FOU, Alm.del - 2011-12 - Bilag 171: Endelige afrapportering om undersøgelserne af jordforurening efter flystyrtet i 1968 i Thule-området til udvalgets orientering, fra ministeren for sundhed og forebyggelse

Thule-mi ajutoorneq – Nunap qinngornernik ulorianartunik qanoq annertutigisumikmingutsinneqarsimaneranik naliliineq� Sundhedsstyrelsen, 2011SundhedsstyrelsenIslands Brygge 672300 København Swww.sst.dkAaqqissuussisoq siunnersuisuuneq, Kaare Ulbak, Statens Institut for Strålebeskyttelse,Knapholm 7, 2730 HerlevSammisat: Kalaallit Nunaat; Thule, plutonium, ajutoorneq, mingutsitsineq;Qinngornernik sunniivigitinnerup annertussusaa, kinguneriumaagaanik naliliineqSuussusaa: siunnersuineqOqaatsit: KalaallisutNalunaarusiaq: 1,0Nalunaarusiorneq: 24. november 2011Naqinneqarnera: pdfQarasaasiakkoortup normua(ISBN): 978-87-7104-232-0Naqitap normua(ISBN): 978-87-7104-233-7Saqqaani assiliartaliussaq: Svend K. OlsenNaqiterisoq ilusilersuisorlu:Rosendahls - Schultz Grafisk A/S, Herstedvang 10, 2620 AlbertslundSaqqummiussisoq: Sundhedsstyrelsen, december 2011Suminngaanneernera ersarissumik nalunaarlugu saqqummersitaqissuaavigineqarsinnaavoq

imaiAallaqqaasiutEqikkaaneq12Misissuinermut tunuliaqutaasoqQinngornernut ulorianartunut illersornissamut tunngaviit aalajangiinermilutoqqammaviit2.1 ICRP-p innersuussutai2.2 Thule-mi ajutoornermut tunngatillugu naliliinermi toqqammavikQinngornernik ulorianartunik akullit, sunniivigineqarnermut aqqutaasartutannertussutsimillu naatsorsuisarneq3.1 Qinngornerit ulorianartut Thule-mi ajutoornermut attuumassuteqartut3.2 Sinniivigineqarnermut aqqutaasut3.3 Qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnerup annertussusaanikuuttuinermi periutsit3.3.1 Najuussuineq3.3.2 Nerineq3.3.3 Kilerneqarneq/kimillanneqarneqThule-mi qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnerup annertussusaaniknaliliineq4.1 Mingutsitsinerit annertussusaat4.2 Najuussuinikkut sunniivigineqarneq4.3 Nerinikkut sunniivigineqarneq4.4 Kilerneqarnikkut/kimillanneqarnikkut sunniivigineqarneq4.5 Eqikkaalluni naliliineq4.6 Plutonium-imik timimit aniatitamik uuttortaasarneritAjutoornerni allani mingutsitsinerit5.1 Palomares-imi, Spaniamiittumi5.2 Maralinga-mi, Australiamiittumi5.3 Thule-mi mingutsitsinermut assersuussineqInerniliinerit innersuussutillu6.1 Inerniliinerit6.2 InnersuussutitNajoqqutarisat5711

aallaqqaasiutAmerikkarmiut timmisartorsuata qaartartunik sisamanik usilluni Kalaallit NunaanniPituffiup eqqaanut sikumut 1968-imi nakkarnera ilaatigut plutonium-ip avatangiisi-nut siaruaanneranik kinguneqarpoq. USA Qallunaat Nunaanni oqartussat isumaqati-giissuteqarfigalugit sikumi annertuumik saliisitsivoq 1968-imilu aasakkut tamatumalukingorna, qallunaat immikkut ilisimasallit avatangiisini uuttortaapput misissugassanil-lu, kingorna Qallunaat Nunaanni misissorneqartunik, katersillutik.Qallunaat ajutoornerup kingorna saleeqataasut qinngornernik ulorianartunik sunni-ivigineqarnermikkut peqqissutsimikkut ajoqusersimanerat 1986-imi assigiinngitsuti-gut tutsiuppoq. Apeqqut taanna pillugu Qallunaat Nunaanni peqqinnissakkut nakku-tilliisoqarfik Sundhedsstyrelse qallunaat amerikkarmiullu paasissutissaataannik pissar-siarineqarsinnaasunik katersivoq, tamannalu tunngavigalugu 1986-imiit 1991-imutnalunaarsuiviit-, aaviinerit assigisaallu-, kiisalu peqqissutsikkut misissortinnerit tunn-gavigalugit-, ilaatigut nuna tamakkerlugu nappaammik kræftimik akiuiniaqatigiiffikKræftens Bekæmpelse, naalagaaffiup innutaasut peqqissusaannik ilisimatusarfiaStatens Institut for Folkesundhed kiisalu suliffimmi avatangiisit peqqissuserlu pillugitimmikkoortortat suleqatigalugit, misissuinerit aallartillugit. Thule-mi saleeqataasutkalaallillu piniartut misissuinermi peqataapput. Paasisat naapertorlugit timmisartor-suup nakkarneranik patsiseqartumik, inuit pineqartut akornanni nappaatillit toqusar-tullu amerlinerannik pasitsaassineq, Sundhedsstyrelse-p misissuinermi tamatumaniuppernarsinngilaa.Risø DTU-p Thule-p eqqaani avatangiisini plutonium-eqarneranik misissuineranutatatillugu 2003-mi sinerissap ilaani Pituffiup kujataata kitaaniittumi issoq misissugas-satut piiagaq, plutonium-imik 1968-imi timmisartorsuup nakkarneranit pisumikannertussusaa allanngorartumik nassaarfiuvoq. Nassaarneq patsisigalugu kalaallit qal-lunaallu peqqissutsimut tunngatillugu oqartussaasuinit peqataaffiusumik suleqatigiissi-taliortoqarpoq, avatangiisinilu pineqartuniinneq ulorianaateqarnersoq naliliiviginiar-lugu innuttaasunik misissuisitsinissaq, taamatullu annertunerusumik qinngornernikulorianartunik uuttortaallunilu misissuinissaq aalajangiunneqarpoq.Naalagaaffiup innuttaasut peqqissusaannik ilisimatusarfiata Statens Institut forFolkesundhed kiisalu Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup Nuummiittup 2010-mi2011-imilu Avanersuarmi innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineranni annertuu-mi, 1968-imi timmisartorsuup nakkarneranut attuumassuteqarsinnaasumik nappaatil-lit toqusartullu amerleriarsimanngillat.Avanersuarmi qinngornerit ulorianartut pillugit misissuinerit kingulliit Risø DTU-pimmikkoortuani qinngornerit ulorianartut pillugit ilisimatusarfimmi ingerlanneqarputimmikkullu nalunaarusiarineqarlutik. Tamatuminnga patsiseqartumik nunamit qinn-gornernik ulorianartunik sunnigaasimasunik, taamaasillunilu tamatuma nalaani anga-laarnerup navianaataanik naliliineq Sundhedsstyrelse-mit naalagaaffiullu qinngorner-nut ulorianartunut illersornissaq pillugu ilisimatusarfianit Statens Institut forStrålebeskyttelse ingerlanneqarpoq. Qinngornernik sunniivigineqarnerup annertus-susaanut uuttuutitut atorneqartut, uuttuutissatut toqqakkat naatsorsuinermilu inerne-rit, nalunaarusiami matumani sukumiinerusumik nassuiarneqarput.Mingutsitsinerup taama ittup qanoq isilluni inunnik sunniisinnaanera kiisalu qinn-gornernut nalinginnaasunut inuit namminneq- pinngortitallu pilersitaannut sanilliul-lugu, qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnerup annertussusiata,

eqikkaaneqThule-mi ajutoorneq – qinngornerit ulorianartut nunameersut inummutsunniutaasa annertussusaannik naliliineqAmerikkarmiut timmisartorsuata 1968-imi nakkarnerata kingorna Thule-p eqqa-ani nunap qinngornernik ulorianartunik mingutsinneqarnera Risø DTU-mitmisissorneqarlunilu naliliivigineqarpoq. Naalagaaffiup qinngornernut ulorianar-tunut illersornissamut ilisimatusarfiata Statens Institut for StrålebeskyttelseKalaallit Nunaanni misissuinerit tunngavigalugit qinngornerit annertussusaat,taamaasillunilu mingutsinneqarsimasumiinnerup tamatuminngalu atuinerupulorianaatigisinnaasai, naliliivigai. Thule-mi ajutoornermi toqqammavissatutinnersuussamit qinngornernik sunniivigineqarneq annikinnerusoq naliliineruptakutippaa.Misissuinermut tunuliaqutaasoq1968-imi amerikkarmiut timmisartorsuata B-52-ip atomip nukinga atorlugu sakkussia-nik qaartartunik sisamanik usilluni nakkarnerata kingorna qinngornerit ulorianartutsiaruaannerisigut, Avanersuarmi nunami mingutsitsineq Risø DTU-p misissuivigaa.Risø DTU-p misissuinerani paasisani nalunnaarusiamiThule-2007 – Investigation ofradioactive polution on land–imi nassuiarneqartuni Thule-mi 2003-mi, 2006-imi,2007-imi 2008-milu nunami uuttortaanerit tamarmik ilaapput.Nalunaarusiami matumani Risø DTU-p nalunaarusiaa tunngavigalugu qinngornernikulorianartunik sunnertinneq taamaasillunilu Avanersuarmi nunap mingutsinneqarnera-ta inunnut navianaataa naliliivigineqarpoq.Qinngornernut ulorianartunut illersornissamut tunngaviit aalajangiinermilutoqqammaviitQinngornernut ulorianaatilinnut illersornissamut tunngaviit aalajangiinermilu toqqam-maviit, nunarsuaq tamakkerlugu qinngornernut ulorianartunut illersornissamutKommission-ip (ICRP) innersuussutai naapertorlugit, Qallunaat Nunaanni nunarsuar-lu tamakkerlugu inatsisit maleruagassallu tunngavigineqarput, taakkuttaarlu nalunaaru-siami matumani naliliinermi tunngavigineqarlutik. Avanersuarmi mingutsitsineqICRP-p naliliinerasut siuningaaniit qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarsinna-aneq pitsanngorssaasinnaanerlu, Naalagaaffiup qinngornernut ulorianartunut illersor-nissamut ilisimatusarfiata Statens Institut for Strålebeskyttelse-p (SIS) isumaa naaper-torlugu, isummerfigineqarsimanngitsutut oqaatigisariaqarpoq.Avanersuarmi illersorneqarnissamut iliuusissanik immikkut ittunik pisariaqartitsinerupnaliliiviginerani- taamaattoqassappallu pisariaqartitsinerup tamatuma pitsanngorsaavi-ginissaa, Thule-mi ajutoornermut atatillugu qinngornernik ulorianartunik sunniivigine-qarnermik uuttortaanermi uuttuutigisap ICRP-millu innersuussutaasup appasissumut(ukiumut 1-20 millisievert =mSv) inissinnissaa pissusissamisuussaaq. Naliliinermitoqqammavissaq killiliussatut naatsorsuutigineqassanngilaq. SIS –ip nalunaarusiamimatumani misissueqqissaarnermi naliliinermilu, ukiumut 1 mSv Thule-mut tunngatil-lugu atugassatut toqqammavigaa.Kalaallit qallunaallu ukiumut 1 mSv missiliorlugu qinngornernik ulorianartunik silaan-narsuarmiit, issumit, sanaartornermi atortunit nerisanillu sunniivigineqartarnerat(avatangiisit qinngornerinik nalinginnaasumik sunniivigineqarneq) Thule-mi naliliiner-

mi toqqammavigisamut assersuunneqarsinnaavoq. Tamatuma saniatigut innuttaasutataasiakkaat sunniivigitissinnaanerannut qallunaat killiliussaat (ass. Risø-mi atomipnukissiorfiit) ukiumut aamma 1 mSv-uvoq. Qinngornernik ukiumut 1 mSv-mik sun-niivigineqarneq peqqissutsimut akornutaanngilaq.Sunniivigineqarnermut aqqutaasut qinngornerillu annertussusaanniknaliliineq1968-imi ajutoornermi, amerikkarmiut timmisartorsuata qaartartunik nakkaatitsisartupusisaanit atomip nukinga atorlugu sakkussianit sisamaasunit qinngornerit ulorianartutassigiinngitsut siaruaanneqarput. Qinngornernik ulorianartunik aniatsitsisut taakkuakimut pitaassinnaanerat suunngitsuinnaammat, Thule-mi mingutsitsiviusumiinneqavataaniit qinngornernik ulorianartunik soorlu napparsimavimmi qinnguartartinnermiqinngornernik sunnigaanertut ittumik kinguneqartsitsinngimmat, qinngornerit ulori-anartut timip iluaniilersimappata aatsaat sunniivigitittoqarsinnaavoq (ilumiit qinngor-nernik sunniivigineqarnermik taaneqartartoq). Tassani ulorianartunik qinngornillitpingaarnerit tassaallutik plutonium-239 kiisalu americium-241. Taakkulu Thule-miqinngornerit qanoq annertutiginerisa ulorianaataasalu naliliivigineqarneranni aalajangi-isuupput nalunaarusiamilu matumani qinngornernik sunniivigineqarnerup annertus-susaanik naliliinermi ilaallutik.Inuup timaata iluaniit qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarneq pinngoqqaatituumaatsut timimut pinermikkut peqqissutsimut ajoqusiinerannut assersuunneqarsin-naavoq. Qinngornernik ulorianartunik timimut pisoqarnera assigiinngitsutigut pinga-sutigut pisinnaavoq:�Issumik qinngornernik ulorianartunik mingutsinneqarsimasumik anorimillu teqqa-latitaasumik najuussinikkut.�Uumasunik mingutsitaasimasumiissimasunik nerinikkut.�Ammip qinngornernik ulorianartunik mingutsinneqarsimasup amerlerneratigutkilerneratigulluunniit.Sunniivigitissinnaanermut aqqutaasut qulaani pineqartut tamarmik nalunaarusiaminassuiarneqarput sunniivigitinnerullu annertussusaa Risø DTU-p misissuineri mingut-sitsiviusumiinnermullu tunngatillugu ilimagisat assigisaallu tunngavigalugit naliliivigi-neqarpoq.Qinngornernik ulorianartunik najuussinikkut sunniivigineqarnerup annertussusaa

galugu USA-mi nersutaatit Tuluillu Nunaanni savat misissuivigigaanni, inullu ataasequkiumut umimmaap neqaanik 10 kiilumik nerisarpat, qinngornernik ulorianartuniksunniivigineqarneq ukiumut 0,000.1 mSv-uissaaq. Naak taanna najuussinikkut sunni-ivigineqarnermit annertunerugaluaq taamaattoq suli annikitsumineerarsuuvoq.Nerisaqarnikkut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarneq pitsaanerusumiknaliliivigissagaanni tamanna aatsaat Avanersuarmi umimmattat neqaannik misissuinik-kut pisinnaavoq. Naalagaaffiup qinngornernut ulorianartunut illersornissamut ilisima-tusarfiata (SIS) neqit plutonium-imik akoqarnerannik uuttortaalluni misissuinerminaatsorsuutaagallartumut sanilliullugu, annertuumik ass. 100-riaammiit 1000-iaammutnikingassuteqarnissaa naatsorsuutiginngilaa. Nerinermi inuup sunniivigineqarsinnaane-ranut toqqammavigalugu naatsorsuutigisamut ukiumut 1 mSv-mut assersuullugu killis-sarititaasut atituut iluanni aalajaatsutut isigisariaqarpoq.Kimillannertigut qinngornernik ulorianartunik mingutsinneqartutigut sunnigaanerupannertussusaa

Mingutsitsiviusumiinnikkut amermi ikit kimillannerillu pujoralammit, issumit pinn-goqqaatinilluunniit mikisunit mingutsinneqarsinnaapput. Nalinginnaasumik ikit kimil-lannerillu sukuluiarlugit saleqqissaarneqartarput. Saliinermili minitaqarsimagaannitaakku timimut sunniussinnaapput qinngornernillu ulorianartunik akoqarpata takkutimi iluaniit qinngornernik ulorianartunik suniivigisinnaavaat. Thule-mi ajutoornermiammikkut kimillannerit qinngornernik ulorianartunik mingutsinneqarsimanissaatannikitsuinnaavoq taamaammallu inuup inuunermini ataasiaannarani kimillannertigutqinngornernik ulorianartunik mingutsitsivigineqarsimanissaa annikitsuararsuulluni.Taama mingutsitsisoqarnissaa ilimanaateqarpianngikkaluaq, kimillanneq qinngornernikulorianartunik mingutsinneqassappat, inuup sunniivigineqarsinnaanera issup pinn-goqaatillu plutonium-imik akoqarnerisa naatsorsorneqarneranni - ikip issumik 0,1gram-imik mingutsinneqarsimanera imal. pinngoqqaatip qinngornernik ulorianartuniksuniisinnaanerata annerpaaffissaminiinnera- naapertorlugu naatsorsorneqassaaq.Inerniliinermi inuup kimillannera aqqutigalugu issumit qinngornernik ulorianartunikmingutsitamit sunniivigineqarneq ukiumut 0,001 mSv-uvoq taamatullu pinngoqaam-mik ikeq mingutsinneqartoq ukiumut 0,1 mSv -ulluni. Qinngornerit ulorianartutinummut sunniutaat taakku annikitsuararsuupput.Inerniliinerit innersuussutilluInuit qinngornernik ulorianartunik suniivigineqarnerannik naatsorsuinerit naliliinerillunaammassineqartut, mianersortumik qinngornerit ulorianartut sunniutaannik annertu-nerusumik naliliinerusut tunngavigalugit suliarineqarput, soorunalumi naatsorsuineritnaliliinerillu nalorninartortaqarlutillu killeqarput. Tamanna pissutigalugu inerniliinermiqinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnermik annertussusiliineq akunnaallisaga-avoq inernerillu inunnut tamanut misissuivigisamiittunut- ukiui apeqqutaatinnagit-atuuttussaalluni (piniartuniit ”takornarissanut”).Qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarsinnaanernut assigiinngitsunut pingasu-usunut (najuussineq, nerineq kimillannerlu) tunngatillugu misissuinermi paasisatnaapertorlugit, Avanersuarmi 1968-imi ajutoornermut atatillugu plutonium-imik min-gutsitsinikkut, qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarneq ataatsimut tamakker-lugu- sakkortuunik aalajangiisuusunik piumasaqaatitaqaraluaq- naatsorsuinermutatatillugu naliliinissami toqqammavigisamit ukiumut 1 mSv-mit annikinnerummat,peqqissutsimut sunniuteqanngitsutut nalilerneqarpoq.

Qinngornernut ulorianartunut illersorsinnaanermut naliliineq tunngavigalugu ullu-mikkut Thule-mi mingutsinneqarsimasumik atueriaaseq tunngavigalugu mingutsin-neqarsimasup najornissaa il.il. killilersortariaqanngilaq saliisitsisoqartariaqaranilu.Qinngornernik ulorianartunik nerisatigut sunniivigineqarnermik naliliinermi oqaati-gineqareersutut, Avanersuarmi nunallu immikkoortuini allani umimmaat plutoni-um-imik mingutsinneqarsimanerat pillugu maannamut uuttortaasoqarsimangim-mat, naliliinermi nunarsuup ilaani allami mingutsitsiviusumi, silap pissusaa pissut-sillu Avanersuarmit allaasuteqaraluit, taakkunani misilittagarineqartut toqammavigi-neqarput. Nerisatigut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnermik naatsor-suutit pitsaanerulersinniarlugit, Avanersuarmi umimmaat nunamilu miluuumasutallat neqaat misissuiffigineqartariaqarput. Qinngornernik ulorianartunik avatangi-isini nalinginnaasumik polonium 210-mik, qinngornernik ulorianartunik plutoni-um-imik mingutsitsinermit annertuneroqisumik sunniisartumik misissugassatakoqarnerat, aamma misissuiffigisariaqarpoq.Plutonium-imik mingutsitsinikkut qinngornernik ulorianartunik Avanersuamiittutsunniivigineqarnerannik naliliineq, Risø DTU-p 2008 ilanngullugu misissuinerinik,ullumikkullu mingutsinneqarsimasumik atuinermut sanilliussinermik tunngaveqar-poq. Naliliinermi matumani tunngavigineqartut atuutsiinnarsinnaanerat qulakkeer-niarlugu ukiut tallimaniit qulit qaangiunnerini nalimmassakkamik uuttortaanermiatugassamik maleruagassiortoqartariaqarpoq.Avanersuarmi innuttaasut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnerisanaliliiviginerat,Thule-mi toqqammavissatut najoqqutarisamiit annikinneralaarsuu-voq, taamaammat annertussutsimik nakkutilliinissaq eqqarsaatigalugu, mingutsitsi-viusimasumi innuttaasut plutonium-imik qanoq annertutigisumik timaasa akoqar-nerannik, Narsaarsummi 1989-imi najugaqarsimasut quuisa misissuiviginerattutittumik, uuttortaanissaq pisariaqanngilaq.Mingutsinneqarsimasup allatut atorneqarnissaa pilersaarutaalerpat, ass. illuliorfi-galugu allatigulluunniit inoqarfissanngorlugu sanaartorfiginiarneqalissappat, najuga-qarnissamut allatigullu atuinissamut killilersuinissamik saliinissamilluunniit pisari-aqartitsineq pilersaarusiornermut ilanngullugu naliliivigeqqeqqaartariaqassaaq.Nunap ilaanik aalajangersimasunik allagarsiineq assersuinerlu illersornissamik pat-siseqanngitsoq SIS-ip Avanersuarmi inuit- allagartalersuisartussat assersuisartussalluilanngullugit- qinngornernik sunniivigineqarnerisa ataatsimut katillugit naliliivigi-nerannut sunniuteqassanngillat.Saliinissamut atatillugu plutonium teqqalatinneqalersinnaavoq taamaasinerani inuitsaliisut innuttaasullu qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarsinnaaneratannertusitinneqassaaq. Taamaammat saliinissamik suliniuteqarneq aalajangiivigine-qartinnagu aallartitsinnagulu, qinngornernut ulorianartunut illersornissamut iliuu-seqarnikkut, tamakkiisumik isumannaallisaasoqaqqaassaaq

1 misissuinermut tunuliaqutaasoqAmerikkarmiut timmisartorsuat B-52 atomip nukinganik sakkussianik usilluni janua-arip 21-ani 1968 Kalaallit Nunaata Avannaata kitaani Pituffiup kitaanit 15 km-isutungasissusilimmut immap sikuanut nakkarpoq [Titartaganngorlugu takussutissiaq 1].Timmisartorsuaq ikuallalerpoq atomillu nukinganik sakkussiat qaartartuisa sakkortuutqaarnerisigut qinngornernik ulorianartunik akullit siaruaanneqarput timmisartorsuulluorsussaanut ikummaassimasumut teqqaallutik. Inneq 850 meterit pallillugit qummutnaaralaarpoq pujualu suli qutsinnerulluni. Takunnittut paasissutissiineratPituffimmiillu silasiornermi radarikkullu takusat naapertorlugit, ikuallannerup pujuakujammut- kujammut kangimullu ingerlaarsimassangatinneqarpoq. Ajutoornerupnalaani nunarsuup silaannartaata qullasisumi kissannera patsisaalluni 830 meteritpallillugit unerisimavoq qutsinnerusumilu 2.200 meterit pallillugit qutsissusilimmisilaannaap kissassusaa unerisimaannarpoq. 1.000 meterinik qutsissusilimmi avannerpoq3.500 merinillu qutsissusilimmi kitaanit anorlerluni. Qutsissutsini tamani anoripsukkassusaa meterimut 3 sekund-iuvoq. Kingorna naliliineq naapertorlugu pingoqqaatitannikitsut anorimit sumorujussuaq siammarsimanissaat uuttorneqarsinnaagunanngit-sumillu annikitsunnguanngorlutik nunamut nakkarsimanissaat ilimagineqarpoq.Taamanikkut nunaqarfiusumi Narsaarsuup eqqaaniittumi timmisartorsuullu nakkarfia-nit 8 km-nik kujasinnerusumiittumi uuttorneqarsinnaasumik mingutsitsisoqarsimasin-naanissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Ajutoorfimmit mingutsinneqarsimaqisumitjanuaarip 24-ani 29-anilu anorersuarnerani qinngornernik ulorianartunik kitaanutqeqertap Saunders Ø [1] tungaanut siaruaattoqarsimasinnaanera naatsorsuutigineqar-sinnaavortaaq.Titartaganngorlugu takussutissiaq 1.

Nunap mingutsinneqarnera ukiut ingerlanerini silamik sunniivigineqarnikkut ilaatigutsiammarnerusimasinnaavoq. Mingutsitsinerup nikerarnerata annertunersaata ajutoor-fiup eqqaaniinnissaa naatsorsuutigisariaqarpoq, silallu pissusaanut, aputip aanneranuttamatumalu nassatarisaanik pinngoqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit, aputipaanneranut akuliullutik ingerlanneqarnerannut, attuumassuteqarluni.Plutonium-ip avatangiisinut siaruaannera ajutoornerup kingorna sapaatip akunnerinitulliuttuni apummik misissugassamik katersuilluni misissueqqissaarnikkut paasiniaavi-gineqarpoq. Nunap immikkoortui marluk mingutsitsiviusimasut paasineqarpoq –ataaseq ajutoorfimmiit kujasinnerusumiitoq aappaa kitaa tungaaniittoq ikuallanneruparsaanit silaannarmi nuiannguullutik nakkaasuneersoq kiisalu timmisartorsuup nak-karfiata nalaanit teqqalaqqittuneersoq. Bylot –ip ikerasaata kujataani sineriak aqqusa-arlugu plutonium-imik mingutsitsineq, Narsaarsup eqqaani annertunerpaajullunim2-imut 9 kBq pallillugu annertussusilik uuttorneqarpoq [1]. 1968-imi aasakkut kin-gusinnerusukkullu qallunaat amerikkarmiullu immikkut ilisimasalittaat uuttortaapputilaatigullu avatangiisini kingorna Qallunaat Nunaanni misissugassanik katersillutik.Issuatsiaami 1968-imi aasakkut Narsaarsummi[2] katersami plutonium annertunerpa-aq kiilumut 1,6 kBq uuttorneqarpoq.Risø DTU’p suliniutaanut Thule-2003-imut atatillugu Thule-p eqqaani avatangiisitplutonium-eqarnerannik misissuinermi[3] immami misissuinermut tapiliulluguNarsaarsuup eqqaani sumiiffinni arfineq pingasuni issumik piiaalluni misissuisoqar-poq. Sumiiffinni pineqartuni tamani issoq qalleq plutonium-imik 1968-imi timmisar-torsuup nakkarneranit pisumik assigiinngiiaartumik annertussusilimmik akoqarpoq.Plutonium-ip agguataarsimanera assigiinngiaaqaaq pinngoqqaatinullu mikisuaqqanutakuulluni. Suliniummi Thule-2003-mi qinngornernik ulorianartunik nunamik min-gutsitsinerup navianassusaanik naliliinnginnermi, uuttortaaqqinnissap misissueqqin-nissallu pisariaqarnerat paasinarsivoq.2006-imi aasakkut aallarnisaalluni misissuinerit naammassereersut Risø DTU-miqinngornernik ulorianartunik ilisimatusarfik, Sundhedsstyrelse, naalagaaffiullu qinn-gornernut ulorianartunut illersornissamut ilisimatusarfia Statens Institut forStrålebeskyttelse (SIS) uuttortaaqqinnissaq misissueqqinnissarlu siunertaralugit 2007-imi suliniutissamik siunnersuusiorput[4]. Inuit qinngornernik ulorianartunik akulin-nik najuussuinikkut mingutsitaasimasumiinnikkullu navianartorsiorsinnaaneranniknaliliinissamut tunngavissarsinissaq, suliniuteqarniarnermi siunertaavoq. KalaallitNunaanni Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfiup QallunaatNunaannilu nunamut namminermut – Peqqissutsimullu ministereqarfiup suleqatigiis-sitaata kissaataa naapertorlugu 2008-mi nunarsuaq tamakkerlugu atuuttumik suliniu-tissatut siunnersuutip iliuusissanut tunngasortaa pillugu, Nunarsuaq tamakkerluguatomip nukingata siunertanut pitsaasunut atorneqarnissaanut sullissivik detInternationale Atomenergiagentur (IAEA) naliliisinneqarpoq. Nunarsuaq tamakker-lugu immikkut ilisimasallit inerniliinerat naapertorlugu suliniut aaqqissuulluagaavoq,iluatsilluartumillu anguniagassatut siunniussat angullugit naammassineqarsinnaallu-ni[5].Suliniut Thule 2007- uuttortaasunik misissuisunillu Avanersuarmut 2007-imi 2008-iluaasakkut ilisimasassarsiortitsinikkut naammassineqarpoq. uuttortaanerpassuarni paasi-sat Risø DTU –mitThule-2007 – Investigation of radioactive pollution on land[6]taaguusikkamik nunap iluani qaleriisaanik misissuinerit ilanngullugit nalunaarusiari-neqarput [7]. Nalunaarusiaq una uuttortaanerit misissuinerillu tunngavigalugit inuitqinngornernik ulorianartunik akulinnik najuussuinikkut, misissuiviusumiinnerminni-

Qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarneq qinngornerit annertussusaat qanorlupisoqarneragut sunniivigineqarneq apeqqutaallutik peqqissutsimut ajoqusiisinnaasoqukiorpanni ilisimaneqarlunilu uppernarsineqarnikuuvoq. Ajoqusernerit tassanngaan-nartunut kingusissunullu immikkoortinneqartarput. Ajoqusernerit tassanngaannartut,piffissami sivikitsumi ajoqusernernut ataasiakkaanut (ass. qinngornernik ulorianartunikpatsiseqartumik uunikkut peqqigunnaarnermut) killiliussat qaangerlugit sunniivigine-qarnikkut pilersarput. Kingusissukkut ajoqusernerit nunarsuaq tamakkerlugu qinngor-nernut ulorianartunut illersornissamut Kommission-ip (ICRP) innersuussutaa naaper-torlugu, qinngornernut ulorianartunut illersornissaq siunertaralugu killiliisoqanngilaq,kingusissukkullu ajoquteqalersinnaaneq (ass. inuunerup ilaani kræfteqalerneq, kingua-assat akornuserneqarnerat) qinngornerit ulorianartut annertusiartornerat ilutigaluguannertusiartortarluni.ICRP 1928-imi pilersinneqarpoq ukiullu ingerlanerini innersuussutinik ilaatigut aala-jangiinermi toqqammavissanik qinngornernullu ulorianartunut illersornissamut killili-ussanik suliaqarpoq. ICRP’p innersuussutai taamaasillutik nunat tamakkingajallutikqinngornernut ulorianartunut illersornissaq pillugu inatsisiliornerini toqqammaviup-put. Europa-mi qinngornernut ulorianartunut illersornissaq pillugu ICRP’p innersuus-sutai EU-mi maleruagassiornermi- taamaasillutillu Europami naalagaaffinni inatsisilior-nermi - toqqammaviupput. Qallunaat Nunaanni tunngaviusumik qinngornernut ulori-anartunut illersornissamut toqqammaviit ICRP-p innersuussutaanik- Sundhedsstyrelse-llu qinngornernik ulorianartunik suniivigitinnermut killiliussaq pillugu nalunaarutaaninr. 823 oktobarip 31-ani 1997-imeersumiittumik tunngaveqarput.ICRP-mit tunngaviusumik innersuussutit kingulliit ICRP-p naqitertitaani 103-mi2007-imeersumi atuutsinneqarput [8]. Tamatuma kingunerisaanik EU-p qinngorner-nut ulorianartunut illersornissamut maleruagassiaata, EU p aaqqissuussaanerata iluaninutarterneqarnera aallartippoq, sulilu naammassineqarani. ICRP-p naqitertitaani 103-mi innersuussutit siuliani naqitami 60-imi tunngaviusumik innersuussutinut1990-imeersunut sanilliullugit, pingaarutilimmik allannguuteqanngillat.Allannguuteqanngitsunut assersuutissanullu ilaapput qinngornerit ulorianartut peqqis-sutsimut sunniutaannik naliliineq killiliussassatullu innersuussutit. ICRP-lli qanoq isill-uni sunniivigineqarsimaneq tunngavigalugu immikkoortiterineq innersuussutini nuta-ani siunnersuutigaa. Taama immikkoortiterineq- tassungalu atatillugu ICRP-p innersu-ussutai nassuiarneqassapput, SIS-illu Avanersuarmi nunap qinngornernik ulorianartu-nik mingutsinneqarsimanerata naliliivigineranut nalunaarusiamilu matumani innersu-ussutinut- tunngavigineqarpoq.

Qinngornernut ulorianartunut illersornissamut aaqqissuussineq sunniivigineqarsinnaa-nernut assigiinngiiaaqisunut pingasunik immikkoortulinnut ICRP-p innersuussutigaa:■Pilersaarutaasumik sunniivigineqarneq:Inuiaqatigiinni sullissinermut atatillugu (sulif-feqarfimmi) qinngornernik ulorianartunik akulinnik- qinngornernilluniit ulorianar-tunik -sunniivigineqarneq.■Ajutoornikkut sunniivigineqarneq:pilersaarutaareersunik suliaqarnermi ilimaginngisa-mik pisoqarnera imal. ajortumeerneqarneq erngerluni naliliivigisarialik pisari-aqarpallu illersuutaasinnaasunik iliuuseqarfiusussaq.■Sunniivigineqareersimaneq:nakkutilliinermut atatillugu iliuuseqarnissamik aalajangi-isoqassappat naliliinissami pisariaqarpallu aalajangiinissami pissusioreersut.Pilersarutaasumik sunniivigineqarneq siusinnerusukkutperiutsimiktaaneqartumi pine-qartut ilaatigut tassaapput nakorsaanermi, suliffissuaqarnermi ilisimatusarnermilu qinn-gornernik ulorianartunik atuineq (qinngornernik ulorianartunik akullit, qinnguartaatit,atomi atorlugu nukissiorfiit). Ajutoornikkut sunniivigineqarneq tassaavoq qinngorner-nik ulorianartulinnik atortoqarluni sulinermi ajutoornerit ajortumeerinerillu (ajortu-meerinerit/pinerlunnerillu). Sunniivigineqareersimaneq tassaavoq qinngornernik pinn-gortitami pioreersunik annertuvallaamik sunniivigineqarneq (inigisani radon-imik-,illuliornermi atortuni qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnikkut), siusinne-rusukkut qinngornernik ulorianartunik nakkutigisaanngitsumik atuinikkut mingutsita-asimasuniinneq ajutoornerulluunniit kingorna tassanngaannaq sunniivigineqarnerupqaangiutereernerani sunniivigineqarneq. Ajutoornikkut- pioreersumillu sunniivigine-qarneq ataatsimoortillugitakuliunnermiktaaguuteqarsimagaluarput.Siulianisut ICRP-p qinngornernut ulorianartunut illersornissamut toqqammavissatpingasut innersuussutigai: Toqqammavissatpisinnaatitaaffeqarneq pitsanngorsaanerlusunniivigineqarsinnaanernut tamanut atuupput. Sunniivigineqarnermikannikillisaaneqpilersaarutaasumik sunniivigitinnermut taamaallaat atuuppoq. Toqqammaviit pineqar-tut tassaapput:■Pisinnaatitaaffeqarneq:aalajangiineq sunaluunniit qinngornernik ulorianartunik sun-niivigineqarnermik allannguisoq ajoqusiinani iluaqusiissaaq.■Illersornissamik pitsanngorsaaneq:Inuit ataasiakkaat qinngornernik ulorianartuniksunniivigineqarnerat, sunniivigineqartut amerlassusaat sunniivigineqarsinnaanerlu,aningaasaqarnikkut inuiaqatigiinnilu pissutsit eqqarsaatigalugit, sapinngisamik anni-kinnerpaamiitinneqassaaq.■Sunniivigineqarnermik annikillisaaneq:inuit ataasiakkaat nakkutigisamik qinngor-nernik ulorianartunik sunniivigineqarnerat ataatsimut katillugu –pilersaarutaasumiksunniivigineqarnermi (napparsimasut nakorsartinnerannut atatillugu sunniivigine-qarnerat eqqaassanngikkaanni) ICRP-p killissatut innersuussutai qaangerneqassan-ngillat. Pissutsit nalinginnaasut atuunnerini inuit ulorianartorsiortinneqannginnis-saat killiliinikkut qulakkeerneqassaaq.ICRP-p qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnermut killissatut innersuussutai,maannamut EU-mi qinngornernut ulorianartunut illersornissamut maleruagassiaqSundhedsstyrelse-llu nalunaarusiaa naapertorlugit killigitinneqartut assingi, paasiumi-narsarlugit tabeli-mi 1-imi takutinneqarput.Pilersaarutaasumik sunniivigineqarnermit allaassuteqartumik, ajutoornikkut sunniivigi-neqarnermi sunniivigineqareernermiluunniit illersornissamut tunngatillugu iliuuseqar-niarnermi, qinngornernik ulorianartunik, aallaqqaammut nammineq sunniuteqarfigisi-manngisanik unammilligassinneqarfiuvoq. Killiliussassatut aalajangersakkat taamaat-toqartillugu atorsinnaanngimmata, ajornartorsiut anigorluarumallugu, taakkununga

taarsiullugit toqqammavissatut killiliussat atorneqartarput. Qanoq isilluni sunniivigine-qarnernut tamanut kikkunnullu tamanut, annertussutsinut toqqammavissatut atorsin-naasoq, oqartussaasut illuatungiliuttullu isumaat qanorlu pisoqarneragut sunniivigine-qarsimaneq apeqqutaatillugit, killiliussat qaangerneqarsinnaanngitsut aalajangersarne-qartarput. Ajornartorsiummik qaangiiniarneq nalinginnaasumik aalajangersimasumikineriartuaartitassaavoq, qinngornernut ulorianartunut illersuutissat misissorlugit, pisari-aqarpallu tulleriiaarlugit iliuuseqarfigereernerisa kingorna, toqqammavissatut killilius-saq ataallugu killiliussamut inissinneqassaaq.Tabeli 1. Pilersaarutaasumik qinngornernik ulorianartuniksunniivigineqarnermut killiliussat.Inuit immikkoortiterneqarneratSulisoq (18-ileereersimasoq)innuttaasut ataasiakaatSunniivigineqarnerup ulorianaataanutkilliliussaq1, ukiumut/mSv201

ICRP’p naalagaaffinni ataasiakkaani sunniivigineqareersimanermi naatsorsuisarnissamikinnersuussinermini, toqqammavissanik aalajangiisarnissat akuttussusissaat oqaatigaa.ICRP’p innersuussutaa, Tabelimi 2-mi takutinneqartoq, nalinginnaasumik- inigisaniluradon-eqarneranut, illersorniarnikkut nunani arlalissuarni ajornartorsiutaaqisumut,innersuussutaalluni. Mingutsinneqarsimasumi najugalinnut ukiumut 1 - 20 mSv- piluani killiliinerup, siunissami appasinermi inissisimanissaa, ICRP-p ilanngulluguinnersuussutigaa.Tabeli 2. ICRP’p naalagaaffinni ataasiakkaani sunniivigineqareersimanermitoqqammavissanik aalajangiisarnissat akuttussusissaannutinnersuussutaa.Sunniivigineqareersimaneqnalinginnaasumikinigisani suliffinnilu radon-eqarneraToqqammavissaq, ukiumut/mSv1 - 20≤ 10

2.2 Thule-mi ajutoornermut tunngatillugu naliliinermi toqqammavikAssigiinngitsutigut sunniivigineqareersimanerni arlalinni qinngornernik sunniivigine-qarneq ima annertutigisinnaavoq, illersuiniarluni iliuuseqartoqartariaqarluni taama-asiornissamilluunniit eqqarsartoqartariaqarluni. Sunniivigineqareersimanerit arlalinnikpatsiseqarsinnaagamik ajornakusoortuusinnaapput ukiumiillu ukiumut sunniutaat ass.ileqqut apeqqutaallutik assigiinngiiaarsinnaallutik. Inigisani radon-eqarpallaanera tama-tumunnga assersuutissaavoq. Illersornissaq siunertaralugu inuit pilersitaannik sunniivi-gineqarnerni, ass. killilersugaanngitsumik qinngornilinnik atortoqarsimanerup kingor-na, imal. ajutoornikkut avatangiisini mingutsitsinermi, iliuuseqartoqarnissaanik aala-jangiisoqartariaqarsinnaavoq. Sunniivigineqareersimanerilli ilaatigut killilersuiffigisaria-aruttarput.Sunniivigineqareersimanerit arlaat nakkutigisariaallutillu illersornissakkut iliuuseqarfi-gisariallit pillugit aalajangiisoqarnissaa, oqartusaasut naliliinerannik isummernerannillutunngaveqassaaq, tamatumanilu nakkutigineqarsinnaanera qanoq isilluni sunniivigine-qarneq (mingutsitsineq og mingutsitsisorlu), aningaasaqarneq kiisalu inuiaqatigiinnutkulturimullu tunngasut aalajangiisuussapput. Sunniivigineqareersimanerit amerlanersa-

anni, pineqartunit oqartussaasunillu sunniivigineqarnerup ”nalinginnaasumut” pal-lingajalluguluunniit appartinnissaa kissataassaaq.1968-imi Thule-mi ajutoornikkut mingutsitsineq sunniivigineqareersimanertut isigine-qassasoq, naalagaaffiup qinngornernut ulorianartunut illersornissamut ilisimatusarfiata(SIS) nalilerpaa, qulaanilu taaneqartut ICRP’p innersuussutaasa Avanersuarmi qinngor-nernik ulorianartunik uuttortaanissami, naliliinermut pisariaqarpallu iliuuseqarnermuttunngavissatut atorneqarsinnaapput. Tamanna tunngavigalugu SIS-p nalunaarusiamimatumani misissueqqissaarnermi naliliinermilu Thule-mut tunngatillugu toqqamma-vissaq ukiumut 1 mSv atorniarpaa. Qinngornernik ulorianartunik ukiumut 1 mSv-miksunniivigineqarneq inummut ulorianaateqanngilaq.Toqqammavissatut toqqakkap annertussusaa ukiumut 1 mSv qallunaap qinngornilinnittamanit ukiumut sunniivigineqartarneranut 4 mSv-mut assersuunneqarsinnaavoq[Titartaganngorlugu takussutissiaq 2]. Tamatuma sisamararterutaa inunnik pilersinne-qartuneersuuvoq annerpaartaalu napparsimasut nappaataasa suussusersiniarneranneer-suulluni. Sisamararterutai pingasut qinngornernit nalinginnaasuneersuupput- silaan-narsuarmeerlutik, issumeersuullutik, sanaartornermi atortuneersuullutik, inuussutissa-neersuullutik kiisalu inigisami radon-imit agguaqatigiissillugu qinngornerit affaanniksunniiviusumeersuullutik. Agguaqatigiissillugu radon-ip qinngornerinik- nappaatinillusuussusersiniarnermi atortutigut sunniivigineqarneq, inunni ataasiakkaani, ineqarnik-kut peqqissutsikkullu pissutsit apeqqutaallutik, annertuumik assigiinngissuteqarneraerseqqissaatigineqassaaq. Immikkoortut allat innuttaasunut tamanut assigiiaarput.takussutissiaq qallunaanut tunngatitaammat taamaattorli Kalaallit Nunaanni inigisaniradon-eqarneranik uuttortaanerit naapertorlugit [9], Kalaallit Nunaanni pissutsinuttakussutissatut naapertuuttoq, ilanngullugu oqaatigisariaqarpoq.Titartaganngorlugu takussutissiaq 2.Agguaqatigiissillugu ukiumut inuup ataatsip sunniivigineqartarnera74 % pinngortitamitInuussutissat0,4 mSvGamma0,3 mSvAvataarsuanit0,3 mSvNappaammiksuussusersiniarneq1 mSvRadon2 mSv

Thule-mi ajutoornermut atatillugu uuttortaanermi toqqammavissatut killiliussaqQallunaat Nunaanni atuuttunut aamma assersuunneqarsinnaavoq. SIS arlaleriarluni,nunani avannarlerni qinngornernut ulorianartunut illersornissamut tunngatillugu oqar-tussaasut peqatigalugit, inigisani radon-ip annertussusissaanut killiliussassamik kingul-lermik 2009-mi innersuussuteqarpoq[10]. Radon-pillugu innersuussutit pingaarnertutinissialiornermi oqartussanut, Qallunaat Nunaanni Erhvervs-og Byggestyrelse-muttunngasuupput, innersuussutilli radon pillugu innuttaasunik attaveqateqarnermi pinga-aruteqarsimapputaaq. Tabelimi 3-mi toqqammavissat radon-ip annertussusaaniit qinn-gornerisa annertussusaannut allanngortinneqarput Thule-mi-lu killiliussamut ilanngul-lugit takutinneqarlutik.Tabeli 3. SIS’p sunniivigineqareersimanerni toqqammavissatutinnersuussutai.SunniivigineqareersimaneqThule-mi ajutoornerup kingunerisaanikmingutsitsineqinigisani radon-eqarneraToqqammavissaq, ukiumut/mSv13–6

Amerikkarmiut timmisartorsuat B-52 qaartartunik nakkaatitsisartoq 1968-imi Thule-peqqaanut nakkartoq, atomip nukinganik sakkussianik qinngornernik ulorianartunikakulinnik sisamanik useqarpoq, taakkulu timmisartorsuup nakkarnerani siaruaanneqar-put. Sakkussiat taakku qinngornernik ulorianartunik akullit sumorpiaq atorneqarneratannertussusaallu pivallaarnagit, Tabelimi 4-mi takutinneqartut akuisa pingaarnersaraat.Qinngornernik ulorianartunik akullit sakkussiat atorsinnaanissaannut pisariallit tassa-apput plutonium-239, uran-235, uran-238 kiisalu tritium (H-3). Uran-234, plutoni-um-240 plutonium-241-lu tassapput qinngornernik ulorianartunik akullit kissaatiginn-gisamik akuliuttartut imal. sakkussiornermi uran-imik plutonium-imilluunniit sanaar-tornermi pinngortartut. Uuttortaariaatsimik Risø DTU-p atugaanik plutonium-240plutonium 239-mit avissaartinneqarsinnaanngimmat, plutonium 239-imut ilanngul-lugu nalunnaarutigalugulu naliliivigineqartarpoq.Plutonium-241 nungujartornermini americum 241-nngortarpoq tamatumalu annertu-siartortarneranut patsisaalluni. Taamaattoqarneragut plutonium-ip qinngornerinikulorianartunik mingutsitsineq americum 241-mit qinngornerit sakkukitsut (gamma)uuttortarnerisigut misissuivigineqarsinnaavoq, DTU Risø takuuk [6].Tabeli 4. Thule-mi ajutoornerup qinngorneri ulorianartut.QinngornernikulorianartunikakullitTritiumuran-234uran-235uran-238Plutonium-239Plutonium-240Plutonium-241americium-241Taaguutaat Affaannann-naalisakkat gornissaannuth-3u-234u-235u-238Pu-339Pu-240Pu-241am-241ukiut 12-itukiut 0,25million-itukiut 0,70milliard-itukiut 4,5milliard-itukiut 24.000-itukiut 6.600-itukiut 14-itukiut 430-itüQinngorneritAlfaBetaGamma

Qinngornerit suunerat qanorlu annertutiginerat avataaniit qinngornernik sunniivigine-qarnerup ilisarnaatigaa. Qinngornerit Alfa-nik taaguutillit angusinnaasaat annikitsuin-naavoq (silaannami cm-inngorlugu, timip ipiutaasartaani �m-inngorlugu) ass. ammipsananeqaataasa amiakkui ammip qaaniittut pitarsinnaanagit. Taamaammat qinngorne-rit taakku avataanit sunniivigineqarnermi peqqissutsimut sunniuteqanngillat.Qinngornerit Beta-nik taaguutillit sunniivigisartagaat tamatigungajak angusinnaasaatavasinneruvoq (silaannarmi meter-inngorlugu, timip ipiutaasartaani cm-inngorlugu)ameq timillu ipiutaasartai qalliit qinngornernik sunnersinnaallugit.Qinngornerit Gamma-nik taaguutillit sakkortussusaat apeqqutaalluni akimut pitarullu-tik ilumi timip pisatai tamaasa avataaniit qinngornernik ulorianartunik sunnersinna-avaat. Taama meter-inik arlalinnik sinnerlugilluunniit ungasissusilimmiit sunniivigine-qarsinnaaneq, qinngornerit ulorianartut ulorianaatilinnut allanut sanilliullutik immik-koorutigaat- Thule-miilli pisumut pingaaruteqaratik / attuumassuteqaratik. Taamaattorlitoqqaannartumik qinngornernik sunniivigineqarnerup annertussusaanik uuttortaanis-samut suuneranillu paasiniaanissamut assigiinngitsorpaalussuarnik periarfissiivoq.Tabelimi 4-mi qinngornerit ulorianartut Thule-mi ajutoornermut attuumassutillittakutinneqarput. Americium-241, plutonium-241 tritium-ilu eqqaassanngikkaanni,qinngornernik ulorianartunik akullit tamarmik qinngornernik alfa-nik taamaallaatqinngorneqarput. Americium-241 siuliani taaneqartutut tamatuma saniatigut qinngor-nernik gamma-nik sakkukitsunik qinngorneqarpoq tritium-ilu qinngornernik beta-niksakkukitsunik qinngorneqarluni. Qinngornernik ulorianartunik akullit taakku pingasuttamarmik avataaniit qinngornernik sunniivigineqarnikkut sunniuteqangaarsinnaanngil-lat, taamaammat Thule-mi mingutsitsinermik naliliinermi, qinngornernik ulorianartu-nik akulinnut tamanut, avataaniit qinngornernik sunniivigineqarneq naatsorsuutigine-qartariaqanngilaq. 1968-imi sikumi saliisoqarnerani avataaniit qinngornernik sunniivi-gineqarnermut illersuutaasinnaasunik iliuuseqartoqarani, qinngornerit ulorianartuttimimut appakaassinnaasuinnaat ukkanneqarneri, taamaattoqarneranut takussutissa-avortaaq [1].Ilumiit qinngornernik ulorianartunik akulinnik sunniivigineqarneq pinngoqaatinikuumaatsunik akullit timimut appakaannermikkut, ilumiit aallaaveqartumik peqqissut-simut ajoqusiisinnaanerannut assersuunneqarsinnaavoq. Qinngornerit ulorianartut(pinngoqaatinillu uumaatsunik akullit) timimut appakaassinnaaneri assigiinngitsutigutpingasuusutigut pisinnaavoq:■Najuussuinikkut (silaannaq mingutsinneqarsimasoq).■Nerinikkut (nerisatigut mingutsinneqarsimasutigut assaallu mingutsinneqarsimasutqanermut attuunneqarnerisigut).■Kilerneqarnikkut/kimillanneqarnikkut (ammip mingutsinneqarsimaneratigut).Avataaniit qinngornernik sunniivigineqarnerup akerlianik qinngornernik alfanik ilumiitsunniivigineqarnermi, qinngornerit ulorianartut timip ipiutaasartaanut pisataanulluappakaannermikkut, qinngornerit alfat sakkortuut aallarnikitsut timip sananeqaataanikqaninnernik toqqaannartumik eqquisinnaanerat annertuumik sunniuteqarpoq.Qinngornernik alfanik aniatitsisut timimut pigaangamik, arrortikkuminaatsuunertikpissutigalugu, tamatigungajak timip sananeqaataanik pisataanillu ukiorpassuarni sunni-isarnerat, ilanngullugu oqaatigineqassaaq.Qinngornerit ulorianartut tabelimi 4-mi pineqartut- sunniivigineqarsinnaanerit taane-qartut ilaat arlallilluunniit aqqutigalugit- timimut appakaassimagunik, ilumiit sunniisin-

naapput. Thule-mi pisumut tunngatillugu plutonium-239, plutonium-240 kiisaluamericium-241, qinngornernik qanoq annertutigisunik sunniivigineqarnerup tamatu-malu ulorianaataata ataatsimut naliliiviginerani aalajangiisuupput. Taamaammat qinn-gornernik ulorianartunik akullit taakku nalunaarusiami matumani ilanngunneqarput.Uran-235-ip uran-238-illu qinngornerisa ulorianaatillit affaannanngornissaasa sivisoor-ujussuunera pissutigalugu, qinngorneri annikitsuinnaapput. Taamaammat Thule-mimingutsinneqarsimasumi uranip qinngorneri plutonium-ip qinngornerinut sanilliullu-git sunniuteqanngillat, Avanersuarmilu uranimut pinngortitap nammineq akugisaanutsunniuteqaratik. Tritium brint-imik sananeqaateqartoq 1968-imi timmisartorsuup nak-karnerani ikuallanneranilu imermut sikumullu akuliunnermigut, 1968-ip kingornaaasakkut avatangiisinut akuliunnermigut suujunnaajusavissimassaaq. Tritium pinngorti-tami namminermi avataarsuanit qinngornernit atomillu nukinganik qaartartulianikmisileraalluni qaartitsisarnernit pioreerpoq.

3.3.1 NajuussuineqThule-mi mingutsinneqarsimasumi qinngornernik ulorianartunik teqqalasunik najuus-suinikkut (pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit), sunniivigineqarneqnaliliivigissagaanni, pissutsit mingutsitsinermut mingutsinneqarsimasumillu atuinermuttunngasut assigiinngitsut ilisimasaqarfigisariaqarput. Pissutsit taakku periutsit akuerisa-asut taakkuluunniit akuleriissillugit- sumiiffimmilu pissutsinik ilisimasat sanilliullugit-uuttortaanerit tunngavigalugit aalajangiivigalugilluunniit naliliivigineqarsinnaapput.Makku immikkut eqqartorneqassapput:■Qinngornerit ulorianartut teqqalasut■Qinngornerit ulorianartut taakkulu timimut appakaattarneri■Thule-mi pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit■Mingutsitaasimasumiinneq■Annertussutsinik naatsorsuineqQinngornerit ulorianartut teqqalaqqittutPujoralak qinngornernik ulorianartunik akulik nuna qaasungarlugu ingerlappat pinn-goqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit nunap aqqusaakkap qanoq isikkoqarne-ra pissuseqarneralu-, silasiornikkut pissutsit kiisalu pinngoqqaatit qinngornernik ulori-anartunik akullit sunniisinnaanerat, pingaartumik pinngoqqaatit angissutsimikkutagguataarsimanerat apeqqutaalluni, nunap qaanut toraassapput. Pujoralak unippat sila-annarmilu qinngornernik ulorianartueruppat, kingorna nunap qaanit mingutsinneqar-simasumiit teqqalateqqinneqartunik silaannaq mingutinneqaqqissinnaavoq.Mingutsinneqarsimasumiit teqqalasunit mingutsinneqarsinnaanermut tamatumaluannertussusaanut nunap isikkua pissusaalu-, silap pissusaa-, silasiornikkut pissutsit,pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit sunniisinnaassusaat nunallu qaanisiaruarsimanerat apequtaapput. Tassaapput pissutsit paasiuminaatsut imminnut ataqati-giit sumiiffimmilu pissutsit qanoq innerinik- sumullu atorneqarnerinik tamatigutapeqqusiisartoq. Mingutsinneqarsimasumiit teqqalaqqittut aallaqqaammutannertuneroriarlutik, ukiut marluk siulliit ingerlanerini mingutsitsineq nunap qaaniissumut akuliuppat kivippalluunniit, taamaasillunilu taama annertutigisumikteqqalasinnaajunnaarnikkut, annikillerujussuartarnera nalinginnaasuuvoq. Ukiut qulitsinnerlugit qaangiunnerini qinngornernik ulorianartunik akullit uninngasutteqqalaqqittarnerat annikilliallangaatsiartarpoq.

CL= RF ¶ COF-ipuuttuuttaa m-1-iuvoq. Teqqalatitseqqinnermi najoqqutassat piffissalertariallit arlal-lit mingutsitseqqaarnerup kingorna ass. Pamorales-imi ajutoornerup,- atomipnukinganik sakkussianik qaartitsilluni misileraanerup Tjernobyl-imilu ajutoornerupkingorna (takuuk imm. 5.1), nunami silaannarmilu qinngornernut ilanngullugit uut-tortakkanut asserssuussat saqqummiunneqarnikuupput. Uninngareernerup kingornateqqalateqqitat 10-5– imiit 10-6m-1,-imiikkajunnerusarput, ukiullu qulit sinnerlugitqaangiunneranni 10-9–imiit 10-10m-1–mut pisarlutik annikinnerulersarlutilluunniit.Teqqalateqqitanut uuttuut 10-9m-1assersuutigigaanni nunap qaani mingutsitsinerupannertussusaa m2–imut 1.000 Bq-iuppat, silaannarmi mingutsitsineqagguaqatigiissillugu m3–imut 10-6Bq-iussaaq (m3-imut 1 �Bq).Pujoralaap annertussusaa naapertorlugu uuttuisarnermi, pinngoqqaatit qinngornernikulorianartunik akullit issup akuinut kattusimapput, taakkulu anorimit teqqalatinneqar-lutik silaannarmik pujoralatsitsisarneq malittarisaraat naatsorsuutigineqarpoq.Pujoralammi silaannarmiittumi pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullitnunamiittunut sanilliullugit annertussusiisumik nassuiarneqarsinnaasumik annertu-sisinneqarsinnaanerat ilisimaneqarpoq. Sumiiffimmi nalinginnaasumik pujoralatsitsineqm3-imut SB �g-inngorlugu ilisimaneqarpat, qinngornerillu ulorianartut nunami qalli-usutCJ–inngorlugit sakkortussusaat kiilumut Bq-mut uuttorneqarpat, silaannarmi eqi-terussimasup annertussusaa najoqqutassaq una naapertorlugu ima missingersuusiorne-qarsinnaavoq:

CL= kf ¶ SB ¶ CJ¶ 10-9kftassaalluni annertusisitsisoq nammineq annertussusiligaanngitsoq. Nunaannarmipujoralaat anertussusaat m3-imut 5 -ip 50 �g-llu akornaniikkajuppoq. Nunani issittunisilaannarmi mingueqisumi annertussusiisoq suli annikinnerusinnaavoq.Pujoralatsitsineq ass. m3-imut 10 �g-iuppat annertussusiisorlu 5-iuppat issup qalliupkiilumut 20 Bq-mik mingutsinneqarnera agguaqatigiissillugu silaannarmi m3-imut 10-6Bq-iunissaa (m3-imut 1 �Bq-unissaa) naatsorsuutigineqarsinnaavoq.Taaneqareersutut teqqalasoqaqqittarneranut uuttuutit assigiinngitsut atornissaannutsumiiffinni pissutsit qanoq ittuunerini apeqqutaasarput, piffissallu ingerlanerani anner-tuumik allanngorarsinnaasarlutik. Teqqalasoqaqqittarnerani silaannarmi qinngornernikulorianartunik akullit annertussusaannik missingersuinermi periutsit nalinginnaasutmianersuullugit atugassaapput, nalorninartortaalu eqqumaffigineqartariaqarlutik.Akerlianilli periaatsinik atuineq, silaannarmi mingutsitsinerup annertussusissaanik

nunamillu mingutsitsinerni allani pisunut kingunerisaanullu assersuussisinnaanissaq,annertussutsimik naliliinermi siullermi pissusissamisoorsinnaavoq.Qinngornerit ulorianartut taakkulu timimut appakaattarneratInuup mingutsinneqarsimasumiittup qinngornernik ulorianartunik qanoq annertuti-gisunik najuussuinikkut sunniivigineqarsimaneranik naliliinermi, silaannarmi atomipsananeqaataasa nungujartortarnerat kisiat tunngavigissallugu naammanngilaq.Silaannarmi pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit qanoq pissuseqarnerattimillu sulinera- timimut appakaallutik sunniunnissaannut anianissaannullu qanoqannertutigisumik sunniivigineqarnissamut- annertuumik pingaaruteqarput. Ass. qinn-gornernik ulorianartunik akullit angissutsiminnut agguataarnerat inuullu anersaartor-nerata akulikissusaa, anersaartuutit sukutsitaanni qanorlu annertutigisumik qinngor-nernik ulorianartunik akullit, ilummut anersaarnermi unerarnerannut pingaaruteqar-put. Qinngornernik ulorianartunik akullit angissusaat naapertorlugit immikkoortiteri-neq, immikkuullarissumik qitermikkut silissusaannik avissaanganeranillu nalinginnaa-sumik nassuiarneqartarpoq2. Silissuseq taanna pinngoqqaatit qinngornernik ulorianar-tunik akullit angissusaannik taaneqarajuppoq, taaguullu taanna matuma nanginneraniatorneqassaaq.Taamatuttaaq uumaatsutut allanngorarsinnaassusaat, qanoq sukkatsigisumik annertuti-gisumillu puanniit aammut qinersillu imerpalasortaanut akuliunnerat, qanorlu isillutiktimip pisataanut ipiutaasartaanullu siaruaannerat- kingornalu timimit anianerat pingaa-ruteqarpoq. ICRP anersaartuutitigut sunniivigineqarnerup annertussusaata sukumiisu-mik naatsorsorneqarsinnaaneranut periutsimik [12] qinngornernillu ulorianartunikakullit timimi arroriartortarnerat pillugu naatsorsueriaatsinik ineriartortitsisimavoq.Naatsorsueriaatsini periaatsit amerlaqisut assigiiaartilernissaat najuussuinermilu anner-tussutsinut naatsorsuinermi toqqammavigineqartut aalajangersimasut (Sv/Bq-mutnaatsorsuussat), qinngornernik ulorianartunik akulinnik 1 Bq-p nalinganik timimiit-toqalereerneragut ukiut 50-it (meeqqani ukiut 70-it) tulliuttut annertussusaalersima-sussamik takutitsisoq, ICRP-mit innersuussutigineqarportaaq. Puanniit najuussukkaptimimut sunniunnissaanut apeqqutaasinnaasaqimmat, qinngornernik ulorianartunikakulinnut aalajangersimasunut pingasunut annertussutsimut toqqammavissanik, ICRPimmikkut naatsorsuusiorpoq (uumaatsut imminnut akulerunnerat), sannaata suuneraF-imik taallugu (fast/sukkasooq), M (medium /akunnattoq) kiisalu S (slow/kigaatsoq).Toqqammaviilli aalajangersimasut pisuni ataasiakkaani qinngornernik ulorianartunikakullit uumaatsutut allanngorarsinnaassusaat ilisimagaanni, immikkut ittunik taarser-neqarpata iluaqutaanissaa ICRP-p erseqqissarpaa.Thule-mi pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullitThule-mi timmisartorsuup 1968-imi nakkarnerani pinngoqqaatit qinngornernik ulori-anartunik akullit pilersinneqarlutillu siaruaanneqartut, uumaatsutut allanngorarsinnaas-susaat, kissarnermut annertoqisumut atomip nukinganik qaartartuliat sisamaasut orsus-saasa nalinginnaasup qaartoorneranit timmisartorsuullu orsussaata annertuumik iku-maneranik pilersinneqartumut attuumassuteqarluinnarput. Naatsorsuutigineqartututplutonium assigiinngitsunik angissusilinnik pujoralannguuttunik qinngornernik ulori-anartunik akoqartoq, timmisartorsuup nakkarnerata kingorna misissuinerit takutippa-at. Timmisartorsuup nakkarfiani apummi sikumilu pinngoqqaatit qinngornernik ulori-anartunik akullit 5,6 �m-mik 2 �m-imillu angissusillit nassaarineqarput[Titartaganngorlugu takussutissiaq 3]. Narsaarsummi apummi pinngoqqaatit qinngor-nernik ulorianartunik akullit misissugassami annikippallaarmata angissusaat aalajanger-neqarsinnaasimanngilaq, silasiornikkulli pissutsit tunngavigalugit 20 �m-iusimanissaanaatsorsuutigineqarpoq [1].

Thule-mi pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit uumaatsutut sananeqa-ataat paasiuminaatsuuvoq, sananeqaataasalu allanngorarsinnaassusaat pinngoqqaatinitamani immikkooruteqarsinnaalluni. Avatangiisini pinngoqqaatit qinngornernik ulori-anartunik akullit, silap allanngorarneranit sunnerneqartarput ukiullu arlallit ingerlane-rini nungujartorsinnaapput allanngorsinnaallutillu, ilaatigut plutonium-imik ameri-cum-imillu pilersitsisinnaallutik. 2010-mi Thule-mi pinngoqqaatit qinngornernikulorianartunik akullit ilaat pillugit nunat avannarliit misissuisitsineranni, qinngorner-nik ulorianartunik akullit arrortivinneqarsinnaanngikkaluit imerpalasumi- puaalli ima-ruaanni annikinnerusumik-arrortoqartartoq paasineqarpoq [13].Assilianngorlugit takussutissiat 3.AB

Plutonium-ip qinngorneri ulorianartut Thule-mi pisumut assingusumik pinngortut,1966-imi Spaniami Palomares-imi ajutoornermi ilisimaneqarputtaaq (takuuk imm.5.1). Thule-mi Palomares-imilu pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullitassigiissuteqangaatsiarnissaat, misissuinerit allat ilimanarsisippaataaq [14]. Palomares-imi pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit ilisimaneqarnerat siusinneru-sukkullu uumaatsutut allanngorarsinnaassusaasa misissorneqarnerat, najuussuinikkutqanoq annertutigisumik timimut sunniuttarnerisa naliliiviginera annertussusaannullutoqqammaviit, ICRP-p toqqammavissatut aalajangersagaasa atorneraniit, Thule-minaliliinermut tunngavissatut atornerat iluaqutaassaaq. Puigornaguli pinngoqqaatitqinngornernik ulorianartunik akullit nunami issittumi kiannerusumiluassigiinngitsumik sunniivigineqarsimasinnaanissaat maluginiagassaassaaq.

Tuluit Nunaanni National Radiological Protection Board (NRPB, maanna HPARadiation Protection Division) spaniamilu Research Center for Energy, Environmentand Technology (CIEMAT) Palomares-imi plutonium-ip puanniit aammut akuliunne-ra, uumasunik misissuinikkut paasiniarpaat. Misissuinermi paasisat naatsorsueriaatsi-mut ICRP-p innersuussaanut assersuukkaanni, plutonium-239-imik americium-241-millu Palomares-imi qinngornernik ulorianartunik qanoq annertutigisuniknajuussisimanerup naliliiviginissaani, immikkut annertussusissanut toqqammavissanikaalajangersagaqarpoq [15, 16]. Palomares-imi immikkut annertussutsimut toqqamma-viit ICRP-llu annertussutsimut toqqammavissatut aalajangersagai, Tabelimi 5-imitakutinneqarput.Tabeli 5. Plutonium-239 -imik americium-241-millu najuussinikkutqinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnermikannetussusiliinissamut toqqammaviit.Qinngorner-nik ulorian-artunikakullitPu-239InuitpineqartutPalomares-imipujoralakmSv/Bq0,0240,0250,0460,0310,0300,057ICRP Type M/akunnattoqmSv/Bq0,0500,0480,0770,0420,0400,069ICRP Type S/kigaatsoqmSv/Bq0,0160,0190,0390,0160,0190,040

Palomares-imi annertussutsimut toqqammaviit pinngoqaatinik 2,8 �m-isut angissu-silinnik tunngaveqarput, ICRP-lli annertussutsimut toqqammavii 1 �m-isut angissu-silinnik tunngaveqarlutik. Palomares-imi annertussutsimut toqqammavissanik aalajan-giiniarnermi inersimasut piffissap 10 %-iani suleruluttarnerat naatsorsuutigineqarpoq(nunalerineq). Tabelimi takuneqarsinnaasutut plutonium 239-imut tunngatilluguannertussutsimut toqqammaviit, ICRP naapertorlugu sannaamikkut kigaatsumutqaninnerupput, americium-241-mulli toqqammaviit ICRP naapertorlugu sannaa-mikkut akunnattumut qaninnerullutik. Plutonium-239-ip americium-241-lluassigiinngissutaat, uumasunik misileraanermi americium-ip puanniit aammutakuliunnerata, plutonium-imut sanilliullugu sukkanerullunilu annertuneruneranikpatsiseqarpoq.Issumi plutonium 239-imik americium 241-imillu assersuussinermi, kapitali 3-mitaaneqartutut, plutonium 241- p atomimik sakkussiornermi atukkap- sananeqarneratalukingorna piffissap qanoq sivisutigisup ingerlasimanera- taamaasillunilu nunarsuup ilaaniatomimik sakkussianik misileraanermit avataarsuaniit nakkaasunit Thule-miluunniitajutoornermit pinngornersoq, apeqqutaavoq. Risø DTU-p 2007-imi 2008-milu issumikuuttortaanermi [6] paasisai naapertorlugit, plutonium 239-ip americium 241-llu nikin-gassutaat, americium 241-ip nunap qaaniittup annertusiartornera ilutigalugu annertusis-arpoq, Pu-239-ip /Am-241-llu nunap qaani m2-imut 1 kBq-mit annertunerusuminikingassutip maannamut 6-iusup annertunersaa, Thule-mi ajutoornermit pisuuvoq.Nikingassut najuussukkat annertussusaannik naatsorsuinerni tamani atorneqarpat,annertussutsimut toqqammavissaq Thule-mi plutonium-imut naapertuuttoq, americium-241- qarneranut Thule-milu pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit uuma-atsutut allanngorarsinnaassusaat, Palomares-imi nassaanut assinguppat, nikingassut taan-na naatsorsorneqarsinnaassaaq. Inunnut pingasunut immikkoortillugit pineqartunutannertussutsimut toqqammaviit Thule-mut tunngasut tabelimi 6-imi takutinneqarput.

MingutsinneqarsimasumiinneqSilaannarmik mingutsitamik qanoq annertutigisumik najuussineq- taamaasilluniluqinngornernik ulorianartunik qanoq annertutigisumik sunniivigineqarnermut- inuupkatillugu qanoq sivisutigisumik mingutsinneqarsimasumiinnera soorunami apeqquta-avoq. Pujoralannik qinngornernik ulorianartunik akulinnik teqqalasoqaqqissinnaanera,ukiup qerititaani apisimasumilu annikinnerunissaa naatsorsuutigisariaqarmat, Thule-miukiup qanoq ilinerani mingutsinneqarsimasumiinneq aamma apeqqutaasinnaavoq.Innuttaasut illersorniarlugit qinngornerit ulorianartut annertussusaannik uuttortaaner-mi tamatumunngalu atatillugu Thule-mut tunngatillugu najoqqutassatut innersuussa-mik assersuussinermi, ICRP-p amerlanernut sinniisoqartitsinissaq innersuussutigaa.Inunnut amerlanernut sinniisuutitaq tassaavoq amerlanertigut eqarsaatersuutaannaasoqinnuttaasut pineqartut akornanni eqqugaanerusinnaasutut qinngornernik ulorianartu-nik sunniivigineqartoq. Innuttaasut matumani ukiui naapertorlugit pingasunut –inersi-masunut (16-iniit 70-inut ukiullit) meeqqanut (arfinilinniit 15-inut ukiullit) meera-aqqanullu ( ukioqanngitsuniit tallimanut ukiullit) immikkoortinneqarsinnaanerat,ICRP-p innersuussutigaataaq. Kiisalu immikkoortut taakku pingasut inooriaasaat,annertussutsimut toqqammaviusut il.il. inersimasunut, qulinik ukiulinnut ataatsimilluukiulinnut assersuunneqarsinnaassapput.SIS paasissutissanik kalaallit piniartut Narsaarsuup Grønnedal-illu eqqaannik atuineratpillugu, sukimiisunik pissarsinissamut periarfissaqarsimanngilaq, taamaammallu nuna-mik mingutsitsinermut atatillugu inuup amerlanerussuteqartunut sinniisuusussapimmikkoorutaanik nassuiaanissamut periarfissaqarani. Avanersuarmi innuttaasutpeqqissusaannik misissuisitsinermi [17] peqataasut Avanersuup ilaani sumi, tamatu-munngalu atatillugu aamma Narsaarsummi, angalasimanerannik aperineqarput. SIS-ippaasissutissat katersorneqarsimasut pillugit Avanersuarmiut peqqissusaannik misissuisit-sinermi aqutsisuusoq oqaloqatigisinnaasimavaa [18], oqaloqatigiinnerlu taanna tunnga-vigalugu nalunaarusiami matumani annertussutsinik naatsorsuinermut atugassatut,kalaallit piniartut ukiumut sapaatip akunneri marluk mingutsinneqarsimasumiittarnis-saat mianersortumik naatsorsuutigineqarsinnaasoq SIS naliliivoq.2007-imi 2008-milu aasakkut Avanersuarmi misissugassanik katersinermut atatillugu,Grønnedal-ip Kap Atholl-illu eqqaat arlaleriarluni, Pituffimmi sulisunit immaqaluumiarsuarni takornariartaassuarni ilaasunit, aallaarsimaarfigineqartartoq ilisimaneqaler-poq. Taamatulli inuit allat ukiumut nal. ak. 48-it mingutsinneqarsimasumiittarnissaatmianersortumik SIS-ip naatsorsuutigaa. Avanersuarmi sumiiffinni pineqartuniittarner-mi piffissaq qinngornernik ulorianartunik qanoq annertutigisumik sunniivigineqarsi-manermut uuttuuutaasussatut naatsorsuussaq, tabelimi 7-imi takutinneqarpoq.

E = ei¶ B ¶ f ¶ CLCLtassaalluni qinngornerit silaannarmiittut annertussusaat m3-imut Bq-mutuuttugaq,ftassaalluni mingutsinneqarsimasumiinneq ukiumut nalunaaquttap akunnera-nut uuttugaq,Btassaalluni najuussuinerup akulikissusaa nalunaaquttap akunneranut m3-imutuuttugaq,eitassaalluni najuussukkamik annertussusiliinermut toqqammavik mSv/Bq-imutuuttugaq.Mingutsinneqarsimasumiissimanerup sivisussusaa f, annertussutsimullu toqqammaviitei,qulaani nassuiarneqarput. Silaannarmi qinngornerit ulorianartut annertussusaannutCL, najoqqutassami atorneqartunut, Narsaarsuup eqqaani uuttuutit assigiinngitsut ator-lugit uuttortakkat tunngaviusinnaapput, siulianiluunniit qinngornernik ulorianartunikakulinnik teqqalasoqaqqinnerani uuttuutaasartut, tamatumunngalu atatillugu qinngor-nernik ulorianartunik akullit nunami qalliusut, annertussusaannut nallersuullugit mis-singersuunneqarsinnaallutik.Inuit pingasunngorlugit immikkoortitikkat najuussuinerisa akulikissusaatut ICRP-mitinnersuussutaasoq ullormut sulerisarnerup (sininneq, issianeq, annikitsumik suliaqar-neq, annertuumik suliaqarneq) assigiissaarneqarneranik tunngaveqartoq, tamatumunn-galu atatillugu najuussuinerup akulikissusaa tabelimi 8-mi takutinneqarpoq. Palomares-imi annertussutsimik missingersuinermi toqqammaviit, piffissallu 10 %-iani nunaleral-uni suleruluttoqartarnissaa eqqarsaatigalugu najuussuinerup akulikissusaa, tabelimiaamma ilanngunneqarpoq [15, 16].

3.3.2 NerineqThule-mi mingutsitaasimasumi nerisanut tunngatillugu qinngornernik ulorianartunikiisinikkut sunniivigineqarneq naliliivigissagaanni, sumiifimmi mingutsinneqarsimasuminerisat mingutsinneqarsimanerat, mingutsinneqarsimasunik ukiumut qanoq annertuti-gisunik nerisaqarneq, qinngornernik ulorianartunik akullit uumaatsutullu allanngorar-sinnaassusaat ilisimasariaqarput naliliivigisinnaasariaqarlutiluunniit.Tulliullugit makku sukumiinerusumik sammineqassapput:■Nerinikkut sunniivigineqarnermut annertussusiliinermi toqqammaviit■Tamugartortut plutonium-imillu mingutsitsineq■Mingutsinneqartumi umimmattat neqaannik nerineq■Annertussutsimik naatsorsuineqNerinikkut sunniivigineqarnermut annertussusiliinermi toqqammaviitUumaatsut allanngorarsinnaassusaat qinngornerit ulorianartut qanoq annertutigisutaammut akuliunnerannut, siaruaannerannut, allanngornerannut timimiillu aniatinne-qarnerannut pingaaruteqarpoq. Najuussuinermisulli nerinermut atatillugu naatsorsui-nermi annertussutsimut toqqammavissanik aalajangersimasunik, uumasunik misilera-anermik inuillu ilisimatusaavigineqarnerannik tunngaveqartumik, toqqammaveqarnis-saq ICRP-p innersuussutigaa. ICRP-mit plutonium 239-imut americium 241-mullutunngatillugu aalajangersimasumik toqqammavissatut innersuussutigineqartut tabelimi9-mi takutinneqarput. Takuneqarsinnaasutut nerisanut tunngatillugu annertussutsimuttoqqammaviit najuussuinermit untritileriaat missiliorlugu annikinnerupput. Tamannaplutonium-ip americium-illu nerisat arrorfiiniit aammut akuliuttartup annikitsuinna-aneranik- taamaasillunilu Bq-mut naatsorsuullugu nerisatigut qinngornernik ulorianar-tunik sunniivigineqarnerup najuussuinermiit annikinneralaarsuuneranik- patsiseqar-poq. ICRP-p naatsorsuutai naapertorlugit nerisat aqqutigalugit plutonium americium-iluunniit aammut akuliuttoq 0,05 %- iinnaavoq.Tabeli 9. Nerinikkut plutonium-239-imik americium-241-imillusunniivigineqarnermut annertussusiliinermi toqqammaviitQinngornernik ulorianartunikakulikInuit pineqartutICRP-mit annertussutsimuttoqqammavikmSv/Bq0,000.250,000.270,000.420,000.200,000.220,000.37

Tamugartortut plutonium-imillu mingutsitsineqNerisarisartakkat Thule-p eqqaani nunami mingutsinneqartumiittut tassaanerupputumimmaat Kap Atholl-ip eqqaani pisat neqaat. Namminersorlutik Oqartussat KapAtholl-imi 2010-mi 2012-imilu umimmattarineqarsinnaasut 15-inut killilerpaat [19].Inglefield Land Olrik Fjordilu Pituffiup avannaata kitaaniittut 1968-imilu timmisartor-suup nakkarneranut atatillugu mingutsinneqanngitsumiittut tuttunniarfiugajunne-rusarput [20]. Taamaammat tuttup neqitorneq naliliinerni tulliuttuni ilanngunneqann-gilaq.Ivikkat naasullu allat sorlammikkut plutonium-imik americium-imillu milluaaneratannikitsuinnaavoq nalinginnaasumillu sunniivigineqarnissamut aqqutissatut naatsorsu-utigineqassanatik [21]. Umimmaalli ivigartorlutillu allanik naasortorfiat mingutsinne-qarsimappat, plutonium americium-ilu teqqalaqqittut kingornalu qinngorneri ulorian-artut nunamut toraasut ilanngullugit iiorarneqarsinnapput. Umimmaat neriffissartikannikitsoq suerukkaangat issoq annikigisassaanngitsoq ilanngullugu nerisarpaat. Issoqmingutsinneqarsimappat plutonium americium-imilu umimmaat nerisaannut akuliu-tissapput.Avanersuarmi Kalaallit Nunaatalu sinnerani umimmaat neqaasa plutonium 239-mikamericium 241-millu akoqarnerat toqqaannartumik uuttortarneqarsimanngilaq.Taamaammat umimmaat neqaasa mingutsinneqarsimasinnaanerat, maannakkuugallar-toq ataatsimut isigalugu, sumiiffimmi mingutsitsineq pillugu ilisimasat kiisalu plutoni-um-ip americium-illu tamugartortut allat umimmaallu timaannut pisarnerat siaruaat-tarnerallu tunngavigalugit naliliivigineqarsinnaavoq.ICRP-p plutonium-ip americium-illu, inuit nerisaasa arrorfiiniit timimut siaruaattarne-ranut naatsorsueriaasaa- taaneqareersutut uumasunik misileraanermik uumasunillumisissuinermik tunngaveqarnerusoq naapertorlugu, plutonium-ip americium-illu qas-serarterutimininngua kisimi uumasut nerisaasa arrorfiiniit timaannut akuliuttarpoq,akuliuttullu inunnisuulli pingaartumik tingummut saanernullu siaruartarlutik.Nunami avatangiisinik tatsinik kuunnillu mingutsitsinermiit qinngornerit ulorianartutuumasunut tamugartortunut ikaarsaartarnerisa, uumasut inersimasut nerisaasa arrorfii-niit timaannut plutonium americium-ilu 0,01 % -ip missaa siaruaattartoq, IAEA -pilaatigut annertussusiliinermi najoqqutassami toqqammavissatut oqaatiga [22].Taamaammat umimmaat nunami meqquitsumi plutonium-ip americium-imillu nerisa-annut ilanngullutik aavannut akuliunnermikkut neqaaniilersut, annikitsuinnaanissaatilimagisariaqarpoq.Amerikkarmiut 70-ikkunni misissuineranni nersussuit saniatigut nerukkarneqaratikukiut pingasut pallillugit Nevadami nunami immikkut ungalusami inoqajuitsutulluisikkulimmi 1957-imi atomip nukinganik sakkussiat atomip sananeqaataasa avissaar-tinnerisigut qaartartunik qaartitsilluni misileraanermi, plutonium-imik americium-imillu mingutsinneqarsimasumi ivigartortut timaasa plutonium-imik americium-imilluakoqarnerat uuttortarneqarpoq. Nerisat arrorfiinit timimut siaruaattarnerat plutonium-imut americium-imullu agguaqatigiissillugu 0,0001 % missaaniittoq misissuineruptakutippaa. Taamaasilluni ukiut 20-it qaangiunnerini nersutit timaannutsiaruaassinnaasumik avatangiisini annertunerusumik plutonium-eqarnissaa americium-eqarnissaalu ilimanaateqanngilaq [23].Amerikkarmiut misissuineranni sumiiffiit mingutsinneqarsimasut qaninnermut (1 km2)avasinnermullu (3 km2) immikkortinneqarput. Geometri atorlugu agguaqatigiissitsiner-

mi plutonium-239, nunap qaani issumi 2,5 cm-imi immikkoortumi qaninnerusumikiilumut 23 kBq-iuvoq avasinnermilu kiilumut 1,9 kBq-iulluni (panerluni oqimaas-susaa). Nersutaatit ukiup aappaata affaa sinnerlugu utoqqaassusillit misissorneqartutneqaanni plutonium-239-ip annertussusaa, ilaatigut uumasut toqunneqannginnermin-ni qanoq sivisutigisumik ungalusamiissimanerat (ullut 200-niit 1000-it) apeqqutaallu-ni, kiilumut 0,001-imiit 0,06 Bq –mut nikerarpoq (panertinneqaratik) [24]. [24]-imimisileraanermi paasissutissat atorneqartut misissueqqissaarnermi toqqammavigigaanni,nersutaatit mingutsinneqarsimasuni pineqartuni marlunni inuunerminni kingusissuk-kut ivigartorsimasut neqaasa, qaninnermiittut plutonium-imik kiilumut 0,1 Bq-mikannertussusilimmik avasinnermiittullu kiilumut 0,01 Bq-mik annertussusilimmikakoqarnissaat ilimagineqarsinnaavoq (panertinneqaratik).Tuluit 80-ikkunni plutonium-ip silaannarmi atomip nukinganik qaartartulianik misile-raasarsimanernit Sellafield-imilu uran-ip atoreernerani plutoniu-iliorfimmit aniatitsi-nermit, plutonium-ip silaannarmiit tigussaasunngorneranut misissuinermi, savatnajoqqutassatut atorneqarsinnaanerat misissorneqarpoq. Savat sumiifimmi ivigartorsi-masut anaanni plutonium-ip annertussusaa, plutonium-imut silaannarmiit nerukkaati-nut issumullu tigussaasunngorluni ivigartorfiusumi akuleruttumut, uuttuutitutnajoqqutassatut malussarissusilittut atorneqarsinnaanera paasineqarpoq [25]. Sellafield-imit aniatitsineq uran-ip atoreernerani plutonium-iliorfimmit 60 km-inik ungasissu-silimmi savat anaanni takuneqarsinnaavoq. Tuluit Nunaanni pissutsit tunngavigalugitplutonium 239 annamut (panertumut)1 gram-imut akuliusimasoq, missiliukkamiksilaannarmiit nunap 1 m2-ip qaani naasuni tigussaalersartoq, plutonium-ilu annamiakuusoq 10-miit 40 % pallillugu issumeersuusinnaasoq paasineqarpoq. Annapplutonium 239-imik kiilumut 1.000 Bq-mik akoqarnera (panertumik), savap neqaataplutonium-imik kiilumut 0,01 Bq-mik tinguatalu kiilumut 20 Bq-mik akoqarnissaatmisissuinerup takutippaattaaq.Amerikkarmiut tuluillu misissuineranni pissutsit, imaaliallaannaq Avanersuarmi umim-mannut atuutsinneqarsinnaanngillat. Tamugartortut assigiinngitsuunerat- pingaar-nertulli Kalaallit Nunaanni nerisaqarfiit allaassuteqarnerat taasariaqarpoq.Misissuinermili paasisat Avanersuarmi umimmaat neqaasa plutonium-imik qanoqannertutigisumik akoqarnerannut missingersuutaagallarsinnaapput. Risø DTU aggustiqaammat 2006 nalaatsortumik umimmaat anaannik Narsaarsummi Grønnedal-imilunassaanik misissuivoq. Misissukkani tamanut uuttuutaasinnaanngikkaluani marlu-usuni, plutonium 239 kiilumut 10 Bq-mik annertussusilik (panertoq) uuttorneqarpoq[26]. Umimmaat neqaasa plutonium 239 –imik qanoq annertutigisumik akoqarneri-nut tunngatillugu, amerikkarmiut tuluillu misissuinerisa inerneri Kalaallit Nunaannutnaleqqussarnagit, plutonium-ip Narsaarsummi issumi umimmaallu anaanni, RisøDTU-mit misissorneqarluni paasineqartup, inerneriumaagaa tabelimi 10-mi takutinne-qarpoq.Tabeli 10.Amerikkarmiut tuluillu misissuinerinik allannguuteqartinneqann-

Plutonium annerpaaq umimmaat issumik mingutsinneqarsimasumik nerinerisigutneqaannut akuliuttarpoq. Nerisamut akuliullugu issoq nerineqartartoq 10 % -iuppat,annammi Kalaallit Nunaanneersumi kiilumut 10 Bq-tut uuttorneqartoq issumut akuli-ullugu nerisatut 100 Bq-missingatut annertutigissaaq, taamaasillunilu nersutaatinuttunngatillugu naatsorsukkanut tabelimiittunut sanilliullugu annikinnerulluni.Mingutsinneqartumi umimmattat neqaannik nerineqKalaallit Nunaanni umimmattornerup qanoq annertutiginera sukumiisumik ilisimane-qanngilaq. Ukiulli ingerlanerini nerisanut tunngatillugu misissuinerit ingerlanneqartar-nerisigut, Avanersuarmi innuttaasut ukiumut umimmattortagaat naliivigineqarsinna-avoq. 2004-mi 2006-imilu Uummannami Narsamilu nerisat pillugit misissuisitsinerni,ullormut 20 gram-ip ukiumut naatsorsorlugu 7 kiilut missaanik nunami uumasutneqaannik (sava, tuttu, umimmak, ukaleq) nerisaqartarneq paasineqarpoq [27].Nerisanut tunngatillugu illoqarfinni nunaqarfinnilu aqqaneq marlunni kingusinneru-sukkut misissuinermi [28], Kalaallit Nunaat tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermi, tut-tup umimmaallu neqaat ullormut 12 gram (ukiumut 4 kg) -sumiiffinni piniarneqarsin-naanerat apeqqutaalluni nikerangaatsiartumik- nerineqartartut paasineqarpoq.Avanersuarmi agguaqatigiissillugu ullormut 15 gram missaa nerineqartarpoq. Tamannatunngavigalu SIS-p missingersuutai naapertorlugit, tabelimi 11-imi takutinneqartut,nalunaarusiami matumani Avanersuarmi inuup inoqamminut amerlanernut sinniisuu-sinnaasup umimmattugaanik naatsorsuinermi atorneqarsinnaapput. Umimmaap tinguanerineqartartunut ilaanngilaq [28].Tabeli 11. Annertussutsinik naatsorsuinermut atugassatut Thule-mimingutsinneqartumi umimmaat neqitugarineqartartututnaatsorsuutigisat.Inuk inoqamminut amerlanernut sinniisoq”nalinginnaasumik nerisartoq””annertuumik nerisartoq”Umimmattukkatukiumut/kiilu315

nuussutissani- ataatsimi assigiinngitsuniluunniit qinngornerit ulorianartut arlaliuppata,inuussutissanit tamanit qinngornernillu ulorianartunit pisut tamarmik- ukiumut ataat-simut nerisatigut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnerup annertussusaapaasiumallugu, ataatsimut katinneqassapput. Umimmaat neqaannik nerinikkut sunni-ivigineqarneq M, annertussutsimullu toqqammavik es, qulaani nassuiarneqarput.Umimmaap neqaani pinngoqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit annertussusaatCF, qinngornerisa qanoq annertutigisumik suniinerannik naliliisinnaajumalluni, maan-namuugallartoq missiliutinik tunngaveqartariaqarpoq.3.3.3 Kilerneqarneq/kimillanneqarneqMingutsitsiviusimasumiinnermi amermi ikit ammasut mersukkat kimillannerillu issu-mik, pujoralammik pinngoqqaatinilluunniit annerusunik mingutsinneqarsinnaapput.Ikit tassaasinnaapput ammip pitarneqarsimanera, kimillannerit, kilernerit uunerilluun-niit. Minguk ikip qaanut nippussinnaavoq itinerusumulluunniit pisinnaalluni.Tamatuma kingorna minguk pilertortumik takassinnaavoq, ikimi matuneqarsinnaallu-ni imal. ilaa timimut aak qinersilluunniit imerpalasortaa aqqutigalugu timimut isaasin-naalluni.Ikit mingutsinneqarnerat naliliivigisinnaajumallugu timip ilaata qanoq annertutigisupikeqarsinnaasarnera, qanoq akulikitsigisunik ikeqartarneq kiisalu mingutsitsinerup iki-nut pisup tassaniiginnartullu qanoq annertutiginera ilisimasariaqarpoq. Tamatumunngailanngullugu Avanersuarmi mingutsitsineq issumut akuliuttoq assigiiaartumik siaruarsi-manngilaq, taamaammat ikip aalajangersimasumit mingutsinneqarsimasup plutonium-imik aalajangersimasumik annertussusilimmik akoqarnissaa ilimanaateqarsinnaavoq.Najuussuinermut nerinermullu sanilliullugu, ikikkut sunniivigineqarnikkut, qinngor-nerit ulorianartut annertussusissaannut naliliussap timimut sunniunnissaa ilimanaate-qarnerujussuuvoq. Taamaasillutik issup ima annertutigisup imalu annertutigisumikplutonium-imik akullip ikeq mingutsippagu, qinngornernik sunniivigineqarsimasinna-anerup annertussusilernissaanut naatsorsuinerit killeqarput.Assersuutigalugu Maralinga-mi ikip qinngornernik ulorianartunik mingutsinneqarnera-nut atatillugu, annertussusissamik naliliinermi (imm. 5.2 takuuk), ukiup ataatsip inger-lanerani ikip issumik 1 gram-imik mingutsinneqarnera eqqarsaatigigaanni, ilimanaatil-lit qinngornerisalu ulorianartut sunniinerisa annertussusaat naatsorsoraanni, issoqgrammi ataaseq pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik uumaatsutut allatulliallanngorarsinnaassusilinnik Maralinga-mi mingutsitsinermi pissutsinik tunngaveqar-poq [29]. Ikip ukiumi ataatsimi katsillugu issumik grammimik ataatsimik mingutsin-neqarnerata annertoorujussuunera Australiamilu nunap inoqqaavisa aboriginals-itAustraliap inoqajuitsuani inooriaasaannut assersuunneqarsinnaanera oqaatigineqassaaq.Ikeq aalajangersimasoq qinngornernik ulorianartunik mingutsinneqareerpat, timimutsunniunnissaa taamaasillunilu qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarneq, sunni-ivigineqarsinnaanermit uumaatsutut allatulli allangorarsinnaassusaat apeqqutaassaaq.USA-mi National Council of Radiation Protection and Measurement –ip (NCRP)ICRP suleqatigalugu ikini qinngornernik ulorianartunik unitsitsinermik aniatitsiner-millu uumasunik misileraanermik, inuillu ikiisa mingutsinneqartarnerannik misilittak-kat tunngavigalugit periutsimik ineriartortitsipput. [30]. Qinngornerit ulorianartuttimimi arroriartortarnerat aniaqqittarnerallu pillugu ICRP-p naatsorsueriaasaanutilanngullugu, naatsorsueriaaseq, ikeq aqqutigalugu qinngornernik ulorianartunik sun-niivigineqarnerup annertussusiliiviginissaanut, periarfissiivoq. NCRP-p naatsorsueria-asaani arrortikkuminaannerit soorlu plutonium americium-ilu, pinngoqqaatinut min-

nernut annernullu immikkoortinneqarput (pinngoqqaatinik aseqqukunillu taallugit),assigiinngissutaat 20 �m –mut naatsorsuunneqarpoq.Ikeq aqqutigalugu plutonium 239-ip americium 241-illu timimut pisup annertussusa-annut toqqammaviit, naatsorsueriaaseq IMBA Professional Plus atorlugu misingersu-unneqartut [31], ICRP-p naatsorsueriaasaanut tapiliussamik NCRP-p naatsorsueriaasa-anik ilaqarput. Ikeq aqqutigalugu sunniivigineqarnermik annertussusiliinermuttoqqammavinni, ikeq aqqutigalugu qinngornermik ulorianartumik 1 Bq-p nalinganikmingutsinneqarnerup kingorna ukiut 50-it qaangiunneranni (meeqqani ukiut 70-it)annertussutsit pineqarput (mSv/Bq). Plutonium 239-imut- americium 241-mut Thule-milu plutonium-imut tunngatillugu pinngoqqaatit 20 �m-mit annerusunut minne-rusunullu naatsorsuinerit inerneri tabeli 12-imi takutinneqarput.Tabeli 12. Ikeq aqqutigalugu plutonium 239-ip americium 241-ip Thule-miluplutonium-ip timimut pisup annertussusaanut toqqammaviit.Qinngornernikulorianartunik akulikInuitpineqartutPinngoqqaatit qinngornernikulorianartunik akullit(≤ 20�m)mSv/Bq0,390,330,45Aseqqukut(> 20�m)mSv/Bq0,0170,0140,019

4 Thule-mi qinngornernik ulorianartuniksunniivigineqarnerup annertussusaaniknaliliineq4.1mingutsitsinerit annertussusaatPujoralammi issumilu plutonium 239-ip americium 241-llu annertussusaat, qinngor-nernik ulorianartunik assigiinngitsutigut pingasuusutigut sunniivigineqartarnerupannertussusaannik naatsorsueriaatsimi ilaapput. Naatsorsuinermut atugassatut, RisøDTU –p misissuinerinik tunngaveqartoq, tabelimi 13-imi Thule-mi mingutsitsinermiqinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnermut annertussutsit, nalunaarusiamimatumani toqqammaviusut taaneqarput.Tabeli 13. Thule-mi mingutsitsinermut atatillugu plutonium 239-mutamericium 241-mullu annertussusiliussat.Qinngornernikulorianartunik akulikPu-239am-241PujoralammiittupannertussusaakBq/m2509IssumiittupannertussusaakBq/kg1,80,3

Tabelimi 13-mi pujoralanni qinngornerit ulorianartut annertussusaat, Narsaarsuupeqqaani plutonium 239- 270 GBq-sut americium 241-lu 45 GBq-sut missingersukkat,ataatsimut katillugit 4,8 km2-isut isorartutigisumi nunap iluani pissutsinik misissue-qqissaarnermik tunngaveqarput [7], tabelimi kisitsisinut assersuussinermi, Risø DTU-pmisissuinerisa pingaarnerit inernerisa agguaqatigiissinneqarneranni, plutonium 239m2-imut 39 kBq-uvoq americium 241-lu m2-imut 6,6 kBq-lluni.Tabel-imi 13-imi issumi qinngornerit ulorianartut annertussusaannut tunngatillugu,Risø DTU-ip uuttortagai tunngavigalugit [7], plutonium -ip americium -llu qinngor-nerisa ulorianartut ataatsimut katillugit annertussusaannut qulaani missingersuut,nunap qaani issumi 2 cm-inik issussusilimmi, initussusaanut naleqqiullugu annertus-susaa cm3-imut 1,5 g-iulluni, assigiiaamik siammarsimanissaa ilimagineqarpoq.Plutonium-ip qinngorneri ulorianartut issumiittut 2006-imi Risø DTU-mit naluna-arusiaasumit annerpaamit kiilumut 0,08 kBq-mit annertunerujussuupput [2].SIS-ip naliliinera naapertorlugu annertussutsit taaneqartut atornerat, sunniivigineqar-nissamut aqqutaasinnaasunut pingasuusunut tamanut, annertussutsinik naatsorsukka-nik mianersortumik naliliinerussaaq.

Takutinneqartuni silaannarmi qinngornerit ulorianartut tamatigut annikitsuinnaapput.Annertussutsit uuttortakkat Tyskland-imi Tjekkiamilu pinngortitami nalinginnaasumikannertussutsinut assersuunneqarsinnaapput, 1966-imiillu 1976-imut plutonium-eqar-neranik Pituffimmi uuttortakkanit pingasoriaataata missinganik annikinnerullutik,taakku tamarmik silaannarsuarmi atomip nukinganik sakkussianik misileraaneritkingunerai, takuuk Risø DTU [6].Naatsorsueriaatsit taakku Narsaarsuup eqqaani qinngornernik ulorianartunik teqqa-laqqittunik annertuallaamik naliliisorinarmata, takuuk Risø DTU [6], qinngorneritulorianartut silaannarmi annertussusaannut missingersuutinut tunngatillugu, uuttueria-atsimik nalinginnaasumik tunngaveqarluni teqqalaqqittunik uuttuinermi, uuttukkatsilaannarmi annertussusaannik qaffasinnerungaatsiartitsisarput.Narsaarsummi issumik nunamik 1 m2–imik qalliisumik milluaanikkut tamatuma ame-ricum 241-mik qanoq annertutigisumik akoqarnera Risø DTU-p misissugassani56-iusuni uuttortarpaa [6]. Uuttortaakkat taakku geometri atorlugu agguaqatigiissinne-rat m2-imut 0,2 Bq-uvoq, Pu/239/Am 241-inut nikingassut 6-iuppat nunap qaani plu-tonium 239-ip annertussusaa m2-mut 1,2 Bq-ussaaq. Assersuut piviusuussangatinne-qarpat teqqalasinnaasup annertussusaa ilumut teqqalasinnaasumik annertussusiliippatsilaannarmiittorlu tamatuminnga tunngaveqarluni naatsorsorneqarpat, silaannarmiittutannertussusaat m3-imut 0,0001 �Bq-iussaaq. Tamannalu Risø DTU-mit maanna uut-tortakkanut naapertuunnerujussuussaaq.Tabel 14-imi silaannarmi qinngornerit ulorianartut annertussusaannut missingersuussattunngavigalugit uuttortaanerit tabelimi 15-imi takutinneqarput. Qinngornerit ulorian-artut silaannarmiittut annikitsunnguusarmata naatsorsukkat amma annikitsunnguup-put.

Najuussukkanik naatsorsuinerni naatsorsuutigisat, ilimagisat, uuttortakkallu tamarmikimmikkut qulakkeerneqarsinnaanngillat. Taamaammat najuussukkanut annertussutsittakutinneqartut aamma nalorninartortaqangaatsiarnerat, Narsaarsuup eqqaani angala-nerup navianaateqarsinnaaneranut assersuussinerni naliliinernilu tamatigut malugini-aqqissaartariaqarpoq. Sumiiffimmiinnikkut teqqalatitseqqissinnaanerup annertusisinna-anera nalornisitsisunut ilaavoq. Najuussukkap annertussusaanik toqqaannartumiktoqqaannanngitsumilluunniit naliliinermi, assigiinngissutsit annertugaluaqisut (anner-tussutsit arlaqaqisut), silaannaap plutonium-imik akullip teqqalateqqinneqarneraniqinngornernik ulorianartunik akullip sumiiffinniittunit najuussorneqarneragut, qinn-gornerit sunniisinnaanerisa suunnginnerannik silaannakkullu suniivigineqarsinnaane-rup pingaaruteqannginneranik, patajaatsumik takutitsipput.Tabeli 15. Inuup inoqamminut amerlanernut sinniisuusinnaasupnajuussugaata annertussusaa, plutonium 239-ip silaannarmiannertussusaata uuttortarlugulu missingersorneraniktunngaveqartoq.Inuk inoqamminutamerlanernutsinniisoqSilaannarmi qinngorneritSunniivigineqarneq,Ukiumut/mSv0,000.000.040,000.000.0090,000.050,000.080,000.000.0060,000.000.0010,000.0030,000.006

4.3 nerinikkut sunniivigineqarneqNerisat aqqutigalugit qinngornernik qanoq annertutigisunik timimut pisoqartarneraniknalileeriaaseq immikkoortoq 3.3.2-mi nassuiarneqarpoq, umimmaat neqaasa plutoni-um-imik qanoq annertutigisumik akoqarnerannut, ukiumut qanoq annertutigisumikumimmattortarnermut, Thule-milu ajutoornermi annertussutsimut toqqammaviit,naliliinermi uuttuutigissallugit naapertuuttut aamma ilanngunneqarput. Ullumikkutumimmaat neqaasa plutonium-imik akoqassusaasa missiliuinnarneqarsinnaanera ilann-gullugu erseqqiissaatigineqarpoq. Nerrersuup neqitugarisartagaatut naatsorsuussat neri-nerisigut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnerup annertussusaanut missin-gersuutit tabelimi 16-imi takutinneqarput. Qinngornernik ulorianartunik suniivigine-

Tabelimi-16-imi qinngornerit ulorianartut annertussusaannut missingersuutini umim-maat neqaasa americium 241-mik akoqarsinnaanerat ilanngunneqanngilaq. Americiumissumiit- tamugartortunut- inummut sunniivigitinnermi - uumasunili inunnilu timi-mut siaruaattarnera annertunerulluni- tamatigungajak plutonium-itulli pissuseqarpoq.Thule-mi plutonium-ip americium-illu nikingassutaat 6:1-iummat, tabelimi 16-imiqinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnermut missingersuutini, americium aala-jangiisuusinnaanngilaq. Taamaammat taakku Thule-mi ajutoornerup kingunerisaaniknunami avatangiisini plutonium-ip uumasut- nerisaanniit- neqaanut qinngornernikulorianartunik mingutsinneqartuni, neqitornermilu atuuttutut naatsorsuutigineqarsin-naapput.Missingersuutaagallartut tunngavigigaanni kisitsit una, Avanersuarminngaanneersunikumimmattornikkut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarsinnaanermut, paasi-narsisitsisutut atorneqarsinnaavoq:- Nerinikkut timimut pisup annertussusaanik paasinarsisitsisoq:ukiumut mSV 0,000.1Najuussuinikkut qinngornernik sunniivigineqarneq paasinarsisitsisumit annerugalu-arpalluunniit, annikitsumineerarsuartut taasariaqarpoq.Qulaani taaneqartutut umimmaat neqaasa plutonium-imik akoqassusaat tabel 16-iminaatsorsukkanut ilaasut, Avanersuarmi umimmaat neqaasa plutonium-imik akoqarneri-nut missingersuutaagallartutut isigineqarsinnaapput. Taamatuttaaq qinngornerit ulori-anartut annertussusaannik naatsorsuinerit, nunami mingutsinneqarsimasumi Thule-mitissittumiittumit allaanerusumi, uumasuutit tamugartortut tunngavigalugit missingersuu-taagallartutut naatsorsuutigisariaqarput. Qinngornerit ulorianartut annertussussaannutmissingersuutit tutsuiginarnerit Avanersuarmi umimmattat neqaannik misissuinikkutaatsaat pissarsiarineqarsinnaapput. Uuttortaanerit taamaattut umimmaat neqaanni plu-tonium tabelimi 10-mi annertussutsinit allaanerungaartumik (marluk-pingasoriaam-mik) takutitsinissaat SIS-ip naatsorsuutiginngilaa. Qinngornernik sunniivigineqarneqnerinikkut sunniivigineqarnerup annertussusaanik paasinarsisitsisussatut takutinneqar-tup, marloriaammik pingasoriaammilluunniit annerunissaa (untritileriaammiit tuusin-tileriaammut), annikitsuararsuusutut peqqissutsimullu sunniuteqanngitsutut oqaatigisa-riaqarpoq. Taamaammat ukiumut 1 mSv-mut assersuullugu, nerinikkut qinngornernik

ulorianartunik sunniivigineqarnermut kisitsit paasinarsisitsissutaasoq, periarfissanisiammasissuni patajaatsutut SIS-ip isigaa.Avanersuarmi umimmaat neqaannik plutonium-imik akoqassusaannik misissuiner-mut atugassanik pissarsiniartoqarsimanngilaq. Nunani Avannarlerni polonium-210aamma bly-210-p qinngorneri ulorianartut pillugit suliniummut atatillugu,utaqqiisaagallartutut atussallugu naapertuuttumik misissugassanik katersanik anni-kitsunik uuttortaasoqarpoq [32]. Misissugassap annikitsup tamatuma akua plutoniumkiilumut 0,05 Bq-mit- uuttortaanermi tamatumani plutonium-imut killigititaasumit-annikinneruvoq [33]. Uuttortaanermi killigititaasoq taanna tabelimi 10-mi plutonium-ip annertussusaanut naatsorsuussat, immikkoortumi matumani naatsorsuinermiatorneqartut annertoqatigaat.Nerinermi plutonium-ip qinngornerinik ulorianartunik naapertuuttumik annertussu-silinnik sunniivigineqarneq, Nunani Avannarlerni suliniummut atatillugu uuttortaaner-mi, Avanersuarmi umimmaat neqaasa (panertut) polonium 210-mik kiilumut 90Bq-mik- panertinneqaratik kiilumut 20 Bq-missaaniittussanik- akoqarnerat assersuuta-asinnaavoq [32]. Polonium-210 ulorianartunik qinngornilik uran 238-ip atoreerneraniradon-imut tulliusartoq avatangiisini pioreerpoq taamasillunilu radon 222-ip silaannar-miittup atoreernerani, silaannarmi pinngoreernermigut nunap qaaniilersarluni.Polonium-210 plutonium 239-isulli alfanik qinngorneqarpoq. Immikkoortoq 3.3.2-miperiuseq nassuiarneqartoq nerinikkullu qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqar-nermut uuttortaatit atorneqarpata, ICRP-llu polonium 210-mut innersuussutaa anner-tussutsimut toqqammavigineqarpat, umimmaat neqaannit polonium-ip qinngornerinikulorianartunik sunniivigineqarneq nalinginnaasumik nerisartumut ukiumut 0,07 mSv-sut annertutigissaaq (ukiumut 3 kiilu) nerrersuumullu ukiumut 0,2 mSv-ussalluni(ukiumut 10 kiilu), agguaqatigiissitsinermi immikkut tamarmik ukiumut 0,1 mSV-mik sunniivigineqassapput.Nerinikkut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnermut paasinarsisitsissutaa-sumut immami uumasunik nerisaqarneq ilaatinneqanngilaq. 1968-imi ajunaarnerupkingorna timmisartorsuup nakkarfiata nalaani immap naqqa arlaleriarluni uuttortaavi-gineqarpoq, immamilu uumasut qinngornernik ulorianartunik akoqassusaannik misis-suivigisassanik pissarsisoqarluni. Ukiut ingerlanerini misissuinernik inerniliinerni,immami avatangiisit uuttortarneqarsinnaasumik inunnulli immami uumasunik, allaatqalerualinnik mingutsinneqarsimanerpaanik nerisaqarnikkut navianaataanngitsumikmingutsinneqarsimanerat paasineqartarpoq [34, 35]. 1968-imiit 1995-imut uumasunikimarmiunik nerisaqarneq aqqutigalugu plutonium-ip timimut sunniuttup annertus-susaa, nerisat imarmiuneersut tamarmik Bylot-ip ikerasaaneersutut naatsorsuullugit1998-imi naliliivigineqarpoq, tassanngalu qinngornernik ulorianartunik sunniivigine-qarneq ukiumut agguaqatigiissillugu 0,005 mSv-iusutut naatsorsorneqarpoq [35].Taamaammat immami uumasunik nerinikkut qinngornernik ulorianartunik sunniivigi-neqarneq nalunaarusiami matumani ilanngunneqanngilaq eqqartorneqaqqissananilu.

Inuk Narsaarsuup Grønnedal-illu eqqaaniittoq ukiumut ataatsimut katillugu issumik0,1 gram-imik annertussusilimmik kilernermigut kimillannermigulluunniit mingutsin-neqartoq naatsorsuutigissagaanni, issup taama annertutigisup plutonium-imik aalajan-gersimasumik annertussusilimmik akoqarnissaata ilimanaataa naliliivigisariaqarpoq.Misissugassat annertunersaasa atortorissaaruserluni sumiiffinni misissuinerni, nunamiamericium 241-mik killiliussamit annertunerusumik nassaarfiusumi katersaanerateqqarsaatigigaanni, issumi taama annertutigisumi qinngornerit ulorianartut annertus-susaasa, misissugassani tamani agguaqatigiissillugu Thule-mi plutonium-ip annertus-susaanit annertunerunissaasa ilimanaataat annikitsuinnaassaaq. Issup taama annertus-susillip pinngoqqaammik qinngornernik ulorianartunik annertuunik akoqarnissaatailimanaataa taamatuttaaq annikitsuinnaassaaq.Qulaani pineqartuni marlunni taamaattoqarnissaanut ilimanaat, SIS-ip missingersuine-ra naapertorlugu 1 %-imit annikinnerungaatsiarpoq, taamaasillunilu inuup inuunermi-ni arlaleriarluni kilernikkut/ kimillannikkut sunniivigineqarsinnaanera annikitsoralaar-suulluni. Inuup kilernermigut kimillannermigulluunniit, issumik plutonium-p qinn-gornerinik ulorianartunik, aalajangersimasunik annertussusilinnik mingutsinneqarsima-sumik, sunniivigineqarnerata annertussusaa, tabeli 12-imi kilernikkut kimillannikkullu-unniit sunniivigineqarsinnaanermut annertussusiliinissami toqqammavissat atorlugitnaatsorsorneqarsinnaavoq.Sunniivigineqareernermi ukiuni tulliuttuni 50-ini inuup ataatsimut qinngornernikulorianartunik sunniivigineqarnissaa, qinngornernik ulorianartunik katersuuttuniktaaneqartartoq, annertussutsinut toqqammaviit oqaatigaat.Tabelimi 13-imi taaneqartutut Avanersuarmilu issumi pinngoqaatit qinngornernikulorianartunik akoqarnerpaatut, issumit 0,1 gram-imit qinngornerit ulorianartut kater-suuttut annertussusaannik nalillineq, tabel-imi 17-imi takutinneqarpoq. Qinngorneritulorianartut katersuuttut taakku annertussusaat, ikeq aqqutigalugu mingutsinneqarnik-kut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarsinnaanerup qaffasinnerpaaffigisinna-asaasa ilaanniittutut isigisariaqarpoq. Inuunerup ingerlanerani arlaleriarluni ikeqaqqutigalugu qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarsinnaaneq annikitsoralaar-suummat, agguaqatigiissillugu ukiumut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqar-sinnaaneq, qinngornerit ulorianartut katersuuttut annertussusaattut atsigisoq, tabelimi-17-mi aamma takutinneqarpoq. Plutonium 239-ip americium 241-illu qinngornerisaulorianartut katersuuttut annertussusaasa, ukiuni 50-ini tulliuttuni sivisuumik timimi-ittarnerat pissutaalluni, assigiiaamik agguataarsimassammata, taamaasiorneq isumatusa-arneruvoq.

Tulliuttumi ikeq aqqutigalugu issumit pinngoqqaammilluunniit ataatsimit qinngorner-nik ulorianartunik sunniivigineqarnermut annertussutsit atussallugit naapertuuttut ukuatorneqassapput:- Ikikkut issoq aqqutigalugu timimut pisup annertussusaanikpaasinarsisitsisoq: ukiumut 0,001 mSv/- Ikikkut pinngoqqaat aqqutigalugu timimut pisup annertussusaanikpaasinarsisitsisoq: ukiumut 0,1 mSvIssumi pinngoqqaammilu ikermik mingutsitsisuni plutonium-ip annertussusaanutkisitsisit- mianersortumik naliliineq tunngavigalugu- annertoorujussuit toqqarneqarsi-mammata, timimullu siaruarnissaasa ilimanaataa 1 %-imit annikinneerarsuartutnalilerneqarmat, qinngornerit ulorianartut katersuuttut annertussusaattut toqqakkat,inuit Avanersuarmiittut plutonium-ip qinngornerinik ulorianartunik ikimikkut suniivi-gineqarsinnaanerat, annertussutsinut qaffasinnerpaat ilaannut inissinneqartutut isigisa-riaqarpoq.

Qinngornerit ulorianartut annertusssusaat tabelimi takutinneqartut imm. 2.2-mi Thule-mi ajutoornermut atatillugu mingutsitsinermi, ukiumut 1 mSv-mik annertussutsimuttoqqammavissatut innersuussutaasunut assersuukkaanni, najuussuinikkut nerinikkullusunniivigineqarneq toqqaammaviusumit 10.000 –imiit 10 million-eriaammikannikinneruvoq. Ikikkut sunniivigineqarnermi qinngornerit ulorianartut quleriaammiittusintileriaammut annikinnerupput, ikikkullu sunniivigeneqarsinnaanerup ilimanaataa1 %-imit annikinneralaarsuulluni.Tamanna tunngavigalugu 1968-imi ajutoornerup kingorna Avanersuarmi inuitinoqamminnut amerlanernut sinniisut, atukkat patsisaasullu ajornerpaajugaluarpatalu-unniit, qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnerat ataatsimut katikkaanni,toqqammavissatut innersuussutaasumit annikinnerusoq, SIS naliliivoqInunnut pineqartunut pingasunngorlugit immikkoortitanut uuttuutissatut naapertuut-tut kapitali 3-mi tabelini arlalinni takutinneqarput. Taamaallaalli kapitalimi tassaniinersimasut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnerat pillugu naatsorsorallak-kat inernerillu takutinneqarput, kisianni qinngornernut ulorianartunut annertussutsitnaapertuuttut taaneqartut, inunnut qulinik ataatsimillu ukiulinnut immikkoortitanutaamma atuupput. Sunniivigineqarnermik tamakkiisumik naliliineq inunnut immik-koortunut pineqartunut tamanut atuuppoq.Qulaani naliliineq ingasaassilluni assersuummik taamaammallu piviusorsiornerunngit-sumik matuminnga tunngavilersorluarneqarsinnaavortaaq. Risø DTU-p Narsaarsumminunap qaani issumik 1m2-sut atsigisumik milluaanikkut misissugassatut katersukkapamericium 241-mik qanoq annertutigisumik akoqarnera misissugassani 56-ni uuttort-arpaa [6]. Misissugassat milluaanermi immiussanngortut oqimaassusaat 1 g-imiit 400 gsinnerlugu nikerarpoq. Uuttortakkat ilaat marluk pinngoqaammit ataatsimit arlalinnil-luunniit Thule-meersumit pisuussangatitanik, americium 241-mik 30 Bq-mikannertussusilimmik akoqarput. Taanna plutonium 239-imik 200 Bq-p missaanikakoqassutsimut naapertuuppoq, siulianilu ikeq aqqutigalugu qinngornernik ulorianar-tunik sunniivigineqarnermik naliliinermut ilaalluni. Misissukkat sinneri, milluaanermiimmiussap americium 241-mik- plutonium 239 20 Bq-p missaata nalinganik 3 Bq-mitannikinnermik akoqarput. Milluakkap puuani uuttortakkap annertoqataa tamakker-

4.6 Plutonium-imik timimit aniatitamik uuttortaasimaneritNaalagaaffiup qinngornernut ulorianartunut illersornissamut ilisimatusarfiata (StatensInstitut for Strålebeskyttelse) Risø DTU suleqatigalugu 1968-imi Thule-mi ajutoorner-mut arlaatigut attuumassuteqarsimasut plutonium-imik timiminniit aniatitsinerannikuuttortaallutik 1988-mi misissuipput [36]. Uuttortaanermi ilaatigut kalaallit piniartutallallu timmisartorsuup nakarfiani suleqataasimasut Narsaarsummiluunniit najugaqarsi-masut quuinik misissuisoqarpoq.Quumut misissugassamut ataatsimut 0,000.2 Bq plutonium 239, 1988-mi uuttorta-anermi periusaasumi qaffasinnerpaatut killigititaavoq. Taanna taamanikkut plutonium-ip timimut siaruaanneranut aniaqqinneranullu ICRP-p innersuussutaanut aalajangersi-masumut, 1968-mi plutonium-imik 239-mik 300 Bq-mik najuussinikkut sunniivigi-neqarnerup, 1988-mi paasineqarsimasinnaaneranut naapertuuppoq. 1988-mi misissui-nermi misissukkat arlaannaanniluunniit plutonium-imik nassaartoqanngilaq, taamaam-mat misissuivigineqartuni 1968-mi plutonium 239-ip qinngornerinik ulorianartuniksuniivigineqarsimasinnaaneq 300 Bq-mit annikinnerusimassasoq inernilerneqarpoq.Plutonium-imik taama annertussusilimmik sunniivigineqarneq, 1988-mi ICRP-pinnersuussutai taakku tunngavigalugit naatsorsuinikkut, inuk ataaseq ukiuni 50-ini tul-liuttuni qinngornernik ulorianartunik 20 mSv-nik annertussusilinnik sunniivigineqar-tussatut (ukiumut 0,4 mSv) naliliivigineqarpoq.Najuussuinikkut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnerup annertussusaa,nalunaarusiami matumani Palomases-imi pujoralak pillugu immikkut paasissutissattunngavigalugit, qanoq naatsorsorneqarnera plutonium-ip timimi siaruaattarnera ani-aqqittarneralu pillugit ICRP innersuussutai kingulliit immikkoortumi 3.3.1.-imi nas-suiaatigineqarput. Paasissutissat innersuussutillu taakku ullumikkut quup plutonium-imik akoqarneranik uuttortakkat naliliiviginerannut tunngavigisallugit pitsaanerpaajus-sapput, taamaammallu 1988-imi uuttortakkanik naliliinermi atorneqarsinnaallutik.1988-mi naliliineq ullumikkullu naliliineq naatsorsueriaatsimik IMBA ProfessionalPlus -mik tunngaveqartoq, tabelimi 19-imi takutinneqarpoq [31]Tabeli 19. 1988-imi 2011-imilu plutonium 239-ip 1968-imi najuussukkapqinngornerisalu ulorianartut annertussusaannik naliliineq 1988-miuuttortaanermi quumi plutonium 239-imut killigititaasumut0,000.2 Bq-mut naapertuuppoq.UkioqnaliliiviusoqNaliliivigisaqNajuussukkapminnerpaaffiatutpaasineqartoqBq3006002001.000NajuussukkapminnerpaaffiatutpaasineqartoqmSv2015920

Plutonium-ip najuussukkap ullumikkut naatsorsukkap tamatumalu kingunerisaanikqinngornernik ulorianartunik suniivigineqarneq, naatsorsuinermi suna naliliivigineqar-nersoq apeqqutaalluni, 1988-imi naliliinermut sanilliullugu marluk pingasoriaammiknikerartoq, tabelimi 19-imi takutinneqarpoq. Taanna naatsorsuineq ataatsimut isi-galugu nalornissutaasinnaasut iluanniippoq taamaasillunilu 1988-imi uuttortaanermipaasisanik naliliisimanerit suli attuunnerinik takutitsilluni.Tabelimi 19-imi najuussuinikkut qinngornernik ulorianartunik suniivigineqarneq,quumik misissuineq ukiunik 20-inik sioqqullugu ataasiarluni najuussuinertut naatsor-sorneqarpoq. Akerlianilli misissuineq ukiunik 20-inik sioqqullugu najuussuineq assigi-iaamik agguataaraanni, Palomares-imi pujoralammi uuttortakkat naapertorlugit ullor-mut plutonium 239- 0,005 Bq najuussorneqarsimassaaq, ukiut 20-it taakku ingerlane-ranni katillugu najuussukkamut 300 Bq-mut qinngornernillu ulorianartunik 8 mSv-nik sunniivigineqarnermut naapertuuppoq.

5 ajutoornerni allani mingutsitsineritPlutonium-imik atomip nukinga atorlugu sakkussianeersumit nunap immikkoortuinikmingutsitsinerit, sakkusiornermut misileraanermullu atatillugu nunarsuup ilaani sum-miifinni arlalinni timmisartullu qaartartunik usisut ajutoornerisigut pisarsimapput.Mingutsitsinikkut nunap inui plutonium-ip qinngornerinik ulorianartunik sunniivigi-neqarsinnaanermut ulorianartorsiortinneqarput qanorlu annertutigisumik sunniivigine-qarsimanerisa naliliiviginissaanut uuttortaanerit ingerlanneqarput. Saliinissamut pilersa-arutit naammassineqarnissaannut uuttortaanerit tunngavigineqarput, tamatumunngaluatugassatut annnertussusissatut toqqammavissanik- tamatumalu nassataanik mingutsin-neqarsimasunik atuinermut najugaqarnermullu toqqammavissanik imal. akuersinissa-mut toqqammavissanik- pisortat attuumassuteqartut aalajangersaapput. Avanersuarmimingutsitsinermut tunngaviusunik paasissutissiissutitut asersuutissatullu Palomares-imiSpaniamiittumi Maralingamilu Australiamiittumi arlalitsigut Thule-mi mingutsitsiner-mut assersuunneqarsinnaasuni qanoq pisoqarsimanera naatsumik nassuiarneqassaaq.

1966-imi amerikkarmiut timmisartuat qaartartunik nakkaatitsisartoq silaannarmi tim-misartumut orsiisartumut apornermigut Palomares-imi nakkarpoq. Timmisartoq ato-mip nukinganik sakkussianik Thule-mi timmisartorsuup nakkartup usiisa assinginikqaartartunik sisamanik useqarpoq. Qaartartut ilaanni marlunni atortut qaarujussuar-nikkaat qaarnerisigut nunaateqarfiit illoqarfiillu 2,25 km2-isut isorartutigisup iluaniit-tut mingutsinneqarput.Ajutoornerup kinguninngua uuttortaanerit naapertorlugit, issumi plutonium 239-ipannertussusaata kiilumut 80 Bq-miit kiilumut 8 kBq pallippaa [37]. Saliineq ingerlaan-naq aallartinneqarpoq issorlu mingutsinneqarnerpaaq qalleq 10 cm-inik issussusilikplutonium-illu annertussusaa m2-imut 1,2 MBq annertunerusoq peerlugu qinngorner-nik ulorianartunik akulittut igitassatut USA-mut nassiunneqarpoq. Tamatuma kingor-na sumiiffinni nunap qaani plutonium-ip annertussuseq m2-imut 0,12 MBq sinner-magu nuna imerterneqarpoq, itisuumik assallatserneqarluni mingutsitsinerlu annikil-lisinniarlugu assigiiaarnerulersinneqarluni [38].Tamatuma kingorna Palomares-ip eqqaani avatangiisini misissuinerit silaannarmi plu-tonium 239-p annertussusaanik- sumiiffinni sisamani sakkussiat marluk nakkarfiini,mingutsinneqartumi allami illoqarfittaanilu Palomares-imi uuttortaasoqarpoq. 1966-imiit 1995-imut qinngornerit ulorianartut agguaqatigiissinnerat annertunerpaaq m3–imut 440 �Bq 1967-imi uuttorneqarpoq. Qinngornerit ulorianartut agguaqatigiissin-nerat sapaatip akunneranut annertunerpaaq marsi qaammat 1967 uuttorneqartoqm3-imut 11.000 �Bq-uvoq. Ukiut 30-it tamakkerlugit qinngornerit ulorianartutagguaqatigiissillugit nunaateqarfinni m3-imut 39 �Bq-uvoq illoqarfinnilu m3-mut 4�Bq-ulluni. Qinngornerit ulorianartut annertussusaannik naatsorsuineq plutonium239-ip silaannarmi annertussusaanik- immikkoortumilu 3.3.1-imi periutsimik tunnga-veqarpoq [39]. Qinngornerit ulorianartut annertunerpaat ukiumut 0,054 mSv-usut,1967-imi nunalerinermik suliallit akornanni uuttorneqarput. Ukiut 30-itingerlaneranni najuussuinikkut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarneq,nunalerinermik sulialinni 0,21 mSv-nut naatsorsorneqarpoq illoqarfimmiunullu 0,037mSv-nut agguaqatigiissillugu ukiumut 0,007 mSv kiisalu 0,001 mSv-nutnaatsorsorneqarluni. Plutonium 239-ip nunap qaaniittup m2-imut 0,12-imiit 1,2 MBq-mut nikerarfiini silaannarmi uuttortaanerit ingerlanneqarput. Taamaammat Palomares-imi ajutoornermi nunap qaani silaannarmilu qinngornernik ulorianartunik

ataqatigiissumik uuttortaanikkut teqqalaqqittunik missingersuisoqarsinnaasimavoq.Teqqalaqqittup aallaqqaammut 10-7–mik annertussuseqarsimanissaa qaammatillu mar-lussuit qaangiunneranni 10-9–mut apparsimanissaa ukiullu marlussuit qaangiunneran-ni 10-10-miilersimanissaa misissuinerit paasinarsisippaat.90-ikkut ingerlaneranni Palomares –ip eqqaanillu atuineq, tenikkikkut atortut nutaalia-anerpaat atorlugit nunalerinerup (naatsitsiviit) takornariaqarnerullu annertuumik ineri-artortinnerisigut nutaanillu illorpassualiornikkut annertuumik allannguuteqarpoq.Taama nunamik atuinerup allannguuteqarneragut nunap annertuup nuunneqarneranikkinguneqartup, plutonium-imik mingutsitsinerup amiakkuata inunnut sunniussinna-anera qaninnerulersinneqarsinnaavoq. Nunap qaaniit 45 cm-isut itissusilik pallilluguzone 2-mik taagukkami, plutonium-ip ataatsimut katilluni annertussusaa 2,9 TBq-usoq, Spaniami Research Center for Energy, Environment and Technology (CIEMAT),2000-imi naliliivoq, 2003-milu Spaniami oqartussat Palmores-imi nunap qaaniit 15cm pallillugu itissusilimmik atuinissamut toqqammavissanik maleruagassiorput.Nunamik atuinissamut toqqammavissat naapertorlugit killeqanngitsumik atuisinna-aneq akuerineqarsinnaavoq, qinngornerit ulorianartut sunniisinnaanerat ukiumut 1mSv-mit annikinnerussangatinneqarpat, ilaannakortumik atuisinnaaneq misissueqqin-nissamut piumasaqaatitaqarluni, qinngornerit ulorianartut sunniinerat ukiumut 1 mSv-ip missaaniippat, kiisalu qinngornerit ulorianartut sunniinerisa ukiumut 5 mSv qaan-gersimassappassuk nunamik atuinissaq inerteqqutaassaaq. Nunamik atuinissamuttoqqammavissat tunngavigalugit Spaniami oqartussat issumi plutonium 239 annertus-susilerpaat [40], Tabeli 20 takuuk.Tabeli 20. Palomares-imi nunap atornissaanut aalajangersaanermitoqqammaviit tamatumunngalu atatillugu issumi plutonium 239-ipannertussusaa.NunamikatuisinnaaneqUkiumut qinngorneritulorianartutannertussusaatmSv>5~1<1Issumi qinngorneritulorianartutannertussusaatPu-239kBq/kg> 251 – 25<1

5.2 maralinga, australiamiittoq1955-ip 1963-illu akornanni Maralinga-mi Australiap kujataani inoqajuitsumi atomipnukinganik sakkussianik misileraaneq Tuluit Nunaannit ingerlanneqarpoq.Misileraanermi ilaatigut annikitsunik taaneqarsinnaasunik ikuallaasoqarpoq, qaarnik-kullu plutonium uran-ilu timmisartut Thule-mi Palomares-imilu ajunaarneranni pisu-tut siammartinneqarput. Tuluit misileraanerat naammassimmat nunap mingutsinne-qarnera, tamaani najugaqarumaartussat misileraanerullu nalaani misileraavimme-eqqusaanngitsut peqqissusaannut ajoqusiisinnaasutut naliliivigineqartoq, suli anner-toqaaq. Najugaqalerumaartussat tassaasorineqarput Australiami nunap inoqqaavi abori-ginals, aalajangersimasumik najugaqaratik angalaannartuusut. ”Tabelimi 21-miAustraliami pinngoqqaatit sunniisinnaanerinut annertussusaanullu toqqammaviusuteqqarsaatigalugit, Thule-mi nunap immalluunniit naqqata qaleriiaarnerini pinngoqqa-atit sunniisinnaassusaannut annertussusaannullu killiliussatut toqqammaviusunit,annertunerusunik uuttuisoqarsimanngilaq.”Australiami oqartussat 1993-imi mingutsinneqarsimasup atorneqaqqissinnaalernissaa-nut suliniut ilaatigut saliinermi toqqammavissanik uuttortaaqqinnissamillu imalik aall-artippaat. Saliinissami toqqammavissat innuttaasut mingutsinneqartumi ukioq naal-lugu najugaqarsimanerat sunniivigineqarsinnaanermullu aqqutaasinnaasut pingasuttamaasa eqqarsaatigalugit (pujoralannik teqqalasunik najuussuineq, inuussutissanikmingutsinneqarsimasunik nerineq, ikikkullu mingutsinneqarsimasukkut sunniivigine-qarneq) ukiumut 5 mSv tunngavigalugu aalajangersaavigineqarput [41]. Taamaammatsaliinermut atatillugu toqqammavissiinermi piumasaqaatit pingaarnerit marluk eqqar-saatigineqarput. Siullermik nunap qaani plutonium-ip ataatsimoortup teqqalateqqinne-qarsinnaanermigut najuussorneqarsinnaasup annertussusaa. Americium 241-p nunapqaanik mingutsitsineranut uuttortarneqarsinnaasumut, plutonium 239-ip americium241-llu nikingassutaat 8 annertussusiisorlu 6 naatsorsuutigalugit toqqammavik taannaatorneqarpoq. Aappassaanik nunap qaani pinngoqqaatit, aseqqukullu mingutsitsisut,piaarinaatsoornikkut nerineqarsinnaasut ikinilluunniit mingutsitsisinnaasut, annertus-susaannik sunniisinnaanerannillu killilersimaarinninneq. Saliinermi toqqammavissatutaalajangersakkat tabelimi 21-mi takuneqarsinnaapput.

5.3 Thule-mi mingutsitsinermut assersuussineqNunap immikkoortuani qinngornernik ulorianartunik mingutsinneqarsimasumi,immikkut nakkutilliinissamik illersornissamulluunniit iliuusissanik pisariaqartitsiner-mik naliliinermi, aallaqqaammut mingutsitsinerup qanoq annertutiginera qanorlu sia-ruarsimatiginera apeqqutaasarpoq, taamatuttaaq nunap immikkoortuanik atuineq inun-nillu najorneqarnera, pissutsinut innuttaasunut tunngasunut, silap pissusaanut allanul-lu naapertuussinnaasunut sanilliunneqartarput. Taamaammat toqqammavissatut anner-tussutsit malitsigisaanillu saliinissamut piumasaqaatit, nunanilu assigiinngitsuni nunapilaanik mingutsinneqarsimasumik atuinissamut piumasaqaatinik imaaliallaannaq asser-suussisoqarsinnaanngilaq. Tulliinili Palomares-imi Maralinga-milu annertussusissatuttoqqammaviit piumasaqaatillu Thule-mi misissuinernut kisitsisitiguinnaq assersuunne-qarput.PalomaresPalomares-mi nunap ilaani mingutsinneqarnerpaasimasumik atuinissamut najugaqar-nissamullu inerteqquteqarnermi, ukiumut annertussusissatut toqqammavissaq 5 mSvtunngavigineqarpoq. Thule-mi (nalunaarummi matumani) Palomares-imilu nunamikmingutsinneqarsimasumik killeqanngitsumik atuisinnaanermut, qinngornerit ulorian-artut ukiumut 1 mSv-mit annikinnerunissaat tunngavigineqarpoq.

Mingutsinneqarsimasuni plutonium 239-imik mingutsitsinerup annertussusaa naaper-torlugu piumasaqaat atuuttoq kiilumut 25 kBq-iusoq najornissaa inerteqqutaasoqkiilumullu 1 kBq killeqanngitsumik atuisinnaatitsisoq, Narsaarsuup eqqaanilu mianer-sortumik annertussusiliussamut kiilumut 1,8 kBq-mut assersuunneqarsinnaapput(tabeli 13-ni takuuk).MaralingaMaralingami mingutsinneqarsimanerpaani atuinissamut najugaqarnissamullu inerte-qquteqarnermi ukiumut 5 mSv tunngavigineqarpoq. Toqqammavissatut annertussusili-ussaq taanna mingutsinneqarsimasunik killeqanngitsumik atuinermi annertunerpaaffis-satut aamma killigitinneqarpoq.Mingutsinneqarsimasuni americium 241-imik nunap qaani mingutsitsinerup annertus-susaa naapertorlugu piumasaqaatit atuuttut, issumik piiaanermi m2-imut 40 kBq kille-qanngitsumillu atuisinnaanermut m2-imut 3 kBq (km2-it pingasut sinnerlugit),Narsaarsuup eqqaanilu mianersortumik annertussusiliussamut kiilumut 9 kBq-mutassersuunneqarsinnaapput (tabeli 13-ni takuuk).Tabel-imi 21-mi qinngornerit ulorianartut suniisinnaassusaannut annertunerpaaffi-gisinnaasaannullu Australiami piumasaqaatit, Thule-mi nunami immalluunniit naqqa-ni qaleriiaani pinngoqqaatinut killiliussaq 100 kBq sinnerlugu suniisinnaassusilinnikimal. americium 241 -mut tunngatillugu pinngoqqaatip ataatsip sunniisinnaassusaa-nut- taamatullu pinngoqqaatit ataatsimuussusaannut killiliussaq 20 kBq qaangerneqar-simanngilaq (m2-ini qulini amerlassusaat).

6 inerniliinerit innersuussutillu6.1inerniliineritRisø DTU Avanersuarmi 1968-imi amerikkarmiut timmisartorsuata qaartartunik ato-mip nukinganik sakkusianik sisamanik useqarluni nakkarnerata kingorna, qinngorneritulorianartut siaruaannerisigut mingutsitsinermik misissuivoq. Risø DTU-p misissuine-rini Avanersuarmi 2003-mi 2006-imi 2007-imi 2008-milu uuttortaanernerni paasisatnalunaarusiamiThule-2007 – Investigation of radioactive polution on landallaaserineqar-put.Nalunaarusiami tassani Risø DTU-p misissuineri tunngavigalugit qinngornerit ulorian-artut annertussusaat taamaasillunilu Avanersuarmi nunamik mingutsitsinerup kingune-risaanik inunnut navianaataa naliliivigineqarpoq.Mianersortumik piumasaqaatit, naatsorsuutigisat uuttortaanerillu arlallit tamarmikqulakkeerneqarsinnaanngivissut, qinngornerit ulorianartut annertussusaannik nalilii-nermi ilaapput. Arlalitsigut naatsorsueriaatsit, nunarsuup ilaani Avanersuarmi silap pis-susaanit allatigullu allaassuteqartuni mingutsitsinernit misilittakkanik tunngaveqartut,atorneqarput. Qinngornerit ulorianartut annertussusaannut naatsorsuutit nalorninaate-qangaatsiarnerat, Avanersuarmiinnerup navianaataanik assersuussiniarnermi malugini-aqqissaartuagassaavoq. Tamannarpiaq pissutigalugu, ukioqatigiiaat assigiinngitsut ilann-gullugit, qinngornerit ulorianartut annertussusaannik inunnut mingutsitsiviusumiittu-nut tamanut atuuttumik naliliinerit, naapertuuttumik annertussusilerneqarput.Nalunaarusiami matumani qinngornerit ulorianartut annertussusaannut toqqammavis-satut naliliinerit Thule-mi ajutoornerup kingunerisaanik SIS-imit innersuussutaasumutukiumut 1 mSv-mut assersuukkaanni, qinngornerit ulorianartut najuussuinikkut neri-nikkullu sunniinerisa annertussusaannut naliliinerit, naatsorsuinermi toqqammavigisa-mit arlaleriaammik annikinnerupput (100.000 -riaammiit 10 millioneriaammut anni-kinnerupput). Ikeq aqqutigalugu sunniivigineqarneq quleriaammiik tuusintileriaam-mut annikinneruvoq ilimanaataalu 1 %-imit annikinnerulluni.Tamanna tunngavigalu 1968-mi Thule-mi ajutoornerup kingorna, pissutsit piumasaqa-atillu ilungersunarnerpaaffiini allaat, plutonium-ip qinngornerinik ulorianartunik inuitinoqatiminnut sinniisuusinnaasut sunniivigitinnerat ataatsimut katikkaanni, annertus-sutsimit toqqammavissatut innersuussamit annikinnerusoq SIS naliliivoq.

Plutonium-imik mingutsitsinikkut qinngornernik ulorianartunik Avanersuamiittutsunniivigineqarnerannik naliliineq, Risø DTU-p 2008 ilanngullugu misissuinerinik,ullumikkullu mingutsinneqarsimasumik atuinermut sanilliussinermik tunngaveqar-poq. Naliliinermi matumani tunngavigineqartut atuutsiinnarsinnaanerat qulakkeer-niarlugu ukiut tallimaniit qulit qaangiunnerini nalimmassakkamik uuttortaanermiatugassamik maleruagassiortoqartariaqarpoq.Avanersuarmi innuttaasut qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarnerisanaliliiviginerat,Thule-mi toqqammavissatut najoqqutarisamiit annikinneralaarsuu-voq, taamaammat annertussutsimik nakkutilliinissaq eqqarsaatigalugu, mingutsitsi-viusimasumi innuttaasut plutonium-imik qanoq annertutigisumik timaasa akoqar-nerannik, Narsaarsummi 1989-imi najugaqarsimasut quuisa misissuiviginerattutittumik, uuttortaanissaq pisariaqanngilaq.Mingutsinneqarsimasup allatut atorneqarnissaa pilersaarutaalerpat, ass. illuliorfi-galugu allatigulluunniit inoqarfissanngorlugu sanaartorfiginiarneqalissappat, najuga-qarnissamut allatigullu atuinissamut killilersuinissamik saliinissamilluunniit pisari-aqartitsineq pilersaarusiornermut ilanngullugu naliliivigeqqeqqaartariaqassaaq.Nunap ilaanik aalajangersimasunik allagarsiineq assersuinerlu illersornissamik pat-siseqanngitsut, SIS-ip Avanersuarmiut ilaminnut siniisaasinnaasut- allagartalersuis-artussat assersuisartussallu ilanngullugit- qinngornernik sunniivigineqarnerisa ataat-simut katillugit naliliiviginerannut sunniuteqassanngillat.Saliinissamut atatillugu plutonium teqqalatinneqalersinnaavoq taamaasinerani inuitsaliisut innuttaasullu qinngornernik ulorianartunik sunniivigineqarsinnaaneratannertusitinneqassaaq. Taamaammat saliinissamik suliniuteqarneq aalajangiivigine-qartinnagu aallartitsinnagulu, qinngornernut ulorianartunut illersornissamut iliuu-seqarnikkut, tamakkiisumik isumannaallisaasoqaqqaassaaq

7 najoqqutarisat1. U.S. Air Force, 1970. Project Crested Ice. USAF Nuclear Safety, 65, 1-97.2. Hanson, W.C., Plutonium in lichen communities of the Thule, Greenland regionduring the summer of 1968, Health Physics 22, 39-42, 1972.3. Nielsen, S.P. og Roos, P., 2006. Thule-2003 – Investigation of RadioactiveContamination. Risø-R-1549(EN). Forskningscenter Risø, Roskilde.4. Forskningscenter Risø, April 2007, Projektforslag Thule-2007 - Undersøgelse afradioaktiv forurening på landjorden.5. International Atomic Energy Agency (IAEA), 2008, International Peer Review ofthe Technical Content of the Project Proposal ”Thule-2007 - Investigations ofRadioactive Contamination on Land”.6. Nielsen, S.P. og Roos, P., 2011, Thule-2007 – Investigation of radioactive polutionon land. Risø-R-1781(EN).Risø DTU. http://www.risoe.dtu.dk/Knowledge_base/pub-lications/Reports/ris-r-1781.aspx7. JSA-EnviroStat, 2011, Spatial statistical analysis of contamination levels of241Amand239Pu at Thule, North-West Greenland, Gilleleje, Denmark. http://www.risoe.dtu.dk/Knowledge_base/publications/Reports/ris-r-1791.aspx8. International Commission on Radiological Protection, 2007, ICRP Publication 103,The 2007 Recommendations of the International Commission on RadiologicalProtection.9. Petersen D., Storm Boe U. og Persson B. 2007, Radon i Grønlandske Boliger,Greenland Survey 2005-1. Grønlands forundersøgelser, ASIAQ, Niras Greenland A/S.10. Nordiske strålebeskyttelsesmyndigheder, 2009, Recommendations for radon indwellings in the Nordic countries. http://www.sst.dk/publ/Publ2009/SIS/Radon/Nordic_radon_recommendations_15-09-2009.pdf11. Walsh, C. 2002, Calculation of Resuspension Doses from Emergency Response,National Radiological Protection Board UK, NRPB-W1 2002 http://www.hpa.org.uk/web/HPAwebFile/HPAweb_C/119494742039112. International Commission on Radiological Protection 1995, ICRP Publication 71,Age-dependent Doses to Members of the Public from Intake of Radionuclides: Part 4Inhalation Dose Coefficients.13. Roos, P., Outola I., Nygren U., Ramebäck H. and Sidhu. R., 2010, Assessment ofweathering and leaching rates of Thule hot particles, Nordic nuclear safety research,NKS-215, 2010. http://www.nks.org/download/nks215_e.pdf14. Lind O.C., Salbu B., Janssens K., Proost K., García-León M. and Garsía-TenorioR., 2007, Characterization of U/Pu particles originating from the nuclear weapon acci-dents at Palomares, Spain, 1966 and Thule, Greenland, 1968, Science of the TotalEnvironment 376 (2007) 294-305.

15. Stradling G.N. and 13 others, 1996, Dose Coefficients and Assessment of Intakeafter Inhalation of Contaminated Dusts at Palomares. Report NRPB-M692, NationalRadiological Protection Board UK, 1996.16. ICRP Supporting Guidance 3, 2002: Guide for the Practical Application of theHuman Respiratory Tract Model. Ann ICRP 32: l-2, 2002.17. Bjerregaard, P. og Dahl Petersen, I.K., 2011, Sundhedsundersøgelsen i Avanersuaq2010, SIF’s Grønlandsskrifter nr. 23, Statens Institut for Folkesundhed, 2011.18. Personlig oplysning, P. Bjerregaard 2011, Statens Institut for Folkesundhed.19. Cuyler C. og Nymand J., 2011, Rådgivning for fangst på rensdyr for efteråret2011/vinteren 2012, Grønlands Naturinstitut, 2011.20. Cuyler C. og Nymand J., 2011, Rådgivning for fangst på moskus for efteråret2011/vinteren 2012, Grønlands Naturinstitut, 2011.21. Pinder J.E., McLeod K.W., Adriano D.C., Corey J.C. and Boni A.L., 1990,Atmospheric deposition, resuspension, and root uptake of Pu in corn and other grain-producing agroecosystems near a nuclear fuel facility, Health Physics 59 (6), 853-867,1990.22. IAEA Handbook of Parameter Values for the Prediction of Radionuclide Transferin Terrestrial and Freshwater Environments, 2010, Technical Reports Series no. 472,2010.23. Gilbert R.O., Engell D.W. and Anspaugh L.R., 1980, Transfer of aged239+240Pu,238Pu,241Am and137Cs to cattle grazing in a contaminated arid environment, Science ofthe Total Environment, 85, 53-82, 1980.24. Gilbert R.O., Engell D.W., Smith D.D., Shinn J.H., Anspaugh L.R. and EiseleG.R., 1988, Transfer of aged Pu to cattle grazing in a contaminated environment,Health Physics 54 (3), 323-335, 1988.25. Eakins J.D., lally A.E., Cambray R.S., Kilworth D., Morrison R.T. and PrartleyF.,1988, Plutonium in Sheep Faeces as an Indicator of Deposition on Vegatation,Journal of Environmental radioactiviry 1, 87-105, 1988.26. Personlig oplysning, 2011 S. P. Nielsen, Risø DTU.27. Deautch B., Dyerberg J., Pedersen H.S., Aschlund E. and, Hansen J.C., 2007,Traditional and modern Greenlandic food – Dietary composition, nutrients and con-taminants, Science of the Total Environment, 384, 106-119, 2007.28. Personlig oplysning, 2011, P. Bjerregaard, Statens Institut for Folkesundhed.29. Haywood S.M. and Smith J., 1990, Assessment of the Potential radiologicalImpact of Residual Contamination in the Maralinga and Emu Areas, reportNRPB-R237, National Radiological Protection Board, UK, 1990.

30. National Council for Radiation protection and Measurement, NCRP Report No.156, 2006, Development of a Biokinetic Model for Radionuclide-ContaminatedWounds and Procedures for Their Assessment, Dosimetry and Treatment, 200631. Health Protection Agency, 2010, Integrated Modules for Bioassay Analysis (IMBA)Professional Plus, version 4.1.5, 2010.32. Holm E., Gwynn J., Zaborska A., Gäfvert T., Roos, P. and Heinricsson F., 2010,Hair and feathers as indicator of internal contamination of210Po and210Pb, Nordicnuclear safety research, NKS-217, 2010.33. Personlig oplysning, 2011, Sven P. Nielsen, Risø DTU.34. Dahlgaard H., Eriksson M., Ilus E., Ryan T., McMahon C.A. and Nielsen S.P.,2001, Plutonium in the marine environment at Thule, NW-Greenland after a nuclearweapons accident. In: ”Plutonium in the environment”, Ed. Kudo A., Elsevier, Oxford,UK, 15-30, 2001.35. AMAP, 1998. AMAP Assessment Report: Arctic Pollution Issues. ArcticMonitoring and Assessment Programme (AMAP), Oslo, Norway. http://www.amap.no/36. Statens Institut for Strålebeskyttelse, 1988, Plutoniumudskillelse hos tidligereThule-arbejdere, Addendum 1989.37. Iranza E., Sakvador S. and Iranzo C.E., 1987, Air concentration of239Pu and240Puand Potential Radiation Doses to Persons Living Near Pu-Contaminated Areas inPalomares, Spain. Health Physics 52 (4), 453-462, 1987.38. International Commission on Radiological Protection, 2009, ICRP Publication111, Application of the Commission’s Recommendations to the Protection of PeopleLiving in Long-term Contaminated Areas after a Nuclear Accident or a RadiationEmergency.39. Espinosa A., Aragon A., Stradling N, Hodgson A., and Birchall A., 1998,Assessment of doses to adult members of the public in Palomares from inhalation ofplutonium and americium. Radiation Protection Dosimetry 79 (1), 161-164, 1998.40. European Commission, 2010, Art. 35 Technical Report – ES-10/1, Plutoniumcontaminated sites in the Palomares region, Spain, 2010.41. Cooper M.B., Williams L.J., Harries J.R., 1997, Plutonium Contamination atMaralinga: Clean-Up Criteriea and Verification Monitoring, Proc. Sixth Intl. Conf. onRadioactive Waste Management and Environmental Remediation, American Society ofMechanical Engineers, 679-683, 1997.

ukiumut mSv 0,000.000.1