaatitaavoq.IAEA-p malittarisassiai tunngavigalugit, Danmarkimi pissutsit pisariaqartitsiviunerisigut allaassuteqartunikmaleruagassat suliarineqassapput.Peqqissutsimut aqutsisoqarfiup aamma Sullivinnut nakkutilliisoqarfiup sullissivinnik, laboratorianik aammasuliffeqarfinnik atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik uninngasuuteqartut imaluunniit atuisut

50 Atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuineq il.il. pillugit inatsit nr. 94, 31. marts 1953-imeersoq.51 Nunanut allanut ministereqarfik “Qinngornernik ulorianartunik akulinnut maleruagassat aammalu taakkua Danmarkimiaamma/imaluunniit Kalaallit Nunaanni atuunnerat” pillugu allakkiamini 28. februar 2013-imeersumi qupperneq 6-imiallappoq: “Statsministereqarfik 2008-imi aalajangiivoq inatsit Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalersinnaanngitsoq,pissutigalugu taamatut atuutsitsilerneq Namminersorlutik Oqartussat 1. januar 1992 peqqinnissamut suliassaqarfimmiktigusineranni pisimasussaagaluarmat”. Taamaattoq qinngornernut ulorianartunut inatsimmi § 9-imi suli allassimavoq:“Inatsit kunngip peqqussutaatigut Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalersinnaavoq, Kalaallit Nunaanni pissutsitimmikkuullarissut pisariaqartitsiviunerat malillugu allaassuteqartinneqarluni.”52 Atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuineq il.il. pillugu inatsimmit ilaatitsinnginnermutmaleruagassat pillugit nalunaarut nr. 192, 2. april 2002-imeersoq.53 Kuannersuarni uranimik thorium-imillu peqarfiit ilanngussami naliusunut killissaliussat qaangeqqavaat.54 Atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik atuinermi il.il. isumannaallisaanermut iliuusissat pillugitnalunaarut nr. 574, 20. november 1975-imeersoq.

5.1.3.4 Atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik assartuussisarneq pillugunalunaarut56Nalunarut IAEA-p atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik isumannaatsumik assartuussisarnermutmaleruagassiai tunngavigalugit suliarineqarpoq aammalu allatigut atortussiassanik qinngornernik ulorianartunikakulinnik aqqusinikkut, qimutsuitsut aqqutaasigut, silaannakkut imaatigullu assartuussisarnermut maleruagassaniknalinginnaasunik ilassuserneqarluni.Nalunaarut malillugu atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik nunanut allanut imaluunniit nunanitallanit allakkatigut nassiussinissaq imaluunniit tigusinissaq nalinginnaasumik inerteqqutaavoq. Aammattaaq nunapiluani atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik allakkatigut nassiussinissamut killilersuuteqarpoq.Nalunaarut aalajangersakkanik immikkut akuersissuteqartarnernut aamma nalunaaruteqartarnernut tungasunikimaqarpoq. Assartuussisartut (assartuinermi aquttut), nassiussalerinermik suliffeqarfiit suliaqartut allallu,atortussiassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik assartuussisartut imaluunniit aqqusaartitsillutikuninngatitsisartut, tamanna Peqqissutsimut aqutsisoqarfimmut nalunaarutigisassavaat, aammalu immikkutaqqusaarnermi uninngatitsivinnik peqarnissamik piumasaqaateqarpoq, tassani assiaqutsersuinermiisumannaarneqassalluni inip avataani kinaluunniit qinngornernik annertussusissanut killissaliussanitannertunerusunik nalaanneqassanngitsoq. Aammattaaq assartuussisartut assartuussinermik sioqqutsisumiknalunaarutigineqartussatut piumasaqaataasumik ingerlatsisut, Peqqissutsimut aqutsisoqarfimmitakuerineqartussaapput.Ajutoornermi akuusut tamarmik navianartorsiornerup pakkersimaarnissaanut killilersimaarnissaanullupeqataanissamik nalunaarummi pisussaaffilerneqarput.

5.2 Atomimit ajoquserneqarnermi taarsiiffigitittarnermut inatsit60Atomimit ajoquserneqarnermi taarsiiffigitittarnermut inatsit OECD-mi isumaqatigiissutinik marlunnik atuutsitsisoqdanskit inatsisaanni allattuiffinnik ilaqartoq, Kalaallit Nunaannut atuuppoq.Atomip nukinganit nukissiorfimmi imaluunniit atomimit atortussianik assartuussinerup nalaani ajutoornermi atomipnukinganit ajoquserneqartunut kina taarsiissuteqarnissamut akisussaasuunersoq inatsimmi aalajangersarneqarpoq.Nukissiorfimmi piginnittup taarsiissuteqarnissamut pisussaaffeqarneranut aammalu naalagaaffiup saniatiguttaarsiissuteqarnissamut pisussaaffeqarneranut atuuppoq.Inatsimmi ”atomip nukinganit ikummatissat”, ”atomip nukingata imarisai”, ”atomip nukinganit nukissiorfik ” aamma”atomip nukinganit ajoquserneq” nassuiarneqarnerat malillugu atomip nukinganit ajoqusernermutakisussaaffeqarnermut, ilaatigut ajoquserneq atomip nukinganit nukissiorfiup avataani uranip (imaluunniit uranipsuliarineqanngitsup) pinngortitamiittup qinngornernik ulorianartunik akoqarneranit pisoq pineqartunut ilaanngilaq,tassani ilaalluni aatsitassarsiorfimmiittoq, aatsitassarsiorfiup eqqaani allamiluunniit toqqorsiviup imaluunniitsuliareqqiisarfiup sumiiffianiittoq, imaluunniit aatsitassarsiorfimmit imaluunniit toqqorsiviup imaluunniitsuliareqqiisarfiup sumiiffianut tassanngaaniillu assartuussinermi ingerlanneqartoq.Kalaallit Nunaanni uranimik piiaanerup malitsigisaanik atomip nukinganit ajoqusernerit taamaalillutik aallaaviatigutinatsimmi pineqartunut ilaanngillat.2008-imi inatsimmut allannguut allattuiffinnut allannguutaasunik 2004-imeersunik Danmarkimi atuutsitsilersoq,ilaatigullu nukissiorfimmi piginnittup taarsiissuteqarnissamut akisussaasuunerata killeqarunnaarneranikmalitseqartoq, akuerineqarpoq.Inatsimmut allannguutaasoq suli atuutilinngilaq. Aallaaviatigut inatsimmut allannguutaasoq Kalaallit Nunaannutatuutissanngilaq, kisianni inatsit kunngip peqqussutaatigut Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalersinnaalluni.

5.3 Aatsitassanut ikummatissanullu inatsisip aamma Kalaallit Nunaanniinatsisit allat allannguuteqartinneqarnissaatNaliliinerput malillugu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnerani aammaluuranimik allanillu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissamut avammullu annissuinissamutakuersissutinik tunniussinerni, aatsitassanut ikummatissanullu inatsit aallaaviatigut annertuumikallannguuteqartinnagu atorneqarsinnaassaaq. Taamaattorli pingaartumik uranimik allanillu aatsitassanikqinngornernik ulorianartunik akulinnik il.il. piiaanermut avammullu annissuinermut tunngatillugu nunani tamalaanimaleruagassanik Kalaallit Nunaanni inatsisini erseqqissumik atuutsitsilernissaq qulakkeerniarlugu, inatsimmiataasiakkaanik allannguuteqartitsinissaq naleqqutissasoq ilimanarpoq.Tamatuma saniatigut uranimik allanillu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaaneq avammulluannissuineq pillugit aalajangersakkanik immikkuullarissunik Naalakkersuisut aalajangersaasariaqarput.Aalajangersakkat nalunaarutit aamma piiaanissamut akuersissutit naleqquttunik akuersissummutatugassarititaasunik ilaqartut tunniunneqarneranni aalajangersarneqarsinnaapput.Aammattaaq Kalaallit Nunaanni inatsisini allanik aalajangersimasunik allannguuteqartitsinissaq naleqqutissasoqilimanarpoq, taamaalilluni aamma uranimik allanillu aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnikpiiaanermut avammullu annissuinermut tunngatillugu pissutsinut immikkuullarissunut naleqqussarneqarlutik.

6Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerupatorunnaarsinneqarnerani imaluunniit allannguuteqartinneqarneraniinatsisitigut malittaasussat assigiinngitsutKalaallit Nunaanni aatsitassap piiarneqarsinnaatitaasup suulluunniit uranimik akuata 0,1 %-mutqaffasinnerpaaffilerneqarnissaa piaarnerpaamik sulissutigeqqullugu Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik 2012-imiInatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni (UKA 2012) Siumut aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq.61Siumup siunnersuutaanut naapertuuttumik akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneqallannguuteqartinneqassappat, assersuutigalugu Kuannersuarnit uranimik piiaasinnaalernissaq ajornarunnaassaaq,tassani uranip akuusup annertussusaa 0,0365 % missaanniimmat.62Taamatut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup allannguuteqartinneqarnerani isumaqatigiissutit il.il.matuma siuliani immikkoortoq 4.1-imi taaneqartut taamatuttaaq atuutissapput.63Tamatumunnga pingaartumik pissutaavoq, isumaqatigiissutit il.il. atuunnerannut amerlanertigut aatsitassatqinngornernik ulorianartunik akullit piiarneqartut suussusaat imaluunniit aatsitassat qinngornernik ulorianartunikakullit qinngorneqassusaat apeqqutaasarmat.64Kisiannili sumiiffiup aatsitassanik qinngornernik ulorianartunikakulinnik erseqqinnerusumik katersuuffiusimanera, isumaqatigiissut il.il. atuutissanersoq imminerminiaalajangiisuuneq ajorpoq.Taamaalilluni aatsitassat qinngornernik ulorianartunik akullit piiarneqarsinnaasut akoqassusissaatut akuerisaasupannertusineqarnerani akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnera imaluunniitakuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup allannguuteqartinneqarnera inatsisitigut annertuumikassigiinngissuteqanngilaq.Aammattaaq Kalaallit Nunaanni sumiiffiit ilaanni akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq,akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarneranit inatsisitigut immikkoortilerluguallannguuteqartinneqarsinnaanngilaq. Sumiiffimmi Kuannersuit eqqaaniittumi uranip qinngorneqarnera imatutannertutigaaq, uranimik piiaanermi qanoq ittumiluunniit isumaqatigiissutit il.il. attuumassuteqartutatortussaassallutik.

Taamaattumik inatsisinit aammalu inatsisilerinermit isiginninneq aallaavigalugu, pisinnaatitsissummik pigisaqartuturanimik 0,1 % tikillugu akulimmik piiaasinnaanissamut akueralugit allannguuteqartitsinerminngarnit, ataatsimutisigalugu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa orniginarnerussaaq.Taamaattorli Kalaallit Nunaanni piiaanissaq uninngatitsinissarlu akuerisaatilerlugit, aammalu avammutannissuinissaq akuerisaatinnagu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq allannguuteqartinneqarsinnaavoq,avammut annissuinissamik inerteqquteqarnerup kingusinnerusukkut akuersaanngilluinnarnissamikpolitikkeqarnerup allannguuteqartinneqaqqinneratigut (suli annertunerusumik) allannguuteqartitsinissaasinnaasuptungaanut. Taamatut allannguuteqartitsineq sakkortuumik oqaatigissagaanni, Kalaallit Nunaanni uranimikpiiaanermut uninngatitsinermullu tunngatillugu nunami namminermi aamma nunani tamalaani maleruagassatatuuttussaanerannik malinneqartussaanerannillu, aammalu uranimik avammut annissuinermut tuniniaanermullutunngatillugu nunami namminermi aamma nunani tamalaani maleruagassat ataatsimut isigaluguatorneqartussaannginnerannik malinneqartussaannginnerannillu malitseqassaaq.Taamaattorli akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup taamatut allannguuteqartinneqarnerani aammaaatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanermut uninngatitsinermullu immikkut piumasaqaatitatuutissapput, tassani nunami namminermi aamma nunani tamalaani maleruagassat pineqarlutik. TaamaattumikNaalakkersuisut uranimik imaluunniit aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik allanik piiaanissamutuninngatitsinissamullu akuersissummik tunniussissappata, maleruagassat taakkua malinneqarnissaatnaammassineqarsimanissaallu Namminersorlutik Oqartussat qulakkeertariaqarpaat. Maleruagassani piumasaqaatitpingaartunik isumannaallisaaneq, peqqinnissaq avatangiisillu eqqarsaatigalugit aalajangersagaapput.65Tamatumasaniatigut maleruagassanik uranip aatsitassallu allat qinngornernik ulorianartunik akullit tillinneqannginnissaannik,unioqqutitsisumik avammut annissorneqannginnissaannik assigisaannillu pisoqannginnissaanik qulakkeerisussanikaalajangersaanissamik atuutsitsinissamillu, Namminersorlutik Oqartussat pisussaaffeqassapput.66

Uranimik aatsitassanillu radioaktiviusunik allanikiluaqutiginninniarnissamut akuersaarumannginnermik politikkeqarnerupatorunnaarsinneqarsinnaanera imaluunniit allanngortinneqarsinnaaneratunngavigalugit Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigutpisinnaatitaaffiinik allakkiaq1Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermiiliuuseqarsinnaaneranni naalagaaffiup inatsisaasigut killissarititat1.1.Inatsisini tunngaviusuni § 19, imm.1, oqaaseqatigiit siulliit malillugit kunngi (naalakkersuisut) naalagaaffiksinnerlugu inuiaat assigiinngitsut akornanni suliassaqarfinni iliuuseqartussaavoq. Oqaatsinik ”inuiaat assigiinngitsutakornanni suliassaqarfinni naalagaaffik sinnerlugu iliuuseqarneq”-mik eqqarsaatigineqarpoq naalagaaffinnut allanutaamma nunani tamalaani soqutigisaqaqatigiiffinnut il.il. naleqqiullugu danskit naalagaaffiat sinnerlugu ilumutinatsisillu naapertorlugit iliuuseqarnissamut pisinnaatitaaneq, tamanna pillugu tak. s.ass. Jens Peter Christensenallallu Dansk Statsret (2012), qupperneq 192.Naalagaaffiup ilai ataasiakkaat inatsisit tunngaviusut malillugit nammineerlutik pisinnaatitaanngillat inuiaatassigiinngitsut akornanni suliassaqarfinni iliuuseqarnissamut. Taamaattumik inatsisit tunngaviusutallanngortinneqaqqaartariaqarput Kalaallit Nunaat naalagaaffiup inatsisaanut naapertuuttumikpisinnaatitaalissappat nammineq sinnerluni inuiaat assigiinngitsut akornanni suliassaqarfinni (t.i. suliassaqarfinni,inatsisini tunngaviusuni § 19-imi pineqartuni)iliuuseqarsinnaassappat, ilanngullugu naalagaaffinnutisumaqatigiissusiornissani, danskit naalagaaffianniinngikkaluaq taamaallaalli Kalaallit Nunaanni pinngitsooranimalinneqartussanik.Inatsisini tunngaviusuni § 19 malillugu qallunaat naalakkersuisuisa pisinnaatitaanerat inatsisitigut tunngaviusutigutpisinnaatitsineruvoq – taaneqartartoq naalakkersuisunut immikkut ittumik iliuuseqarsinnaatitsineq(regeringsprærogativ). Tamatuma ilaatigut nassatarigunarpaa, qallunaat naalakkersuisuisa inuiaat assigiinngitsutakornanni suliassaqarfinni naalagaaffik sinnerlugu iliuuseqarsinnaatitaanerannik inatsisit killiliisut folketingimitakuersissutigineqarsinnaannginnerat. Taamaalilluni inatsit taamatut ittoq folketingimit akuersissutigineqassappatilimagisariaqarpoq naalakkersuisut aalajangernerisigut inatsisini tunngaviusuni § 19 malillugu inatsitnaalakkersuisunit putoorneqarsinnaassasoq, tak. ilaatigut Jens Peter Christensen allallu, ibid., qupperneq 191 f., PeterGermer, Statsforfatningsret (5. udgave 2012), qupperneq 245, aamma Alf Ross, Dansk Statsforfatningsret I (3.udgaveOle Espersen-imit, 1980), qupperneq 377. Aamma takuuk Max Sørensen, Statsforfatningsret (2. udgave Peter Germer-imit, 1973) qupperneq 200 f., aamma Poul Andersen, Dansk Statsforfatningsret (1954), qupperneq 482.Inatsisilli tunngaviusut akornutaassanngillat Naalakkersuisut – inatsisitigut tunngaviusutigut qallunaatnaalakkersuisuisa pisinnaatitaanerat ataqqillugu – pisinnaatitaasinnaanerat inuiaat assigiinngitsut akornannisuliassaqarfinnni naalagaaffik sinnerlugu iliuuseqarnissamut, Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pilluguinatsisikkut (inatsit nr. 473, 12. juni 2009-meersoq) (namminersornermik inatsit) aamma Kalaallit NunaanniNaalakkersuisut inuiaat assigiinngitsut inatsisaat tamanut atuuttut naapertorlugit isumaqatigiissusiorsinnaaneratpillugu inatsisikkut siornatigut atuuttukkut (inatsit nr. 577 24.juni 2005-imeersoq) pisutulli.

1.2.Naalakkersuisut inuiaat assigiinngitsut akornanni suliassaqarfinni naalagaaffik sinnerlugu iliuuseqarnissaannutpisinnaatitaaneranni inatsisitigut tunngaviusutigut killissarititaasut erseqqinnersumik allaaserineqarput KalaallitNunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmut siunnersuumut nalinginnaasumik oqaaseqaatini pkt. 4.5.4-mi aammapkt. 7-imi (pingaartumik pkt. 7.2.-mi) (I 128 – 2008-09 (siullermeersumik katersuunneq)) aamma Kalaallit Nunaannioqartussaatitanut suli allatigut pisinnaatitsissutinik nuussisinnaaneq pillugu Justitsministereqarfiup allakkiaani,inatisissatut siunnersuummut pineqartumut ilanngussaq 2-tut naqitami.Taamaalilluni namminersorneq pillugu inatsisissamut siunnersuummut nalinginnaasumik oqaaseqaatini pkt. 7.2-miallassimavoq Naalakkersuisut inuiaat assigiinngitsut akornanni suliassani,taamaallatKalaallit Nunaannut tunngasuninaalagaaffiullu ilaanut allanut attuisussaanngitsuni iliuuseqarnissamut pisinnaatitaanissaannut inatsit tunngaviusoqtaanna akornusiisinnaasutut isumaqarfigineqarsinnaanngitsoq.Aamma pkt. 7.2-mi allassimavoq pisinnaatitsissummi pineqartut suliassaqarfinnut taamaallaat Kalaallit Nunaannuttunngasuunissaasasiullermiknassatarisinnaassagaat, inuiaat assigiinngitsut akornanni suliassaqarfinni naalagaaffiksinnerlugu iliuuseqarsinnaatitaanerup killiliiffigineqarsimanissaa suliassaqarfinnut, inatsiliornikkut aqutsinikkulluKalaallit Nunaannut nuunneqareersunut – tassa imaappoq suliassaqarfiit, nunanut tamalaanutisumaqatigiissuteqarnernut atatillugu Naalakkersuisut namminneq pisariaqarneratut inatsisiniallannguuteqartitsivigisinaasaat aamma aqutsinikkut iliuuseqarfigisinnaasaat il.il.Aappassaaniktaaneqarpoqnunanut tamalaanut isumaqatigiissutit Naalakkersuisunit naalagaaffik sinnerlugu isumaqatigiissutaasussatpisinnaatitsissut taaneqareersoq tunngavigalugu naalagaaffiup oqartussaaffigisaani taamaallaat Kalaallit Nunaanniatortuutinneqartassasut.Pkt. 7.2-mi erseqqissarneqarpoq taamatut pisinnaatitsissuteqarnermi pineqanngimmat inuiaat assigiinngitsutakornanni suliassaqarfinni iliuuseqarnissamut pisinnaatitsissutinik tunniussivinneq, taamaattumillu qallunaatnaalakkersuisuisa nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermi pisinnaatitaanerat ingerlaannassammat aammasuliassaqarfinni kalaallit naalakkersuisuinut pisinnaatitsissutini pineqartussani.Taamaalilluni suliassaqarfimmi aalajangersimasumi inatsisiliornikkut aqutsinikkullu kalaallit oqartussaasuinutaalajangiisinnaatitaaneq nuunneqareeraluaq, qallunaat naalakkersuisui inatsisit tunngaviusut tunngavigerpiarlugitnaalagaaffik sinnerlugu inuiaat assigiinngitsut akornanni suliassaqarfinni, suliassaqarfimmut pineqartumut attuisuni,iliuuseqarnissamut pisinnaatitaanerat ingerlaannartussaavoq. Peqatigisaanik naalagaaffik tamakkerluni inuiaatassigiinngitsut inatsisaat tamanut atuuttut naapertorlugit Kalaallit Nunaata isumaqatigiisusiaanik pinngitsooranimalinnittussanngortussaavoq.Tamatuma saniatigut pkt. 7.2-mi taaneqarpoq naalagaaffeqatigiinnermik inatsisinilu tunngaviusuni § 19-imikpingaartitsinerup aamma nassatarissagaa, Naalakkersuisut nunanut allanut politikikkut illiuuseqarnerisigut – inuiaatassigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit naalagaaffimmut tamarmut qilersuisuulersussanik – naalagaaffiupsoqutigisaanut, ilanngullugu naalagaaffiup nunanut allanut tunngasutigut nalinginnaasumik politikkianut,akerliusumik iliuuseqatsaaliuinissaq. Taamaalilluni Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut politikikkutiliuuseqarsinnaanngillat naalagaaffiup ilaasa allat soqutigisaannut akerliusumik, ilanngullugitisumaqatigiissusiornerit, naalagaaffiup suliassaqarfimmi pineqartumi nunanut allanut tunngasutigut politikkikkutnalinginnaasumik tunngavigisaanut akerliusunik.Naggataatigut pkt. 7.2-mi taaneqarpoq naalagaaffiup nunanut allanut tunngasutigut politikkianut naapertuuttumikingerlatsinissaq qularnaarniarlugu aaqqissuussisoqartariaqartoq Naalakkersuisunut inuiaat assigiinngitsut akornannisuliassaqarfinni naalagaaffik sinnerlugu iliuuseqarnissamut pisinnaatitsissuteqarfiusussani aaqqissuussisoqassasoqnunanut allanut politikikkut susassaqarfinni iliuuseqarnissat sioqqullugit qallunaat naalakkersuisuisapisariaqarneratut ilisimatinneqarlutillu paasiniaavigineqartarnissaannut qularnaarisussanik.1.3.Illersornissaq sillimaniarnissarlu pillugit politikikkut susassaqarfinnut tunngatillugu immikkut taaneqassaaq,naalagaaffiup inatsisitigut atuagaataani atortuutinneqarmat illersornissakkut sillimaniarnikkullu politikkimisuliassaqarfiit namminersornerusunut tunniunneqarsinnaanngitsut, tak. Frederik Harhoff, Rigsfællesskabet (1993),qupperneq 491 f. Aamma tamanna pillugu tak. Kalaallit Nunaanni namminersorneruneq pillugu isumalioqatigiissutnr. 637/1978, qupperneq 18 aamma 23.

2Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut politikkimiiliuuseqarsinnaatitaaneranni Namminersorneq pillugu inatsisipkillissarititai2.1.Siuliini pkt. 1-imi naalagaaffiup inatsisitigut killissarititaanik taaneqartuni Naalakkersuisut namminersorneqpillugu inatsimmi pisinnaatinneqarput inuiaat assigiinngitsut akornanni suliassaqarfinni assigiinngitsuni naalagaaffiksinnerlugu iliuuseqarnissamut.Namminersorneq pillugu inatsimmut tunngavigitinneqarpoq isumaliutissiissut nr. 1497/2008 Namminersorneqpillugu Ataatsimiititaliarsuup inuttaanit kalaallinit-qallunaanit suliaasoq. Namminersorneq pilluguAtaatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani aamma namminersorneq pillugu inatsisissamut siunnersuummutoqaaseqaatini allassimasutut qallunaat naalakkersuisuisa isumaat tassaavoq naalagaaffiup inatsisisaasigutkillissarititaasut siuliini pkt. 1-imi taaneqartunut naapertuuttut namminersorneq pillugu inatsimmi nunanut allanutpolitikikkut susassaqarfinni pisinnaatitsissutit pillugit aaqqissuussinermut tunngavigineqartut, naakNamminersorneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortaasut tamarmik qallunaat naalakkersuisuisa isumaannutisumaqataasariaqanngikkaluartut. Namminersorneq pillugu inatsit tamanna tunngavigalugu naalagaaffiupinatsisaasigut killiliissutinut pkt. 1-imi taaneqartunut naapertuuttutut paasineqarsinnaallunilunassuiarneqarsinnaavoq.2.2.Namminersorneq pillugu inatsimmi nunanut allanut tunngasutigut suliassaqarfiit pillugit kapitali 4 immikkutittunik aalajangersagartaqarpoq namminersortut nunani tamalaani naapeqatigiittarnerni peqataasarnissaat pillugu.Kapitali aallarniuteqarpoq aalajangersakkamik imaattumik:”§ 11.Naalakkersuisut inuiaat assigiinngitsut akornanni pissutsit pillugit iliuuseqarsinnaapput kapitalimimatumani aalajangersakkat naapertorlugit aamma Danmarkimi naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarfi-galugit.Imm. 2.Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut inuiaat assigiinngitsut akornanni pissutsit pillugitKalaallit Nunaata soqutigisai aamma Danmarkip Kunngeqarfiata ataatsimoortumik soqutigisai isumannaarni-arlugit kapitalimi matumani aalajangersakkat naapertorlugit suleqatigiissapput.Imm. 3.Naalakkersuisut kapitali manna naapertorlugu pisinnaatitaaffeqarnerisa inatsit tunngaviusoq naaper-torlugu Danmarkimi oqartussaasut inuiaat assigiinngitsut akornanni pissutsinut akisussaanerat aammapisinnaatitaanerat killiliinngilaq nunanut allanut tunngasut aamma sillimaniarnermut tunngasut pillugitnaalakkersuinikkut ingerlatsineq naalagaaffiup suliassaqarfigimmagu.”Taamaalilluni siuliini pkt. 1-imi taaneqartutut naalagaaffiup inatsisitigut isumaa aallaavigalugu § 11, imm. 3-miaalajangiunneqarpoq, nunanut allanut aamma sillimaniarnermut tunngasut pillugit politikki naalagaaffiupsuliassaqarfigigaa, naalagaaffiullu oqartussaatitaasa akisussaanera pisinnaatitaaffiilu inatsit tunngaviusoq malilluguatuutiinnassasut. Aamma taamaappoq apeqqutinut Naalakkersuisut nunanut allanut sullissiveqarfikpeqataanngikkaluaq isumaqatigiinniarsinnaallutillu isumaqatigiissusiorsinnaanerannut tunngasuni (tak. § 12-imiaalajangersakkat kinguliini allassimasut).Tamatuma kingorna Kalaallit Nunaata nunani tamalaani naapeqatigiittarnerni suussutsini pingaarnerni marlunniukuusuni peqataasarnissaa pillugu suleriaasissat erseqqinnerusut aalajangersarneqarput:

§ 12-imi pisussat Naalakkersuisunit namminernit nunanut allanut sullissiveqarfik peqataanngikkaluaq inuiaatassigiinngitsut inatsisaasigut isumaqatigiinniutaallutillu isumaqatigiissuteqarfiusinnaasut sammineqarput.§ 13-imi sammineqarput pisussat, danskit naalakkersuisuisa naalagaaffik sinnerlugu tamatumuunalu aamma KalaallitNunaanni sunniuteqartussatut iliuuseqartarnera. Aalajangersakkap aalajangerpai pisuni taama ittuni ilaatigutNaalakkersuisut ilaatinneqartarnissaat pillugu erseqqinnerusumik killissarititat.§§ 12-imi aamma 13-imi suussutsini pingaarnerni marluusuni taamaallaat pineqarput inuiaat assigiinngitsutinatsisaat naapertorlugit isumaqatiginninniarsinnerit isumaqatigiissusiornissallu allallu nunanu tunngasutigutpisussaaffiit pinngitsoorani malinniagassat.Tamatumuuna siunniunneqarput isumaqatigiissutit pisussaaffiillu inuiaatassigiinngitsut inatsisaanni naalagaaffinnut isumaqatigiissusiortarneq allatulluunniit inuiaat assigiinngitsutinatsisaanni maleruagassat pillugit maleruagassat malillugit inatsisitigut pinngitsoorani malinniagassat.Namminersorneq pillugu inatsimmut siunnersuummut nalinginnaasumik oqaaseqaatini pkt. 7.3 naapertorlugutaamaattoq aalajangersakkani taakkunnani tunngavigisat aamma tamakkiisumik tunngaviusussaapput ”allatigutnunanut tamalaanut attaveqarfiginninnernut aamma pisussaaffinnut inuiaat inatsisaasigut pinngitsooranimalinniagassatut isumaqatigiissusiaannaanngitsunik isumaqatigiinniuteqarnernut” atatillugu.2.2.1.Namminersorneq pillugu inatsimmi § 12 Naalakkersuisunut pisinnaatitsivoq nunanut allanut tunngasutigutsullissivik peqataanngikkaluaq inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit aalajangersimasutigutisumaqatigiissusiornissaq pillugu, namminneerlutillu isumaqatigiinniarnernik ingerlatsinissaat pillugu.Isumaqatigiissutinik taama ittunik isumaqatigiissusiornissami Naalakkersuisunut pisinnaatitsissummut killissarititatpingaartumik § 12, imm. 1-imi aamma 4-mi allassimapput imatut oqaasertaqartut:”§ 12.Naalakkersuisut naalagaaffik sinnerlugu nunanik allanik aamma nunat tamalaat akornanni soquti-gisaqaqatigiiffinnik isumaqatiginninniarsinnaapput isumaqatigiissuteqarsinnaallutillu inatsisit inuiannuttamanut tunngasut pillugit, tassunga ilaatillugit aqutsinermut tunngatillugit isumaqatigiissutit KalaallitNunaannuinnaq tunngasut aamma suliassaqarfinnut tamakkiisumik tiguneqarsimasunut tunngassutillit.(…)Imm. 4.Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit illersornermik sillimaniarnermilluattuisut aammalu inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit Danmarkimut atuuttussatimaluunniit soqutigisaqaqatigiiffinni nunat tamalaat akornanni Kunngeqarfiup Danmarkip ilaasortaaffigisaatailuani isumaqatigiinniutigineqartut § 13-imi maleruagassatut aalajangersakkat malillugit isumaqatigiinniutigi-neqarlutillu isumaqatigiissutigineqartassapput.”Namminersorneq pillugu inatsimmut siunnersuummi § 12-imut oqaaseqaatini taaneqarpoq aalajangersagaqtaamaallaat tunngasuusoq inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutinut, suliassaqarfiit iluannitamakkiisumik Kalaallit Nunaanni Namminersortunit tiguneqareersunut. Aamma taaneqarpoq § 12 taamaalilluniatortinneqassanngitsoq suliassaqarfiit tiguneqareersut avataanniittut pillugit isumaqatigiissusiornissani.Piumasaqaatip tamatuma qanoq sukumiitigisumik naliliiffiginissaa pillugu apeqqutaassaaq oqaaseqaatitnaapertorlugit aalajangersimasutigut isumaqatigiissutissanut missiliuusiat tungaasigut qanoq naammaginartigisumiknaliliiniartarnissamut najoqqutassanik aalajangersaasoqartariaqarnera.Tamatuma saniatigut § 12-imi atuinermi naatsorsuutaavoq inatsisit inuiannut tamanut tunngasut naapertorlugitisumaqatigissutaasut Kalaallit Nunaannuinnaq tunngasuunissaat.2.2.2.Namminersorneq pillugu inatsimmi § 12, imm. 4 naapertorlugu § 12-imi pisinnaatitaissummi ilaanngillataalajangersimasumik pissusillit pillugit inatsisit inuiannut tamanut tunngasut naapertorlugit isumaqatigiissutit.Ilaatigut pineqartut tassaapput illersornissaq sillimaniarnissarlu pillugit politikkimik attuisut.Taamaalilluni § 12, imm. 1-imi patsisissaatitat, ilaatillugit suliassaqarfiit tamakkiisumik tiguneqareersut pineqarnerat,eqquutsinneqaraluaq, inuiannut tamanut tunngasutigut inatsisit naapertorlugit isumaqatigiissutit illersornissamiksillimaniarnermillu politikkimik attuisut namminersorneq pillugu inatsimmi § 13-imi aalajangersarneqartututisumaqatigiissutaasussaapput qallunaat naalakkersuisuinit, tamanna pillugu erseqqinnerusumik tak. kinguliini 2.2.4.Namminersorneq pillugu inatsimmi § 12-imut oqaaseqaatit oqaatsit ”inatsisit inuiannut tamanut tunngasutnaapertorlugit isumaqatigiissutit illersornissamik sillimaniarnermillu attuisut” sukumiisumik nassuiaatitaqanngillat.Aammami taamatut sukumiisumik nassuiaateqarnissaq ajornarsinnaavoq illersornissamut sillimaniarnermulllupolitikki sorpassuarnut pingaarutilinnik imalinnut taaguutaammat, inatsisillu inuiannut tamanut atuuttutnaapertorlugu isumaqatigiissutit imarisamikkut assigiinngitsunut tunngassuteqarsinnaammata. Aammatunngavissaqarunanngilaq ilimagissallugu taaguutip s.ass. sakkutooqarfiinnaat imaluunniit pissutsitoqartussaaffigisamut tunngassutillit kisiisa pillugit isumaqatigiissuteqarnermut tunngasutut paasineqarnissaa.

Taamaalilluni ilimagisariaqarpoq namminersorneq pillugu § 12-ikkut taassumunngalu oqaaseqaatitiguttunngavissiisoqarsimassasoq pisuni ataasiakkaani aalajangersimasutigut naliliiffiginninniartarnissamut.§ 12, imm. 4-ip paasineqarsinnaanera pillugu apeqqutit naliliiffiginiarneranni pissutsit oqaaseqaatiniuparuarneqarsinnaasut ilaatinneqarsinnaapput. Taamaalilluni taaneqassapput § 12-imut oqaaseqaatini ”annertuumikpingaaruteqassa”soq isumaqatigiissutaasussap nunami pineqartumi nunanut allanut illersornissamullu tunngasutigutoqartussaatitaasunut isumaqatigiinniutaasarnissaa, imaluunniit Naalakkersuisut naalagaaffimilu takornartamiisumaqatigiissutaasussanut tunngasutigut oqartussaatitat – s.ass. avatangiisit pillugit oqartussaatitat imaluunniitakileraarutit pillugit oqartussaatiat - akornannni isumaqatigiinniartarnissat kisimik siunnerfigineqassanersut.Taamaakkaluartoq ilaatigut siuliinniittut tunngavigalugit pissutsit taakku taakkuinnaasinnaanngillat inuiaatassigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutip illersornissamik aamma sillamaniarnissamik politikkimutattuinerata naliliffiginiarnissaani.§ 12-imi imm. 4-mi aalajangersakkap oqaasiliorneqarneratut – aamma aqutsinermi inatsisitigut killisarititat,aalajangersakkap imarisai, tak. pingaartumi siuliini 1.3, ittut pissutigalugit - isumaqarnarpoq inuiaat assigiinngitsutinatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigineqartussatut eqqarsaataasup imarisai naalagaaffiupillersornissamik sillimaniarnermillu politikkianik attuisinnaasut, oqaatsit taakkua ataqatigiinnerinik Danmarkiminunanilu tamalaani piffissami pineqartumi nalinginnaasumik paasinninnertut.Tassunga atatillugu taaneqassaaq, § 12, imm. 4-ip oqaasertaasa aalajangersarneqarneranni oqaaseq ”attuineq”toqqarneqarmat, oqariartaatsitigut illersornissamik sillimaniarnermillu politikkikkut susassaqarfigisanuttunngatillugu s.ass. oqaatsimiit ”tunngasoq” sakkukinnerummat.Tamanna pissutigalugu ilimagineqarsinnaavoqnaliliiffiginninniarnermi illersornissamik sillimaniarnermillu politikkikkut mianerisassat mianerisassat allat akornannioqimaaqatigiissaarisoqassangitsoq, tassami § 12, imm. 4-p atortinneqarnissaani naammassinnaammatillersornissamik sillimaniarnissamillu politikkikkut susassaqarfigisanut attuumassutilinnik pissutissaqarnissaq.Tamatuma soorunami nassatarissanngilaa, suliassami pineqartumi iliuuseqarnertigut allanut illersornissamik aammasillimaniarnermik politikkimiit allaanerusunut mianerinninnginnissaq. Taamaassappat § 13-ip killissarititaasa iluannipisoqaannartariaqarpoq.2.2.3.Namminersornermik inatsimmik § 12 atortinneqassappat – Naalakkersuisullu taamaalillutik pisinnaatitaallutik(pisinnaatitsissuteqarlutik) namminneq inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissuteqarnissamutil.il. – pisinnaatitsissutip qanoq annertutiginissaani aalajangersimasutigut killilersuutissat atuutitinneqassapput.Naalakkersuisut nunanut allanut politikikkut pisinnaatitaaffinnik atuinerminni naalagaaffiup inuiaat assigiinngitsutinatsisaat naapertorlugit pisussaaffiinik pinngitsooratik malinnittussaapput tamatumalumi saniatigut naalagaaffiupsoqutigisaanut, ilanngullugu naalagaaffiup nunanut allanut tunngasutigut politikkianut, akerliusumikiliuuseqarsinnaatitaanatik.Taamaalilluni Naalakkersuisut ilaatigut nunanut allanut politikikkut iliuuseqarniarsinnaanngillat, pisussaaffinnut,inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutit aamma nunanut tamanut isumaqatigiissutit,sukkulluunniit naalagaaffimmit pinngitsoorani malinneqartussat, nassatarisaannut akerliusumik, tak.namminersorneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 1.Aamma Naalakkersuisut nunanut allanut politikkikkut iliuuseqarniarsinnaanngillat, naalagaaffiup ilaasa allatsoqutigisaannut, tamatumani aamma naalagaaffiup nunanut allanut tunngasutigut politikkianut, naalagaaffiupoqartussaatitaanit immaqa Naalakkersuisut Savalimmiunilu Naalakkersuisut akuliutitereerlugit sukkulluunniitatuuttussatut aalajangersarneqartumut, akerliusunik.

2.2.4.Siuliini pkt. 2.2.2.-mi taaneqartutut inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutit ilaataalajangersimasut § 12-imi pisinnaatitsissummi ilaatinneqanngillat. Taama ittut ilaatigut tassaapput inuiaatassigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutit, illersornissamik sillimaniarnermillu politikkerisamikattuisut. Pisuni taama ittuni namminersorneq pillugu inatsimmi §13 atortinneqassaaq, taanna malillugu Danmarkiminaalakkersuisut isumaqatigiinniarnernik ingerlatsillu inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugitisumaqatigiissuteqartussaammata.Namminersorneq pillugu inatsimmut siunnersuummut nalinginnaasumik oqaaseqaatini pkt. 7.5 naapertorlluguDanmarkimi naalakkersuisut namminersornermik inatsimmi § 13, imm. 1, malillugu pisussaaffigaat inuiaatassigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutissat Kalaallit Nunaannut immikkut pingaarutillitisumaqatigiinniutaalersinnagit Naalakkersuisunut ilisimatitsinissaq. Naalakkersuisut naalagaaffiupoqartussaatitaaniit ilisimatitsissut tunngavigalugu isummersuutinik isumaqatigiinniarnerni ilannguteqqusaniknalunaaruteqarpata isummersuutit taama ittut isumaqatigiinniarnissanut piareersaatini ilanngunneqartartussaapput.Suliassani Kalaallit Nunaannuinnaq tunngassutilinni danskit naalakkersuisui Naalakkersuisunutpisinnaatitsissuteqarsinnaapput nunanut allanut sullissivik peqataanngikkaluaq isumagiinniarnernikingerlatsinissamut.§ 13, imm. 3-mi aalajangersagaq isumaqatigiissutinik aalajangersimasunik Naalakkersuisut atsiueqartaanissaannuttunngasuuvoq. Aalajangersakkap nassatarissavaa, isumaqatigiissutit isumaqatigiinniutaanerini Danmarkip KalaallitNunaatalu peqatigiillutik peqataaffigisimasaat danskit naalakkersuisuinit atsiorneqartussaapput ”sapinngisamikannertuutigut Naalakkersuisut peqatigalugit”.

3Naalakkersuisut pisinnaatitaanerat uranimik aatsitassanilluradioaktiviusunik allanik avammut tunioraanissaq siunertaralugu inuiaatassigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissuteqarnissamutallatigullu nunanut allanut politikkikkut ingerlatsinermiiliuuseqarniarnissamut3.1.Siuliini pkt. 2-mi taaneqartutut Namminersorneq pillugu inatsimmi § 12-ip aaqqissuuppaa Naalakkersuisutpisinnaatitaanerat namminneq inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissusiortarnissaat.§ 12-imi tunngavigisassat aamma nunanut tamalaanut allanut attaveqarnerni aamma inuiaat assigiinngitsutinatsisaat naapertorlugit pinngitsoorani malinniagassatut pisussaaffeqalernissamik isumaqatigiissuteqarnissamiitallaanerusunik isumaqatigiinniartarnissani atortinneqarnissaat ilimagineqassaaq, tak. siuliini pkt. 2.2.Taaneqartut aamma atuuttussapput inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutinut aammanunanut allanut politikikkut pilersaarusianut, soorlu immaqa uranimik iluatiginninniarnissami Kalaallit Nunaanniilluavammut annissuilernikkut piviusunngortussanut.Taamaattumik makku pingaartumik eqquutsinneqareersimassapput namminersorneq pillugu inatsimmi § 12malillugu Naalakkersuisut aalajangersimasutigut namminneq iliuuseqarnissaanni:a. Inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutit il. il. Kalaallit Nunaannuinnaq suliassaqarfinnullutamakkiisumik tiguneqareersunuinnaq tunngasuussapput.b. Inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutit il.il. illersornissamik aamma sillimaniarnermikpolitikkimut attuisinnaassanngillat.c. Naalakkersuisut iliuuseqarsinnaassanngillat naalagaaffiup nunani tamalaani pisussaaffiinut aamma naalagaaffiupnunanut allanut tunngasutigut politikkianut akerliusumik.Namminersorneq pillugu inatsimmi § 1 naapertorlugu namminersortut suliassaqarfinni tiguneqareersuniinatsisiliorsinnaallutillu aqutsinermi aalajangiisinnaassuseqartuussapput. Aatsitassanik atortussiassat aammatamakkununnga pingaarutilinnik iliuuseqarnerit pillugit Inatsisartut inatsisaatigut nr. 7, 7. december2009-meersukkut (atortussiassalerinermik inatsit) atortussiassanut tunngasut Kalaallit Nunaanni Namminersortutnaminersornermik inatsimmut naapertuuttumik tiguaat.Taamalilluni Namminersortut atortussiassanut tunngasuni inatsiliorsinnaaneq aamma aalajangiisinnaaneqpigereerpaat, tamatumani aamma Kalaallit Nunaanni atortussiassanik ujarlernissat iluaqutiginninniarnissallutungaasigut, tamannalu aamma – namminersornermik inatsimmi taassumunngaluunniit oqaaseqaatini immikkuttaaneqanngikkaluaq – tunngasariaqarput uranimut aatsitassanullu allanut radioaktiviusunut.

Aatsitsitassanilli taaneqartunik ilumut ujarlernissamut iluaqutiginninniarnissamullu atatillugu imaluunnit tamakkupillugit inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutissanut atatillugu suliassaqarfinnut KalaallitNunaanni Namminersortunik tiguneqanngitsunut naleqqiullugu apeqqutinik saqqummersoqarsinnaavoq. S.ass.apeqqutaalersinnaavoq suliassaqarfiup suup sullivinni avatangiisinut tunngasunut naleqqiullugu –atortussiassalerinermut tunngasut akerlianik – Kalaallit Nunaanni Namminersortunit suli tiguneqarsimannginnera.Inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutit il.il. suliassaqarfinnut taama ittunut allanuttunngasuunissaanni aamma pingaarnertut aalajangiisuujumaarput isumaqatigiissutip il. il. pineqartup imarisassai.Aamma uranimikt aatsitassanillu allanik radioaktiviusunik annissuilernissaq siunertaralugu nunanut allanuttunngasuni politikkikkut iliuuseriniagassat attuisinnaapput naalagaaffiup illersornermik sillimaniarnissamillupolitikkianik oqaatsit taakkua nalinginnaasumik paasineqarsinnaanerattut, tamanna pillugu erseqqinnerusumik tak.siuliini pkt. 2.2.2.Taamaalilluni ilaatigut ilimagisariaqarpoq, inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissuteqarnissaqallatigullu nunanut allanut tunngasutigut politikkikkut iliuuseqarnissaq uranimik aatsitassanillu allanikradioaktiviusunik avammut tuniorakkat eqqissisimannginnermik siunertanut atorneqannginnissaasa tamakkiisumikilaannaasumilluunniit qularnaarlugu imalinnik, tak. namminersornermik inatsimmi § 12, imm. 4. Tamannatunngavigalugu inuiaat assigiinngitsut inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissusiassat il. il. taama ittutisumaqatigiissutaasinnaagaluarput ingerlatseriaaseq namminersornermik inatsimmi § 13-imi aalajangersarneqartoqnaapertorlugu.Tassunga atatillugu aamma taaneqassaaq kalaallit uranimik aatsitassanillu allanik radioaktiviusunikiluaqutiginninnialersinnaanerat taamaaliortoqassappat pisussaammat pineqartunut tunngasuni nunat tamalaatmaleruagassiaat nakkutilliinikkullu pineqartunut atuuttumik iliuuserisassaat, ilanngullugu Det InternationaleAtomenergiagentu (IAEA)-mit ingerlanneqartussaq sianigilluinnarlugit.Aamma taaneqassaaq, nunat EURATOM-imi ilaasortaasut, USA, Canada Australialu nunarsuaq tamakkerluguuranimik allanut nioqquteqarnerpaajusut, nunanut uranimik tunioraavissanut inuiaat assigiinngitsut inatsisaatnaapertorlugit isumaqatigiissutini ilaatinneqarnissaat uranip avammut tuniorakkap eqqissinanngitsut siunertanutatorneqannginnissaa qularnaarumallugu, aamma nunat avammut tunioraasuusut akuersiseqqaartinnagitsuliareqqinneqannginnissaa imaluunniit tuniniaqqinneqannginnissaa qularnaarumallugu.Naalagaaffiup ukiorpassuarni nunanut allanut tunngasutigut, illersornissakkut sillimaniarnikkullu politikkimikingerlatsinerani nunarsuaq tamakkerlugu sakkussakillisaanernut aamma siammartiterinnginnissaanut kiisaluillersornissakkut sillimaniarnikkullu politikkimi suleqataanera suliniutaalu innersuullugit Danmarkip aamma nunanuttaaneqartunut iliuuserisai ilanngullugit ilaatigut ilimagisariaqarpoq uranimik aatsitassanillu allanik radioaktiviusunikavammut tunioraalern issaq piviusunngussagaluarpat taamatulli nunat assigiinngitsut taakkua akornanni illugiiaanikisumaqatigiissusiortoqarumaartoq.

Namminersorneq pillugu inatsit malillugu Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasuni iliuuseqarsinnaapput.Namminersorneq pillugu inatsimmi kapitali 4-mi (§§ 11-16) Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piginnaasaatatuuffiilu pillugit maleruagassanik arlalinnik imaqarpoq tassa Inuiaat inatsisaasigut isumaqatigiissutinikisumaqatigiissuteqarnernut nunanullu allanut tunngasunut atatillugu.Kapitali 4-mi maleruagassat namminersorlutik oqartussat pillugit inatsisip siulequtaanut atatillugu nassuiarneqarputatorneqarlutillu. Tassani aalajangerneqarpoq inuiaat kalaallit inuiaat inatsisaat malillugit inuiaasut namminneqaalajangiisinnaatitaallutik, tamannalu inatsimmi nassuerutigalugu Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanninaligeeqatigiinnissamik ataqqeqatigiinnissamillu siuarsaaniarluni kissaatiginninneq tunngaviusoq.Tamatuma ilaatigut kinguneraa danskit naalakkersuisui aamma Naalakkersuisut sammisat arlallit iluinniunneqqarillutik suleqatigiissasut, tamakkununnga ilaallutik nunanut allanut tunngasut, taamaalilluni KalaallitNunaata aammalumi Kunngeqarfiup Danmarkip ataatsimoorlutik soqutigisaat qulakkeerneqarnissallutik.1Taamaalilluni danskit naalakkersuisuisa suliani Kalaallit Nunaannuinnaq attuumassueqartuni kiisalu sulianiakisussaaffigilersimasani Naalakkersuisut akisussaaffimminnik isumaginninnerini aporfissaqartissanngilaatimaluunniit killilersussanngilaat, tamakkununnga ilaalluni aatsitassarsiornermik sammisaqarneq.Taamaalilluni suliani uran-imik saffiugassanillu radioaktiviusunik allanik atorluaanissaq avammullu tuniniaanissaqpillugu Naalakkersuisut akisussaaffimminni suliaqarnissaanni aporfissaqartissanngilaat imaluunniitkillilersussanngilaat, Naalakkersuisut aatsitassarsiornermik sammisaqarnerup iluani oqartussatut inatsisinikatortitsisutut (naalakkersuiusut) akisussaaffimminnut tunngasuni suliassat kisimik pineqarnerini.Suliat taamaattut Kalaallit Nunaata aatsitassanut sammisaanni tunngasut nunanut allanut pissutsinut aammakalluaappata, Naalakkersuisut Kunngeqarfik Danmarki sinnerlugu aamma iliuuseqarsinnaatitaapput, nunanut allanuttunngasut Kalaallit Nunaata aatsitassanut sammisaanni tunngasut kisimik pineqassappata, tak. § 12, imm. 1.Nunanut allanut tunngasut Kunngeqarfiup Danmarkip illersornissamut imaluunniit isumannaallisaanermuttunngasut aamma pineqarpata, Naalakkersuisut Kunngeqarfik Danmark sinnerlugu iliuuseqarsinnaavoq,namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi § 13, tak. § 12, imm. 4-mi maleruagassat malillugit danskitnaalakkersuisui suleqatigalugit.Inuiaat inatsisaanni isumaqatigiissutit nunallu tamat maleruagassaat, Kunngeqarfik Danmarkimutqaqugukkulluunniit pituttorsimasut malillugit Kalaallillu Nunaannut tungasuuppata, Namminersorlutik Oqartussatpisussaaffinnik tamakkuninnga malitsitsisussaapput.2Inuiaat inatsisaanni isumaqatigiissutit imaluunniit nunat tamatmaleruagassaat Kunngeqarfik Danmarkimut pituttorsimappata, Kalaallilli Nunaannut atuutinngippata, inuiatinatsisaasigut isumaqatigiissutit imaluunniit nunat tamat maleruagassanni aalajangerneqarsimappataNamminersorlutik Oqartussat pisussaaffinnut tamakkununnga malitsitsisussaanngilaq.§ 12, imm. 1-imi maleruagassat Naalakkersuisut suliaqarfiit akisussaaffigineqalersimasut iluini inuiaat inatsisaatmalillugit isumaqatigiissutinik isumaqatiginninniarsinnaatitaapput isumaqatigiissuteqarsinnaatitaallutillu,tamakkununnga ilaalluni aatsitassarsiornermu sammisat, taamaalillunilu ilaatigut uranimik saffiugassanillu allanikradioaktiviusunik allanik atorluaanissamut avammullu tuniniaanissamut tunngasuni inuiaat inatsisaat malillugitisumaqatigiissutit.

Namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi § 12, imm. 4 malillugu isumaqatigiissutit ilaat namminersorlutikoqartussat § 12, imm. 1 malilugu akisussaaffiinut ilaatinneqanngillat. Isumaqatigiissutit tamakku § 13-imimaleruagassat malillugit isumaqatigiissusiorfigineqartussaapput. § 12, imm. 4-mi maleruagassat inuiaatinatsisaasigut illersornissamut isumannaallisaanermullu politikkinik kalluaasuni isumaqatigiissutinik imaqarpoq,kiisalu inuiaat inatsisaasigut isumaqatigiissutit Danmarkimut atuuttussaasut, imaluunniit nunat tamat akornannikattuffiit iluini Kunngeqarfik Danmarkip ilaasoraaffigisaasa iluini isumaqatigiinniutigineqartussaasut.§ 13, imm. 1 malillugu inuiaat inatsisaasigut Kalaallit Nunaannut immikkut pingaaruteqartut pillugitisumaqatigiinniarnerit aallartinneqannginnerini danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisut ilisimatittartussaavaat.Namminersorlutik Oqartussat siusissukkut peqataatinneqartarnissaasa pingaaruteqassusiat erseqqissaatiginiarlugumalittarisassat tunngavii inatsisitigut aalajangerneqarput. Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinitkaleqqinneqarnermikkut isummat isumaqatigiinniarnerni ilanngutsinniarlugit kissaateqarlutik nalunaarpata,isummat tamakku naligiissumik tunngaveqarluni isumaqatigiinniarnerit piareersarnerannut ilanngunneqassapput.3Sammisani Kalaallit Nunaannuinnaq attuumassuteqartuni danskit naalakkersuisui nunanut allanut sullissivikpeqataatillugu isumaqatigiinniarnernik ingerlataqarnissaannut piginnaatissinnaavaat.4Isumaqatigiissutinik Danmark aamma Kalaallit Nunaat isumaqatigiinniarnerni ataatsimoorlutikpeqataaffigisimasaanni danskit naalakkersuisui atsiortussaapput, sapinngisamillu Naalakkersuisut peqataatillugit.5Inuiaat inatsisaasigut isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanni immikkut pingaaruteqartoq isumaqatigiisutiginnginneraniimaluunniit taamaatinnginnerani Naalakkersuisunut oqaaseqaateqarfigisassanngorlugu saqqummiunneqassaaq.Naalakkersuisut akuersitinnagit isumaqatigiissutip isumaqatigiissutiginissaa danskit naalakkersuisuisapisariaqartutut isumaqarfigippassuk, Kalaallit Nunaannut sunniuteqanngitsumik sapinngisamikisumaqatigiissutigineqassaaqq.6Pisussaaffik taanna taamaallaat atuutissanngilaq danskit naalakkersuisui inuiaatinatsisaasigut isumaqatigiissutinik nutaanik Kalaallit Nunaannut immikkut pingaaruteqartunikisumaqatigiinniaraangata isumaqatigiissuteqaraangatalu. Pisussaaffik assingusumik atuutissaaq, danskitnaalakkersuisui inuiaat inatsisaat malillugit isumaqatigiittaareersimasunik Kalaallit Nunaannut immikkutpingaaruteqartunik nassuiarneqarnissaat imaluunniit allanngortinneqarnissaat pillugit danskit naalakkersuisuiisumaqatiinniarnernik aallartitsigaangata.Taaneqareersutut namminersorlutik oqartussat inatsisaat § 12, imm. 4 malillugu, § 13-imut ilanngullugu, inuiaatinatsisaat malillugit, Kunngeqarfik Danmarkip illersornissamut imaluunniit isumannaallisaanissamut politikkianikkalluaasuni, Naalakkersuisut namminneq isumaqatigiinniarnissaannut isumaqatigiissuteqarnissaannullu aallaavittutpiginnaatitaanngillat.§ 12, imm. 4-mi maleruagassat, inuiaat inatsisaasigut naalagaaffinnik aamma nunat tamat kattuffiinikisumaqatigiissutinut taamaallaat attuumassuteqarpoq, tak. § 12, imm. 1. Taamaalilluni isumaqatigiissutini KalaallitNunaat suliffeqarfinnik namminersortunik isumaqatigiissusioraangat, tamakkununnga ilaallutik nammineerlutikingerlataqartut inatsisaasigut (aningaasarsiutissat) isumaqatigiissutit, maleruagassaq taamaalilluni aallaavittutatuutissanngilaq. Maleruagassaq aallaavittut aamma atuutissanngilaq, Kalaalit Nunaat suliffeqarfinniknamminersortunik imaluunniit suliffeqarfinnik pisortanit pigineqartunik tamakku inuussutissarsiornermiingerlataannut tunngasunik (aningaasarsiutissat) iluaqusernissaannik aamma piumasaqaateqarluni ingerlatsinermiuppernarsaatinik tuninerini, tamakkununnga ilaallutik aatsitassarsiornissamut akuersissutit imaluunniitnamminersortut inatsisaat malilluugit inuuussutissarsiornermi ingerlatassat allat pillugit akuersissutiniktunigaangatigit.§ 12, imm. 4-mi maleruagassat illersornissamut isumannaallisaanissamullu politikkinut tunngasut imm. 1-imipingaarnertut maleruagassanut ilaatinneqanngilaq, pissutsillu ilanngunneqartussaanngitsut aalajangersimassuttassani eqqaaneqarlutik. Taamaammat § 12, imm. 4-mi maleruagassaq aallaavittut ima nassuiarneqassanngilaq imm.4-mi pissutsit marluk saniatigut allat ilaatinneqassanatik, tassalu illersornissamut politikkmni aammaisumannaallisaanermi politikkimi tunngassuteqartut. Tamakku saniatigut § 12, imm. 4-mi maleruagassaq inuiaatinatsisaat attuumassutillu piviusut eqqarsaatigalugit nassuiarneqassaaq, maleruagassat ilaatinneqarpata,tamakkununnga ilaallutik maleruagassap aamma namminersorlutik oqartussat pillugit inatsisip siunertai.Taamaammat § 12, imm. 4-mi oqariaaseq ”illersornissamut isumannaallisaanissamullu politikki” oqariaaseqtunngavigalugu oqaatsitigut nalinginnaasutut aamma atorsinnaaffiatigut nalinginnaasumik tunngaveqartumikaallaavittut nassuiarneqassanngillat. Taamaalilluni illersornissamut politikkimi nunanut allanut tunngasuteqqarsaatigalugit ilanngunneqanngitsut sakkutooqarnikkut iliuutsit pissutsillu ilanngunneqassapput,

isumannaallisaanermilu politikkimi nunanut allanut tunngasut nunat killeqarfiinut pissutsit kiisalu pissutsit allatnaalagaaffiup isumannaallisarneqarneranut tunngassuteqartut pinngitsoortitat allat ilanngunneqassapput.Ilanngunneqanngittussatut maleruagassaq nalinginnaasumik nunanut allanut politikkimi sammisanut allanutilaatinneqanngilaq imaluunniit pissutsit allat maleruagassani taaneqartut allat. Tamatuma kingunerissavaa,maleruagassamut ilaatigut makkununnga tunngasuni ilaatinneqassanngilaq; aningaasarsiornermut tunngasuninunanut allanut politikki, niueqatigiinnermi pissutsit, pinngortitami pisuussutinut tunngasut imalunniitinuiaqatigiinnermi pissutsit allat, tamakkununnga ilaallutik avatangiisinut tunngasut aamma akileraartarnermuttunngasut.§ 12, imm. 4-mut immikkut oqaaseqaatini allassimavoq:”Isumaqatigiinniarneq aalajangersimasoq illersornissamut imaluunniit isumannaallisaanissamut politikkimutattuumassuteqartutut isigineqassanersoq aalajangerneqassagaangat, immikkorluinnaq pingaaruteqassaaqisumaqatigiissut nunap pineqartup nunanut allanut illersornissamullu oqartussaannik isumaqatigiinniuteqarnersoq,imaluunniit Naalakkersuisut naalagaaffimmilu takornartami akisussaaffinnut oqartussanik allanikisumaqatigiinniartoqassasoq taamaallaat siunertaappat – assersuutigalugu avatangiisinut oqartussat imaluunniitakileraartarnermi oqartussat.”7Taama assingusumik akisussaaffimmut oqartussat ilaatigut tassaassapput aatsitassarsiornermi oqartussat.Taamaalilluni aatsitassarsiornermik sammisaqarneq § 12, imm. 4-mi pinngitsoortinneqartussanut aallaavittutilaatinneqassanngilaq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat inuiaat inatsisaasigut aatsitassanut sammisaqarnermipisussaaffilerluni isumaqatigiissuteqarsinnaavoq, tamakkununnga ilaallutik naalagaaffinni allani aatsitassanutoqartussanik isumaqatigiissutini taamaattunik isumaqatigiinniarnerit isumaqatigiissuteqarnerillu.Taaneqareersutut namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmut siulequtaani aalajangerneqarpoq, inatsitNaalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni naligiissutut illuatungeriittut isumaqatigiissusiornerattunngaviusoq. Siulequt inatsimmut nassuiaatitigut aqutsisuusariaqarpoq, siulequt inatsisip ilaatutilanngunneqarsimammat.Taamaalilluni § 12, imm. 4-mi ilanngussinnginnissamut maleruagassaq taamaallaat atorneqarsinnaavoq, pisuniaalajangersimasuni illersornissamut imaluunniit isumannaallisaanermut politikkini soqutigisat KunngeqarfikDanmarkimut pingaaruteqartut isumaginissaat pisariaqarpat, § 12, imm. 1-imilu pingaarnertut maleruagassapatorsinnaanera Kalaallit Nunaata soqutigisarippagu, pisumi aalajangersimasumi Kunneqarfik Danmarkip imm. 4-mipinngitsoortitsinissamut maleruagassap atorinissaanut soqutiginninneranut naleqqiullugu annikinnerusumikpingaaruteqarpat. Taama nassuiaaneq naalagaaffiit inatsisaasigut piumasaqaatit inuiaat inatsisaannik maleruagassattunngaviusumillu siunertat malillugit nunap inatsisai sapinngisamik nassuiassagaanni taperserneqarpoq,tamakkununnga ilaalutik inuiaat inatsisaat malillugit inuiaat namminneq aalajangiisinnaassusiat, inuiaat inatsisaatmalillugit inuiaat naligiissumik iliorfigineqarnissaat pillugu tunngaviit kiisalu nallersuussilluni peqataatitsinissaqpillugu tunngaviit.Namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi § 12, imm. 4 malillugu Naalakkersuisut kattuffiup KunngeqarfikDanmarkip ilaasortaaffigisaani inuiaat inatsisaat malillugit namminneerlutik isumaqatigiinnniarnissanutpisinnaatitaanngillat.Kalaallit Nunaat nunat tamat kattuffiisa ilaanni, Kunngeqarfik Danmarkip ilaasortaaffigisaanni, ukiuni arlaqartuniKunngeqarfik Danmark sinnerlugu isumaqatigiinniartarsimavoq isumaqatigiissutinilluisumaqatigiissuteqartarsimalluni. Kalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu namminersorlutik oqartussat pillugitataatsimiititaliarsuup isumaliuutissiissutaani Kalaallit Nunaata pisinnaatitaaffii pillugit inatsit eqqaasimavaa,8namminersorlutik oqartussat pillugit inatsisip § 12, imm. 4 assingalugu malittarisassaqartoq:”Nunat tama kattuffiinut atatillugu, naalagaaffiit EU-mut ilaasortaasut namminersorlutik ilaasortaaffiginngisaanni,taamaalillunilu EU kattuffinni taakkunani ataasiinnarmik taasisinnaatitaaffeqartoq (assersuutiglaugu aalisartuttakkuffii NAFO, NEAFC aamma NASCO), pisinnaatitaanermut aaqqiissut atorneqarsinnaavoq.”9 10Taamaalilluni inatsisilerinikkut nalinginnaavoq imaluunniit inatsisilerinikkut ileqquuvoq, pisut ilaanniNaalakkersuisut nunat tamat akornanni kattuffiit iluanni Kunngeqarfik Danmark sinnerlugu inuiaat inatsisaatmalillugit isumaqatigiissutissanik isumaqatigiinninniarnissaannut isumaqatigiissuteqarnissaannullu

2Kalaallit Nunaata pisinnaatitaaffii akisussaaffiilu pillugit inuiaatinatsisaasigut malittarisassat aamma inuiaat inatsisiitigutisumaqatigiissutitNamminersorlutik Oqartussat pillugit inatsit (namminersorneq pillugu inatsit) Inatsit nr. 473, 12. juni 2009-eersumikapitali 4-mi (§§ 11-16) nunanut allanut tunngasuni Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa akisuaaffii pillugitmaleruagassaqarpoq. Maleruagassat Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasuni uranimik saffiugassanillu allanikradioaktiviusunik atorluaanissaq avammullu tuniniaanissaq pillugit akisussaaffiinik maleruagassat ilaatigutnaleqqussarpaat.Namminersorlutik Oqartussat maleruagassaat Kalaallit Nunaata nammineq aalajangersinnaassusianamminersorlutillu oqartussaanera eqqarsaatigalugit maleruagassaat isumaqatigiissutaallu inuiaat inatsisaasiguttunngaviusumik nassuiarneqartariaqarput atorneqarlutillu. Immikkoortumi ataaniittumi inuiaat inatsisaasigutmaleruagassat attuumassuteqartut ataasiakkaat aamma inuiaat inatsisaasigut isumaqatigiissutit ataasiakkaateqqartorneqassapput. Isumaqatigiissut tassaavoq Kalaallit Nunaata namminersorlutik oqartussaanerani aaqqiissutnamminersorlutik oqartussat inatsisaanni aalajangerneqarsimasutut danskit naalakkersuisuisa aammaNaalakkersuisut akornanni isumaqatigiissut.

2.2 Kalaallit Nunaata namminiilivissinnaatitaaffiaInuiaat kalaallit nammineersinnaatitaaffeqarput namminiilivissinnaatitaapput, tamakkununnga ilaalluni namminneqaalajangersinnaatitaaneq, inuiaat kalaallit tamanna kissaatigippassuk. Tamanna namminersorlutik oqartussatinatsisaanni § 21-mi allassimavoq. Imm. 1-imi aalajangerneqarpoq inuiaat kalaallit namminiilivinnissaq pillugunamminneq aalajangersinnaatitaasut.Namminersorlutik oqartussat pillugit ataatsimiititaliarsuup piginnaatitaaffiani aamma paasitinneqarpoq kalaallitnamminersorlutik oqartussaat aamma danskit naalakkersuisui isumaqatigiittut, inuiaat kalaallit namminneqaalajangersinnaagaat Kalaallit Nunaata namminersulivinnissaa kissaatiginerlugu. Aammattaaq paasitinneqarpoqnamminersulivinneq danskit naalakkersuisuisa inuiaat inatsisaasigut imaqatigiissusiornissaannut piginnaatitaaffiipillugit tamakku pillugit inatsisinik tunngaviusunik malittarisassat kiisalu danskit naalakkersuisuisa inuiaat inatsisaatmalillugit isumaqatigiissutinik isumaqatigiissuteqarneranni ilaatigut naalakgaaffiiup oqartussaaffiataannikillisinnaaneranut akuersinissaat pillugu piumasaqaataat malillugit isumagineqassasut.12Namminersorlutik oqartussat pillugit inatsisissatut siunnersuummi oqaaseqaatini nalinginnaasuni taama assingapaasitinneqarpoq.13

Namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi § 21, imm. 2-mi aalajangerneqarpoq, inuiaat kalaallitnamminersulivinnissaq pillugu aalajangerpata Kalaallit Nunaata namminersulivinnissaa siunertaralugu danskitnaalakkersuisui aamma Naalakkersuisut isumaqatigiinniarnerit aallartissagaat. Aammattaaq imm. 3-miaalajangerneqarpoq Kalaallit Nunaata namminersulivinnissaata pivisunngortinnissaa pillugu danskitnaalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut isumaqatigiissutaat Inatsisartunit akuerineqassasoq Kalaallit Nunaaniluinnuttaasut taasitinneqarnerisigut akuerineqassasoq. Taamattaaq isumaqatigiissut inatsisini tunngaviusuni § 19-imitamanna pillugu malittarisassat malillugit danskit naalakkersuisui Folketinget-imit akuerineqarlutikisumaqatigiissuteqassapput.Namminersulivinnerup ilaatigut kingunerissavaa Kalaallit Nunaata Kalaallit Nunaat inatsisitigut qullersaasututoqartussaaffigilernissaa, tamakkununnga ilaallutik Kalaallit Nunaata nunamut oqartussaaffia, imartanutoqartussaaffia aamma silaannaap oqartussaaffiginera. Taamattaaq namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi §21, imm. 4-mi aalajangerneqarpoq, kiisalu namminersorlutik oqartussat pillugit inatsisissatut siunnersuummimaleruagassanut oqaaseqaatini.Namiminersulivinnerup aamma kingunerissavaa Kalaallit Nunaat Kunngeqarfik Danmarkimut ilaajunnaarnissaa.Taamaakkaluartoq Kalaallit Nunaata kissaatigippagu, tamannalu Danmarkimik isumaqatigiissutigineqarpat KalaallitNunaat Kunngeqarfik Danmarkimut allatigut attuumassuteqarsinnaavoq.

2.3 Kalaallit Nunaata pisinnaatitaaffii pillugit Namminersorneq pilluguaaqqiissut pillugu inuiaat inatsisaat malillugit danskit naalakkersuisuisaaamma Naalakkersuisut akornanni isumaqatigiissutOqaatigineqareersutut namminersorlutik oqartussat pillugit inatsisip siulequtaani paasitinneqarpoq inuiaat inatsisaatmalillugit unuiaat kalaallit inuiaasut, inuiaallu kalaallit namminneq aalajangiisinnaatitaasut.Taamattaaq paasitinneqarpoq inuiaat kalaallit inuiaat inatsisaat malillugit inuiaasut namminneqaalajangiisinnaatitaallutik, tamannalu inatsimmi nassuerutigalugu Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanninaligeeqatigiinnissamik ataqqeqatigiinnissamillu siuarsaaniarluni kissaatiginninneq tunngaviusoq. Taamattaaqsiunnersuutigineqarpoq namminersorlutik oqartussat pillugit inatsit tamanna malillugu illuatungeriittututnaligiissuunissaq pillugu naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa isumaqatigiissutaat tunngaviusoq.Namminersorneq pillugu inatsisip siulequtaani ima allassimavoq:”Inuiaat kalaallit inuiaat inatsisaat malillugit inuiaapput namminneq aalajangiisinnaatitaallutik, tamannalu inatsimminassuerutigalugu Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni naligeeqatigiinnissamik ataqqeqatigiinnissamillusiuarsaaniarluni kissaatiginninneq tunngaviusoq. Illuatungeriittut naligiissutut Naalakkersuisut aamma danskitnaalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiissut malillugu inatsit tunngaveqarpoq.”Isumaqatigiissut taaneqartoq taamaalilluni illuatungeriittut naligiissutut Naalakkersuisut aamma danskitnaalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiissutaavoq, taannalu namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmuttaassumalu namminersorlutik oqartussat pillugit aaqqiissummut tunngaveqartoq.Taamaalilluni isumaqatigiissut inuiaat kalaallit inuiaat inatsisaanni malittarisassat malillugit namminneqaalajangersinnaatitaanerup piviusunngortinnissaanut nunami malittarisassat namminersorlutik oqartussatinatsisaannik aalajangiinermut inatsisitigut tunngaviup ilagaa. Taamaalilluni isumaqatigiissut inuiaat inatsisaatmalillugit Naalakkersuisut, inuiannut kalaallinut sinniisitut, aamma danskit naalakkersuisuisa akornanniisumaqatigiissutaavoq.Namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi nunatut nammineq aalajangersinnaaneq pillugu inatsisipaalajangersimasaat inatsisitigut tunngaviit ilagaat alla (namminersorlutik oqartussat) inuiaat kalaallit inuiaatinatsisaat malillugit namminnenq aalajangiisinnaatitaanerat.Inuiaat inatsisaanni maleruagassat malillugit inuiaat kalaallit namminneq aalajangersinnaatitaaneratnamminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi maleruagassanit killilersorneqanngilaq.14Taamaalilluni inuiaat kalaallit inuiaat namminneq aalajangersinnaatitaanerat kiisalu inuiaat inatsisaat malillugitnamminnersorlutik oqartussat pillugit inuiaat kalaallit namminneq aalajangersinnaatitaanerannik

pivisunngortitsinissaq pillugu maleruagassat pillugit danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut akornanniisumaqatigiissummi ilaatigut inuiaat ilatsisaannik maleruagassat tungaasigut inuiaat inatsisaanni ilaapput.Namminersorlutik Oqartussat inuiaat kalaallit oqartussaaqatigiinnermi naalakkersuinermik ingerlatsisutut/inatsisartutut (Inatsisartut) aamma naalakkersuisutut (Naalakkersuisut) qinikkatut inuiaat kalaallit inuiaatinatsisaasigut inuiattut pisinnaatitaaffii isumagissallugit piginnaatitaapput. Tamannattaaq atuuppoq inuiaat kalaallitinuiaat inatsisaanni maleruagassat malillugit namminneq aalajangiisinnaataaffii inuiat kalaallit piginnaatitaaffiikiisalu inuiaat inatsisaat malillugit danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut kalaallit namminersorlutikoqartussat pillugit aaqqiissut pillugu isumaqatigiissutaat kiisalu tamanna pillugu namminersorlutik oqartussat pillugitinatsimmi maleruagassani aalajangerneqarsimasut.Taamaalilluni inuiaat inatsisaat malillugit Namminersorlutik Oqartussat inuiaat inatsisaat malillugit pisinnaatitaaffiinaalagaaffiup illuatungaannarsiorluni atorunnaarsissinnaanngilai imaluunniit kililersorsinnaanngilai.Pisinnaatitaaffimmut ilaatigut ilaapput inuiaat namminneq aalajangersinnnaatitaaffii pillugit inuiaat inatsisaannimaleruagassat kiisalu kalaallit namminersorlutik oqartussaanerat aamma tamanna pillugu namminersorlutikoqartussat inatsisaanni maleruagassat pillugit danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut akornanni inuiaatinatsisaat malillugit isumaqatigiissutaat.Tamannattaaq atuuppoq, nunap pisinnaatitaaffiinik nassuiaanermi atuinermillu piviusunngortitsinissat taamaatorunnaarsinneqassappata imaluunniit killilersuineqarpat, tamakkununnga ilaallutik Naalakkersuisut nunanutallanut tunngasuni akisussaaffii pillugit inatsisini tunngaviusuni § 19 aamma/imaluunniit namminersorlutikoqartussat pillugit inatsisip kapitaliisa 4-t (§§ 11-16), taassumalu nassuiarneqarnera atorneqarnerani inatsisit atuuttutmalillugit atuutinngippat, tamakkununnga ilaallutik inuiaat inatsisaat aamma nunap inatsisai.

Article 27Internal law and observance of treatiesA party may not invoke the provisions of its internal law as justification for its failure to perform a treaty. This rule iswithout prejudice to article 46.”Artikel 26 aamma 27-ip danskisuunngorlugu nutserneqarneri ima oqaasertaqarput:”Artikel 26Pacta sunt servandaIsumaqatigiissutip suulluunniit atuutsinneqalernera peqataasumut pituttosimavoq pitsaasumillu isumaqarlunieqquutsinneqartussaalluni.Artikel 27Namminermi pisinnaatitaaffiit isumaqatigiissutinillu eqquutsitsineqPeqataasoq ataaseq isumaqatigiissutip eqquutsinngitsoorsimanera naapertuuttunngortinniarsaralugu nammineqinatsisitigut aaqqiissutimini aalajangersakkat innersuunniartussaanngilai. Maleruagassaq taanna artikel 46-ipatuussinnaaneranik killilersuissanngilaq.”Inuiaat inatsisaat malillugit danskit naalakkersuisui taamaalilluni nunanut allanut tunngasuni pissutsini danskitnaalakkersuisuisa akisussaaffii pillugit inatsisini tunngaviusuni § 19-imi nunap maleruagassai ima nassuiassanngilaiatorlugillu, danskit naalakkersuisui taamaalillutik inuiaat inatsisaat malillugit Namminersorlutik Oqartussatpiginnaatitaaffii illuatungaannarsiortumik taamaatissinnaanngilaat imaluunniit killilersussanngilaat,tamakkununnga ilaallutik namminersorlutik oqartussaanermi aaqqiissut pillugu danskit naalakkersuisuisa aammaNaalakkersuisut inuiaat inatsisaat malillugit isumaqatigiissutaat.Danskit naalakkersuisuisa inatsisit tunngaviusut § 19-imi ima nassuiarlugulu atorunikku Naalakkersuisutnamminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi kapitali 4 (§§ 11-16) malillugu nunanut allanut tunngasuniakisussaaffii taamaatitsinniarlugit imaluunniit killilersortinniarlugit, inuiaat inatsisaat malillugit Naalakkersuisutpisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerussaaq. Tamannattaaq Kalaallit Nunaanni namminersorlutik oqartussaanermiaaqqiissut pillugu akornanni inuiaat inatsisaat malillugit isumaqatigiissutaannik unioqqutitsinerussaaq.Pisariaqalissappat tamanna aalajangertinniarlugu Naalakkersuisut tamanna pillugu suliamik nammilersorlutikoqartussat pillugit inatsisip aaqqiagiinnginermi aaqqiisartutut ataatsimisititaliaanut saqqummiussisinnaapput,namminersorlutik oqartussat naalagaaffimmut tunngasuni namminersorlutik oqartussat piginnaasaat pillugitaaqqiagiinngissuteqarnermi aaqqiissuteqartitsiniarlutik (nalornisoqartillugu apeqqutit).Namminersorlutik oqartussat aamma naalagaaffiup akornanni akisussaaffiit aaqqiagiinngissutaannikaaqqiagiinnginnerni aaqqiisartutut ataatsimiititialiaq pillugu namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi kapitali6, § 19-imi allassimavoq. § 19 malillugu Naalakkersuisut imaluunniit danskit naalakkersuisui aalajangersinnaapput,namminersorlutik oqartussat aamma naalagaaffiup akisussaaffiisa killilersorneqarnerat pillugu isumaqatigiinngissut(aaqqiagiinngissut) aaqqiagiinngissuteqarnermi aaqqiisartutut ataatsimiititaliamut saqqummiutissalluguaaqqiissuteqarfigissallugulu aalajangersinnaapput. Ataatsimiititaliami ilaasortat marluk danskit naalagaaffianittoqqarneqartut ilaasortaapput, marluk Naalakkersuisunit toqqarneqartut, kiisalu pingasut højesteret-imieqqartuussisut, Højesteret-ip siulittaasuanit toqqarneqarsimasut, taakkunanngalu ataaseq siulittaasututtoqqarneqarsimasoq. Ilaasortat sisamat danskit naalakkersuisuinit aamma Naalakkersuisunnit toqqarneqarsimasutisumaqatigiissappata suliaq inaarutaasutut aalajangiiffigineqarsimassaaq. Taamaassanngippat suliaq højesteret-imieqqartuussisunit pingasuusunit aalajangerneqassaaq.Aaqqiagiinngissuteqarnermi aaqqiisartutut ataatsimiititaliap aalajangigai naalagaaffimmut aamma namminersorlutikoqartussanut pituttorsimapput.Aaqqiagiinngissuteqarnermi aaqqiisartutut ataatsimiititaliaq assersuutigalugu aalajangiippat uranimiksaffiugassanillu radioaktiviusunik allanik atorluaanissaq avammullu tuniniaanissarlu pilluigit nunanut allanuttunngasunut namminersorlutik oqartussat akisussaaffeqartut, naalagaaffik aaqqiagiinngissuteqarnermiaaqqiisartutut ataatsimiititaliap aalajangigaanut pituttorsimassaaq.Naalagaaffiup pituttorsimanera namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi nunamut malittarisassanik aammaKalaallit Nunaata namminersorlutik oqartussaanerani aaqqiissut tamannalu pillugu namminersorlutik oqartussatinatsisaani malittarisassat pillugit danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut akornanni inuiaat inatsisaatmalillugit isumaqatigiissutaannik malitsitsissaaq.Inuiaat inatsisaat malillugit danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut isumaqatigiissutaannut naalagaaffiuppituttorsimanera pisussaaffiisalu kingunerissavaa, naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussat namminersorlutikoqartussat pillugit inatsit malillugu naalagaaffiup illuatungaannarsiorluni taamaatitsissinnaanngilai imaluunniitkillilersorsinnaanngilai, soorlu aaqqiagiinngissuteqarnermi aaqqiisartutut ataatsimiititaliap aalajangigaaniaalajangerneqarsimasutut. Naalagaaffiup pituttosimanera pisussaaffialu taamattaaq pissutsit namminersorlutik

oqartussat pillugit inatsimmi § 19-imi aaqqia-giinngissuteqarnermi aaqqiisartutut ataatsimiititaliap akisussaaffiitaaqqiagiinngissutigineqarneranni aalajangigaat malittussaavaat, malittarisassallu tamakku inuiaat inatsisaatmalillugit danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut akornanni isumaqatigiissutaasimallutik.Pissaaneq inatsisiliorneq inatsisinillu malitsitsisoq suliaqarfinnilu tiguneqarsimasuni akisussaaffiit allat taamaalilluninaalagaaffimmi Namminersorlutik oqartussanut nuunneqarsimapput. Nuussineq taanna eqqarsaatigalugunamminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi nunami malittarisassat malillugit kiisalu Kalaallit Nunaanninamminersorlutik oqartussaanermi aaqqiissut aamma tamanna pillugu namminersorlutik oqartussat pillugitinatsimmi malittarisassat pillugit inuiaat inatsisaat malillugit danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisutakornanni isumaqatigiissut malillugu naalagaaffik pituttorsimavoq pisussaaffeqarlunilu.Qulaani taaneqartut pissutsillu allat kinguneraat, akisussaaffinnik nuussineq tassarpiaasoq akisussaaffinniknuussivinneq, akisussaaffinnillu nuussineq assersuutigalugu taarsiussatut danskit oqartussaannit kalaalitoqartussaannut akisussaaffinnik agguaassinerunngitsoq imaluunniit akisussaaffinnik pisinnaatitsissutaanngitsoqimaluunniit piginnaatitsissutaanngitsoq.

3Oqartussat inatsisiliortut inatsisinillu malitsitsisut akisussaaffiipillugit naalagaaffeqatigiinnermi inatsisitigut malittarisassat aammanaalagaaffeqatigiinnermi inatsisitigut isumaqatigiissutNamminersorlutik oqartussat pillugit inatsisip malittarisassai naalagaaffeqatigiinnermi inatsisitigut malittarisassatsinaakkutai tunngavigalugit iluilu malillugit kiisalu nammineq aalajangersinnaanaeq aamma namminersorlutikoqartussat eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaata pisinnaatitaaffii akisussaaffiilu malillugit isumaqatigiissutit malillugitnassuiarneqartussaapput atorneqartussaallutillu. Immikkoortumi ataaniittumi naalagaaffeqatigiinnermi inatsisitigutmalittarisassat attuumassuteqartut ataasiakkaat kiisalu naalagaaffeqatigiinnermi inatsisitigut isumaqatigiissutitataasiakkaat eqqartorneqarput. Isumaqatigiissut tassaavoq Kalaallit Nunaata namminersorlutik oqartussaaneranniaqqiissut nammilersorlutik oqartussat inatsisaanni aalajangerneqarsimasutut danskit naalakkersuisuisa aammaNaalakkersuisut akornanni isumaqatigiissutaavoq.Naalagaaffeqatigiinnermi inatsisitigut malittarisassat taamattaaq naalagaaffimmi inatsisitigut malittarisassaapput.Taamaattorli naalagaaffimmi inatsisitigut malittarisassat naalagaaffeqatigiinnermut naalagaaffimmilu nunapimmikkoortuisa ataasiakkaat – Danmarkip, Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaata – inatsisiliortut inatsisinilluatortitsisut kiisalu nunanut allanut pissutsinut tunngatillugu akisussaaffinnut immikkut ittumik pingaaruteqartut.Taamattaaq malittarisassat akisussaaffiit naalagaaffeqatigiinnermi naalagaaffiup immikkoortuisa pingasuusutakornanni illuatungeriittut naligiissutut naleqartitaasutullu illuatungeriissutut agguataarnerannik agguarnerannillunaleqqussaavoq. Taamattaaq inuiaat inatsisaasigut danskit naalakkersuisuisa aamma savalimmiormiutnaalakkersuisuia Savalimmiut namminersornerullutik oqartussaanerat pillugu isumaqatigiissutaat aamma KalaallitNunaata Namminersorlutik Oqarussaanerat pillugu danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut akornanniisumaqatigiissutit malillugit isummaqatigiissutit ataasiakkaat - naligiissutut illuatungeriissuuneq pillugu -isumaqatigiissutaasimassaaq illuatungeriinniillu marluusunit eqquutsinneqartussaallutik.Naalagaaffeqatigiinnermi inatsisitigut malittarisassat pissutsit immikkut ittutut taaneqartut malittarisassanuttunngassuteqartut tunngavigalugit malillugillu nassuiarneqassapput atorneqarlutillu.

Inatsisit tunngaviusut allanngortinneqarneranni, inatsisit tunngaviusut kingullermik 1953-imi akuerineqartutatuutilersullu, § 1-imi malittarisassat ilanngunneqarpoq.§ 1-imi malittarisassaq ilanngunneqarpoq Kalaallit Nunaat Kunngeqarfiummut Danmarkimut nalinginnaasututilaasuunera aalajangerniarlugu (assersuutigalugu nunasiaanngitsutut), kiisalu Kalaalit Nunaat naalagaaffimmutilaasutut Danmarkimut aamma Savalimmiunut naalagaaffiup ilaatulli naligiissumik inissisimasuusoq.161953-imi inatsisit tunngaviusut 1953-imi atuutilernissaat tikillugu Kalaalit Nunaat Kunneqarfimmut Danmarkimutnunasiaavoq.Inatsisinut tunngaviusunut 1953-imut siunnersuummik suliarinninnermut atatillugu statsminister Erik Eriksenip1952-imi Kalaallit Nunaata aamma Savalimmiut naalagaaffimmi inatsisitigut inissisimanerat pillugu professoritmarluk Poul Andersen aamma Alf Ros immikkut ilisimasalittut suliarinneqqullugit qinnuigai. Immikkut ilisimasalittutoqaaseqaammi ilaatigut marluullutik oqaaseqaateqarput:”Qaammatip matuma 11-ani allakkiakkut statsministerip qinnuigaatigut ataatsimoorluta Kalaallit Nunaatanaalagaaffimmi initsisitigut inissisimanerata allanngortinneqarsinnaanerani ajornartorsiutaalersinnaasut pillugitimmikkut ilisimasalittut oqaaseqaateqaqqulluta, taassuma kingorna nuna naalagaaffiup ilaatutakulerutsinnneqartussaalluni rigsdagen-imilu sinniisoqalertussaalluni, ilutigitillugulu inatsisini tunngaviusuniallannguutit Savalimmiut namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmik taaneqartup kiissaatigineqartututakuersissutigereernerani immikkut ilisimasalittut oqaaseqaateqartoqassalluni. Tamatumunnga atatillugu imaoqaaseqaateqassaagut:Kalaallit Nunaat danskit nunasiaatut inatsisit tunngaviusut malillugit nalinginnaasumik naalagaaffimmi aqutsinermimalitsitsisuussaavoq, tamakkununnga ilaallutik inatsisiliortutut pissaaneqarneq, Kalaallit Nunaatsinniiseqanngikkaluarpat inatsisit tunngaviusut kingorna rigsdagen-imi sinniisoqaraluarpalluunniit. Tamakkusaniatigut inatsisit tunngaviusut aalajangersagai atuupput, assersuutigalugu tigusarinnittarneq parnaarussisarnerlupillugit § 78 aamma pigisanik piginnittussaatitaaneq, Kalaallit Nunaanniunngitsoq.Kalaallit Nunaata naalagaaffimmi inatsisitigut inissisimanerata allanngortinneqarnissaanut eqqarsaatiginninneqinatsisini tunngaviusuni aalajangersakkatigut, inatsisit tunngaviusut naalagaaffiup immikkoortuinut tamanutatuuttussanngortinneratigut iluarsineqarsinnaassaaq, tamannalu malillugu Kalaallit Nunaat pissusissamisoortumikrigsdagen-imi sinniisoqartitsissalluni. Tamatuma saniatigut qularnanngitsumik sillimaffigineqarsinnaassaaq,inatsisinik tunngaviusuni paragraffit ilaat Kalaallit Nunaannut tunngatillugit allanngortinneqarsinnaassasut,sumiiffinni pissutsit tamakkuninnga pisariaqartitsissappata. Taamaalilluni §§ 71, 72 aamma 78 eqqarsaatigalugit, tak.eqqartuussiveqarnerup Kalaallit Nunaanni atuunnera pillugu inatsit nr. 274, 14. juni 1951-imeersoq, immikkoortutassigiinngitsut imarisaat paragraffinut taaneqartunut tulluussinnaanngillat. Rigsdagen-imut qinersisinnaatitaaneqqinigaasinnaanerlu pillugit inatsisit tunngaviusut aalajangersagariligassaa eqqarsaatigalugit taama assingusumiksillimasoqarsinnaanera qanoq peqqutaasinnaanersoq pillugu oqaaseqaateqarnissatsinnut tunngvissatpisariaqartinneqartut amigaatigaagut. Taamattaaq § 18 aamma 30-mik oqaatsip ”nuna”-p allanngortinnissaa”naalagaaffik”-mut pissusissamisuussaaq, aaqqiissutaasussatut eqqarsaatigisaq malillugu oqaatsit tamakkuakornanni nassuiaateqarniarnissap atorunnaarsinneqarnerani sunilluunniit peqqutissaqarmat.Taakku kingorna inatsisini tunngaviusuni aalajangersakkat pisariaqartinneqartut imaoqaasertalersorneqarsinnaassapput:§ X.Inatsisini tunngaviusuni makkunani aalajangersakkat Danmarkip naalagaaffiani immikkoortunut tamanut atuupput.Tamatuma malitsigisaani Kalaallit Nunaat siunissami rigsdagen-imi sinniisoqalissaaq.§§ .. 71, 72 aamma 78-imi aalajangersakkat Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu inatsisitigut allannguineqarsinnaavoq,sumiiffikkaani pissutsit tamatuma pisariqartitsinera isumaqarfigigaanni.§ 18 og § 30.”Nuna” ima allanngortinneqassaaq ”naalagaaffik”.Inatsisinik tunngaviusuni Savalimmiunut tunngatillugu allannguinissaq pisariaqartinneqartututisumaqarfiineqarsinnaanngilaq, Savalimmiut namminersornerullutik oqartussaanerat pillugu inatsit malillugu. Inatsittamanna tunngavik aallaavigalugu iluarsineqarpoq aaqqiissut aalajangiunneqarsimasoq inatsisinut tunngaviusunutatuuttunut tulluummat, tunngaviullu taassuma taamaatinneqarnissaa peqqutissaqartutut isigineqanngimmat.

Atsioqataasoq Poul Andersen oqaaseqaatit qulaani taaneqartut saniatigut ima oqaaseqaatissaqarpoq:Inatsisini tunngaviusuni aalajangersagaq Kalaallit Nunaat immikkut imminut aquttussaalernissaanutinnersuussinissaq piariaqartinneqanngitsutut siunertaqanngitsutullu isumaqarfigineqartariaqarpoq. Imminutaquttussaaneq taamaattoq pillugu apeqqut qularnanngitsumik maanna ilimananngilaq, taamallu namminersorlutikoqartussat pillugit aalajangersagaq pitsaanngitsunik malitseqarsinnaanera isumaqarfigineqarsinnaavoq. KalaalitNunaanni aningaasarsiornikkut pissutsit pissutsillu allat Kalaallit Nunaata imminut aquttussaalernissaa pilluguatuutsitsilernissaq ajornakusoortitsipput, kommunit imminnut aqulernisaat inatsisini tunngaviusuni § 89-imiaalajangersakkamiittoq soorlu tassani pineqartoq.Inatsisini tunngaviusuni aalajangersagaq savalimmiormiut imminnut aquttussaalernisaannik ammaassisoq,Savalimmiut namminersornerullutik oqartussaanerat pillugu inatsisit saniatigut imaluunniit inatsisini tunngaviusuniaalajangersagaq nutaaq arlaalluunniit atornagu eqqunneqarsinnaasoq, siunertaqanngitsututisumaqarfigineqartariaqarpoq.Atsioqataasoq Alf Ross inuiaat inatsisaannik immikkut ilisimasaqartutut imaattunik oqaaseqaatissaqarpoq:Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu apeqqut takkuttussaavoq atuutsitsilerneq Danmarkip Naalagaaffiit PeqatigiitIsumaqatigiissutaat malillugit pisussaaffiinut qanoq nalilerneqartariaqartoq. Ilisimaneqartutut Danmarkipnassuerutigisimavaa, Kalaallit Nunaat sumiiffiusoq imminut aquttuunngitsoq, taamaammallu Kalaalit Nunaateqqarsaatigalugu isumaqatigiissummi kapitali XI-mi pisussaaffinnik malitsitsissasoq, pingaartumik art. 73 (b)malillugu pisussaaffik ”imminut aqulernissap siuarsarnissaani innuttaasut politikkikkut kissaatigisaat tulluartumikeqqarsaatigineqassaaq, kiffaanngissuseqartumik polikkikkut sullissiviisa siumut ineriartornissaannut tapersersorlugit,sammisat tamat malillugit kiisalu innuttai immikkut attuumassuteqarnerat kiisalu taakku assigiinngitsutigutineriartornermi inissisimaneri.””17(Uani ataatigut titarneqarsimapput.)1953-imi inatsisinut tunngaviusunut siunnersuummi oqaaseqaatini isumaliuutissiissut 1953 nr. 66 nassaassaavoq,inatsisiliornermi ataatsimiititaliarsuup oqaaseqaataa 1946-imeersoq (inatsisiliornermi ataatsimiititaliarsuupisumaliuutissiissutaa). Inatsisinut tunngaviusunut § 1-imi oqaaseqaatini allassimavoq:”Paragraffi taanna inatsisini tunngaviusuni atuuttuni nassaassaanngitsoq, Kalaallit Nunaata naalagaaffimmiinatsisitigut inissisimaneranik allanngortitsinissamut aallaaveqarpoq, inatsisissatut siunnersuutip malitsigisassaa.Kalaallit Nunaat inatsisit tunngaviusut atuuttut malillugit aammalu inatsisit tunngaviusut siusinnerusut malillugitdanskit naalagaaffimmi aqutsinerannik nalinginnaasumik malitsitsisussaavoq, tamakkununnga ilaallutikinatsisiliortutut pissaaneqarneq, aammali inatsisit tunngaviusut atuuttut aalajangissagaat allat Kalaallit Nunaannutatuutinngitsut. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat rigsdagen-imi sinniisoqanngilaq, assersuutigalugulugutigusarinnittarneq parnaarussisarnerlu inatsisit tunngaviusut § 78-iat aamma pigisanik piginnittussaaneq pillugu § 80Kalaallit Nunaannut atuutinngillat.Allannguineq taanna annertooq tunngavigalugu, ukiuni makkunani Kalaallit Nunaata aningaasarsiorneraniisumaginninnermilu aaqqissuussinermi pisut, rigsdagenip Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliaani kalaallitpeqataatitaat qinnuteqarsimavoq inatsisini tunngaviusuni aalajangersakkamik ilanngussisoqassasoq, taannamalillugu Kalaallit Nunaat danskit naalagaaffianni peqaasut ilaatut akuerienqarluni, rigsdagen-imi innuttaasutsinniisaat allat naligalugit. Ataatsimiititaliaq allakkiakkut 17. marts 1952-imeersukkut statsministerimut allappoqisumaq taanna isumaqatigineqartoq, tak. ilanngussaq 1.Peqataatitat ilaannit professor Poul Andersen aamma Alf Ross Kalaalit Nunaata aamma Savalimmiut naalagaaffimmiinatsisitigut inissisimanerat pillugu immikkut ilisimasalittut oqaaseqaatinik atatasimiititaliarsuarmutsaqqummiussisimapput (ilanngussaq 2).Rigsdagenip Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliaata siunnersuutaa ataatsimiititaliarsuuup isumaqataanerapaasereerlugu, statsministerip landshøvdingi allakkiakkut 12. august 1952-ikkut (ilangussaq 3) Kalaallit Nunaatanaalagaaffimmi inatsisitigut inissisimanera kiisalu kalaallit rigsdagen-imi sinniisoqarnerat pillugu landsrådimikisumaqatigiinninniaqqullugu pisinnaatippaa.Allakkiakkut 29. oktober 1952-imeersukkut (ilanngussaq 4) landshøvdingi nalunaarpoq, danskit naalakkersuisuisaataatsimiititaliarsuullu aalajangersagassatut siunnersuutaat akerliliinertaqanngitsumik landsrådip akuerigaa.

3.2 Savalimmiormiut aamma kalaallit oqartussaasa danskit oqartussaasatungaannut naligeeqatigiinnissaat pillugu namminersornerullutikoqartussat aamma namminersorlutik oqartussat pillugit inatsisinioqaaseqaatit malittarisassalluIssuarneqartut aammattaaq Savalimmiut naminersornerullutik oqartussaanerat pillugu aamma Kalaallit NunaataNamminersorneq pillugu Inatsisaanni siulequtini inatsisinilu malittarisassanik siullerni eqqartorneqarput.Savalimmiut namminersornerullutik oqartussat pillugit inatsisaanni (savalimmiut namminersorlutik oqartussatpillugit inatsisaat) nr. 137, 23. marts 1948-meersumi siuleqummi aamma § 1-imi makku paasitinneqarput:”Savalimmiut naalagaaffiup iluani nunatut, oqaluttuarisaanikkut nunallu sannaatigut immikkut inisissimanerataeqqarsaatiginera nassuerutigalugu, rigsdagen Savalimmiut lagting-iata akuersissutigisimasaa malilluguakuersisimavugut Savalimmiut naalagaaffimmi inatsisitigut inissisimanera pillugu inatsimmik matuminngaaalajangiinissatsinnut isumaqataavugut:§ 1. Savalimmiut inatsisip matuma sinaakkutaasa iluanni danskit naalagaaffianni innuttaasutut inuiaqatigiissuupputimminnut aqullutik namminersorlutik oqartussaasut. Tamanna malillugu inuiaat savalimmiormiut sinniisutikinnuttaasunit qinigaasut, inatsisartut lagtinget, akisussaaffigilerlugit tiguaat, taakkulu ingerlatsivik pilersitaat,naalakkersuisut, naalagaaffimmi immikkoortup iluani savalimmiormiullu aqutsineranni immikkut sammisaniaqutsinerat inatsimmi tassani allanneqarsimasutut.”Savalimmiormiut oqartussaasa sulianik sammisaqarfinnillu tigusinerat pillugu (savalimmiormiut tigusinerat pilluguinatsit) inatsimmi nr. 578, 24. juni 2005-imeersumi, siuleqummi paasitinneqarpoq, inatsit inuiaat inatsisaat malillugitisumaqatigiissunik tunngaveqartoq, inatsisip namminersorlunik oqartussaanermi aaqqiissutaani Savalimmiuninamminersorlutik oqartussat aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni illuatungeriissutut inissisimasut:”Inatsisip matuma tunngavigaa Savalimmiuni Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanninaligiissutut illuatungeriinneq pillugu isumaqatigiissutaat.”Savalimmiut naalakkersuisuisa inuiaat inatsisaasigut isummaqatigiissutaanni inatsit nr. 579, 24. juni 2005-imeersumi(savalimmiormiut nunanut allanut akisussaaffii pillugit inatsisaat) taama assinganik siuleqummi paasitinneqarpoq,inatsisip nunanut allanut akisussaaffinnik aaqqiissutaa Savalimmiut naalakkersuisuisat aamma danskitnaalakkersuisuisa naligiissutut illuatungeriinneq pillugu inuiaat inatsisaatigut isumaqatigiissutit tunngavigigaat:”Inatsisip matuma tunngavigaa Savalimmiuni Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanninaligiissutut illuatungeriinneq pillugu isumaqatigiissutaat.”Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsit nr. 473, 12. juni 2009-meersumi (naminersorlutikoqartussat pillugit inatsit) taama assingusumik siuleqummi paasitinneqarpoq, inatsisip nunanut allanutakisussaaffinnik aaqqiissutaa Kalaallit Nunaanni naalakkersuisuisat aamma danskit naalakkersuisuisa naligiissututilluatungeriinneq pillugu inuiaat inatsisaatigut isumaqatigiissutit tunngavigigaat:

3.3 Savalimmiormiut kalaallillu oqartussaasa inatsisiliortutut inatsisinilluatortitsinermi pissaanermut tunngasuni piginnaasaat pillugitnamminersornerullutik oqartussat inatsisaanni aamma namminersorlutikoqartussat pillugit inatsisit malittarisassaat.Savalimmiormiut namminersorlutik oqartussat inatsisaanni 1948-meersumi §§ 1-4-mi paasitinneqarpoq,savalimmiormiut oqartussaasa suliassaqarfiit aalajangersimasut ilaat savalimmiut immikkut suliassaannuttunngasuusut tigusinnaagaat, inatsimmullu ilanngussani nalunaarsuinikkut eqqaaneqarsimasut, kiisalu inatsisartutlagtingi inatsisiliortutut pissaanermik tigumminittuusut naalakkersuisullu suliaqarfiit tiguneqarsimasut iluanniinatsisinik atortitsisuusut:”§ 1. Savalimmiut inatsisip matuma sinaakkutaasa iluanni danskit naalagaaffianni innuttaasutut inuiaqatigiissuupputimminnut aqullutik namminersorlutik oqartussaasut. Tamanna malillugu inuiaat savalimmiormiut sinniisutikinnuttaasunit qinigaasut, inatsisartut lagtinget, akisussaaffigilerlugit tiguaat, taakkulu ingerlatsivik pilersitaat,naalakkersuisut, naalagaaffimmi immikkoortup iluani savalimmiormiullu immikkut suliassaqarfiinik aqutsineranniimmikkut sammisani aqutsinerat inatsimmi tassani allanneqarsimasutut.§ 2. Inatsimmut matumunnga takussutissatut kakkigussimasuni A-p ataani nalunaarsorsimasut suliassat suliaqarfiillutunngaviusunik savalimmiormiut immikkut oqartussaaffiisut isigineqartariaqarput. Savalimmiuninamminersornerullutik oqartussat (suliaqarfiit § 1, imm. 2-mi taaneqartut) aalajangersinnaavaat suliassatsammisaqarfiillu allat imaluunniit ilaannaat ingerlaannartumik namminersornerullutik oqartussanutnuunneqassasut, tamatuma kingunerissallugu suliassat tiguneqartut anigaasartuuteqarfiusussaallutik. Taamaassinganik malitseqartitsilluni namminersornerullutik oqartussat kingusinnerusukkut aalajangersinnaavaat, suliassatsammisaqarfiillu nalunaarsuiffimmiittut ingerlaannarlu tiguneqanngitsut namminersornerullutik oqartussanuttunniunneqassasut. Taama assingusumik periuseqarnikkut namminersornerullutik oqartussat suliaqarfiitsammisaqarfiillu nalunaarsuiffimmi allattorsimasut naalagaaffimmi oqartussat kissaateqarnerisigut tigussallugitpisussaaffeqarput.§ 3. Sammisaqarfiit B-p ataani nalunaarsorsimasut eqqarsaatigalugit erseqqinnerusumik isumaqatigiinniarnikkutaalajangerneqartassaaq, apeqqutit tamakku qanoq annertutigisumik savalimmiormiut immikkut suliassaqarfiinutinnersuunneqarsinnaanersut.§ 4. Suliaqarfiit namminersornerullutik oqartussat ataaniittut, taakku oqartussatut inatsisiliortuupputallaffissiornikkullu oqartussaallutik. Inatsisit lagtingimit aalajangerneqarsimasut naalakkersuisullu siulittaasuannitakuerineqarsimasut lagtingimi inatsisitut taaneqartarput.”Savalimmiormut oqartussaasa sulianik sammisaqarfinnillu tigusinerat pillugu inatsit 2005-imeersoq §§ 1 aamma 2malillugit (savalimmiormiut tigusineri pillugit inatsit), allassimavoq inatsit sammisaqarfinnut tamanut ilaasoq,suliaqarfiit ataasiakkaat taagorneqarsimasut pinnagit, savalimmiormiullu oqartussaasa suliaqarfiit tamaasainatsimmut illaatinneqartut sulilu tiguneqareersimanngitsut tigusinnaagaat:”§ 1. Inatsit manna sulianut sammisaqarfinnullu tamanut atuuppoq, takuulli imm. 2.Imm. 2. Inatsit sulianut sammisaqarfinnullu makkununnga atuutinngilaq:1. Naalagaaffiup inatsisiliornera2. Inuiattut Innutaassuseqarneq3. Højesteret4. Nunanut allanut, isumannaallisaanikkut illersornissakkullu politikki5. Nunat allat aningaasaat pillugit aningaasanullu tunngasuni politikki

§ 2. Suliat sammisaqarfiillu inatsimmut ilaatinneqartut, piffissani savalimmiormiut oqartussaasa aalajangigaannisavalimmiormiut oqartussaannut tunniunneqartassapput, takuulli imm. 2 aamma 3.Imm. 2. Suliat sammisaqarfiillu inatsimmut ilanngussatut nalunaarsuiffimmi I-mi ilanngunneqarsimasut, danskitoqartussaannik isumaqatigiinniarnereernikkut piffissani savalimmiormiut oqartussaasa aalajangernerisigutsavalimmiormut oqartussaannut tunniunneqartassapput.Imm. 3. Suliat sammisaqarfiillu arlallit imm. 2-mi taaneqartumi nalunaarsuiffimmi I-imi assigiimmik normoqarlutikallassimassappata, suliat sammisaqarfiillu pineqartut piffissami ataatsimi savalimmiormut oqartussaannuttunniunneqassapput.”Tigusisarneq pillugu inatsimmi §§ 3 aamma 4-mi paasitinneqarpoq savalimmiormiut oqartussaat sammisatsuliaqarfiit § 2 malillugu tiguneqarsimasut iluanni inatsisiliortuullutillu inatsisinik atortitsisuusut:”§ 3. Savalimmiormiut oqartussaat sammisat suliaqarfiit § 2 malillugu tiguneqarsimasut iluanni inatsisiliortuullutilluinatsisinik atortitsisuusut:Imm. 2. Aningaasartuutit pigisaviillu sammisanut imalunniit suliaqarfinnut tiguneqartunut toqqaannartumikattuumassuteqartut savalimmiormiut oqartussaasa tigussavaat.§ 4. Eqqartuussiviit savalimmiormiut oqartussaannit pilersinneqartut sammisat suliaqarfiillu tamaasa iluiniSavalimmiut pissaaneqartuupput eqqartuussisuusut.”Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat inatsisaanni 2009-meersumi §§ 1-4 malillugit, NamminerlutikOqartussat suliaqarfiit arlalissuit inatsimmut ilanngussani nalluaarsuiffinni marluusuni allassimasut tigusinnaavaat,suliaqarfiillu tiguneqarsimasut iluanni Inatsisartut inatsisiliortuusut kiisalu Naalakkersuisut inatsisinik atortitsisuusut:”Kapitali 1. Namminersorlutik Oqartussat oqartussaat kiisalu eqqartuussiviit§ 1. Namminersorlutik Oqartussat suliaqarfiit tiguneqarsimasut iluanni inatsisiliortuupput inatsisinilluatuutsitsisuullutik. Eqqartuussiviit namminersorlutik oqartussanit pilersinneqarsimaput Kalaalit Nunaanni suliaqarfiittiguneqarsimasut iluini tamani eqqartuussisussaapput. Tamanna malillugu Inatsisartut inatsisiliortuupput,Naalakkersuisut inatsisinik atortitsisuullutik kiisalu eqqartuussiviit eqqartuussisuullutik.Kapitali 2. Namminersorlutik Oqartussat suliaqarfinnik tigusisarnerat§ 2. Suliaqarfiit inatsimmut takussutissani allattorsimasut namminersorlutik oqartussanut tunniunneqarsinnaasutNamminersorlutik Oqartussat aalajangiisinnaapput.Imm. 2. Suliaqarfiit inatsimmi takussutissaniittut assigiimmik naqinnerit imaluunniit normut ataanniallattosimassappata, suleqarfiit pineqartut piffissami ataatsimi ataatsikkut Namminersorlutik Oqartussanuttunniunneqassapput, takuulli imm. 3.Imm. 3. Suliaqarfiit ilaat inatsimmi ilanngussami nalunaarsuiffik I, naqinneq b aamma nalunaarsuiffik II, nr. 25 aamma27-mi nalunaarsorneqarsimasut pillugit Namminersorlutik Oqartussat aalajanersinnaavaat namminersorlutikoqartussanut tunniunneqassasut.§ 3. Suliaqarfiit ilanngussami nalunaarsuiffik I-imi allassimasut, piffissami namminersorlutik oqartussataalajangiiffigisaani Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassapput.Imm. 2. Suliaqarfiiit ilanngussap nalunaarsuiffiani II-mi allassimasut, naalagaaffimmi oqartussanikisumaqatigiinninniareernermi piffissami namminersorlutik oqartussat aalajangigaanni NamminersorlutikOqartussanut tunniunneqassapput.

§ 4. Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisui isumaqatigiissinnaapput suliaqarfiit Kalaallit Nunaannuinnaqsuliaqarfissaasut, ilanngussamilu taaneqarsimanngitsut Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqarsinnaapput.Pissaanerit inatsisiliortut inatsisinillu atortitsinisut nuunnissaat pillugit namminersornerullutik oqartussat aammanamminersorlutik oqartussat inatsisaasa malittarisassaanni namminersornerusuni aamma namminersorlutikoqartussani aaqqiissutit pillugit danskit naalakkersuisuisa aamma Savalimmiuni naalakkersuisuisa aammaNaalakkersuisut akornanni inuiaat inatsisaasigut nammineq aalajangiisinnaaneq kiisalu inuiaat inatsisaasigutisumaqatigiissutit oqaatigineqareersutut tunngavigaat. Soorlu qulaani aamma taaneqarsimasutut akisussaaffinniknuussineq pillugit namminersornerullutik oqartussat aamma namminersorlutik oqartussat maleruagassaatnaalagaaffeqatigiinnermi inatsisitigut malittarisassat tungaviillu naalagaaffimmi immikkoortuinut pingasuusunuttamanut atuuttut – Danmark, Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat – imminnut tungiminnut aammaluni inatsisittunngaviusut malittarisassaasa tunngaanut naligiissuupput19, taamallu naalagaaffiup immikkoortui pingasuusuttamarmik taakkulu soqutigisaat naligiissumik naleqaqatigiissumillu suliarineqartassasut.Tamatuma malitsigisaani namminersornerullutik oqartussani aamma namminersorlutik oqartussani oqartussatakisussaaffii pisinnaatitaaffiilu inatsisiliortunik, inatsisinik atortitsisunik aamma eqqartuusisunik nuussisarneq pilluguinatsisip malittarisassai malillugit naalagaaffik illuinnaasiorluni taamaatitsisinnaanngilaq imaluunniitkillilersuisinnaanngilaq.Taama atorunnaarsitsineq imaluunniit killilersuineq danskit naalakkersuisuisia aamma SavalimmiutNamminersorlutik Oqartussaasa imaluunniit Naalakkersuisut akornanni tamanna pillugu inuiaat inatsisaasigutisumaqatigiissut nutaaq taamaallaat tunngavigalugu pisinnaavoq.Taamaalilluni atorunnaarsitsineq imaluunniit killilersuineq taamaattoq namminersornerullutik oqartussatinatsisaannik imaluunniit namminersorlutik oqartussat inatsisaannik allanngortitsinikkut imaluunniit inatsimmikallamik aalajangiinikkut Folketinget-ip piviusunngortissinnaanngilaa.Taama atorunnaarsitsineq imaluunniit killilersuineq danskit naalakkersuisuinit inuiaat inatsisaasigutisumaqatiigiissutit danskit naalakkersuisuisa savalimmiormiut namminersornerullutik oqartussaanermi aaqqiissutaataamma kalaallit namminersorlutik oqartussaanernermi aaqqiissut Savalimmiut Naalakkersuisuisa aammaNaalakkersuisut akornanni isumaqatigigiissutit illuatungaannarsiortumik atorunnaasinnerisigut imaluunniitallanngortinnerisigut taamattaaq aaqqiissuteqarsinnaanngillat.Taama atorunnaarsitsineq imaluunniit killilersuineq taamattaaq danskit naalakkersuisuinitisumagineqarsinnaanngilaq nunap inatsisaanik nassuiaateqarnikkut aamma atuinikkut, tamakkununnga ilaallutikinatsisit tunngaviusut aamma/imaluunniit namminersorlutik oqartussat inatsisaat, nassuiaaneq imaluuniit atuineqinatsisinut atuuttunut naapertuutinngippata, tamakkununnga ilaallutik inuiaat inatsisaat aamma nunap inatsisai.Taamaalilluni danskit naalakkersuisuisa namminersorlutik oqartussat pillugit inatsimmi kapitali 4 (§§ 11-16) malilluguNaalakkersuisut nunanut allanut tunngasuni pisinnaatitaaffii danskit naalakkersuisuisa nunap inatsisaaniknassuiaanermikkut atuinermikkullu atorunnaarsissinnaanngilaat imaluunniit killilersorsinnaanngilaat,tamakkununnga ilaallutik inatsisinik tunngaviusuni § 19 aamma/imaluunniit namminersorlutik oqartussat pillugitinatsisip kapitaliisa 4-raat, nassuiaaneq imaluunniit killilersuineq inatsisinut atuuttunut naapertuutinngippat.Tamanna atuuppoq, danskit naalakkersuisuisa nassuiaanerat imaluunniit atuinerat inuiaat inatsisaannik imaluunniitnaalagaaffeqatigiinnermi inatsisini malittarisassanik imaluuniit isumaqatigiissutinik imaluunniit nunap naalagaaffianiinatsisiliornermik imaluunniit nunap inatsisaanik allanik danskit naalakkersuisuisa nassuiaanerat atuineralluunioqqutitsigaluarpataluunniit.Qulaani immikkoortoq 2.4-mi taaneqartutut pissaaneqartutut inatsisiliortutut inatsisinillu atuutitsisut kiisaluakisussaaffiit allat suliaqarfittut tiguneqarsimasut taamaalilluni naalagaaffimmit Namminersorlutik Oqartussanutnuunneqarsimapput. Nuussineq taanna eqqarsaatigalugu naalagaaffik namminersorlutik oqartussat nunamimalittarisassaanut aamma Kalaallit Nunaanni namminersorlutik oqartussaanermi aaqqiissut aamma tamanna pillugunamminersorlutik oqartussat inatsisaasa malittarisassai pillugit inuiaat inatsisaasigut danskit naalakkersuisuisaaamma Naalakkersuisuit akornanni isumaqatigiissutinut naalagaaffik nuussineq taamaattoq eqqarsaatigalugupituttorsimavoq pisussaaffilerneqarlunilu.Qulaani immikkoortoq 2 aamma immikkoortumi matumani 3-mi pissutsinilu allanik taaneqartut kingunerissavaat,nuussinermi akisussaaffik tassaasoq nuussinermi akisussaaffiviusoq, nuussinermilu akisussaaffik assersuutigalugutaarsiullugu tassaanngitsoq danskit oqartussaannit kalaalit oqartussannut akisussaaffnnik agguaassineq imaluunniitakisussaaffinnik pisinnaatitsissutaanngitsoq.

4Oqartussat inatsisiliortut inatsisinillu atortitsisut akisussaaffii pillugitnaalagaaffimmi inatsisitigut malittarisassat allat kiisalu akisussaaffinnikKalaallit Nunaata isumaginninnerinut sinaakkutissat4.1 Oqartussat inatsisiliortut inatsisinillu (allaffissornikkut) atortitsisutkiisalu pissaanerit inatsisiliortut inatsisinillu atortitsisut pillugit InatsisitTunngaviusut § 3-atInatsisinik tunngaviusuni § 3-mi aalajangerneqarsimavoq pissaaneq inatsisiliortuusoq danskit naalakkersuisuiniittoq(kunngi) aamma peqatigiillutik Folketinget-imiiittoq, pissaanerlu inatsisinik atortitsisuuvoq danskitnaalakkersuisuiniittoq (kunngi).”§ 3. Pissaaneq inatsisiliortuusoq danskit naalakkersuisuiniippoq (kunngi) aamma peqatigiillutik Folketinget-imiiittoq.Pissaaneq inatsisinik atortitsisuusoq kunngimiippoq. Pissaaneq eqqartuussisartoq eqqartuussivinniippoq.”§ 3-mi malittarisassat § 1-imi inatsisit tunngaviusut Kunngeqarfimmi Danmarkimi nunap immikkoortuinut tamanutatuuttuusoq pillugu malittarisassanut atatillugu nassuiarneqartariaqarpoq atorneqartariaqarlunilu.”§ 1. Inatsisit tunngaviusut uku Danmarkip Naalagaaffiani nunap immikkoortuinut tamanut atuuppoq.”Taamaalilluni inatsisini tunngaviusuni § 1 malillugu naalagaaffimmi immikkoortunut tamanut pingasuusunutatuuppoq: Danmark, Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat.§ 3 § 1-imut atatillugu nassuiarneqaraangat taamaalilluni § 3-mi aalajangerneqarpoq, pissaaneq inatsisinikatortitsisoq naalagaaffiup ilaani tamani atuuttoq danskit naalakkersuisuiniippoq peqatigiillutillu Folketingimiilluni,pissaanerlu inatsisinik atortitsisuuvoq nunap immikkoortuinut tamanut atuuttoq danskit naalakkersuisuiniillluni.§ 3-p imarisai sunniutaalu § 3-mik § 1-imut atatillugu taama oqaasertaasigut torrutiinnarlugu nassuiarneqarnissaaaalajangiunneqassagaluarpat, naalagaaffiup ilaanut pissaaneq inatsisiliortoq inatsisinillu atortitsisoq naalagaaffiupilaani oqartussanut nuunneqarsinnaassanngikkaluarpoq. Taamaalilluni savalimmiuni oqartussat suliaqarfiittiguneqarsimasut iluanni savalimmiormiut namminersornerullutik oqartussat pillugit inatsiaanni 1948-meersoqmalillugu tamannalu pillugu savalimmiormiut tigusinissaq pillugu inatsisaanni 2005-imeersumi malittarisassatmalillugit pissaaneq inatsisiliortuusoq aamma inatsisinik atortitsisoq pissarsiarisimassanngikkaluarpaat.20Tamatumasaniatigut kalaallit oqatussaat Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsimmi 2009-meersumi tamakku pillugitmalittarisassat malillugit pissaanerit inatsisiliortut inatsisinillu atortitsisoq pissarsiarisimassanngikkaluarpaat.21Namminersornerullutik oqartussat aamma namminersorlutik oqartussat pillugit inatsisini aamma danskit,savalimmiormiut kalaallillu inatsisinut inatsisillu pillugit isumaqatigiissutinut tunngatillugu pisortaasa periusiiileqquilu pillugit erseqqissumik aalajanerneqarsimavoq, inatsisit inatsisitigut tamakkiisumik atuutilernerannipissaanerit inatsisiliortut inatsisinillu atortitsisut suliaqarfiit tiguneqartussaat danskit oqartussaannitnuunneqareersimasut, tassalu savalimmiormiut kalaallillu oqartussaannut.Taamattaaq inatsisini tunngaviusuni 1953-imeersuni § 1-ip piareersarnerani aalajangerneqarpoq, taamanisavalimmiormiut namminersornerullutik oqartussat pillugit inatsit 1948-eersoq22atuutilereersimasorlu,taamaalillunilu namminersornerullutik oqartussaanermi aaqqiissut pilersinneqareersoq inatsisinut tunngaviusunutatuuttunut 1915-imeersunut eqquutsitsisuusoq (”tulluuttuusoq”) aammattaaq inatsisinut tunngaviusunut 1953-iminutaatut atulertussanut aamma naapertuuttuussasoq. Taamattaaq inatsisini tunngaviusuni 1953-imeersuni § 1-ippiareersarnerani aalajangerneqarpoq, Kalaallit Nunaat imminut aqunnissaa pillugu siunissami inatsisissamitaamaalillunilu namminersorlutik oqartussaanermi aaqqiissummi pilersinneqareersussami inatsisinuttunngaviusunut atuuttunut 1915-imeersunut eqquutsitsisuusoq (”tulluuttuusoq”) aammattaaq inatsisinuttunngaviusunut 1953-imi nutaatut atulertussanut aamma naapertuuttuussasoq, taamaammallu tamatuma

malitsigisaanik tamanna pillugu inatsisini tunngaviusuni malittarisassaq imaluunniit inatsisinik tunngaviusunikallanngortitsineq pisariaqassanani imaluunniit siunertaqartussaanani.23Taamaalilluni inatsisini atuuttuni aalajangerneqarpoq (naalagaaffeqatigiinnermi inatsisit aamma naalagaaffiupinatsisai), taamaalilluni § 3-p imarisai sunniutaalu § 3-mut atatillugu taama oqaasertaasigut torrutiinnarlugunassuiarneqarnissaa aalajangiunneqassanngilaq, naalagaaffik pillugu § 1-imi malittarisassanut (”DanmarkipNaalagaaffia”).Taarsiullugu inatsisini atuuttuni aalajangerneqarpoq (naalagaaffeqatigiinnermi inatsisit aamma naalagaaffiupinatsisai), § 3-p imarisai sunniutaalu § 1-imut kiisalu namminersornerullutik oqartussat pillugit aamma nammisorlutikoqartussat pillugit inatsisit taakkulu aaqqiissutaat pillugit inatsisinut tunngasuni aamma inuiaat inatsisaasigutisumaqatigiissutini namminersornerullutik oqartussat aamma namminersorlutik oqartussat pillugit inatsisit kiisaludanskit, savalimmiormiut kalaallillu oqartussaani inatsisinut tunngatillugu periusiinut ileqquinullu atatillugitatatillugu § 3-p nassuiarneqarnerani aalajangerneqassasut.Qulaani taaneqartuni pissutsinilu allani aalajangerneqarpoq, pissaanerit avissaartinneqarneri pillugit § 3-mimalittarisassat malittarisassaasut (ilaatigullu isumannaallisaanermut siunertanik malinnaatitsineq)assersuutigalugulu pissaanerit agguataarneri pillugit malittarisassanut taarsiunnagit.Qulaani taaneqartuni pissutsinilu allani aamma aalajangerneqarpoq savalimmiormiut aamma kalaallitnamminersornerullutik oqartussani aamma namminersorlutik oqartussat (taakkulu namminersornerullutikoqartussat pillugit aamma namminersorneq pillugu inatsisit malillugit akisussaaffii) tungaannut § 3-mimalittarisassat, taamattaaq pissaanerit avissaartinneri pillugit aamma malittarisassaasut (ilaatigullu inatsisitigutisumannaallisaanermi siunertanik malinnaatitsineq) assersuutigalugulu pissaanerit agguataarneri pillugitmalittaisassanut taarsiunnagit.§ 3-mi malittarisassat pissaanermik agguaaneq pillugu malittarisassaasuuppata, pissaanerit inatsisiliortut inatsisinilluatortitsisut inatsisini tunngaviusunik malittarisassatigut danskit inatsisiliortutut inatsisinillu atortitsisututoqartussaanni agguarneqassagaluarput tassaniitinneqarlutillu, taamaaliornikkullu namminersornerullutik oqartussatpillugit inatsisaasigut aamma namminersorlutik oqartussat pillugit inatsisaasigut namminersornerullutik oqartussatpillugit oqarsussaannut aamma namminersorlutik oqartussat pillugit oqartussaannutnuunneqarsinnaasimassanngikkaluarput.

23 Poul Andersen-ip aamma Alf Ross-ip, Kalaallit-nunaata kiisalu Savalimmiut Naalagaaffimmi pisinnaatitaafitsigutinissisimanerannik immikkut ilisimasalittut nassuiaataat 17. juni 1952-imeersoq. Nassuiaat tunngaviusumik inatsimmik1953-imeersumik allannguutissamut siunnersuummut ilanngussatut 2-tut ilaateqqinneqarpoq (inatsimmut siunnersuut1952-1953 nr. 1 af 4. februar 1953). Nassuiaammi ilaatigut imaattumik allaqqasoqarpoq: ”Savalimmiutnamminersornerulernermut inatsisaat tunngavigalugu tunngaviusumik inatsimmik allannguinissaq pisariaqartututisigineqanngilaq. Inatsisip taassuma pilersinneqarnerani piumasaqaataavoq taamatut aaqqiinerup tunngaviusimikinatsimmut atuuttumut tulluartuussasoq, tamatullu piumasaqarnerup taamaatinneqarnissaanut tunngavissaqartututisigineqarani.” Kingornatigut Poul Andersen allappoq:”Ataatigut atsioqataasoq Poul Andersen qulaani allanneqartut saniatigut imaatumik oqaaseqaateqassaaq: Tunngaviusumikinatsimmi aalajangersaaneq kalaallit namminersornissaanik immikkut ittumik akuersusaarnissaannik kaammattuisoqpiumasaqaataanngitsutut pissusissamisuunngitsutullu isigisariaqarpoq....”.Tunngaviusumik inatsimmut 1953-imeersumut siunnersuummut oqaaseqaatit isumaliutissiissummi 1953-imeersumi nr.66-imi inissisimavoq naalagaaffiup inatsisitigut aaqqissugaaneranut ataatsimiititarliarsutata 1946-meersup pilersitaa(Naalagaaffiup inatsisitigut aaqqissugaaneranut Ataatsimiititarliarsup isumaliutissiissutaa). Tunngaviusumik inatsimmi §1-imut oqaaseqataatini takuneqarsinnaavoq, nassuiaat tunngaviusumik inatsisinut ataatsimiititaliarsuarmutsaqqummiunneqarsimasoq, kiisalu ataatsimiititaliarsuarmi rigsdagen-ip kalaallit-nunaannut ataatsimiititaliaata § 1-imutsiunnersuutaa isumaqatigisimagaa.Nassuiaatip ilarujussua kiisalu § 1-imut oqaaseqaatit matuma qulaani immorkkoortortami 3.1. ilaatinneqarput

Akisussaaffiit oqartussat aalajangersimasut akisussaaffii pillugit toqqaannartumik malittarisassatut allassimapputimaluunniit pissutsit naleqqussarnermini, ”inatsisitigut” aalajangiinerni imaluuniit iliuuseqarnerni pissutsitaalajangersimasut pillugit toqqaannartumik malittarisassatigut imaluunniit oqartussat aalajangersimasutaalajangertarnerini, iliuuseqartarnerini imaluunniit iluarsiisarnerini.Ataani immikkoortumi matumani immikkoortumilu tulliani malittarisassat taamaattut taakkulu savalimmiormiutaamma kalaallit pissutsinut ilaatinneqartunut tunngatillugu akisussaaffii pillugit assersuutit ataasiakkaat ilaateqqartorneqarput.Akileraarutinik naleqqussaaneq akiliisitsiniartarnerlu eqqarsaatigalugit § 43-mi allassimavoq, akileraarut taamaallaatakileqquneqarsinnaasoq, allanngortinneqarsinnaasoq imaluunniit taamaatinneqarsinnaasoq inatsisitigut, aamma §46, imm. 1-imit allassimalluni, akileraarutit akileqquneqarsinnaanngitsut, aningaasaqarnermut inatsitakuerineqarsimanngippat imaluunniit aningaasanut inatsisaagallartoq akuerineqarsimanngippat.Aningaasartuutit akilerneqartarnissaat eqqarsaatigalugu § 45 allassimavoq, aningaasanut inatsisissatut siunnersuutimaluunniit pisut ilaanni aningaasanut inatsisaagallartussaq Folketingimut saqqummiunneqartassasoq kingornaluFolketingimi akuerineqassalluni, kiisalu § 46, imm. 2-mi allassimalluni aningaasartuutit suulluunniit aningaasanutinatsimmi imaluunniit aningaasanut inatsisaagallartumi Folketingip akuerisimasaani piginnaatitsissummikpissarseqqaarnani akilerneqartassanngitsut.Naalagaaffiup illuutinik nunaatinillu tigusisarnera eqqarsaatialugu § 73, imm. 1-imi allassimavoq, illuutinik nunamillupiginnittussaatitaaneq inniminartuusoq, pigisarlu taamaallaat tunniuteqquneqarsinnaasoq (naalgaaffiuptigusineratut) tamat atorfissaqartitsinerat pisariaqartitsippat, tigusinerlu inatsisit malillugit, tamakkiisumillutaarsiissuteqarnikut taamaallaat pisinnaasoq. Imm. 2-mi aamma eqqaaneqarpoq pigisanik tigusinissaqeqqarsaatigalugu inatsisissatut siunnersuut akuerineqarpat, Folketingimi ilaasortat pingajorarterutaat siunnersuutipinaarutaasumik akuerineqareernerani ulluinnaat pingasut piffissaliussat iluanni piumasaqarsinnaasut, Folketingimutnutaamik qinersineqareerpat kunngikkormiunut akuerisassanngorlugu inassutigineqaqqaassasoq, siunnersuutFolketingimit nutaamik katersuuttumit kingorna nutaamik akuerineqareerpat. Taamattaaq imm. 3-mi allassimavoq,tigusinerit inatsisinik eqquutsitsinerat pillugu apeqqutit suulluunniit taarsiissuteqarnerullu amerlassusiaeqqartuussivinnut tunniunneqarsinnaasut, taarsiissutissallu amerlassusiisa inatsisitigut misilinnera tamannasiunertaralugu eqqartuussivinnut pilersinneqarsimasunut innersuunneqarsinnaasut.§§ 43, 45, 46 aamma 73-imi maleruagassat taaneqartut § 1-imut attuumassuteqartillugit nassuiarneqartassapputatorneqartassallutillu. Taaneqareersutut § 1-imi maleruagassap aalajangerpaa inatsisit tunngaviusut KunngeqarfimmiDanmarkimi nunap immikkoortuinut tamanut atuuttut, taamaalilluni naalagaaffimmi immikkoortunut pingasunuttamanut: Danmark, Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat.Inatsisit taaneqartut § 1-imut attuumassuteqartillugit nassuiarneqaraangata maleruagassat malinneqartassapput,tassa akisussaaffiit maleruagassat malillugit naalagaaffiup immikkoortuini tamani ”inatsimmik”piumasaqaateqarnissaq qallunaat naalakkersuisuiniillunilu Folketingimiippoq peqatigiillutik inatsisiliortutut kiisalumaleruagassat amerlanersaat malillugit naalagaaffiup immikkortuini tamani akisussaafiit Folketingimiipput.§§ 43, 45, 46 aamma 73 imarisaasigut sunniutaasigullu § 1-imut attuumassuteqartillugit maleruagassat oqaasertaimalillugit imarisaasigut nassuiarnerisigut aalajangersarneqassappata §§ 43, 45, 46 aamma 73-imi naalagaaffiupimmikkoortuani akisussaaffiit nalaagaaffiup immikkortuani inatsisiliortunutnuunneqarsinnaasimanavianngikkaluarput. Taamaakkaluarpat Savalimmiuni §§ 43, 45, 46 aamma 73-imiakisussaaffiit savalimmiuni oqartussanut tunniunneqarsinnaassanngikkaluarput, kiisalu maleruagassat malillugitoqartussaaffiit savalimmiuni lagting-imit savalimmiuni namminersornerulerneq pillugu inatsit 1948-meersoq kiisalusavalimmiormiut tigusinermut inatsisaat 2005-imeersoq tunngavigalugit lagtingip inatsisiliortutut pisaaneqarneratunngavigalugu atuuttunngortissinaassanngikkaluarpaat.24Kiisalu kalaallit oqartussaasuisa §§ 43, 45, 46 aamma73-imi akisussaaffiit Kalaallit-nunaannut atuutussanngortissinnaanavianngikkaluarpaat, kiisalu KalaallitNamminersornermut inatsisaat 2009-meersoq tunngavigalugu Inatsisartut inatsisiliortutut pissaaneqarnerattunngavigalugu maleruagassat pineqartut malillugit Inatsisartunit oqartussaaffiitatuutitilersinneqarsinnaanavianngikkaluarput.25Kisiannili matuma siuliani oqaatigineqareersutut namminersornerulernermi kiisalu namminersulernermi inatsisiniqallunaat, savalimmiormut kiisalu kalaallit oqartussaasuisa inatsisini kiisalu inatsisitigut isumaqatigiissutini(isumaqatigiinniutini) suleriaasiat periusaallu pillugit ersarissumik allaqqasoqarpoq inatsisit qallunaatoqartussaasuinit suliassaqarfiit tamakkiisumik inatsisiliornermik pissaanermik kiisalu inatsisinik atuutsitsinermik

pissaanermik malitseqartillugit savalimmiormiut taamatullu kalaallit oqartussaasuinut nuunneqartut. Kiisalumatuma siuliani oqaatigineqareersutut tunngaviusumik inatsisinut 1953-imeersumut §1-imut tunngatillugupiareersaataasumik suliat tunngavigalugit namminersornerulernermi taamatullu namminersulernermi inatsisinutmalitsigitinneqartut tunngavigalugit namminersornerulernermut taamatullu namminersulernermutaqqiissuteqartoqarpoq tunngaviusumik inatsisinut (”tulluuttuusoq”) naleqqusarneqarlutik imarisaallutunngavigalugit tamakkiisumik atuuttussanngortillugit.Inatsisit atuuttut § 1-imut attuumassuteqartillugit (naalagaaffeqatigiinnermi inatsisit kiisalu naalagaaffiup inatsisai)§§ 43, 45, 46 aamma 73 malillugit imarisaasigut sunniutaasigullu oqaasertai malillugit imarisaasigut maleruagassatmalillugit nassuiarneqarnermikkut aalajangersarneqassanngillat, tassa naalagaaffimmut tunngatillugumaleruagassanut tunngatillugu (”Danmarkip Naalagaaffia”).Tamatumunnga taarsiullugu inatsisit atuuttut (naalagaaffeqatigiinnermi inatsisit kiisalu naalagaaffiup inatsisai)malillugit §§ 43, 45, 46 aamma 73 imarisaasigut sunniutaasigullu § 1-imut attuumassuteqartillugit oqaasertaimalillugit imarisaasigut namminersornerulermermi kiisalu namminersulernermi inatsisini qallunaat, savalimmiormutkiisalu kalaallit oqartussaasuisa inatsisini kiisalu inuiaat pisinnaatitaaffii pillugit inatsisitigut isumaqatigiissutini(isumaqatigiinniutini) suleriaasiat periusaallu kiisalu namminersornerulernermi namminersulernermilu aaqqiissutittunngavigalugit nassuiarneqarnerat aalajangersaaffigineqarsinaapput.Kiisalu inatsisit atuuttut (naalagaaffeqatigiinnermi inatsisit kiisalu naalagaaffiup inatsisai) malillugit §§ 43, 45, 46aamma 73 tunngavigalugu suliassaqarfinnut nuunneqarsimasunut akisussaaffiit – Savalimmiuni savalimmiormiutoqartusaannut inatsisiliornermut pisaaneqartumut (lagtinget) kiisalu Kalaallit-nunaanni kalaallit oqartussaannutinatsisiliornermut pisaaneqartumut (Inatsisartut) inissinneqarput.26

4.3 Nunanut allanut tunngasunut tunngatillugu oqartussatinatsisiliornermik pisaanermik inatsisinillu atuutsitsinermik pisaanermiktiguniaqartunut tunngaviusumik inatsisit maleruagassaat pillugit immikkuttaasariallit (§ 19)Tunngaviusumik inatsisini § 19-p imariasai tassaapput qallunaat oqartussaasuisa inatsisiliornermik pisaanermikkiisalu inatsisinik atuutsitsinermut pisaanermik tigumiaqartut pissutsinut aalajangersimasunut tunngatilluguakisussaaffii pillugit maleruagassat allat. § 19-imi maleruagassat ilaatigut oqartussat nunanut allanut tunngasutigutakisussaaffiisigut nalimmassartarpaat (nunanut allanut tunngasutigut), tassa § 19-imi ”inuiaat akunnerminnipissutsit” eqqartorneqarput.Tunngaviusumik inatsisini § 19-p imariasai ima oqaasertaqarput:”§ 19. Inuiaat akunnerminni pissutsinut Kunngi naalagaaffik sinnerlugu iliuuseqartarpoq. Taamaattorli naalagaaffiupsusassaqarfiinik annertusisitsinissamik imaluunniit annikillisitsinissamik kinguneqartussamik folketingioqaloqatigeqqaartinnagu Kunngi iliuuseqarsinnaanngilaq, imaluunniit naalagaaffiup pisussaaffilerneqarnissaanikkinguneqartussamik imaluunniit naalagaaffimmut annertunerusumik pingaarutilimmik kinguneqartussamik Kunngiiliuuseqassappat folketingip naammattumik peqataanissaa pisariaqarpoq. Taamatuttaarlu Kunngi inuaatakunnerminni isumaqatigiissutaannik folketingi peqatigalugu pilersinneqarsimasumik folketingiakuersiseqqaartinnagu atorunnaarsitsisinnaanngilaq.Imm. 2. Naalagaaffiup sakkulersornikkut saassunneqarneranut illersornissaq eqqaassanngikkaanni Kunngi sakkutuutpissaaneqarnermut atortuinik naalagaffimmut allamut folketingi akuersiseqqaartinnagu atuisinnaatitaanngilaq.Iliuusissat aalajangersakkat taakkua malillugit Kunngip iliuuserisariaqagai ingerlaannartumik folketingimutsaqqummiunneqartassapput. Folketingi ataatsimiinngippat katersuutiteqqaanngikkaluarlugit ataatsimiigiaqquneqar-sinnaavoq.Imm.3. Folketingip akunnermini ilaasortanik ilaasortalimmik nunanut allanut politikikkut ataatsimiititamik,nævnimik pilersitsisaaq, naalakkersuisullu nunanut allanut politikikkut pingaarutilinnik aalajangiinissaq sioqqulluguataatsimiititaq isumasioqatigeqqaartassavaa. Nunanut allanut politikikkut ataatsimiititaliaq, nævni pillugumaleruagassat ersarinnerusut inatsisisiornikkut aalajangersarne-qassapput.” (Ataatigut titarlugu.)Taamaalilluni § 19 imm. 1-imi takuneqarsinnaavoq, naalakkersuisut (Kunngi) ”Inuiaat akunnerminni pissutsininaalagaaffik sinnerlugu iliuuseqartarpoq”. (Ataatigut titarlugu ). Tamannalu nangillugu allaqqavoq naalakkersuisut26 Soorlu assersuutigalugu tigusisarneq suliassaqarfinni Kalaallit-nunaannit tiguneqartuni inatsisartut inatsisaa nr. 25 ulloq30. oktober 1992-immersumi tigusisarnermut tunngasuni naleqqussarneqarpoq. Inatsimmi § 1 imm. 1-mi imatutallaqqavoq:” Inooqatigiit ataatsimut iluaqutissaat siunertaralugu pisariaqartinneqarpat Naalakkersuisutaalajangersinnaavaat suliassaqarfinni Namminersornerullutik Oqartussanut atasuni pigisanik aalaakkaasunik privatimikpigineqartunik arsaarinninnissaq.”

kisimiillutik Folketingi isumaqasioreerlugu naalagaaffiup susassaqarfiinik annertusisitsinissamik imaluunniitannikillisitsinissamik kinguneqartussamik imaluunniit naalagaaffiup pisussaaffilerneqarnissaanikkinguneqartussamik iliuusqarnissaanik piviusunngortitsinissami Folketingip peqataanissaa pisariaqarpoq,imaluunniit annertunerusumik pingaaruteqarpat.§ 19-imi maleruagassat pineqartut § 1-imut atatillugu nassuiarneqarlutillu atorneqassapput. § 1-imi maleruagassaqoqaatigineqareersutut Kunngeqarfiup Danmarkip immikkoortuini tamani atuupput taamaattumillu naalagaaffiupimmikkoortuini pingasuusuni tamani atuullutik: Danmarkimi, Savalimmiuni aamma Kalaallit-nunaanni .Inatsisini § 19 § 1-imut attuumassuteqartillugu nassuiarneqaraangat soorlu assersuutigalugu §19 imm. 1-pkingunerisaanik maleruagassaq taanna malillugu nunanut allanut tunngatillugu akisussaaffit qallunaatnaalakkersuisuiniissapput (Kunngi) inatsisinik atuutitsitsinermut pisaaneqartutut.§ 19 imm.1 imarisaasigut sunniutaasigullu § 1-imut attuumassuteqartillugit maleruagassat oqaasertai malillugitimarisaasigut nassuiarnerisigut aalajangersarneqassappata § 19 imm.1 tunngavigalugu nunanut allanuttunngatillugu kisussaaffiit naalagaaffiup imikkoortuani oqartussanut inatsisinik atortitsinernik pisaaneqartumutnuunneqarsinnaassanngikkaluarput. Tamatumalu kingunerisaanik § 19 imm.1 tunngavigalugu nunanut allanuttunngatillugu akisussaaffit Savalimmiuni savalimmiormiut oqartussaasuinut nunneqarsinnaassanngikkaluarput. § 19imm. 1 tunngavigalugu nunanut allanut tunngatillugu akisussaaffiit savalimmiuni namminersornerulerneq pilluguinatsit 1948-meersoq kiisalu savalimmiuni nunanut allanut tunngatillugu akisussaaffiit pillugit inatsit 2005-imeersoqtunngavigalugit savalimmiuni naalakkersuisut naalakkersuisut inatsisinik atortitsinermut pissaanermiktigummisaqaraluarlutik ingerlatsisinnaanavianngikkaluarput. Kiisalu kalaallit oqartussaasuisa akisussaaffiit Kalaallit-nunaannut atuutussanngortissinnaanavianngikkaluarpaat,27kiisalu Kalaallit Namminersornermut inatsisaat 2009-meersoq tunngavigalugu Naalakkersuisut inatsisinik atuutitsinermik pissaaneqarnerat tunngavigaluguNaalakkersuisunit oqartussaaffiit atuutitilersinneqarsinnaanavianngikkaluarput § 19 imm.1 tunngavigalugu nunanutallanut tunngatillugu akisussaaffiit Kalaallit-nunaanni kalaallit oqartussaasuinut nunneqarsinnaassanngikkaluarput.28

Kisiannili matuma siuliani oqaatigineqareersutut namminersornerulernermi kiisalu namminersulernermi inatsisiniqallunaat, savalimmiormut kiisalu kalaallit oqartussaasuisa inatsisini kiisalu inatsisitigut isumaqatigiissutini(isumaqatigiinniutini) suleriaasiat periusaallu pillugit ersarissumik allaqqasoqarpoq inatsisit qallunaatoqartussaasuinit suliassaqarfiit tamakkiisumik inatsisiliornermik pissaanermik kiisalu inatsisinik atuutsitsinermikpissaanermik malitseqartillugit savalimmiormiut taamatullu kalaallit oqartussaasuinut nuunneqartut. Kiisalumatuma siuliani oqaatigineqareersutut tunngaviusumik inatsisinut 1953-imeersumut §1-imut tunngatillugupiareersaataasumik suliat tunngavigalugit namminersornerulernermi taamatullu namminersulernermi inatsisinutmalitsigitinneqartut tunngavigalugit namminersornerulernermut taamatullu namminersulernermutaqqiissuteqartoqarpoq tunngaviusumik inatsisinut (”tulluuttuusoq”) naleqqusarneqarlutik imarisaallutunngavigalugit tamakkiisumik atuuttussanngortillugit.Inatsisit atuuttut § 1-imut attuumassuteqartillugit (naalagaaffeqatigiinnermi inatsisit kiisalu naalagaaffiup inatsisai)malillugit § 19 imarisaasigut sunniutaasigullu oqaasertai malillugit imarisaasigut maleruagassat malillugitnassuiarneqarnermikkut aalajangersarneqassanngitsut, tassa naalagaaffimmut tunngatillugu maleruagassanuttunngatillugu (”Danmarkip Naalagaaffia”).Tamatumunnga taarsiullugu inatsisit atuuttut (naalagaaffeqatigiinnermi inatsisit kiisalu naalagaaffiup inatsisai)malillugit § 19 imarisaasigut sunniutaasigullu § 1-imut attuumassuteqartillugit oqaasertai malillugit imarisaasigutnamminersornerulermermi kiisalu namminersulernermi inatsisini qallunaat, savalimmiormut kiisalu kalaallitoqartussaasuisa inatsisini kiisalu inuiaat pisinnaatitaaffii pillugit inatsisitigut isumaqatigiissutini (isumaqatigiinniutini)suleriaasaat periusaallu kiisalu namminersornerulernermi namminersulernermilu aaqqiissutit tunngavigalugitnassuiarneqarnerat aalajangersaaffigineqarsinaavoq.Kiisalu inatsisit atuuttut (naalagaaffeqatigiinnermi inatsisit kiisalu naalagaaffiup inatsisai) malillugit § 19tunngavigalugu suliassaqarfinnut nuunneqarsimasunut akisussaaffiit – Savalimmiuni savalimmiormiut

oqartusaannut inatsisiliornermut pissaaneqartumut (lagtinget) kiisalu Kalaallit-nunaanni kalaallit oqartussaannutinatsisiliornermut pissaaneqartumut (Inatsisartut aamma Naalakkersuisut) inissinneqarput.29Immikkoortuni 2.4-mi aamma 3.3-mi oqaatigineqareersutut inatsisiliornermik pissaanermik kiisalu inatsisinikatortitsinermi pissaanermik tigumiaqartut tassaapput suliassaqarfinnik tigusinermut atatillugu naalagaafimmiitNamminersorlutik Oqartussanut nuussinermi akisussaaffinnik tigusisut. Nuussinermut matumunnga atatillugunaalagaaffik naalagaaffiup namminersornermut inatsit tunngavigalugu maleruagassaikiisalu inuiaat pisinnaatitaaffii tunngavigalugit qallunaat naalakkersuisuisa kiisalu Naalakkersuisut akornannikalaallit namminersorneq pillugu aaqqiissukkami aammalu namminersorneq pillugu isumaqatigiissut(isumaqatigiissut) tunngavigalugu kiisalu namminersorneq pillugu intasisip tamanna pillugu maleruagassaatigutnaalagaafik pituttorsimavoq pisussaaffeqarlunilu.Immikkoortuni 2, 3 aammalu immikkoortumi 4-mi matumani pissutsit allat tunngavigalugit nunanut allanuttunngasutigut akisussaaffinnik nuussineq tassarpiaasoq akisussaaffinnik nuussinivik, kiisalu akisussaaffinniknuussineq tassaanngitsoq akisussaaffinnik agguaanermi assersuutitut atorneqartussaq imaluunniit qallunaatoqartussaasuiniit kalaallit oqartussaasuinut akisussaaffinnik oqartussaaffilersuineq imaluunniit pisinnaatitsissummiktunniussineq.

4.4 Qallunaat naalakkersuisuisa suliassaqarfinnut nuuneqnarsinaasunuttunngatillugu assigiinngitsunik allanngortitanillu, ilaatigullu imminnutassortuuttunik paasinninneratInatsisit tunngaviusut assigiinngitsut inatsisit tunngaviusunit siullerniit 1849-imeersumiit ullumikkumutt inatsisittunngaviusunut atuuttunut 1953-imeersunut, taannalu ilanngullugu allanngortinneqanngingajattumik imaqarput,tassa inatsisiliortutut pissaaneq Kunngimiitoq (qallunaat naalakkersuisuiniippoq), kiisalu inatsisiliornermikpissaanermik tiguminnittut katersuuttartuupput (siusinnerusukkut Rigsdagen maannalu Folketinget) taakkualuataatsimoorlutik aalajangernikuuvaat inatsisinik atuutsitsinermut pissaaneq Kunngimiittoq (qallunaatnaalakkersuisuiniittoq eqqartuussinermillu pissaaneq eqqartuussivinniittoq.30Island, Savalimmiut kiisalu Kalaallit-nunaat namminersornerulernermi kiisalu namminersornermi inatsisiniassigiinngitsuni aammalu namminersornerulernermi taamatullu namminersornermi aaqqiissutini 1871-imiitmaannalu 2013-imi ilaanikuullutillu ilaapput (aamma siunissami). Inatsisit aaqqiissutillu qallunaat naa-lakkersuisuisataamatullu Island-imi, Savalimmiuni taamatullu Kalaallit-nunaanni landstingini imaluunniit taakkunaniinuiaqatigiinni sinniisunik isumaqatigiissutinit aallaaveqarput. Island-imi, Savalimmiuni taamatullu Kalaallit-nunaanni inatsisit aaqqissutillu tunngavigalugit assigiinngitsunik annertussuseqartunik suliassaqarfinniaalajangersimasuni inatsisiliornermik pissaanerit aamma/imaluunniit inatsisinik atuutsitsinermi pissaanerittigusimallugit.Namminersornerulernermi taamatullu namminersornermi inatsisini assigiinngitsuni taamatullu isumaqatigiissutiniaamma namminersornerulernermi taamatullu namminersornermi aaqqissutiti pillugit allagaatinitakuneqarsinnaavoq qallunaat naalakkersuisui ukiut ingerlanerini qallunaat naalakkersuisuisa suliassaqarfinnutnuunneqarsinaasunut tunngatillugu assigiinngitsunik allanngortitanillu, ilaatigullu imminnut assortuuttunikpaasinninnerat.Suliassaqarfiit nuuneqarsinnaasut tassaapput suliassaqarfiit tunngaviusumik inatsisit malillugitnamminersornerullutik oqartussanit kiisalu namminersorlutik oqartussanit tiguneqarsinnaasut taakkununngaluilanngullugit suliassaqarfinni inatsisiliornermut pissaanerit kiisalu inatsisisinik atortitsinermut pissaaneritakisussaaffiit nuunneqarsinnaallutik.Immikkoortumi matumani ataaniqallunaatnaalakkersuisuisa suliassaqarfinnut nuunneqarsinaasunut tunngatilluguassigiinngitsunik allanngortitanillu, ilaatigullu imminnut assortuuttunik paasinninnerat eqqartorneqarpoq.Assersuutinut taakkununnga tunuliaqutaasutut oqaatigineqarsinnaasoq tassa tunngaviusumik inatsimmimaannakkut atuuttumi § 3-mi inatsisiliortutut pissaanermut, inatsisimik atortitsinermut pissaanermut kiisalueqqartuussiveqarnermut pissaanermut tunngasutigut tunngaviusumik inatsisini assigiinngitsuni tunngaviusumik

Tunngaviusumik inatsisini 1953-imeersumi:”§ 3. Inatsisiliornermik Pissaaneq Kunngimiippoq Folketingimiillunilu Ataatsimoorlutik. Inatsisinik atuutitsinermikPissaaneq Kunngimiippoq. Eqqartuussinermut Pissaaneq Eqqartuussivinniipoq.”Qallunaat naalakkersuisuisa suliassaqarfinnut nuunneqarsinaasunut tunngatillugu assigiinngitsunikallanngortitanillu, ilaatigullu imminnut assortuuttunik paasinninnerannut assersuutitut taaneqarsinnaasut tassanalilinnik pigisaqarsinnaatitaanermut, ilaqutariinnermut pisinnaatitaaffeqarnermut, kingornussissinnaatitaanermuteqqartuussiveqarnermut tunngasut. Nalilinnik pigisaqarsinnaatitaanermut, ilaqutariinnermutpisinnaatitaaffeqarnermut, kingornussissinnaatitaanermut pisinnaatitaaffiit eqqartuussiveqarnermut inatsisiniinnuttaasutut pisinnaataaffinni annertunerusumik ilaatinneqarput.Assersuutinik eqqartuinermut atatillugu Island-imi inatsisit ataasiakkaat taaneqassapput. Aallarniutigaluguluinatsisit taakkua naatsumik eqqartorneqassapput.Inatsit nr. 1 ulloq 2. januar 1871-imeersoq Islandip naalagaaffimmi naalakkersuinikkut aaqqissugaaneratakingunerisimavaa Islandip pissutsit ilaannut tunngatillugu nammineerluni aalajangiisinnaanngortitaanera. Islandipeqqartuussiveqarnikkut immikkoortut arlaqartut immikkut susassaqarfittut tigusineratigut tamanna pivoq.Naalagaaffimmi Naalakkersuinikkut aaqqissugaanermut inatsit tunngavigalugu Islandip immikkut ittumiksusassaqarfigisaasigut ulloq 5. januar 1874-immersukkut immikkut ittumik susassaqarfinnut tunngatilluguinatsisiliornikkut pissaaneq Kunngimiillunilu Islandip Altingianiippoq, tassa peqatigiillutik.Naalagaaffimmi naalakkersuinikkut aaqqissugaanermut inatsit ulloq 3. oktober 1903-meersoq naalagaaffimminaalakkersuinikkut aaqqissugaanermut inatsisip ulloq 5. januar 1874-imeersup Islandip immikkut ittumiksusassaqarfinnut tunngasup allanngortinneqarneranut tunngasumi Island inatsisinik atuutitsinermi pissaanermiktigusineq tunngavigalugu susassaqarfiit ilaanni killilimmik nammineerluni aalajangiisinnaanngortitaavoq.Tamatumalu kingunerisaanik Kunngip oqartussaanera Islandimut ministeri aqqutigalugu atortinneqalerluni.Islandimut Ministeri allanik ministeriuffeqarsinnaatitaanngilaq kiisalu ministeri islandimiutut allassinnaassaluniluoqalussinnaassaaq, taamatullu ministeri Reykjavik-imi najugaqassalluni. Kiisalu inatsimmi § 2 tunngavigaluguIslandimut ministerip naalakkersuisut ingerlatsinerat akisussaaffigissavaa, tassa Altingip akisussaaffiisa iluani.Inatsimmi nr.1-imi ulloq 2. januar 1871-imeersumi Islandip naalagaaffimmi naalakkersuinikkut aaqqissugaaneraniIslandip immikkut ittumik susassaqarfigisaasut makkua allaqqammut:”1. Inuit pisinnaatitaaffii, Pillaasarnermut inatsisit tassungalu atatillugu eqqartuussiveqarnermut inatsit,taamaattorli Eqqartuussiviit Qullersaata, Højesteretip islandimiut Eqqartuussinermik ingerlatsineraniSaaffissat qullersaattut inissisimaneranik Allannguinissaq Naalagaaffiup inatsisliornikkut pissaanermikpigisaqartui nalinginaasut peqataatinnagit ingerlanneqarsinnaanngilaq;2. Politeeqarneq;3. Oqaluffeqarneq Ilinniartitaanerlu;4. Nakorsaqarneq Peqqinnissaqarnerlu;5. Kommuneqarneq- Piitsunillu sullissineq;6. Aqqusineqarneq nunallu Allakkeriveqarnera;7. Nunatanut tunngasut, Aalisarneq, Niuverneq, Umiartorneq kiisalu Inuussutissarsiutit allat;8. Toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu Akileraaruteqarneq;

9. Pisortat pigisaat, Pilersitsinerit Aningaasaliisarfiillu.” (Ataatigut titarlugu)Inatsimmut nr. 137-imut ulloq 23. marts 1948-imeersumut Savalimmiut namminersornerulerneramut tunngasumutilanngussami makkua Savalimmiut immikkut ittumik susassaqarfigisaatut allassimapput:”Savalimmiut immikkut ittumik susassaqarfiiListe ASusassaqarfiit makku immikkut ittumik susassaqarfittut taaneqarsinnaapput, taamaattumillu ingerlaannartumiksavalimmiuni namminersorlutik oqartussanut nuunneqarsinaallutik imaluunniit kingusinnerusukkut lagtingipimaluunniit qallunaat naalakkersuisuisa qinnuteqarnerisigut nuunnaqarsinnaallutik.1) Savalimmiut nammineerlutik nutaamik aaqqissuussinermi sinaakkutaritinneqartut iluini namminersornermutaaqqissuussaat. (Tamatumunnga atatillugu – sinaakkuttat pineqartut iluini – lagtingi pillugu aalajangersakkat,tassungalu qinersinermut inatsit, aqutsinermik ingerlatsineq, lagtingimi inatsisit pilersinneqartarnerat,nalunaarutinik akuersissuteqartarneq, atuuttussanngortitsisarnerlu, nunami atorfillit, tjenestemanditatorfinitsinneqartarnerat, soraarsinneqartarnerat, sulinerini atugassarititat, aningaasarsiaqartitaaneratsoraarninngortarnerallu ilaatinneqarput).2) Kommununut tunngasut. (Tassani ilaallutik kommunit aqunneqarnerat, nakkutilliineq kiisalu kommunemiakileraarutit).3) Illuutinut tunngasut aamma qatserisartoqarneq, illoqarfiit pilersaarusiorneqarnerat, inissaqarniarnermutapeqqutit, attartornermut apeqqutit, innuttaasunik nalunaarsuineq.4) Peqqinnissaqarneq, nakorsaqarneq, juumooqarneq, nappasimmaveqarneq, nakorsaataarniarfeqarneq(Matumani ilaapput nakorsaaneqarneq, nakorsaasaarnermut inatsit, pualluutip tuberkulosip, nappaatillutunillannartut akiorniarneqarneri, sianiutitigut nappaatit akiorniarneri, akiuussutissanik kapuineq).5) Pisortatigut ikiuisarneq. – Immikkut ikiuisarneq. – Inuiaqatigiit sillimmaserneqartarnerat. – Inatsisitigutpiumasaqaataasumik ajunaarnissamut sillimmasiinerit. – Sulisut, sulinermi atugassarititat, ilinniartut, ikiortit,sulinngiffeqarneq.6) Akileraarutit toqqaannartut toqqaannanngitsullu. (Tamatumunnga ilaapput naqitsisinut akileraarut,aningaasanik eqquiniaanermi, totalisatorspilinut akileraarut, savalimmiormiut lotteriivinut immikkut ittumikakileraarutit, kisiannili akitsuutit, soorlu skifteafgiftit, retssportlerit, eqqartuusivitsigut nalunaarsuinermiakitsuutit ingerlatsivimmut aningaasalersuisumut tutsinneqassapput).7) Aningaasaliissutinik akuersisasrnermut inatsit kiisalu nammineq isertitanik atuisinnaanermut pisinnaatitaaneqtamakkiisoq – Naatsorsuuserinermik ingerlatsinermi aaqqissuussineq, kukkunersiuineq kiisalu, nammineqisertitat aningaasartuutillu pillugit kukkunersiuisut oqaaseqaataanik sammisaqarneq.8) Umiarsualivinnut akitsuutinik akuersissuteqartarneq.9) Atuarfeqarneq. (Tamatumunnga ilaallutik meeqqat atuarfiat, atuarfiit soraarummeerfiusartut pikkorissarnerillu,ilinniatitsisunngorniarfiit, inuinnaat højskoliat, efterskolit, ungdomsskolit unnukkullu atuartisinerit,husholdningsskolit kiisalu fagskolit soorlu niuvernermik ilinniarfiit, teknikikkut ilinniarfiit,sumiissusersiornermut ilinniarfiit il.il.)10) Toqqorsiviit, atuakkanik atorniartarfiit, katersugaasiviit. (Matumunnga naalagaaffiup toqqortaataiilaatinneqassanngillat, tassa tamakkua pinngitsooratik Det kgl. Bibliotek-imittoqqortaatigineqartussaammata).11) Illuutinik, pinngortitamillu eqqissisimatitsineq.12) Umiarsualiviit, sinerissamik isumannaarineq, ikerasaliat, ermup nukinga atorlugu nukissiorfiit, angallannikkutingerlatsineq, tassunga ilaatillugit aqqusernit, qimuttuitsut, taamaattut aqqutaat, ikaartaateqarneq,omnibusseqarneq assartuinerlu. Motorinut angallannermullu tunngasut. - Najukkami allakkeriveqarneq– telegrafeqarnerlu, taamatuttaarlu oqarasuaateqarneq. – Inaallagissatigut atortut.13) Nunaannarmiuunermut pissutsinut nunamullu pissutsinut ingerlatsiviit, (Tamatumunnga ilaatillugitnalinginnaasunik nunaannarmiuunermut tunngatillugu inatsisiliorneq, nunamik attartorneq, attartornerluforpagtning, agguluineq, taarsiineq, naasorissaasuaqqatut ingerlatsineq, naasunik naatsitsisarneq,uumasuutinik kinguaassiortitsineq, naatsiivinnik ingerlatsineq, naasorissaasut saniatigooqarnerat,toqqavinnik pitsanngorsaaneq, orpippassuarnik ingerlatsineq). – Nersutit nakornaqarneq. – Uumasunikajoqutaasunik akiuiniarneq. Uumasuutit, isumaqatigiisitsiniarneq, uumasut illersugaanerat, qimmeqarnermutinatsit. – Sumiiffinni aalajangersimasuni piniarneq uumasunillu eqqissisimatitsineq. – Aalisarneq kiisalu

sumiffinni aalajangersimasuni aalisarneq aalisakkanillu eqqissisimatitsineq. – Nunaminertat agguarnerinikingerlatsineq.14) Isiginnaartitsisarfinnut- filmertarfinnut, aliikkusiartarfinnillu aningaasaliissutit. – Aningaasanikkatersuiniarnerit eqquiniaasitsinerillu. – Qissiniarnerit. - Nassaat. – Toqunartut, akuukkat qaarsinnaasut,sakkut.15) Apeqqutit pilersuinermut, tunisassiornermut kiisalu agguaassinermut tunngasut. – Akinik nakkutilliineq, akitqaffasinnerpaaffii. – Killilersuinerit, akikilliissutit tapiissuteqarnermullu aaqqissuinerit. – sinneqartoorutinikagguaassinerni annertussusiliinerit pissarsiassanillu killiliineq. Nioqqutissanik kaaviiaartitsineq. – Imigassanutsakkortuumik aalakoornartulinnut tunngatillugu maleruagassat. Matusinermut piffissanut maleruagassat.- Sassaalliinernut unnuisarfeqarnerlu. – inuutissarsiornikkut ingerlatsineq. – Niuvernikkutpeqatigiiffeqarnikkullu nalunaarsuineq. – Umiarsuarnik nalunaarsuineq. – Isumaqatigiisitsniartartut,nutserisullu, inatsisitigut isumaqatigiisitsniartartut, oqimaalutaasartut, uuttuisartut. – Kukkunersiuisut.– Toqqorsiviit – Kommissionit, agenturit, niuvertut angalaartartut. – Nunani allani suliffinnut agenturit. –Naatsorsuuserinernik suliaqartartut. – Kreditforeningit assigisaallu najukkanilu sillimmasiisarfiit.16) Najukkani nakkutilliisuunerit. – Eqqartuusivitsigut nalunaarsuisartut. Takornariaqarnermik ingerlatsineq.Immikkut siunertalimmik tigusisarneq. Naqitanik sanaartornermi aalajangersakkat. Immikkut ittumikpiffissamik naatsorsuinermi immikkut ittumik aalajangersaaneq.Liste BMakkua tungaasigut aalajangiisoqarnissaa sioqqullugu isumaqatigiinniaqqinnissamut illuartitsinerit, tassa qanoqannertutigisumik immikkut ittumik suliassaqarfinngortinnissaannut tunngatillugu:1) Oqaluffeqarneq. (Tamatumunnga ilaatinneqarput oqaluffeqarnikkut aaqqissuussineq tamarmiusoq, ritualit,oqaluffinni atorfiit, tjenestemandit, taakkua aningaasarsiaat, soraarnerussutisiaat, oqaluffiit, iliveqarfiit,oqaluffimmut ilaasortaajunnaarnerit ilaasortanngornerit, ilagiit sinniisaat, ilagiit qinersisarnerat,sognebåndsløsning-it). – Upperisanik nalinginnaasunik allaanerusunik upperisallit, sapaatit/nalliuttut pillugitinatsisit.2) Politiit.3) Nunap iluani aatsitassat. - Radio. – Silaannakkut angallanneq.4) Nunaatinut tunngatilligu aningaasaateqarfik.5) Eqqussuinermik avammullu niuvernernik nakkutilliineq.”Suliassaqarfinnut ilaapput nalilinnik pigisaqarnermut inatsit, ilaqutareeqarnermut inatsit kiisalueqqartuussiveqarnemut inatsit liistimi siuliani suliassarqarfinnik sorlernik nuussisoqarsinnaanersoq pillugueqqaaneqanngitsoq. Tassa imaappoq inatsimmi nr. 137-imi ulloq 23. marts 1948-meersumi SavalimmiutNamminersornerulernerannut tunngasumi nuunneqarsinaasutut allaqqanngitsoq.Qallunaat naalakkeruisisa Siulitaasoqarfiannut allakkiami ulloq 23. december 1975-imeersumi allaqqavoq suliassarfiitmakkua namminersornerulernermik aaqqiinermut atatillugu nuunneqarsinnaanngitsut:”1. Naalagaaffiup naalakkersuinikkut aaqqissuunneqarnera, tamatumunnga ilaatillugit, qinersisinnaaneq kiisalufolketingimut qinigassanngortissinnaaneq, naalagaaffiup immikkoortuata foketingimi ilaasortaatitaqarnera,eqqartuussiveqarneq kiisalu kiffaanngissuseqarnissamut pisinnaatitaaffeqarneq.2. Naalagaaffimmi innuttaassuseqarneq, pas, nalaagaafimmut isersinnaanermut akuersissut, naalagaaffiupilisarnaatai (najukkani aaqqussuteqarnissaq inerteqqutiginngilaa, tak. Namminersornerulernermut inatsimmi§§10-12).3. Nunanut allanut politikkimut tunngasut. Namminersornerulersimasut Naalagaaffiup immikkoortumuinnaqtassunga tunngasutigut isumaqatigiissuteqarnissamut periarfissaqarput, tassa saaffiginnissutiginiakkamutnaalagaaffiup oqartussaasuisa piginnaatitsineranut tunngasutigut, taakkuinnaammi inuiaat pisinnaatitaaffiitunngavigalugit pisussaaffiliisinnaapput (namminersornerulernermut inatsimmi § 8 imm. 4).4. Illersornissaq.5. Naalagaaffiup aningaasanik ingerlatsinera, Nationalbanken, pappiaranik aningaasanik naqiterineq,saviminernik aningaasat, uuttuutaat oqimaassusaallu, aningaasat nalingat.6. Inuit pisinaatitaaffii pillugit inatsisilioriaatsit nalinginnaassut ilaqutariinnermut pisinnaatitaaffeqarnermut,kingornussissinnaatitaanermut tunngasut.7. Eqqartuussiveqarnermut inatsit, parnaarussiveqarneq.” (Ataatigut titarlugu).

Inatsimmi nr. 577-imi ulloq 29. november 1978-imeersumi Kalaalit-nunaata Namminersornerulernissaanuttunngasumi suliassaqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarsinnaasut nalunaarsorneqarsimapput:”1. Kalaallit-nunaata aqunneqarneranik aaqqissuussineq.2. Kommunit aqunnerannut aaqqissuussineq.3. Akileraarutit akitsuutillu.4. Oqaluffeqarneq kiisalu nalininnginnaasumik upperisamik allaanerusumik upperisaqarneq.5. Sumiiffinni aalajangersimasuni aalisarneq, piniarneq nunalerineq tuttuteqarnerlu.6. Eqqissisimatitsineq.7. Nunap pilersaarusiornera.8. Nerisaqarnermut kiisalu unammilleqatigiinnermut inatsisit, tassungalu ilanngullugu neriniartarfeqarnermutakunnittarfeqarnermut inatsisiliornerit, imigassanut aalakoorartulinnut tunngatillugu maleruagassat kiisalumatusisarnerit piffissalersornerinut maleruagassat.9. Isumaginninnermut tunngasut.10. Suliffissaqarniarnermut tunngasut.11. Atuartitsineq kiisalu kulturi tassungalu ilanngullugu inuutissarsiutitigut ilinniartitsineq.12. Inuussutissarsiornikkut pissutsit nalinginnaasumik, tassungali ilanngullugit naalagaaffiup aalisarnikkuttunisassiornikkullu ingerlatsivii, inuussutissarsiutinut tapiissutit inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsineq.13. Peqqinnissaqarneq.14. Inissianik attartornermut inatsisiliorneq, boligstøtte aamma inissianik ingerlatsineq.15. Nioqqutissanik pilersuineq.16. Nunap iluani angalasunik kiisalu assartukkanik ingerlatsineq.17. Avatangiisit illersorneqarneri.”Suliassaqarfinnut ilaapput nalilinnik pigisaqarnermut inatsit, ilaqutareeqarnermut inatsit, kiisalukingornusisinnaanermut inatsit, kiisalu eqqartuussiveqarnemut inatsit liistimi siuliani suliassarqarfinnik sorlerniknuussisoqarsinnaanersoq pillugu eqqaaneqanngitsoq. Tassa imaappoq inatsimmi nr. 577-imi ulloq 29. november1978-imeersumi Kalaallit-nunaata Namminersornerulernerannut tunngasumi nuunneqarsinaasutut allaqqanngitsoq.Inatsimmi nr. 578-imi ulloq 24. juni 2005-imeersumi savalimmiormiut oqartussaasuisa suliassanik suliassaqarfinnillutigusinerannut tunngasumi imatut allaqqasoqarpoq:”§ 1. Inatsimmi matumani ilaapput suliassat suliassarqarfiillu tamarmiusut, takuulli imm. 2.Stk. 2. Inatsimmut suliassat suliassaqarfiillu makkua ilaanngillat:1) Naalagaaffiup naalakkersuinikkut aaqqissuunneqarnera.2) Naalagaaffimmi innuttaassuseqarneq.3) Eqqartuussiviit qullersaat, Højesteret.4) Nunanut allanut tunngasutigut, isumannaallisaanermut, illersornissamullu politikkit.5) Aningaasat nalinginut aningaasanullu politikki.” (Ataatigut titartlugu)Inatsisisip taamaalilluni nalilinnik pigisaqarsinnaanermut inatsit, ilaqutareeqarnermut inatsitkingornussisinnaanermut inatsit kiisalu eqqartuussiveqarnermut inatsit tunngavigalugit suliassaqarfiitsavalimmiormiut oqartusaanit tiguneqarnissaat periarfissippai.Inatsisip nr. 473-p ulloq 12. juni 2009-meersup Namminersornerlutik Oqartussanut tunngasumut ilanngussamiallaqqavoq suliassaqarfiit makkua Namminersorlutik Oqartussanut nuunneqarsinnaasut:”Liste Ia) Sullivimmi ajutoornissamut Sillimmasiineqb) Peqqinnissasarnermut tunngasut sinneric) Angallannermut tunngasut

Liste II1) Pinerluttunik isumaginnittoqarfik2) Pas3) Politiit aamma kiisalu unnerluussisoqarneq kiisalu tamatumunnga atatillugu pinerlutaalisitsinerup ilai4) Eqqartuussiveqarneq tamatumunnga atatillugu eqqartuussivinnik pilersitsineq5) Pinerluttumik pineqaatissiineq6) Nunat allamiunut tunngasut, killeqarfinnillu nakkutilliineq7) Inuit pisinnaatitaaffii8) Ilaqutariit pisinnaatitaaffii9) Kingornussisinnatitaaneq10) Inatsisilerituutut ingerlatsineq11) Sakkunut tunngasut12) Radio atorlugu immakkut angalasut ajornartorsiulernermi isumannaalisaanermilu sullissineq13) Radio atorlugu attaveqarnermut tunngasut14) Selskabinut, naatsorsuutinik suliaqarnermut kukkunersiuinermullu tunngasut15) Inuussutissanut uumasut nakorsaqarnermullu tunngasut16) Silaannakkut angallanneq17) Atortuunngitsunut inatsit18) Piginneqqaartussaaneq19) Umiarsuit sinnikui, tissarlukut aamma ikkalinerit20) Imaatigut isumannaallisaaneq21) Umiarsuarnik nalunaarsuineq umiartornikkut eqqartuusisarnerit22) Nunap/immap assiliorneq23) Imaani nalunaaqutsersuineq, naaralaartitsiviit aamma ilisimasortaqarneq24) Imaani avatangiisit25) Aningaasatigut ingerlatsinermi nalimmassaaneq nakkutilliinerlu26) Aatsitassanut tunngasut27) Sulinermi avatangiisit28) Silasiorneq” (Ataatigut titarlugu)Inatsisisip taamaalilluni nalilinnik pigisaqarsinnaanermut inatsit, ilaqutareeqarnermut inatsitkingornussisinnaanermut inatsit kiisalu eqqartuussiveqarnermut inatsit tunngavigalugit suliassaqarfiit kalaallitoqartusaanit tiguneqarnissaat periarfissippai.Soorlu matuma siuliani naalisakkani takuneqarsinnaasoq suliassaqarfinnut ilaatinneqarsinnaasut tassa nalilinnikpigisaqarsinnaanermut inatsit, ilaqutareeqarnermut inatsit kingornussisinnaanermut inatsit (ataatsimut innutaasutpisinnaatitaaffiinik inatsisitut taaneqartartut) kiisalu eqqartuussiveqarnermut inatsit (pillaasarnermut inatsisinuttassungalu atatillugu eqqartuussiveqarnermut inatsisinut atatillugit) 1871-imi Islandip namminersornerullutikoqartussaanut Qallunaat Naalagaaffiata iluani nuunneqarsinnaapput1948-mi Savalimmiut namminersornerulermata suliassaqarfiit tamakkua Savalimmiunut susassaqarfiitnuunneqarsinnaasut allartorsimaffiani liistimi allaqqanngillat. Pissutsit taakkua aammattaaq 1978-imi kalaallitnamminersornerulernissaata pilersinneqarneranni atuupput. Tamatumunnga pissutaavoq taamanikkut qallunaatnaalakkersuisuisa paasinninnerat naapertorlugu suliassaqarfiit namminersornerulernermut Qallunaat Nalaagaaffiani

inissisimatillugu nuunneqarsinnaanngitsut. Tak. Qallunaat naalakkersuisiqarfiata allakkiaa ulloq 23. december1975-imeersoq.Taamaattorli 1975-p kingornatigut Savalimmiut inatsit 2005-imeersoq tunngavigalugu kiisalu Kalaallit-nunaatainatsit 2009-meersoq tunngavigalugu suliassaqarfinnik taakkuninnga tigusinissamut periarfissinneqarput.Assersuutit takutippaat qallunaat naalakkersuisuisa Qallunaat naalakkersuisuisa suliassaqarfinnutnuuneqnarsinaasunut tunngatillugu assigiinngitsunik allanngortitanillu, ilaatigullu imminnut assortuuttunikpaasinninnerat, naak maleruagassaq inatsisini tunngaviusuni maanakkumut atuuttumi § 3 tunngavigaluguinatsisiliornermik pissaaneq inatsisinik atortitsinermik pissaaneq kiisalu eqqartuussinermut pissaaneqatuukkaluartoq tassa tunngaviusumik inatsisini siullernili ulloq 5. juni 1849-meersumili atuuttoqallanngortinneqanngitsumik atuukkaluartoq.Pissutsip taassuma takutippaa qallunaat naalakkersuisuisa suliassat kiisalu suliassaqarfiit sorliit sumullukilleqartillugit tunngaviusumik inatsit tunngavigalugu namminersornerulernermik namminersulernermilluaaqqissussinermut atatillugu nuunneqassanersut oqaaseqaataanni ersarissumik eqqortumilluoqaasertalerneqarsimanngitsut, kisiannili politikkikkut isummanik aalajangiussinernillu sunnersimaneqarsimasuttakuneqarsinnaalllutik.Taamaalilluni inatsit tunngaviusoq tunngavigalugu taamaallaat suliassaqarfiit akisussaaffiillu ataatsiakaaginnaatinnatsisinnik tunngavilimmik naliliineq tunngavigalugu qallunaat oqartussaanniit savalimmiormiut oqartussannutkiisalu kalaallit oqatussaasuinut nuunneqarsinnaanngikkaluarput.Suliassaqarfinnut nuunneqarsinaasunut tunngatillugu qallunaat naalakkersuisuisa nikerartumik paasisinninneratilaatigut qallunaat naalakkersuisuisa nammineerlutik oqaaseqaataasigut allagaqaataasigullu takuneqarsinnaavoq.Assersuutitut taaneqarsinaavoq Justistministeriaqarfiupeqqartuussiviit, politiit pinerluttunillu isumaginnittoqarfiupKalaallit-nunaannut kiisalu kalaallit oqartussaannut nuunneqarnissaanut periarfissat pillugit oqaaseqaataanni ulloq11. november 1997-immersumi takuneqarsinnaasoq. Qupp. 5-imi allaqqavoq:”NaliliineqInatsimmi tunngaviusumi § 1-p oqaasertai imaluunniit aalajangerneq sioqqullugu suliat tunngavigalugiteqqartuussiveqarnerup, tamatumunngalu ilanngullugu eqqartuussiviit aaqqissugaanerannut maleruagassat Kalaallit-nunaanni namminersornerullutik oqartussanut nuunneqarnissaanut akornutissaqanngilaq. Kiisalu aalajangersakkapqanoq annertutigisumik atorneqarnissaa qallunaat naalagaaffiata inatsisinut allagaqaataasigut nassuiarneneranaapertorlugu tamanna akornutissaqanngilaq.

Namminersornerulernermut inatsimmut atuuttumut atatillugu piareersaataasumik suliani qanorluunniitallaqqasoqaraluarpat tamakkua tunuliaqutaralugit Justitsminiteriaqarfiup paasinninnera tassaasoq tunngaviusumikinatsimmi § 1 naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat Kalaallit-nunaanni eqqartuussiveqarnermiknaleqqusaanissamut, tamatumunngalu atatillugu Kalaallit-nunaanni eqqartuussiveqarnerup aaqqissugaaneranutmaleruagassanik aalajangiisinnaanissamut akisussaaffimmik tigusinissaat akornutissaqanngitsoq.” (Ataatiguttitarlugu.)Qallunaat naalakkersuisuisa eqqartuussiveqarnermut akisussaaffimmik nuussinissamut periarfissamutpaasinninnerminnik allannguisimanerat namminersorlutik oqartussat inatsisaannut 1978-imeersumut atatillugupiareersaataasumik sulianut akerliunera oqaaseqaatini takuneqarsinnaavoq.Akerlerluinnaanik paasinninneq Namminersornerulernissaq pillugu isumaliutissiissummi nr. 837-imi1978-immersumi Namminersornerulernissamik aaqqissuussinermi Atuakkami 1-imi takuneqarsinnaavoq,Isumaliutissiissut Kalaallit-nunaanni Namminersornerulernissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa,April 1978-imeersoq. Kapitali IV-mi allaqqavoq:”Kapitali IV: Namminersornerullutik Oqartussat susassaqarfiiA. Naalagaaffiup oqartussaasuisa kiisalu namminersornerullutik oqartussat akisussaaffeqarfiisa killeqarfilersorneratNamminersornerulernerup aaqqissugaaneranik ilusilersuinermut atatillugu naalagaaffiup oqartussaasuisa kiisalunamminersornerullutik oqartussat akisussaaffeqarfiisa killeqarfilersornerat ingerlanneqartariaqarpoqtamatumunngalu atatillugu suliassaqarfiit sorliit qanorlu ilillutik namminersornerullutik oqartussatakisussaaffigilissaneraat kiisalu/imaluunniit sunniuteqarfigilissaneraat. Killilersuineq tamanna ataatsimiititaliarsuupimatut suliarisimavaa:1.Suliassaqarfiit naalagaaffiup oqartussaasuisa akisussaaffigisaatnamminersornerullutik oqartussanullu nuunneqarsinnaanngitsut

Matumani kapitali III, immikoortoq A 1 attorneqarpoq, pingaartumillu naalagaaffiup naalakkersuinikkut inissimaneratimmikoortui kalluarneqartut pineqarput (ilaatigut tassaallutik naalagaaffiup oqartussaanerpaasui, folketingimutqinersisinnaatitaaneq qinigaasisinnaatitaanerlu, eqqartuussiveqarneq, kiffaanngissuseqarsinnaatitaanerillu), nunanutallanut tunngatillugu pissutsit, (tamatumunngailaatillugu ilaatigut traktatinik isumaqatigiissuteqarsinnaaneq), naalagaaffiup aningaasatigut ingerlatsinera (tassungailaatillugu ilaatigut Nationalbanken taassumalu suliai, aningaasatigut ingerlatsinermut, aningaasanut aammaaningaasat nalinginut politikki). Illersorneq, pillaasinnaanermut inatsimmik isumaginninneq aamaparnaarussiveqarneq (1) kiisalu inunnut ilaqutareeqarnermut inatsisit kingornussisinnaanermut inatsit nalilinnikpigisaqarnermut inatsit tunngavigalugitperiutsinut tunngasut ilanngullugit .” (Ataatigut titarlugu.)Illuatungaatigut isumaliutissiissummut 1978 -imeersumut tunngatillugu eqqartuusiveqarnermut tunngatillugupaasinninneq inatsimmi nr. 1-imi ulloq 2. 1871-imeersumi Islandip naalagaaffimmi aaqqissuussineranut tunngatilluguinissisimaneranut tunngasumi eqqartuussiveqarnermut tunngatillugu paasinninneq akerliuvoq.Inatsimmi 1871-imeersumi ilaatigut suliassaqarffiit makkua Islandip immikkut ittumik susaqarfiisut taaneqarput,taakkualu Islandimi oqatussanit inatsisiliortunit tiguneqarsinnaapput ( kingusinnerusukkut Islandiminamminersornerulernermi oqartussat inatsiliornermik pissaanermik taamatullu inatsinik atortitsinermipissaanermik tigumminnittut):31”1. Innuttaasut pisinnaatitaaffii, Pillaasarnermut inatsit tassungalu atatillugu Eqqartuussiveqarneq, taamaattorliEqqartuussiviit qullersaata Inissisimanerta Aaqqissuuteqqinneqarnerani, tassa Islandimi Eqqartuussinermikingerlatsinermi eqqartuussiviit qullersaata sulinera Naalagaaffiup nalinginnaasumik Inatsisiliortutut pissaanermiktigumiaqartut akulerutsinnagit pisinnaanngilaq; …” (Ataatigut titarlugu.)Assersuutissaq ersarissoq alla tassa suliassaqarfimmi Savalimmiuni ”aatsitassat nunap iluaniittut” pillugit qallunaatnaalakkersuisuisa assigiinngitsunik paasinninnerat Suliassaqarfinnut nuunneqarsinaasunut tunngatillugu qallunaatnaalakkersuisuisa nikerartumik ilaatigullu imminnut akerleriittunik paasisinninnerat.Taanna savalimmiomiut namminersornerulernemut inatsisaat 1948-meersoq malillugu32, suliassaqarfik ”aatsitassatnunap iluaniittut” pillugit qallunaat naalakkersuisuisa kiisaluat savalimmiormiut naalakkersuisuisa akornanniisumaqatigiinniarnerup kingornatigut savalimmiormiut immikkut ittumik susassaqarfiisut akuerineqarsinnaapputsuliassaqarfittut nuunneqarsinaasutut inissinneqarnissaat inatsisit tunngaviusut malillugit pisinnaavoq. . Liste B-miinatsimmut ilanngussaasoq imatut oqaasertaqarpoq:”Liste BMakkua tungaasigut aalajangiisoqarnissaa sioqqullugu isumaqatigiinniaqqinnissamut illuartitsinerit, tassa qanoqannertutigisumik immikkut ittumik suliassaqarfinngortinnissaannut tunngatillugu:1) Oqaluffeqarneq. (Tamatumunnga ilaatinneqarput oqaluffeqarnikkut aaqqissuussineq tamarmiusoq, ritualit,oqaluffinni atorfiit, tjenestemandit, taakkua aningaasarsiaat, soraarnerussutisiaat, oqaluffiit, iliveqarfiit,oqaluffimmut ilaasortaajunnaarnerit ilaasortanngornerit, ilagiit sinniisaat, ilasiit qinersisarnerat,sognebåndsløsning-it). – Upperisanik nalinginnaasunik allaanerusunik upperisallit, sapaatit/nalliuttut pillugitinatsisit.2) Politiit.3) Nunap iluani aatsitassat. - Radio. – Silaannakkut angallanneq.4) Nunaatinut tunngatilligu aningaasaateqarfik.5) Eqqussuinermi avammullu niuvernernik nakkutilliineq.”Naak Statsminister Anker Jørgensen malitsitut ulloq 18. februar 1982-imeersumi Savalimmiuni naalakkersuisunutallakkiamini imatut allakkaluartoq:33”Naalagaaffiup pingaarnersatut nunamik piginnittuunerata tamakkiisumik utertinneqarsinnaanngitsumillunaalagaaffiup immikkortuanut imaluunniit immikkortup inuinut imaluunnit namminersornerullutik oqartussaanutnuussinissaa qallunaat inatsisit tunngaviatigut periusaat naapertorlugu pisinnaanngilaq kiisalu Savalimmiutaatsitassanik nunap iluaniittunik kisermmaassisunngortinnissaat naalagaaffeqatigiinnermi pisinnaanngilaq.Tamatuma kingorna qallunaat naalakkeruisuisa ”aatsitassat nunap iluaniittut” tamakkiisumik

ilaannakortumilluunniit Savalimmiut namminersornerulernanni immikkut susassaqarfiisut suliassaqarfittutinissinneqarnissaat itigartitsissutigaat.” (Ataatigut titarlugu.)Taamaalillutik qallunaat naalakkeruisuisa 1982-imi paasinninertik allanngortippaat. Qallunaat naalakkerusisuiisumaqarunaarsimapput aatsitassanik nunap iluaniittunik suliassaqarfimmik nuussinissaq tunngaviusumik inatsisittunngavigalugit ingerlanneqarsinnaasoq.Qallunaat naalakkersuisuisa paasinninnertik 1992-imi allanngorteqqippat. Tassami qallunaat naalakkersuisuiisumaqarunaarsimapput aatsitassat nunap iluaniittut pillugit suliassaqarfiit tunngaviusumik nuunneqarnissaatinatsisit tunngaviusunut akereliusoq. Akerlianilli qallunaat naalakkersuisui 1978-imi pisut assigalugit aatsitassanuttunngasunik inatsit tunngaviusoq naapertorlugu nuussinissaq akornutissaqanngitsoq.Qallunaat naalakkersuisuisa siulittaasuata kiisalu savalimmiormiut naalakkersuisuisa ulloq 22. december 1992isumaqatigiinnerat naapertorlugu aatsitassanut tunngasut savalimmiormiut namminersornerullutik oqartussaanutnuunneqarput. Isumaqatigiissutini allaqqavoq:”1. Inatsit nr. 137 ulloq 23. marts 1948-meersoq Savalimmiut namminersornerulernerannut tunngasoq § 3, tak.liste B imm. 3 tunngavigalugu suliassaqarfik ”aatsitassat nunap iluaniittut” savalimmiormiut immikkutsusassaqarfiattut nuunneqarput.2. Namminersornerulernermut inatsimmi § 4 tunngavigalugu namminersornerulernermi oqartussatsuliassarfimmut tunngatillugu inatsisiliornermut ingerlatsinissamullu oqartussaaneq tigussavaat.3. Namminersornerulernermi inatsimmi § 2 tunngavigalugu suliassaqarfinnut tunngatillugu aningaasartuutitnamminersornerullutik oqartussat tigussavaat.4. Namminersornerulernermi inatsimmi § 2 tunngavigalugu namminersornerullutik oqartussat akisussaaffiatnunani tamani killilersuinikkut pisussaaffiit nalagaaffiup malitassaasa ataani inissisimavoq.5. Suliassaqarfiup savalimmiormut immikkut susassaqarfiattut nuunneqarneranut atatillugu isumaqatigiissummisinaakkutaasut iluanni isumaqatigiissutissat sukumiinerusut Savalimmiuni naalakkersuisut kiisaluministeriaqarfiit attuumassuteqartut akornanni aalajangersarneqartassapput.6. Siunissami aatsitassanik piiaanikkut isertikkumaagassat kingunerisussaavaat naalagaaffiup Savalimmiunuttapiissutigisartagaasa annikillisinneqarnissat siunertaralugu isumaqatigiinniarnissaq.” (Ataatigut titarlugu.)Oqaaseqaatini ulloq 28. februar 2001-imeersup34kingunerisaanik Justitsministeriaqarfiup paasivaa ,Justitsministeriaqarfiup paasinninnera naapertorlugu qallunaat naalakkersuisorisimasaasa isumaqatigiissut1992-immersoq tunngavigalugu Savalimmiut namminersornerullutik oqartuussaanik tunngaviusumik inatsisipperiarfissiineranik annertunerusumik pisinnaatitaaffiliisimanissaat ilimagisariaqanngitsoq. Oqaaseqaammiallaqqavoq:”Isumaqatigiissutip taamaallat kinguneraa, naalagaaffiup oqartussaasuisa inatsisiliornikkut ingerlatsinikkulluakisussaaffii taamatuma tungaatigut tunngaviusumik inatsit tunngavigalugu Savalimmiut namminersornerullutikoqatussaannut nuunneqarnerat. Taamaalillutik namminersornerullutik oqartussat suliassarfimmi pineqartumiingerlatsinermi sinaakkutassanik nalinginnaasunik aalajangersaasinnaanermut kiisalu ilaatigut nammineerlutikakuersissuteqarsinnaanissaq, misissueqqaarnissamut, misisueqqissaarnissamut kiisalu aatsitassanik savalinniullununataata iluaniittunik atuinissamut akuersissuteqartarnissaq anguvaat. Tamatumunngalu ilanngullugunamminersornerullutik oqartussat aatsitassanik piaanermi isertinneqarsinnaasunik namminneerlutikaqutsisinnaanissaq.Namminersornerullutik oqartussat isumaqatigiissummi ulloq 22. december 1992-imeersumi angusateqqartorneqartut saniatigut pisinnaatitaaffinnik allanik angusaqanngillat. Taamaattumik isumaqatigiissuteqarnikkutnaalagaaffiup pi-ngaarnersatut nunamik piginnittuunerata nuunneqarnissaa imaluunniit Savalimmiut nunatamikiluanik piginnittuunissaq anguneqanngilaq. Soorlu assersuutigalugu isumaqatigiissummi 1992-imeersuminamminersornerullutik oqartussat Savalimmiut nunataata iluata nuunnissaa pigiunnaarnissaa, tamatumunngaluatatillugu nunap iluata naalagaaffimmut allamut tunniunnissaa pillugu aalajangisinnaanissaq anguneqanngilaq.”(Ataatigut titarlugu.)

5Namminersornermut inatsimmit piareersaataasumik sulianinaalagaaffiup nunanut allanut politikkikkut akisussaaffii pillugitinatsisitigut maleruagassai pillugit kiisalu Kalaallit-nunaata nunanutallanut politikkimik ingerlatsinerani sinaakkuttat pillugit oqaaseqaatitSoorlu matuma siuliani oqaatigineqareersoq35tunngaviusumik inatsimmi § 19 naalagaaffiup inatsisitigutmaleruagassatigut nunanut allanut politikkikkut sulianik akisussaaffinnillu ingerlatsinermi pingaarutilimmiktunngaviuvoq. Tunngaviusumik inatsisini § 19 imm.1 tunngavigalugu naalakkersuisut (Kunngi) inuiaat akunnerminnipissutsini Naalagaaffik Danmark sinnerlugu iliuuseqartarpoq, tamatumunngalu ilanngullugit nunanut allanut kiisaluillersornissamut kiisalu isumannaallisaanermut tunngasut.Kalaallit-nunaanni Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsisissamut siunneruummi oqaaseqaatit nalinginnaasut36(”oqaaseqaatit nalinginnaasut”) inatsisit tunngaviusut malillugit nunanut allanut politikkimi akisussaaffiit Kalaallit-nunaannut nuunneqarnissaat eqqartorpaat. Tamanna pingaartumik pivoq oqaaseqaatit nalinginnaasutimmikkoortuani 7.2-mi.Immikkoortuani 7.2-mi tassani pineqarnerusoq tassa qallunaat naalakkersuisuisa paasinninnerat, tassanilupineqarani taamanikkut kalaallit naalakkersuisorisimasaasa paasinninnerat.Tassani ilaatigut immikkoortumi 7.2-mi oqaaseqatigiinni siullerni imatut allaqqasoqarpoq:”Qallunaat naalakkersusuisui naalagaaffiup inatsisitigut § 12-mi pisinnaatitsissutinik aaqqissuussinermutsinaakkusiussai aallaavigalugit makkuninnga oqaaseqaateqarput: …”. (Ataatigut titarlugu.)Oqaaseqaatit taakkua immikkoortumut 4.5.4-mut (nunanut allanut, illersornissamut kiisalu isumannaallisaanermutpolitikkimut tunngasumut) oqaaseqaatini nalinginnaasuni oqaaseqaatigiinni siullerni marlunni allassimapput:”Nunanut allanut, illersornissamut kiisalu isumannaallisaanermut politikkikkut pisinnaatitaaffiit tunngaviusumikinatsimmi § 19 tunngavigalugu qallunaat naalakkersuisuini inissisimavoq. Qallunaat naalakkersuisuisapaasinninnerat tunngavigalugu pisinnaatitaaffit taakkua Kalaallit-nunaanni Namminersorlutik Oqartussaasuinutnuunneqarsinnaanngillat.” (Ataatigut titarlugu.)Immikkoortumut 4.5-imut oqaaseqaatini nalinginnaasuni qallunaat naalakkerusuisuisa kiisalu namminersornerminaalakkersuisut assigiinngitsumik paasinninnerat aammattaaq eqqartorneqarpoq:”4.5. Suliassaqarfiit qallunaat naalakkersuisuisa paasinninnerat naapertorlugu naalagaaffimmioqartussaniiginnartariaqartutSoorlu oqaatigineqareersutut siunnersuummi § 4-mi aalajangersagaq allaqqavoq, tassa qallunaat naalakkersuisuisakiisalu Naalakkersuisut isumaqatigiissutigisinnaagaat, suliassaqarfiit ilanngussami allaqqanngitsut, kisiannili kallallitkisimiillutik susassaqarfigisaannut tunngasut Namminersorlutik Oqartussat tigusinnaagaat.Naalagaafeqatigiinneq eqqarsaatigalugu tunngaviusumik inatsimmi immikkut ittumik aalajangersakkattunngavigalugit taamaattorli qallunaat naalakkersuisuisa paasinninnerat naapertorlugu suliassaqarfiit ilaatnaalagaaffimmi oqartussaniiginnassasut. Justistministeriaqarfiup oqaaseqaataa 3. november 2004innersuutigineqarpoq, tassa pisinnaatitaaffinnik kalaallit oqartussaannut nuunneqarnnissaat, taakkualu inatsimmutsiunnersuummut ilanngussatut, bilag 2-tut ilaatinneqarputTamatumani pineqartoq tassa qallunaat naalakkersuisuisa paasinninnerat naapertorlugu naalagaaffiupnaalakkersuinikkut aaqqissuunneqarnera, naalagaafimmi innutaasinnaaneq, Eqqqartuussiviit Qullersaat, Højesteret,nunanut allanut, isumannaallisaanikkut taamatullu illersornissakkut politikki kiisalu aningaasat nalinginuttaamatullu aningaasaqarnermut politikki. Suliassaqarfiit taakkua matuma kingornani annertunerusumikeqqartorneqarput. Namminersulernissamut ataatsimiititaliarsuup qallunaat naalakkersuisuisa naalagaaffiupinatsisitigut sinaakkutaliussanik paasinninnerat tunngavigaa, taamaattorli ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortat ilaasaqallunaat naalakkersuisuisa paasinninnerannut isumaqataasiariaqannginnerannik paasinnilluni .” (Ataatiguttitarlugu.)Inatsisissamut nalinginnaasumik kiisalu immikkut ittumik oqaaseqaatit paasinninnerat kiisalu nunanut allanuttunngatillugu akisussaaffinnut tunngatillugu oqaaseqaatit tassaapput qallunaat naalakkersuisuisa paasinninnerioqaaseqaataallu, tassaanatillu Naalakkersuisut paasinninneri oqaaseqaataallu. Kiisalu tamakkua saniatigutoqaatigineqareersutut inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatini takuneqarsinnaavoq, Naalakkersuisutoqaaseqaatini paasinninnertut allassimasunut isumaqataanngitsut.

Soorlu matuma siuliani eqqartorneqareersoq namminersulernissamut inatsisip aallaqqaasiutaani allaqqasoqtakuneqarsinaasoq inatsit inuiaat namminersornissamut aaqqissuussinissamut pisinnaatitaaffeqarnerattunngavigalugu isumaqatigiissuteqarneq (isumaqatigiinniarneq) tunngavigalugu suliarineqartoq, tamatumunngaluilaatillugu Naalakkersuisut kiisalu qallunaat naalakkersuisuisa nunanut allanut tunngatillugu naligiillutikakisussaaffeqassasut.37Tamatuma ilaatigut kingunerissavaa qallunaat naalakkersuisuisa kiisalu Naalakkersuisuisutnunanut allanut tunngatillugu inatsimmut tunngatillugu tassungalu atatillugu namminersornissamutaaqqissuussinernut assigiinngitsunik paasinninneri oqaaseqaataallu naligiittutut isigineqassammatanamminersornermullu inatsisip atornerata nassuiarnerani oqimaaqatigiittussaammata, tassa nunanut allanuttunngasuni akisussaaffiit pillugit maleruagassat ilanngullugit.Pissutsit matuma siuliani pineqartut kingunerissavaat inatsimmut oqaaseqaatini kiisalu nunanut allanut tunngasuniakisussaaffinnut tunngatillugu oqaaseqaatit nassuiarneqarnermukkut immikkut pingaassusilerneqannginnissaatoqimaalutarneqannginnissaallu aallaavigineqassammat kiisalu nunanut allanut tunngasuni akisussaaffinnimaleruagassat atorneqarnerini, tassamisoorlu assersuutigalugu paasinninnerit oqaaseqaatillu qalllunaatnaalakkersuisuisa pileritarsippatigit tassaniissammata kiisalu Naalakkersuisunissanatik.Inatsisissamut siunnersuummut oqaaseqaatit aqqutigalugit pissutsit Naalakkersuisut paasinninnerat naapertorlugunamminersornermut iluaqutaasussaasut imaluunniit inatsisip nassuiarneranut atorneqarnissaanulluunnittunngavigineqartussat inissinneneqassasut paasineqarpata eqqartorneqarpataluunniit, taava pissutsit pineqartutinatsisip nassuarneqarnerani atorneqarneranilu tunngavigineqartariaqarput, taamaaliornikkummi Naalakkersuisutkiisalu qallunaat naalakkersuisui pissiutsit pineqartut isumaqatigiissutigisimassammatigit.Allakkiap matuma oqaaseqaatitai suliarineqarput, taavalu matuma siuliani pissutsit eqqartorneqartuttunuliaqutaralugit atuarniqartariaqarlutik paasineqartariaqarlutillu. Aamma taamaappoq immikkoortumi matumaniataaniittumi kiinga kingornani im mikkoortumi oqaaseqaatini.Oqaaseqaatini nalinginnaasuni allassimavoq, qallunaat naalakkersuisuisa tunngaviusumik inatsit naalaagaaffiupimmikkortuisa ataasiakkaat nunanut allanut politikkikkut pissutsini namminneerlutik akisussaafilerneqarnissaannutakornutaasoq. Qallunaat naalakkeruisuisa paasinninnerat oqaaseqaataallu tunngavigalugit NamminersorlutikOqartussat naalagaaffiup inatsisai tunngavigalugit nunanut allanut tunngasutigut nammineerlutikiliuuseqarnissamut akisussaaffeqalissagaluarpata inatsimmik tunngaviusumik allanngortitsinissaq pisariaqarpoq(inuiaat akornanni pissutsinut tunngasut).Qallunaat naalakkersuisuisa oqaaseqaatiminni nangillutik allappaat qallunaat naalakkersuisuisa nunanut allanuttunngasutigut akisussaaffeqarnerat tunngaviusumik inatsimmi § 19-k tunngaveqartoq imaanngitsoqnamminersornermut inatsimmi maleruagassat tunngavigalugit nunannut allanut politikkikkut suliassaqarfinniakisussaaffimmik Namminersorlutik Oqartussanut nuussisoqarsinnaasoq. Taamaattorli qallunaat naalakkersuisuisanalinginnaasumik oqaaseqaatini allapput:”Taamaattorli tunngaviusumik inatsisip sinaakkutaasa iluini Naalakkersuisut naalagaaffik siinerlugu inuiaatakornanni susassaqarfiisigut suliaqarnissamut pisinnaatitaaffilernissaat periarfissaqarpoq.Taamaattumik Naalakkersuisut naalagaaffik sinnerlugu inuiaat akornanni susassaqarfiisigut suliaqarnissamutpisinnaatitaaffilernissaannut, tassa apeqqutinut Kalaallit-nunaannuinnaq tunngasutiguinnaq suliassaqarnissamuttunngaviusumik inatsit akornutaasutut nalilerneqarsinnaanngilaq.”38Qallunaat naalakkersuisuisa oqaaseqaataat tunngavigalugu inuiaat akornanni susassaqarfiisigut suliaqarnissamutakisussaaffiliivinnissaq matumani pineqanngilaq. Taamaalilluni qallunaat naalakkersuisuisa nalinginnaasumikoqaaseqaatini paasinninneq malippaat, tassa qallunaat naalakkersuisuisa nunanut allanut tunngasutigut politikkimiakisussaaffeqarnermik tigumminniinnarnissaq ingerlatiinnarmassuk aamma suliassaqarfinni Naalakkersuisunutpisinnaatitsissumik tunniusinermut ilaatinneqartuni.Kiisalu qallunaat naalakkersuisuisa nalinginnaasumik oqaaseqaatini paasinninneq malippaat, tassa KunngeqarfiupDanmarkip soqutigisai eqqarsaatigalugit kiisalu tunngaviusumik inatsimmi § 19-p kingunerissammaguNamminersorlutik Oqartussat nunanut allanut tunngasutigut politikkimik ingerlatsinissaa Kunngeqarfiup Danmarkipsoqutigisaanut akerliusumik ingerlatsinissaanik pinngitsoortitsinissaq, tamatumunnga ilanngullugunalinginnaasumik nunanut allanut tunngasutigut politikki.Taamaalilluni qallunaat naalakkersuisuisa nalinginnaasumik oqaaseqaatini paasinninnerat tunngavigaluguNaalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut politikkimi naalagaaffiup immikkortuisa sinnerinutaaqqiagiinnginnermik kinguneqarsinnaasumik aalajangersaanermik suliaqarsinnaanngillat, tamatumunnga

ilanngullugu inuiaat pisinnaatitaaffii tunngavigalugit isumaqatigiissusiorsinnaanatik, taakkua naalagaaffiup nunanutallanut tunngasutigut politikkiani suliassaqarfinnut aalajangersimasunut nalinginnaasumik tun-ngaviinutakerliuppata.Illuatungaatigut namminersornermut inatsisip aallaqqaasiutaani atuarneqarsinnaavoq inuiaat kalaallit inuiaatpisinnaatitaaffii tunngavigalugit inuiaasut nammineq aalajangiinissamut pisinnaatitaaffeqartut, kiisalu tamatumanassuerutiginera tunngavigalugu inatsit Danmarkip kiisalu Kalaallit-nunaatalu akunnerminni ingerlaqatigiinneqilluatungeriillutik ataqqeqatigiinnissamik kissaateqarneq tunngavigalugu ineriartortinneqarsimasoq, kiisalu inatsitqallunaat naalakkersuisuisa kiisalu Naalakkeruisut akunnerminni naligiillutik illuatungeriinnerat tunngavigaluguineriartortinneqarsimasoq. Kiisalu namminersorneq pillugu inatsimmi § 11 imm. 2-mi allaqqasoq tunngavigaluguqallunaat naalakkersuisui kiisalu Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut politikkimi suleqatigiittut (inuiaatakornanni) Kalaallit-nunaata soqutigisaanik taamatullu Kunngeqarfiup Danmarkip tamarmiusumik soqutigisaanikqulakkeerinissaq siunertaralugu.Taamaalilluni namminersorneq pillugu inatsimmut aallaqqaasiut aammalu nunanut allanut tunngasutigut politikkimisuliassaqarfiit malinneqarput, tassa qallunaat naalakkersuisuisa kiisalu Naalakkeruisut Kalaallit-nunaatasoqutigisaanik taamatullu Kunngeqarfiup Danmarkip tamarmiusumik soqutigisaanik qulakkeerinissaqingerlatsinissarlu siunertaralugu.

6Namminersorneq pillugu inatsisip Naalakkersuisut nunanut allanuttunngasutigut suliassaqarfitsigut suliaqarnissamut periafissat pillugitmaleruagassaiNamminersorneq pillugu inatsit tunngavigalugu Naalakkersuisut nunanut allanut tun-ngasutigut suliassaqarfitsigutsuliaqarnissamut (inuiaat akornanni susassaqarfiit) periarfissaqarput. Namminersorneq pillugu inatsimmi Kapitali4-mi(§§ 11-16) Naalakkersuisut kiisalu qallunaat naalakkersuisuisa akisussaaffii pillugit kiisalu inuiaat pisinnaatitaaffiipillugit isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu pillugit isumaqatigiissuteqarnermi suleriaasaat pillugit maluagassatalaqartut kiisalu nunanut allanut tunngasunik allaqqapput.Namminersorneq pillugu inatsimmi kapitali 4-mi maleruagassat Namminersorneq pillugu inatsimmiaallaqqaasiummut atatillugu nassuiarneqarluni atorneqassaaq. Aallaqqaasiummi oqaatigineqareersututerseqqissaatigineqarpoq inuiaat kalaallit inuiaat pisinnaatitaaffii tunngavigalugit inuiaasut nammineqaalajangiinissamut pisinnaatitaaffeqartut kiisalu tamatuma nassuerutiginera tunngavigalugu inatsit Danmarkipkiisalu Kalaallit-nunaatalu akunnerminni ingerlaqatigiinneq illuatungeriillutik ataqqeqatigiinnissamik kissaateqarneqtunngavigalugu ineriartortinneqarsimasoq.Tamatuma kingumerisaanik ilaatigut qallunaat naalakkersuisui kiisalu Naalakkersuisut tatigeqatigiillutiksuliassaqarfinni arlaqartuni suleqatigiissasut, ilaatigut nunanut allanut tunngasutigut, tassa Kalaallit-nunaata kiisaluKunngeqarfiup Danmarkip ataatsimoorlutik soqutigisaannik ingerlatsinissa qulakkeerniarlugu.39Taamaattumikqallunaat naalakkersuisuisa suliassaqarfinni Kalaallit-nunaanuinnaq tunngasuteqartuni kiisalu suliassaqarfinniKalaallit-nunaannit tiguneqareersimasuni Naalakkersuisut akisussaaffimminnik i-ngerlatsinissaanikpinngitsoortitsinissartik killilersuinissartik pinaveersaartissavaat, tamatumunnga ilanngullugu aatsitassaqarnerupsuliassaqafiisa iluani sulliassaqarfinni.Taamaattumik qallunaat naalakkersuisuisa Naalakkersuisut uranimik kiisalu aatsitassanik qinngornernikuloriaqartulinnik atuinissamut avammullu tunioraanissamut akisussaaffimminnik ingerlatsinissaanikpinngitsoortitsinissartik killilersuinissartik pinaveersaartissavaat, tassa suliassat Naalakkersuisut aatsitassatigutsuliassaqarfinni oqartussaappata, suliassaqarfiillu (naalakkersuisut) kisimiillutik akisussaaffiinut taamaallaattunngassuteqarpata.Kalaallit aatsitassaqarnermut tunngasutigut suliassaasa ilaat aammattaaq nunanut allanut tunngasunikingerlatsinermut tunngasuuppata Naalakkersuisut aammattaaq Kun-ngeqarfik Danmark sinnerluguiliuuseqarsknnaaput, tassa nunanut allanut tunngassuteqartut taamallat aatsisanut tunngasut kalaallinuinnaqtunngasuuppata, tak. § 12, imm.1.Nunanulli allanut tunngassuteqartut aammattaaq Kunngeqarfik Danmarkip illersornissamutisumannaallisaanissamullu tunngassuteqarpata Naalakkerusuisut Kunngeqarfik Danmark sinnerlugu aatsaatqallunaat naalakkersuisui suleqatigalugit iliuuseqarsinnaavoq, tassa namminersornermi inatsimmi § 13, tak. § 12,imm. 4-mi maleruagassat tunngavigalugit. Matuma ataani immikkoortumi matumani taassumalu kinguliiniimmikkortuni tamanna eqqartorneqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat inuiaat pisinnaatitaaffiisigut isumaqatigiissutinut malittaasunut kiisalu nunat tamatmaleruagassaanut allanut Kunngeqarfiup Danmarkip taamaattuumillu Kalaallit-nunaata qaqugukkulluunniitpittuttorisimaffigisaani pissussaaffiit ataanni inissisimapput..40Inuiaat pisinnaatitaaffisigut isumaqatigiissutinut imaluunniit nunat tamat maleruagassaanut allanut KunngeqarfikDanmark pittuttorsimappat kisiannili Kalaalit-nunaat taakkununnga ilaanngippat, taava NamminersorlutikOqartussat pisussaaffinnut inuiaat pisinnaatitaaffiisigut imaluunniit nunat tamat maleruagassaanut allanutatanngillat.41Namminersorneq pillugu inatsimmi kapitali 4-mi (§§11-16) Kalaallit-nunaata nunanut allanut susassaqarfinnuttunngasutigut (nunanut allanut tunngasutigut suliassaqarfiit) sulinissamut dispositioniliornissamullumalerugassatigut attuumassuteqarfiit pingaarnerit marluk aalajangersarneqarput.Nalinginnaasumik oqaaseqaatit tunngavigalugit attuumassuteqarfiit pingaarnerit marluullutik ukununngatunngassuteqarput:”… inuiaat pisinnaatitaaffiisigut kiisalu nunat tamat pittuttorisimaffigisaannik pissussaaffitsigut isumaqatigiinniarneritisumaqatigiissutillu kisimik. Isumaqatigiissutit pittuttorisimaffinnik pissussaaffinnillu inuiaat pisinnaatitaaffiisigutinatsisitigut maleruagassat malillugit kiisalu isumaqatigiilluni aalajangersakkat imaaluunniit inuiaat pisinnaatitaaffiiallat tunngavigalugit pituttorsimasutut isigineqartarput. Taamaattorli aalajangersakkat atorneqartut tamakkunaniperiutsit tunngaviusut nalinginnaasunik tunngaviupput, tamakkualu nuna tamakkerlugu isumaqatigiissutiniisumaqatigiinniutinilu ersersinneqarnerusarput, tassa isumaqatigiissutinut pittuttorsimaffinnik pissussaaffinnilluinuiaat pisinnaatitaaffiinut naleqqiullugit.”42Oqaaseqaait nalinnaasut tunngavigalugit tunngaviusumik periutsit namminersornermut inatsimmi kapitali 4-mitakuneqarsinnaapput, taakkualu Kalaallit-nunaata nunanut allanut allanut tunngasunik suliaqarnerani aallaavittutatorneqartarput, tassa tamanna inuiaat pisinnaatitaaffiisigut kiisalu nunat tamat pittuttorsimaffigisaannikpissussaaffitsigut isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqanngikkaangata.Inuiaat pisinnaatitaaffiisigut isumaqatigiissutit namminersornermut inatsit tunngavigalugu Naalakkersuisutnammineerlutik Kunngeqarfik Danmark sinnerlugu ingerlassinnaasaat namminersornermut inatsimmi § 12, imm.1-imi allaqqapput. Maleruagassaq taanna tunngavigalugu Naalakkersuisut naalagaaffinnik allanik kiisalu kattuffinniknunani tamani ingerlatsisunik naalagaaffik sinnerlugu isumaqatigiinniarsinnaallutillu inuiaat pisinnaatitaaffiitunngavigalugit isumaqatigiissuteqarsinnaapput, tamatumunnga atatillugu ingerlatsinermut isumaqatigiissutit,taakkualu Kalaallit-nunaanuinnaq tunngasuuppata kiisalu suliassaqarfitsigut tamakkiissumik nunneqarsimasutigut.§ 12 imm. 1 maleruagassatigut Naalakkerusuisut inuiaat pisinnaatitaaffii tunngavigalugitisumaqatigiinniarsinnaatitaallutillu isumaqatigiissuteqarsinnaapput, suliassaqarfiit tiguneqarreersut iluini,taakununnga aatsitassanut tunngasut ilanngullugit.§ 12 imm. 1 maleruagassanut inuiaat pisinnaatitaaffii pillugit suliassaqarfiit tamarmik isumaqattigiissuteqarnissaqsiunertaralugu isumaqatigiinniutigineqarsinnaapput , tassungalu ilaatillugu annertuumik isumaqatigiinniarnermutatatillugu persuarsiornanngitsumik isumaqatigiinniarnerit ilaapput.Taamaattumik Naalakkersuisut inuiaat pisinnaatitaaffii tunngavigalugit isumaqatigiinniarsinnaanerataallaavigineqassaaq, tassa Kalaallit-nunaanuinnaq tunngassuteqartutigut aatsisattatigullu susassaqarfitsigut,tamatumunnga ilaatillugit uranimik aatsitassanillu uloriaqartunik qinngornitalinnik misissueqqissaarnerit, piaaneritnunanullu allanut tunioraanerit.Namminersornermut inatsimmi § 12, imm. 4 tunngavigalugu isumaqatigiissutit ilaat § 12 imm. 1 tunngavigalugunamminersorlutik oqartussat akisussaaffiinut ilaatinneqanngillat. Maleruagassami imm. 4-p aalajangersarpaaisumaqatigiissutit taamaattut maleruagassami § 13 tunngavigalugu isumaqatigiissutigineqartassasut.Isumaqatigiissutit imm. 4-mut ilaatinneqartut tassa inuiaat pisinnaatitaaffii illersornissamutisumannaallisaanissamullu politikkit, kiisalu inuiaat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutit Danmarkimut

atuuttussat, imaluunniit Kunngeqafiup Danmarkip ilaasortaaffigisaani kattuffinnik nunani tamani ingerlanneqartunikisumaqatigiiniarnerit.§ 13 imm. 1 tunngavigalugu inuiaat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiinniarnerit aallartitsinneqartinnagitsusassaqarfiit Kalaallit-nunaannut immikkut pingaaruteqartut pillugit qallunaat naalakkersuisuisa Naalakkersusutilisimatissavaat.Inatsimmut atatillugu piareersaataasumik suliarineqartuni takuneqarsinnaavoq periuseq tamanna inatsisitigutaalajangersarneqarsimasoq, tassa Namminersorlutik Oqartussat sapinngisamik piaartumik ilaatilerneqarnissaatapingaaruteqarnera ersseqqissarniarlugu. Naalakkersuisut qallunaat naalakkersuisuinit (naalagaaffiup oqartussai)ilisimatinneqarnerminnut atatillugu isummaminnik saqqummiussisinnaapput, tassa isumaqatigiinniarnissamiilaatinneqarnissamik kissaateqarnertik pillugu, taava isummat tamakkua naligiittut inissisimaneq tunngavigaluguisumaqatigiinniarnissamut piareersarnermut ilanngutissapput.43Suliani Kalaallit-nunaanuinnaq attuumassuteqartuni qallunaat naalakkersuisuisa Naalakkersuisutisumaqatigiinniarnermik ingerlatsinissamut pisinnaatitaaffilersinnaavaat, tassa nunanut allanut pissutsinutingerlatsivik peqataatillugu.44Isumaqatigiissutini Danmark kiisalu Kalaallit-nunaat isumaqatigiinniarnermi ataatsimoorlutik peqataasimappata,qallunaat naalakkersuisuisa ersseqqissaatigissavaat Naalakkersuisut sapinngamik annertunerpaamikpeqataatinneqarsimasut.45Inuiaat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut Kalaallit-nunaannut immikkut pingaaruteqarpat, isumaqatigiissutakuerineqartinnagu imaluunniit atorunnarsinneqartinnagu Naalakkerusuisunut oqaaseqarfigisassanngorlugusaqqummiunneqassaaq. Nalakkersuisut peqataatinnagit isumaqatigiissuteqartoqarnissaa qallunaat naalakkersuisuisapisariaqartutut isigippassuk, taava Kalaallit-nunaata sapinngamik annertunerpaamik peqataatinneqaraniingerlattariaqarpoq.46Pisussaaffik taamaallasat atuutinngilaq, qallunaat naalakkersuisuisa inuiaat pisinnaatitaaffii pillugitisumaqatigiinniarnermik ingerlatsinermi Kalaallit-nunaannut immikkut ittumik pingaaruteqartuniisumaqatigiissuteqarnermi. Pisussaaffik aammattaaq atuuppoq qallunaat naalakkersuisui inuiaat pisinnaatitaaffiiKalaallit-nunaannut immikkut ittumik pingaaruteqartut pillugit isumaqatigiissutaasa nassuiarnissaanniallanngortinnissaanilu.Taamaattumik Naalakkersuisut tamanna aallaavigalugu inuiaat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutinikisumaqatigiinniarsinnaanngillat - , tamatumunnga ilaatillugit uranimik aatsitassanillu uloriaqartunikqinngornitalinnik misissueqqissaarnerit, piaanerit nunanullu allanut tunioraanerit – Kunngeqarfiup Danmarkipillersornissamut imaluunniit isumannaallisaanermut tunngasutigut. Inuiaat pisinnaatitaaffiisigut isumaqatigiissutittaamaattut aallaavigalugit Naalakkersuisut taamaallaat isumaqatigiinniarsinnaapputisumaqatigiissuteqarsinnaallutillu qallunaat naalakkersuisui suleqatigalugit. Qallunaat naalakkersuisui tamakkuaaallaavigalugit isumaqatigiissutinik taamaattunik isumaqatigiinniarsinnaallutillu isumaqatigiissuteqarsinnaapput.47Tamannali pissaaq Naalakkersuisut suleqatigalugit kiisalu sapinngisamik annertunerpaamik Naalakkersuisutsiumasioqatigalugit.48Tamatuma saniatigut qallunaat naalakkersuisuisa Naalakkersuisut nunanut allanuttunngasutigut ingerlatsivia peqataatillugu isumaqatigiissutinik taamaattunik isumaqatigiinniarnermikingerlatsinissamut piginnaatitaaffilersinnaavaat kiisalu Naalakkersuisut qallunaat naalakkersuisui peqatigalugitatsiornissamut pisinnaatitaaffilersinnaallugit.49Soorlu assersuutigalugu illersornissami isumannaallisaanermilpolitikkimi pissutsit pingaarnerunngippata, kiisalu aatsitassanut tunngasut kiisalu nunanut allanut tunngasutpingaarneruppata imaluunniit qallunaat naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu ersarissunik isumaqarpata kiisaluKunngeqarfiup Danmarkip illersornissakkut isumannaallisaanikkut politikkikkut soqutigisaat kiisalu naalagaaffiupisummernera tamatumunngalu tunngatillugu ingerlatsineranullu isumaqatigiittoqarpat pissusissamisoorpoq.Taamaammallu qallunaat naalakkersuisuisa Naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarfigisinnaavaat inuiaatpisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutinik qanorpiaq naalagaafiup ataatsimoorissamik illersornissakkutisumannaallisaanikkullu politikkinik soqutigisaanillu ingerlatsinissaq qulakkiissaneraat tassa inuiaat pisinnaatitaaffiipillugit isumaqatigiissutinik isumaqatigiinniutiginissaat aallaavigalugu.50Oqaaseqaatit nalinginnaasut immikkoortua 7.5.Namminersornermi inatsit § 13, imm. 2.Namminersornermi inatsit § 13, imm. 3.Namminersornermi inatsit § 13, imm. 4Namminersornermi inatsit § 12, imm. 4, aamma § 13.Namminersornermi inatsit § 12 imm. 4, aamma § 13, imm. 1, 3 aamma 4, kiisalu § 11, imm. 2, aamma nammineerluniaalajangiisinnaatitaffeqarnermut pisinnaatitaanermut, naligiitaanermut ataqqeqatigiinnermullu inatsimmutallaqqasiummut oqaseqaat.49 Namminersornermi inatsit § 12, imm. 4, aamma § 13, imm. 2 aamma 350 Namminersornermi inatsit § 12, imm. 4, aamma § 13, imm. 1 aamma 2.434445464748

7Danmark-ip Kalaallit-nunaata uranimik aatsitassanilluuloriaqartunik qinngornitalinnik misissueqqissaarnernik,piaanernik nunanullu allanut tunioraanermik ingerlatsinissamutakuersinissaanik pinngitsoortitsinissaanut imaluunniit inatsisitmalillugit killiliinissaanut periarfissatNamminersorlutik Oqartussat namminersornermut inatsimmi §§ 2-4-mi maleruagassat malillugit aatsitassatigutsuliassaqarfiit tigunikuuvaat.Taamaattumik Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut tunngatillugu inatsisiliornermik pissaanermik inatsisinilluatuutsitsinermut (ingerlatsinermut) pissaanermik tigumiaqarput, tassa namminersornermut inatsimmi § 1-imimaleruagassat malillugit. Inatsiliornermik pissaaneq Inatsisartuniippoq kiisalu inatsisinik atortitsinermut pissaaneqNaalakkersuisuniilluni.Namminersornermut inatsisissamut siunnersuummut nalinginnaasumik oqaaseqaatini aatsitassanut susassaqarfiitnaatsumik imatut eqqartorneqarput:52”Aatsitassanut susassaqarfiit tassaapput Kalaallit-nunaanni aatsitassanik misissueqqissaarnerit kiisalu piaanerit.Aatsitassat paasineqassapput tassaasut pisuussutit ummassuseqanngitsut, soorlu aatsitassat manngertut kiisaluikummatissat, kulbrintit.”Kiisalu nalinginnaasumik oqaaseqaatini Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit-nunaanni aatsitassanikpiginnigtuunerat aatsitassat tungaasigut inatsiliornermik pissaaneq kiisalu inatsisinik atortitsinermut pissaaneqnamminersornerup tamatuma tungaatigut tigusinerup kingunerissaanik naatsumik allaaserineqarpoq:53”6.Kalaallit-nunaata nunataata iluani aatsitassanik piginnittuuneratInatsisissatut siunnersuut tunngavigalugu aatsitassanut tunngassuteqartut Namminersorlutik Oqartussanittiguneqarsinnaapput, tak. ilanngussami liisti II imm. 26). Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut tunngatilluguinatsisiliornermik pissaanermik inatsisinillu atuutsitsinermut (ingerlatsinermut) pissaanermik tigumiaqalissapput.Kalaallit aatsitassanut tunngasunik tigusinerisa kingunerisaanik aatsitassanut tungatillugu NamminersorlutikOqartussat aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut nammineerlutik sinaakkutassanik nalinginnaasunikaalajangersaasinnaanngussapput ilaatigullu akuersissutinik kiisalu misissueq-qaarnissamut akuersissutinik,misissueqqissaarnissamut akuersissutinik taamatullu aatsitassanik nunap iluaniittnik atuinissamut akuersissutinikingerlatsisinnaanngorlutik.Aatsitassanut tunngassuteqartut tiguneqarpata, tamatuma kingunerisaanik Kalaallit-nunaata aatsitassat nunatapiluaniittunik piginnittuulissaaq aatsitassanillu atuisinnaalissalluni.”Taamaalilluni namminersornermut inatsit malillugu aatsitassanut tunngasunik tigusinerup kinguneraniNamminersorlutik Oqartussat aatsitassanut tunngasutigut inatsisiliornermik pissaanermik inatsisinilluatuutsitsinermut (ingerlatsinermut) pissaanermik tigumiaqalissapput, tamatumalu kingunerisaanik Inatsisartut

aatsitassat tungaasigut inatsisinik aalajangersaasinnaanngorlutik,54kiisalu Naalakkersuisut ilaatigut aatsitassattungaasigut nalunaarutinik aalajangersaasinnaalissapput kiisalu misissueqqaarnissamut akuersissutinik,misisseqqissaarnissamut akuersissutinik atuinissamullu akuersissutinik tunniussisinnaalissapput.55Kiisalu namminersornermut inatsit tunngavigalugu Namminersorlutik Oqartussat aatsitassat tungaasigutakisussaaffiinut ilaapput ikummatissat, kulbrintit aatsitassallu manngertut tamarmik, tamatumunngalu ilanngullugitaammattaaq uranit kiisalu aatsitassat allat qinngornermik ulorianartullit, kiisalu Naalakkersuisut uraninikaatsitassanillu qinngornernik uloriarnartulinnik misissueqqissaarnissamut atuinissamullu akuersissutiniktunniussisinnaalissapput.56Kiisalu namminersornermut inatsit tunngavigalugu Naalakkersuisut aatsitassat tungaasigut akisussaaffiinut ilaapputaatsitassanik atuinermut atatillugu avammut tunioraanissamut akuersissutinik tunisisinnaaneq, taakununngaatatillugit uraninik aammalu aatsitassat qinngornermik uloriaqartunik akullit.57Soorlu matuma siuliani taaneqareersoq namminersornermut inatsimmi § 12, imm. 4 § 13-mut ilanngullugutunngavigalugit Naalakkersuisut namminneerlutik inuiaat pisinnaatitaaffiinik Kunngeqarfik Danmarkipillersornissamut isumannaallisaanermullu politikkianut tunngassuteqartutigut isumaqatigiissuteqarnissamutpisinnaatitaanngillat.§ 12, imm. 4-mi taamaallat pineqarput inuiaat pisinnaatitaaffii pillugit naalagaaffinnik kattuffinnillu nunani tamanisulisunik isumaqatigiissuteqarnerit, tak. § 12, imm. 1. Taamaalilluni maleruagassat isumaqatigiissutini Kalaallit-nunaata suliffeqarfinnik namminersortunik isumaqatigiissuteqarfigisaanni aallaaviusumik atorneqassanngillat,tamatumunnga atatillugit namminersortut (niuvermik ingerlatsisut) pisinnaatitaaffiisigut isumaqatigiissutini.Maleruagassat aallaaviusumik Kalaallit-nunaat suliffeqarfinnik namminersortunit imaluunniit pisortanitpigineqartunik salliutitsumik aammalu pisussaaffiliisumik inuussutissarsiornikkut (niuvermik ingerlatsisut)ingerlatsisunik ingerlatsisuunissamut akuersissuteqarpat, tamatumunnga ilaatillugit aatsitassanut tunngasutigutakuersissutit imaluunniit namminersortut pisinnaatitaaffii tunngavigalugit inuussutissarsiornikkut ingerlatanutallanut tunngatillugu akuersissutit.Taamaattorli namminersornermi inatsimmi kapitali 4-mi tunngaviusumik periutsit aammattaaq inuiaatpisinnaatitaaffiisigut suliaqarnermi atorneqarput tassa inuiat pisinnatitaaffiisigut pituttorsimasunik pisussaaffiliineritsaniatigut.58Tamatuma malitsigisaanik qularnanngitsumik inuiaat pisinnaatitaaffiisigut allatigut suliaqarnermi, soorlunaalagaffiup illersornissakkut politikkiani imaluunniit isumannaallisaanikkut politikkiani annertuumikmalinneqarpoq, tamakkualu taamallaat (taamaattariaqaraluarlunilumi) Naalakkersuisunit suliarineqarsinnaappuuttassa qallunaat naalakkersuisui peqatigalugit suleqatigalugillu.§ 12 imm. 4-mi maleruagassaq, tassa illersornissamut isumannaallisaanermullu politikkimi, imm.1-imi pingaarnertutmaleruagassamut ilaatinneqanngilaq aammalu pissutsit aalajangersimasut ilaatinneqanngitsut suuneri nalunaarlugit.Taamaattumik § 12 imm. 4-mi maleruagassaq aallavittut nassuiarneqartariaqarpoq pissutsinut imm. 4-mipineqartunut marluusunut atuuttuunerata saniatigut pissutsinut allanut atuutinngitsoq, tassa imaappoqillersornissamut isumannaallisaanermullu politikkikkut pissutsinut. Kiisalu § 12 imm. 4-mi maleruagassaq inatsisinutpissutsinullu piviusunut atatinneqarnera eqqasaatigalugu nassuiarneqartariaqarluni, maleruagassapattumassuteqarfiini, tamatumunnga ilaatillugu maleruagassap kiisalu namminersornermullu inatsisip siunertai.Taamaattumik § 12 imm. 4-mi oqariartaaseq ”illersornissamut isumannaallisaanermullu politikki” aallaavittutoqariartaatsip nalinginnaasumik (nalinginnaasumik) oqalunnikkut isumaa atuuffiilu tunngavigalugitnassuiarneqartariaqarluni. Illersornissamut politikkimi nunanut allanut tunngasutigut atuutinnginnera

54 Inatsisartut ilaatigut oqartussaaffik tamanna inatsisartut inatsisaannik nr. 7 ulloq 7. december 2009-imeersumikaatsitassanut taakkununngalu atatillugu suliniuteqarnerup pingaaruteqarneranik (aatsitassanut inatsit) kiisaluinatsisartut inatsisaat nr. 26 ulloq 18. december 2012-imeersoq tamanna inatsisartut inatsisaannik nr. 7 ulloq 7. december2009-imeersumik aatsitassanut taakkununngalu atatillugu suliniuteqarnerup pingaaruteqarneranik (aatsitassanut inatsit)allannguummut tunngasumik aalajangersaanermi atorpaat.55 Naalakkersuisut aatsitassanut inatsit tunngavigalugu aatsitassanik misissuinissamut akuersissutinik arlaqartuniktunngiussipput, tamakkununnga ilanngullugu uranimik aatsitassanillu qinnornernik uloriartunik akulinnikmisissueqqissanissamut akuersissutit, tassa aatsitassanik allanik piiaanermi(atunissamut) akutut.56 Oqaaseqaatit nalinginnaasut immikkoortua 4.4.31 aamma 6. Matuma siuliani allaqqasut ilaat matuma qulaani oqaatsiniuteqqinneqarput.57 Oqaaseqaatit nalinginnaasut immikkoortua 4.4.31 aamma 6. Matuma siuliani allaqqasut ilaat matuma qulaani oqaatsiniuteqqinneqarput. Naalakkersuisut aatsitassanik piiaarneqartumik nunanut allanut tunioraasinnaanermut akuersissutiniktunniussisinnaanerata ilaatigut Namminersornersor-lutik Oqartussataatsitassanut tunngasunik tigusineratakingunerisaanik ”aatsitassanik Kalaallit-nunaata nunataata iluaniittunik piginnittuulernermi nammineqaalajangiinissamik atuinissamillu pisinnaatitaaffeqarnera” (immikkortortaq 6), kiisalu Naalakkersuisut atuinissamutakuersissutinik tunniussinissamut akisussaaffeqarlutik (immikkortortaq 4.4.31 aamma 6).58 De almindelige bemærkningers afsnit 7.3.

tassaanerpaavoq sakkutooqarnikkut aaqqissuussinerit pissutsillu, kiisalu isumannallisaanermut politikkikkutnunanut allanut tunngasunut atuutinnginneranut killeqarfinnut tunngasutigut pissutsit kiisalu naalagaaffiupisumannaatsuunissaanut tunngasutigut pissutsit ilaatinneqartariaqarlutik.Atuutitsinnginnermut maleruagassami nalinnginnasumi ilaatinneqanngillat nunanut allanut politikkikkutsusassaqarfiit allat imaluunniit pissutsit maleruagassani taaneqartut avataaniittut. Tamatuma kinguneraamaleruagassamut ilaatigut nunanut allanut politikkimi aningaasanut tunngassuteqartut, niuvernermuttunngassuteqartut, pinngortitami pisuussutinut tunngassuteqartut imaluunniit inuiaqatigiinnut tunngassuteqartutallat ilaatinneqannginnerat, tamakkununnga ilanngullugit avatangiisinut tunngassuteqartut imaluunniitakileraartarnermut tunngassuteqartut.§ 12 imm. 4-mut immikkut ittumik oqaaseqaatini allaqqavoq:”Isumaqatigiinniarnermi pineqartumi illersornissamut kiisalu isumannaallisaanermut politikki qanoqannertutigisumik attumassuteqartinneqarnersoq qanoq isumaqartoqarnersoq nunap pineqartup illersornissakkutkiisalu isumannaallisaanikkut oqartussaanik isumaqatigiissutissamik isumaqatigiinniarnemi pingaaruteqartututinissisimasussaavoq imaluunniit Naalakkersuisut naalagaaffimmi allami susassaqarfinni aalajangersimasunioqartussaasumik taamaallaat isumaqatigiinniartarnissaat siunertarineqarnersoq – soorlu assersuutigaluguavatangiisitigut oqartussaasuinik imaluunniit akileraartarnermut oqartussaasuinik.”59Susassaqarfitsigut oqartussaasut taamaattut ilaatigut tassaasussaapput aatsitassaqarnermut oqartussat.Taamaattumik aatsitassamut tunngasut aallaavittut § 12 imm. 4-mut ilaatinneqanngillat.Taamaattumik Kalaallit-nunaat aatsitassanut tunngasutigut inuiaat pisinnaatitaaffiisigut pisussaaffiliilluniisumaqatigiissuteqarsinnaavoq, tamatumunnga ilanngullugu naalagaaffinni allani aatsitassanut tunngasutigutoqartussanik isumaqatigiinniarsinnaallunilu isumaqatigiissuteqarsinnaavoq. Isumaqatigiissutinik taamaattunikisumaqatigiinniarsinnaaneq isumaqatigiissuteqarsinnaanerlu, ilaatigut aatsitassanut tunngasutigut oqartussaasutsaniatigut susassaqarfinni allani oqartussaasut ilaatigooriarlutik naalagaaffik pineqartoq Kalaallit-nunaanniisumaqatigiissummut angusarineqartumut tunngatillugu sinniisuuffigisinnaanerannik ilimasuuteqarnermitkillilersorneqassanngilaq.Namminersornermut inatsimmut aallaqqaasiummi erseqqissarneqarpoq inatsit Naalakkersuisut kiisalu qallunaatnaalakkersuisuisa naligiittut inissisimallutik isumaqatigiissuteqarnerat aallavigalugu pilersinneqartoq. Aallaqqaasiutinatsisip nassuiarneqarnerani tunngavigineqarsimasutut isigineqarpoq, tassami aallaqqaasiut inatsimmut ilaasututinissinneqarsimammat.§ 12 imm. 4-mi atuuffiginngisaanut maleruagassaq taamaallaat Kunngeqarfiup Danmarkip illersornissamutimaluunniit isumannaallisaanikkut politikkikkut soqutigisaanik pi-ngaarutilinnik aalajangersimasunik suliaqarnissaqingerlanneqartariaqalersillugu atuuppoq, kiisalu Kalaallit-nunaata soqutigisaasa § 12 imm. 1-imi pingaarnerusumikmaleruagassat atorsinnaappatigit, pisuni aalajangersimasuni sunniutai annikinnerusumik pingaaruteqarput(pingaartumik) tassa 4-mi atuuffiginngisanut maleruagassap Kunngeqarfiup Danmarkip soqutigisaminutatuinissaanut naleqqiullugu. Nassuiaat taanna naalagaafimmi inatsisitigut maleruagassatigut piumasaqaataavoqnaalagaaffiup inatsisaa sapinngisamik annertunerpaamik nassuiarneqassasut kiisalu inuit pisinnaatitaaffiinutnaleqqussakkamik tassa inuit pisinnaatitaaffiisigut maleruagassat kiisalu tunngaviusumik oqaaseqaatai malillugit,tamatumunnga ilanngullugu inuit pisinnaatitaaffii tunngavigalugit inuit nammineq aalajangersinnaanermutpisinnatitaaffii, inuit pisinnaatitaaffii tunngavigalugit inuit ataasiakkaat assigiimmik pineqarnissaannuttunngaviusumik periutsit kiisalu assigiimmik ineriartornissaannut tunngatillugu tunngaviusumik periutsit.Inatsisissatut siunnersuummi § 12 immikkut ittumik oqaaseqaatini allaqqavoq:”§ 12 …isumaqatigiissutini suliassanik susassaqarfiit tiguneqarsimasut avataani inissisimasunik imaqartuniatuutinngilaq. Piumasaqaammi tassani nalilersuinerit qanoq sukumiitigisariaqassanersut sulinermiaalajangersarneqassapput, kiisalu isumaqatigiissutissanut siunnersuutinut isumaqatigiinniutigineqartussanuttunngatillugu naliliisarneq naapertuuttumik ingerlanneqartariarluni.”Inuiaat pisinnaatitaaffiisigut, illersornissamut imaluunniit isumannaallisaanikkut politikkimik kalluaasunikisumaqatigiinniarnermi isumaqatigiinnermilu imaassinnaavoq § 12 imm. 4-mi atuuffiginngisanut maleruagassaqnaapertuuttumik naliliineq tunngavigalu atortarianngitsoq. Tamatumunngalu ilaatigut tunngaviusinnaavoq inuitpisinnaatitaaffii tunngavigalugit Kalaallit-nunaanni aatsitassanut tunngatillugu iliuuseqarnerit, tassa iliuuseqarnerittassaammata suliassaqarfinnut tamakkiisumik tigoreernikuusaanut tunngassuteqartut kiisalu Kalaallit-nunaanuinnaq tunngassuteqartuullutik. Pissutsi taama ittuni Kallaalit-nunaata imm. 1-imi pingaarnertutmaleruagassaq, Kunngeqarfiup Danmarkip imm. 4-mi atuuffiginngisanut maleruagassap atuinissaanut naleqqiullugu,annertunerusimik (pingaarnerusumik) soqutigisarissavaa.59 Oqaaseqaatit nalinginnaasut immikkoortua 7.3.

Inuiaat pisinnaatitaaffii tunngavigalugit uranimik atuinissaq, nunanut allanut niuveruteqarnissaq tuniniaanissarlupillugit isumaqatigiissutit illersornissamut kiisalu isumannaallisaanermut politikkimi pissutsinik kalluaasussaavoq.Isumaqatigiissutit taamaattut uranimik eqqissisimasumik atuinissamut tunngassuteqarpata KunngeqarfiupDanmarkip illersornissamut kiisalu isumannaallisaanermut politikkimi pissutsit aallaavittut kalluarneqassanngillat.Kiisalu Kunngeqarfiup Danmarkip eqqissisimasumik siunertalimmik uranimik atuinissaq, nunanut allanutniuveruteqarnissaq tuniniaanissarlu inatsisit malillugit unitsitsinissaa soqutigisarinavianngilaa, tamatunngaatatillugu nukissiornermut atorneqarnissaa. Taamaattumik uvagut naliliinerput tunngavigalugu Naalakkersuisut,qallunaat naalakkersuisui ilanngutinngikkaluarlugit isumaqatigissutinik taamaattunik isumaqatigissuteqarsinnapput.Taamaattorli Naalakkersuisut qallunaat naalakkersuisui isumaqatigiinniarnermik kiisalu isumaqatigiissuteqarnermiktaamaattumik ilisimatittussaavaat, aammalumi apeqqutini taamaattuni qallunaat naalakkersuisuiniksuleqateqarnermik nalinginnaasumik taamaaliortussaallutik.60Kisiannili eqqissisimasumik siunertaqanngitsumik uranimik atuinissaq eqqarsaatigineqarpat, akerlianilli soorluassersuutigalugu qaartartorsuarnik sanaartornissamik (atomimik qaartartorsuit) siunertaqarpat, taava inuiaatpisinnaatitaaffii tunngavigalugit isumaqatigiissutit namminersornermut inatsimmi § 12 imm. 4-miatuuffiginngisaanut maleruagassamut ilaatinneqassapput. Aammattaaq taamaappoq inuiaat pisinnaatitaaffiitunngavigalugit isumaqatigiissutit aammalu uranip unioqqutitsisumik eqqissinerunngitsumut atorneqaratarnissaakillilersimaaniarlugu suliniutit. Taamaattumik qallunaat naalakkersuisuisa Naalakkersuisut peqatigalugit uranimiknunanut allanut nioqquteqarnisamut tunisaqarnissamullu tunngatillugu atugassatigut piviusorsiortunik assigiinnilluaalajangersaasinnaapput, tassa uran unioqqutitsisumik eqqissinerunngitsumut atorneqaratarnissaakillilersimaarniarlugu.Ullumikkut nunat atomimik qaartartorsuarmik (pisortatigootumik) peqareersut saniatigut nunanut allanut atomimikqaartartorsuarnik kiisalu uranimik allanillu qinngornermik uloriarnertunik qinngornilinnik siammaanissatpisinnaanerat kiisalu uran unioqqutitsisumik eqqissinerunngitsumut atorneqaratarnissaa pinngitsoortinniarluguKunngeqarfik Danmark nunat tamat isumaqatigiissutaannut pituttorsimavoq. Isumaqatigiissutit tamakkua Kalaallit-nunaannut atuutilissappata taava naalagaaffiup kiisalu Namminersorlutik Oqartussat, isumaqatigiissutit Kalaallit-nunaanni eqqortinneqarnissaat malinneqarnissaallu qulakkiissavaat, tassa uranimut aatsitassanullu qinngornernikuloriaqartunik qinngornillit, atorneqartut, Kalaallit-nunaanni toqqortarineqartut kiisalu assartorneqartut, kiisaluKalaallit-nunanniit avammut tuniorarneqartut. Taamaammallu Foketingip kiisalu Inatsisartut qulakkiissavaat nunattamat isumaqatigiissutaat nunami inatsisinik akuersissuteqarnikkut pisariaqartitsineq tunngavigalugueqqortinneqarnersut. Kiisalu qallunaat naalakkersuisuisa kiisalu Naalakkersuisut qulakkiissavaat nunat tamatisumaqatigiissutaat malinneqarnersut eqqortinneqarnersullu, tamatumunnga atatillugu nalunaarusiornikkut,akuersissutinik tunniussinissamik piumasaqaatinik aalajangersaanikkut, akuersissutini aalajangersimasuni,peqqusinertigut, ingerlatsinikkut aalajangersaanertigut allatigut, nakkutilliinikkut, allatigullu nakkutilliinikkut.Namminersornermut inatsimm7i § 12, imm. 4 tunngavigalugu Naalakkersuisut namminneerlutik inuiaatpisinnaatitaaffiisigut isumaqatigiissutitigut Kunngeqarfik Danmarkip ilaasortaafigisaasinut isumaqatigiinniarnermikingerlatsinissamut pisinnaatitaaffeqarnngillat.Inatsisissamut siunnersuummi § 12-mut immikkut ittumik oqaaseqaatini imatut allaqqasoqarpoq:”Isumaqatigiissutinut atatillugu pisinnaatitsisummik killiliineq tassa kattuffinnik nunani tamalaani atuuttunik,Danmarkip ilaasortaaffigisaanik isumaqati-giissuteqarnernut attuumassuteqartut immikkut ittumikkilliliiffigineqarnerat immikkut ittumik isumaqarpoq, tassani EU kattuffiit nunani tamalaani atuutut iluini,aammattaaq Kunngeqarfiup Danmarkip EU-p iluani nunat peqatigalugit ilaasortaaffigisaani, nunat tamatisumaqatigiissutaanik suliaqarnermi nunat tamaasa sinniisuuffigimmagit, kiisalu nunat ilaasortaasut taasisinnaaneratatuutsittarlugit. Maluginiarneqassaaq, paasinnilluarnissaq eqqarsaatigalugu naalagaaffiit EU-mut ilaasortaasut nutaatimmamik avissaaruteqartut nunanut allanut tunngasutigut suliassaqarfiinik sullissisut, kisiannili EU-traktat-inutatasuunngitsut, pissutsini taamatut ittuni Maastricht-traktatemut nalunaarut nr. 25 malillugu nammineerlutiknunatamik immamik avissaaruteqartut soqutigisaanik iliuuseqarsinnaapput, tassa Ataatsimoorfiup soqutigisaanutajoqutaanngitsunik, tassa soqutigisatigut iluarsisinnanngisaasigut.”Kalaallit-nunaat kattuffinni nunani tamani atuuttuni arlaqartuni, Kunngeqarfiup Danmarkip ilaasortaaffigisaaniukiuni arlaqartuni Kunngeqarfik Danmark sinnerlugu isumaqatigiinniartarsimalluniluisumaqatigiissuteqartarsimavoq. Namminersornissamut Ataatsimiititaliarsuup Kallallit-nunaanninamminersuternissaq pillugu isumaliutissii-ssutaani siusinnerusukkut kalaallit pisinnaatitsinermut tunngatilluguinatsisaani61allaqqavoq, taassumalu maleruagassaata namminersornermut inatsimmi § 12 imm. 4 assigaa:

1.1.Inuussutissarsiornermut, Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Nunanut allanutnaalakkersuisoqarfik uranimut aamma aatsitassanut qinngornernik ulorianartunik akoqartunik allanik piiaanermutavammullu annissuinermut tunngatillugu nunanut allanut pissutsini Naalakkersuisut aalajangiisinnaatitaaffii pillugitallakkiaq 13. september 2013-imeersoq nassiutereerpaat. Allakkiaq ilaatigut Kalaallit Nunaata inuiaqatigiinnipisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu inatsisitigut inissisimanera aamma Naalakkersuisut nunanut allanut pissutsinutaalajangiisinnaatitaaffiisa qanoq issusaa aamma inatsimmi tunngaviusumi § 19 pillugit isummersornernik imaqarpoq.Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup aamma Nunanut allanut ministereqarfiup tamanna tunngavigalugutapiliussatut allakkiaq manna suliaraat.Aammattaaq uranimik aamma aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akoqartunik allanik piiaanissamutakuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaanera imaluunniitallannguuteqartinneqarsinnaanera eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut nunanut allanut politikkikkut piginnaatitaaffiipillugit Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup aamma Nunanut allanut ministereqarfiup allakkiaat 21. august2013-imeersoq, ministereqarfiit suli tunaartarisinnaasaat innersuussutigineqarpoq.

2Kalaallit Nunaata inuiaqatigiinni pisussaaffinnutpisinnaatitaaffinnullu inatsisitigut inissisimanera2.1.Naalakkersuisut allakkiaanni 13. september 2013-imeersumi allassimavoq (qupperneq 7), danskitnaalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut akornanni Kalaallit Nunaanni namminersornermut aaqqissuussaq aammanamminersorneq pillugu inatsimmi tamanna pillugu maleruagassat, ”naalagaaffik” illuatungaannarsiorluniinuiaqatigiit pisinnaatitaaffiinut pisussaaffiinullu inatsisit malillugit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussatpisinnaatitaaffiinik killilersuisinnaanngitsoq aalajangersaaviusoq, pillugit inuiaqatigiit pisinnaatitaaffiinutpisussaaffiinullu isumaqatigiissuteqarsimasut. Inuiaat namminersorlutik aalajangiinissamut pisinnaatitaaffeqarneratpillugu inuiaqatigiinni pisussaaffinnut pisinnaatitaaffinnullu maleruagassat aamma Kalaallit Nunaanninamminersornermut aaqqissuussat aamma namminersorneq pillugu inatsimmi tamanna pillugu maleruagassatpillugit danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut akornanni inuiaqatigiit pisinnaatitaaffiinut pisussaaffiinulluisumaqatigiissut (”isumaqatigiissut”) pisinnaatitaaffinni ilaatigut pineqartunut ilaasut allakkiami allassimavoq.2.2.Namminersorneq pillugu inatsimmi aallarniutaasumi (aallarniut) allassimavoq, inuiaat kalaallit tassaasut inuiaatinuiaqatigiit pisussaaffii malillugit nammineerluni aalajangernissamut pisinnaatitaasut, tamanna nassuerutigaluguinatsimmi Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni suleqatigiinnermi naligiinnissap ataqqeqatigiinnissallusiuarsarnissaannik kissaateqarneq tunngavigineqartoq, aammalu inatsimmi tamatumunnga naapertuuttumikNaalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni naligiimmik suleqatigiittut isumaqatigiissuteqarneqtunngavigineqartoq.

Kalaallit inuiaat nammineerluni aalajangernissamut pisinnaatitaaffeqarnerat ilaatigut Danskit-Kalaallitnamminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaata ataani naalagaaffimmut inuiaqatigiinnilu pisinnaatitaaffinnutpisussaaffinnullu apeqqutinut suleqatigiissitaliami sammineqarpoq. Suleqatigiissitaliaq ilaatigut isumaqarpoq kalaallitinuiaat, inuiaat pisinnaatitaaffiinut pisussaaffiinullu paasinninneq aallaavigalugu, inuiattuttaaneqarsinnaanissaminnut naammattumik arlalinnik immikkuullarissuseqartut. Kalaallit Nunaanninamminersorneq pillugu Kalaallit-danskit namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaata isumaliutissiissutaani(2008) qupperneq 25 innersuussutigineqarpoq.Naalagaaffimmut inuiaqatigiinnilu pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu apeqqutinut suleqatigiissitaliami ilaasortatkalaallit inuiaat namminersorluni aalajangernissamut pisinnaatitaaffeqarnerisa annertussusissaanut assigiinngitsuniknalilersuipput. Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap isummersuutit taakkua tusaatissatut tiguai, tassungalunangissutigalugu oqaatigalugu – kalaallit inuiaat namminersorluni aalajangernissamut pisinnaatitaaffeqarnerisaannertussusissaat qanoq ikkaluarpalluunniit – Kalaallit Nunaat namminiilivinnissamik kissaateqarnersoq kalaallitinuiaat namminneerlutik aalajangertussaagaat, Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanniisumaqatigiissutigineqartoq. Kalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu Kalaallit-danskit namminersorneq pilluguisumalioqatigiissitaata isumaliutissiissutaani (2008) qupperneq 24-27 innersuussutigineqarpoq.Tamatumunnga naapertuuttumik namminersorneq pillugu inatsimmi § 21, imm. 1-imi allassimavoq, KalaallitNunaata namminiilivinnissaa inuiaqatigiinnit kalaallinit aalajangerneqassasoq. Aammattaaq namminersorneqpillugu inatsimmi § 21, imm. 3-imi uniffiup aappaani allassimavoq, Kalaallit Nunaata namminersulivinnissaatapiviusunngortinneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiissutFolketing-ip akuersineratigut isumaqatigiissutigineqassasoq.Taamatuttaaq namminersorneq pillugu inatsit (L 128 – 2008/09) pillugu inatsisissatut siunnersuummi nassuiaatininalinginnaasuni imm. 10.1-imi allassimavoq, danskit naalakkersuisuisa aamma Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisutakornanni isumaqatigiissutigineqartoq, Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaq kissaatigineraa inuiaat kalaallitaalajangertussaagaat.Aammattaaq inatsimmut nassuiaatini nalinginnaasuni tassani allassimavoq, Kalaallit Nunaanni NamminersorlutikOqartussat nunami naalakkersuinikkut aaqqissuussinissamut piareersaataasumik suliamik aallartitsinissamikkiffaanngissuseqartut. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat namminersornermut aaqqissuussinerup iluaninamminiilivinnissamut kisimiilluni piareersaateqarsinnaassaaq. Kalaallit Nunaata siunissaa aammalu Danmarkimutattaveqarnermut tunngassutillit pillugit inuiaat kalaallit namminneerlutik aalajangertussaapput.2.3.Inuiaat pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu pillugit inatsisit naapertorlugit inuiaat kalaallit namminersorlutikaalajangernissamut pisinnaatitaaffeqarnerisa akuerineqarnerani, Kunngeqarfik Danmarkip – Kalaallit Nunaatanamminiilivinnissamik angusaqarsinnaanermik kissaateqalernissaa tikillugu – inuiattut ataatsitutpisinnaatitaaffeqarnera pisussaaffeqarneralu, aammalu naalagaaffinnut allanut aamma nunani tamalaani kattuffinnutnaalagaaffik sinnerlugu inuiaat pisinnaatitaaffiinut pisussaaffiinullu isumaqatigiissutinik isumaqatiginninniartarneritisumaqatigiissuteqartarnerillu allanngortinneqanngillat.Kalaallit Nunaata taamaalilluni Kunngeqarfik Danmarkimi inuiaat pisinnaatitaaffiinut pisussaaffiinullu ilaaneratakingunerisaanik, Kalaallit Nunaat imminut sinnerluni inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullususassaqarfinni iliuuseqarsinnaanngilaq. Suliassaqarfiit Kalaallit Nunaata akisussaaffigilersimasai imaluunniitsuliassaqarfiit allat tassani pineqarnersut apeqqutaatinnagu tamanna atuuppoq.Isumaqatigiissut 13. juni 2008-imeersoq namminersorneq pillugu inatsimmut ilaatigut tunngavigineqartoq,tassaanngilaq naalagaaffiit marluk akornanni inuiaat pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu pillugit isumaqatigiissut, kisiannilitassaalluni Kunngeqarfik Danmarkimi immikkoortuni marlunni, Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni,naalakkersuisut akornanni isumaqatigiissut.Tassunga atatillugu namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini nalinginnaasuni imm.7.2.-imi allassimavoq, kunngi (danskit naalakkersuisui) inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullususassaqarfinni naalagaaffik sinnerlugu iliuuseqartassasoq, susassaqarfinni taakkunani naalagaaffiup ilaaniittutataasiakkaat tunngaviusumik inatsit malillugu nammineerlutik aalajangiisinnaatitaaffilerneqarsinnaassanngitsut,aammalu Kalaallit Nunaata namminiilivissimannginnerani, Kalaallit Nunaat inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnutpisussaaffinnullu susassaqarfimmi, naalagaaffimmi pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu aallaavigalugit imminut sinnerluniiliuuseqarnissamut akuerineqassappat, tunngaviusumik inatsisip allanngortinneqarnissaa pisariaqartussaavoq.

Aammattaaq namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini nalinginnaasuni imm. 7.2.-imiallassimavoq, inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu susassaqarfimmi naalagaaffik sinnerluguiliuuseqarsinnaaneq, kalaallit oqartussaasuisa inatsisiliornissamik ingerlatsinissamillu piginnaatitaaffeqarfiiniit,aalajangiisuulluinnartumik allaassuteqartoq, tassami piginnaatitaaffiit taakkua naalagaaffiup ilaanut pineqartumutatuuttussanik maleruagassanik il.il. aalajangersaanissamut taamaallaat periarfissaqartitsipput. Kisiannili nunanutallanut politikkikkut suliassaqarfimmi naalagaaffik sinnerlugu iliuuseqarnermi naalagaaffik tamaatpituttuiffigineqartussaavoq, taamaalilluni nunanut allanut politikkikkut suliassaqarfimmi aalajangiineritaallaaviatigut naalagaaffiup ataatsimut isigalugu nunanut allanut politikkikkut atugaannut kalluaasussaallutik.Aamma namminersorneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 2-imi allassimavoq, iliuusissat Namminersorlutik Oqartussataalajangiunnissaannik eqqarsaateqarfigisaat aammalu aallartinneqarpata naalagaaffiup nunanut allanutattuumassuteqarneranut, ilanngullugu naalagaaffiup nunani tamalaani suleqatigiinnermi peqataanera, annertuumikpingaaruteqartussaappat, akuerineqannginneranni danskit naalakkersuisuinut isumaqatiginninniutigineqassasut.Aammattaaq uranimik aamma aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik allanik piiaanissamutakuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarsinnaanera imaluunniitallannguuteqartinneqarsinnaanera eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut nunanut allanut politikkikkut piginnaatitaaffiipillugit Inatsisinut atortitsinermut ministereqarfiup aamma Nunanut allanut ministereqarfiup allakkiaa 21. august2013-imeersoq innersuussutigineqarpoq.

3Nunanut allanut pissutsini Naalakkersuisut aalajangiisinnaatitaaffiatasuussusaa aamma tunngaviusumik inatsimmi § 193.1.Naalakkersuisut allakkiaanni 13. september 2013-imeersumi allassimavoq (qupperneq 22), ”[tunnga viusumikinatsimmi] § 19-ip nassuiarneqarnera [tunngaviusumik inatsimmi] § 1-imut kiisalu namminersornerunermut aammanamminersornermut inatsisinut aamma inatsisinut tunngatillugu danskit, savalimmiut kalaallillu oqartussaasuisasuleriaasiinut ileqquinullu aammalu inatsisit aamma namminersornerunermut aamma namminersornermutaaqqissuussat pillugit inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffinnut pisussaffinnullu isumaqatigiissutinut (isumaqatigiissutit)ataqatigiissillugu § 19-ip imarisaa atuuffiilu aalajangerneqassapput.”Ingerlaqqilluni allassimavoq (qupperneq 22), ”aammattaaq inatsisit atuuttut malillugit (naalagaaffeqatigiinnermutinatsisit aamma naalagaaffimmi inatsisit), § 19 malillugu Kalaallit Nunaannut nunanut allanut piginnaatitaaffiit– suliassaqarfinnut akisussaaffigineqalereersimasunut tunngatillugu – [...] Kalaallit Nunaanni inatsisiliortuni aammaoqartussaasutut suliaqartuni inissisimapput.”Tamatuma saniatigut allassimavoq (qupperneq 22), namminersorneq pillugu inatsisip atuunnerani ”nunanut allanutaalajangiisinnaatitaaffiup nuunneqavinnera – aammalu aalajangiisinnaatitaaffimmik suliakkiussinerinnaanngitsoq,piginnaatitsinerinnaanngitsoq imaluunniit – sinnerluni pisinnaatitsissutaannaanngitsoq” atuutsinneqalersoq.3.2.Tunngaviusumik inatsimmi § 19, imm. 1, uniffik siulleq malillugu kunngi (danskit naalakkersuisui) naalagaaffiksinnerlugu inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu sulissaqarfinni iliuuseqartussaavoq.Inatsisinut atortitsinermut ministereqarfiup aamma Nunanut allanut ministereqarfiup allakkiaani 21. august2013-imeersumi allassimavoq, danskit naalakkersuisuisa tunngaviusumik inatsimmi § 19 malilluguaalajangiisinnaatitaaffiat tunngaviusumik inatsimmi ingerlaannaq aalajangiisinnaatitaanerusoq – naalagaaffimminaalakkersuisut immikkut pisinnaatitaaffiannik taaneqartartoq. Tamatuma ilaatigut atuunnerani Folketing-iinatsisinik danskit naalakkersuisuisa naalagaaffik sinnerlugu inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullususassaqarfinni iliuuseqarnissaanik killilersuisunik akuersisinnaanngitsoq naatsorsuutigineqarpoq. Folketingitaamaattumik inatsimmik akuersippat, taamaalilluni ilimagineqartariaqarpoq danskit naalakkersuisuisaaalajangersimasumik aammalu ataatsimut isigalugu tunngaviusumik inatsimmi § 19 malillugu danskitnaalakkersuisuisa aalajangiinerisigut inatsit saneqqussinnaagaat, takuuk ilaatigut Jens Peter Christensen allallu,Danskit Naalagaaffimmut inatsisaat (2012), qupperneq 191 f., Peter Germer, Naalagaaffiup naalagaaffittutpisinnaatitaaffii (saqqummersitat 5-at, 2012), qupperneq 245, aamma Alf Ross, Danskit Naalaagaaffittutpisinnaatitaaffii I (saqqummersitat 3-iat Ole Espersen-imit, 1980), qupperneq 377. Aamma takuuk Max Sørensen,Naalagaaffiup naalagaaffittut pisinnaatitaaffii (saqqummersitat 2-iat Peter Germer-imit, 1973), qupperneq 200 f., ogPoul Andersen, Danskit Naalagaaffittut pisinnaatitaaffii (1954), qupperneq 482.Naalagaaffiup ilaani immikkoortut ataasiakkaat inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullususassaqarfinni iliuuseqarnissamut nammineerlutik aalajangiisinnaatitaaffeqanngillat – aammalutaamaattoqarsinnaanani. Taamaattumik Kalaallit Nunaat naalagaaffimmi pisinnaatitaaffinnut tunngatillugu imminutsinnerluni inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu susassaqarfinni iliuuseqarsinnaalissappat,tunngaviusumik inatsisip allannguuteqartinneqarnissaa pisariaqartussaavoq, tassanilu ilaapput naalagaaffiit

isumaqatigiillutik aalajangersagaat il.il., taamaallaat Kalaallit Nunaannut pituttuisut annertunerusumillu danskitnaalagaaffiannut pituttuinngitsut.Kisiannili tunngaviusumik inatsit Naalakkersuisut – danskit naalakkersuisuisa inatsimmi tunngaviusumiingerlaannaq aalajangiisinnaatitaanerat ataqqillugu – naalagaaffik sinnerlugu inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnutpisussaaffinnullu susassaqarfinni iliuuseqarnissamut piginnaatinneqarsinnaanerannut akornusiinngilaq, soorlutamanna Kalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu inatsimmi (inatsit nr. 473, 12. juni 2009-imeersoq)(namminersornermut inatsit) aamma Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnutpisussaaffinnullu isumaqatigiissuteqarsinnaanerat pillugu inatsimmi (inatsit nr. 577, 24. juni 2005-imeersoq)siusinnerusukkut atuuttumi pisoq.Taamaalilluni namminersorneq pillugu inatsit pillugu inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini nalinginnaasuniimm. 7.2-imi allassimavoq, tunngaviusumik inatsit inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullususassaqarfimmi,taamaallaatKalaallit Nunaannut tunngassuteqartuni aammalu naalagaaffiup ilaanut allanutkalluaanngitsuni, Naalakkersuisut piginnaatinneqarnissaannut (sinnerluni pisinnaatitsissut) akornutaassasoqilimagineqarsinnaanngitsoq.Namminersorneq pillugu inatsit pillugu inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini nalinginnaasuni imm. 7.2-imierseqqissarneqarpoq, piginnaatitsissutitut aaqqissuussami taamaattumi inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnutpisussaaffinnullu susassaqarfimmi iliuuseqarnissamut piginnaatitaaffiit tunniunneqavinnerat pineqanngitsoq,aammalu danskit naalakkersuisui taamaattumik suli nunanut allanut politikkikkut aalajangiisinnaatitaassasut,aamma susassaqarfinni Naalakkersuisunut piginnaatitaaffiliinermi pineqartunut ilaasuni. Suliassaqarfimmiaalajangersimasumi inatsisiliornissamut aamma allaffissornikkut aalajangiisinnaatitaaneq kalaallit oqartussaasuinuttunniunneqarsimagaluartoq, danskit naalakkersuisui taamaalilluni suli inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnutpisussaaffinnullu susassaqarfinni suliassaqarfimmik pineqartumik kalluaasuni iliuuseqarnissamut inatsimmitunngaviusumi ingerlaannaq aalajangiisinnaatitaanini atorsinnaavaa. Peqatigisaanik piginnaatitsissuteqarnermutaaqqissuussaq malillugu naalagaaffik tamakkerluni inuiaat akornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnulluisumaqatigiissutinut Kalaallit Nunaannit isumaqatigiissutigineqartunut inatsisitigut pituttorsimalertussaavoq.Namminersorneq pillugu inatsit pillugu inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini nalinginnaasuni imm. 7.2-imitamatuma saniatigut allassimavoq, naalagaaffimmi immikkoortumut aamma inatsimmi tunngaviusumi § 19-mikmianerinnernerup kingunerisaanik, Naalakkersuisut nunanut allanut politikkikkut iliuuseqarnerminni –naalagaaffimmut tamarmut inuiaat pisinnaatitaaffiinut pisussaaffiinullu inatsisitigut qilersuisumik – naalagaaffiupsoqutigisaannut akerliusumik iliuuseqarsinnaassanngitsut, ilanngullugit naalagaaffiup ataatsimut isigalugu nunanutallanut politikkia. Taamaalillutik Naalakkersuisut naalagaaffiup ilaanni allani soqutigisanut akerliusumik nunanutallanut politikkikkut aalajangiussisinnaassanngillat, ilanngullugu suliassaqarfimmi pineqartumi isumaqatigiissutiniknaalagaaffiup nunanut allanut politikkiani tunngaviusunut nalinginnaasunut akerliusunikisumaqatigiissuteqarsinnaassanatik.Tamatuma saniatigut namminersorneq pillugu inatsit pillugu inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatininalinginnaasuni imm. 7.2-imi allasimavoq, naalagaaffiup ataatsimut isigalugu nunanut allanut politikkianutnaapertuuttumik pisoqarnissaata qulakkeernissaa siunertaralugu, Naalakkersuisut naalagaaffik sinnerlugu inuiaatakornanni pisinnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu susassaqarfinni iliuuseqarnissamut piginnaatitaanerannutaaqqissuussinermi, aaqqissuussamik nunanut allanut politikkikkut suliassaqarfimmi aalajangiussinissaq sioqqullugupisariaqartillugu danskit naalakkersuisuisa ilisimatinneqartarnissaannik oqaloqatigineqartarnissaannilluqulakkeerisumik pilersitsinissaq pisariaqartoq.Taamaalilluni namminersorneq pillugu inatsimmut nassuiaatini sukumiisumik nassuiarneqarpoq, Naalakkersuisutnunanut allanut politikkikkut aalajangiisinnaatitaaffiat piginnaatitsissuteqarnermik aallaaveqartoq.Tassunga atatillugu aamma namminersorneq pillugu inatsimmi § 11, imm. 3 innersuussutigineqarsinnaavoq, tassanierseqqissarneqarmat nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki naalagaaffiup susassaqarfigigaa, aammalu danskitoqartussasuisa nunanut allanut politikkikkut tunngaviusumik inatsit malillugu aalajangiisinnaatitaaffiatnamminersorneq pillugu inatsimmi kapitali 4-imi (§§ 11-16) aalajangersakkani killilerneqanngitsoq.Akerlianik namminersorneq pillugu inatsimmi namminermi imaluunniit inatsimmut nassuiaatini namminersorneqpillugu inatsit ”nunanut allanut aalajangiisinnaatitaanerup nuunneqavinneranik – aammaluaalajangiisinnaatitaaffimmik suliakkiussinerinnaanngitsumik, piginnaatitsinerinnaanngitsumik imaluunniit –sinnerluni pisinnaatitsissutaannaanngitsumik” malitseqartoq tapersiisunik allassimasoqanngilaq, tamannaluoqaatigineqareersutut Kalaallit Nunaata naalagaaffimmi naalagaaffiup pisinnaatitaaffiisigut inissisimaneranutnaapertuussimassanngikkaluarpoq, takuuk matuma siuliani allassimasut.

4Namminersorneq pillugu inatsimmut inatsimmutnassuiaatit isumaat immikkut4.1.Naalakkersuisut allakkiaanni 13. september 2013-imeersumi allassimavoq (qupperneq 34), namminersorneqpillugu inatsimmut nassuiaatit ”nunanut allanut pissutsini aalajangiisinnaatitaanermut tunngassuteqartut, nunanutallanut pissutsinut aalajangiisinnaatitaaneq pillugu nassuiaanermi atornerannilu aallaaviatigut imminerminipingaaruteqartutut naleqartutullu oqaatigineqarsinnaanngitsut, pissutigalugu Naalakkersuisut pinnatik danskitnaalakkersuisuisa kisimik paasinninnerimmasigit nassuiaaneralugillu”.Aammattaaq Naalakkersuisut allakkiaanni allassimavoq (qupperneq 34), ”inatsisissatut siunnersuummut nasuiaatinipissutsit Naalakkersuisut paasinninnerat malillugu Namminersorlutik Oqartussanut iluaqutaasussat imaluunniitinatsisip nassuiarneqarnerani atorneqarneranilu allatigut tunngavigineqartariaqartut oqaatigineqarsimappataimaluunniit eqqaaneqarsimallutik, pissutsit taaneqartut taamaattoq inatsisip nassuiarneqarnerani atorneqarneranilutunngavigineqartariaqarput, tassami Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisui isumaqatigiissimassammata.”4.2.Namminersorneq pillugu inatsit pillugu inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini nalinginnaasuni imm. 7.2-imiallassimavoq, danskit naalakkersuisui isumaqartut, Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaliami ilaasortattamarmik danskit naalakkersuisuisa paasinninnerannut isumaqataanngikkaluartut, naalagaaffimmi inatsisinutkillissaliussat namminersorneq pillugu inatsimmi nunanut allanut politikkikkut suliassaqarfimmipiginnaatitsissuteqarnermut aaqqissuussamut tunngaviusut.Tamatuma malitsigisaanik Inatsisinut atortitsinermut ministereqarfiup aamma Nunanut allanut ministereqarfiuppaasinninnera malillugu namminersorneq pillugu inatsit imm. 3.1-imi allassimasut naalagaaffimmi inatsisitigutkillissaliusanut naapertuuttumik paasisariaqarpoq nassuiarneqartariaqarlunilu.Aammattaaq oqaatigineqassaaq nunanut allanut politikkikkut suliassaqarfimmi piginnaatitsissuteqarnissamutaaqqissuussaq aamma namminersorneq inatsimmi allassimammat, takuuk assersuutigalugu namminersorneqpillugu inatsimmi § 11, imm. 3-mut aalajangersagaq, tassani erseqqissarneqarpoq nunanut allanut sillimaniarnermullupolitikki naalagaaffiup susassaqarfigigaa, aammalu danskit oqartussasuisa nunanut allanut politikkikkuttunngaviusumik inatsit malillugu aalajangiisinnaatitaaffiat namminersorneq pillugu inatsimmi kapitali 4-imi (§§11-16) aalajangersakkani killilerneqanngitsoq.